Hovioikeuden laadunarviointijärjestelmä
Rovaniemen hovioikeuden laadunarviointijärjestelmä on hovioikeuspiirin laatuhankkeen ja lainkäytön laadunarvioinnin jatkumoa. Sen perusajatuksena on, että tuomioistuinten toiminta edellyttää sekä ulkoisen että sisäisen laadun toteutumista. Laatutyö ja sitä tukeva koulutus ovat toimineet kannustimena hovioikeuden sisäisen laadun kehitystyön käynnistämiselle.
Rovaniemen hovioikeuden laadunarviointijärjestelmän samoin kuin laatumittariston tehtävänä on tiedon hankkiminen kehittämis- ja koulutustarpeista. Lisäksi arviointitulokset antavat hovioikeuden johdolle tietoa resurssitarpeista. Ne voivat toimia myös henkilöstön kehittämisen apuvälineenä sekä ”hälytyskellona” toimenpiteitä edellyttävien ongelmien havaitsemiseksi. Hovioikeuden laadunarviointijärjestelmä ja laatumittaristo eroavat toisistaan siinä, että hovioikeuden laadunarviointijärjestelmän tarkoituksena on kerätä tietoa myös hovioikeuden organisaation, toiminnan, henkilöstöhallinnon ja johtamisen laadusta sekä ulkoisista yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteista. Laatumittaristo puolestaan keskittyy ainoastaan lainkäytön laadun eli oikeudenkäyntimenettelyn ja ratkaisutoiminnan laatutekijöiden arvioimiseen ja kehittämiseen. Koska laadunarviointijärjestelmässä tavoitellaan kuitenkin kokonaisvaltaista hovioikeuden toiminnan kehittämistä, siihen on yhdistetty myös laatumittariston lainkäytön laadun arvioimiseen liittyviä laatukriteereitä.
Hovioikeuden laadunarviointijärjestelmän tarkastelunäkökulma on siten laajempi kuin edellä käsitellyn laatumittariston, jonka keskiössä ovat oikeudenkäyntimenettelyn ja ratkaisutoiminnan laatutekijät. Itsearviointikysely muodostaa keskeisen osan Rovaniemen hovioikeuden laadunarviointijärjestelmää, mutta sen lisäksi laadunarviointijärjestelmässä hyödynnetään laatumittaristoa vastaavia ulkopuoliseen tiedon keräämiseen soveltuvia kysely- ja tiedonkeräysmenetelmiä. Niiden avulla saadaan kerättyä ulkopuolista palautetta, joka soveltuu vertailuaineistoksi suhteessa hovioikeuden itsearviointikyselyn tuloksille.
Laadunarviointijärjestelmän toiminnan viidellä arviointialueella tarkastelukohteita ovat johtajuus, strategiat ja toiminnan suunnittelu, henkilöstö, yhteistyösuhteet ja resurssit sekä prosessit. Yhteiskunnallisen näkökulman neljällä arviointialueella tarkastelukohteita ovat asiakas- ja kansalaistulokset, henkilöstötulokset, yhteiskuntavastuutulokset ja keskeiset suorituskykytulokset.
Laadunarviointijärjestelmä toimii systemaattisella kolmen vuoden kierrolla. Kierron ensimmäisenä vuonna toteutetaan hovioikeuden itsearviointikysely, toisena vuonna asiakas- ja sidosryhmäkysely sekä kolmantena asiantuntija-arviointi. Laadunarviointijärjestelmän arviointien toteutuksesta vastaa hovioikeuden sisäinen laaturyhmä. Jokaiselle kolmivuotiskierron vuodelle asetetaan oma laaturyhmänsä. Kukin laaturyhmä toteuttaa kyseiselle vuodelle kuuluvan arvioinnin tai kyselyn, arvioi saadut tulokset ja vertaa niitä muihin käytettävissä oleviin tietoihin. Laaturyhmä laatii raportin, jossa käsitellään yksityiskohtaisesti toteuttamistavat, arviointimenetelmät sekä tulokset. Lisäksi laaturyhmä laatii tulosten pohjalta esityksen kehittämissuunnitelmaksi. Laaturyhmän esitys käsitellään hovioikeuden johtoryhmässä ja henkilöstökokouksessa. Keskustelujen pohjalta sovitaan keskeisimmistä kehittämiskohteista ja -toimenpiteistä.
Vuonna 2013 julkaistiin pohjoisen tuomioistuinten laatutyön ja laadunarvioinnin kehittäjänä toimineen presidentti Esko Oikarisen teos laadunarviointijärjestelmän rakenteesta, arviointialueista ja tulosten arvioinnista.
ROVANIEMEN HOVIOIKEUDEN LAADUNARVIOINTIJÄRJESTELMÄ
ROVANIEMI COURT OF APPEAL MODEL FOR THE QUALITY ASSESSMENT SYSTEM
Vuonna 2020 julkaistiin raportti hovioikeuden laadunarvioinnin toteutuksesta ja tuloksista vuosina 2014-2016.
Julkaistu 25.1.2021