Lapsi tai nuori rikoksen uhrina

Apua kannattaa hakea, jos koet tai epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi. Rikoksen uhriksi joutuminen voi olla odottamatonta ja järkyttävää. Voi myös olla, että tilanne ei välttämättä tunnu miltään. Tuntemukset voivat olla erilaisia, mutta kaikenlaiset tuntemukset ovat normaaleja ja sallittuja.
Rikoksen uhriksi joutunut ihminen tarvitsee usein tukea läheisiltään. Esimerkiksi vanhemmat, ystävät ja ammattilaiset voivat olla osaltaan tukenasi.

Tärkeintä on, että et jää yksin. Rikoksen kohteeksi joutumista ei pitäisi hävetä. Häpeä kuuluu rikoksen tekijän kannettavaksi.

Sinun ja läheistesi kannattaa olla yhteydessä Rikosuhripäivystykseen, RIKUun . Rikulaiset ovat erikoistuneet neuvomaan ja auttamaan rikoksen uhriksi joutuneita ja heidän läheisiään heti tapahtuman jälkeen aina oikeudenkäynnin yli. Rikosuhripäivystyksen puhelinnumero on 116 006.

Kaikki RIKUn palvelut ovat maksuttomia. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse tai verkossa, jopa nimettömänä.

Jotta poliisi voi ryhtyä tutkimaan rikosasiaa, tulee poliisille tehdä rikosilmoitus (poliisi.fi) . Rikosilmoituksen perusteella poliisi arvioi onko asiassa syytä epäillä rikosta. Jos poliisi katsoo, että asiassa on syytä epäillä rikosta, ryhtyy poliisi tarvittaviin toimenpiteisiin rikoksen selvittämiseksi. Usein poliisi kuulustelee ne henkilöt, jotka ovat olleet mukana tapahtumassa tai jotka muutoin asiasta tietävät. Poliisi yleensä kutsuu henkilöt yksitellen poliisilaitokselle tai soittaa heille puhelimitse.

Kun poliisi on tehnyt omat selvityksensä, asiasta kirjoitetaan esitutkintapöytäkirja, joka toimitetaan syyttäjälle. Esitutkintapöytäkirjan perusteella syyttäjä arvioi, onko asia vietävä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos syyttäjä päätyy siihen, että asia on vietävä tuomioistuimen ratkaistavaksi, hän kirjoittaa syytteen eli kuvailee, mitä on tapahtunut ja mikä rikos hänen mielestään on kyseessä. Sitten hän toimittaa tämän syytteen tuomioistuimelle ja pyytää, että tuomari ottaa yhteyttä syytettyyn ja uhriin ja kutsuu heidät asian käsittelyyn eli oikeuden istuntoon. Tutustu syyttäjän työhön tarkemmin Syyttäjälaitoksen sivuilla .

Rikoksen uhria joudutaan usein kuulemaan asian selvittämiseksi. Vain sinä pystyt kertomaan tietoja siitä mitä tapahtui ja mitä sinulle sattui. Nämä ovat tärkeitä tietoja tuomarille, jonka tehtävänä on arvioida se, onko rikos tapahtunut.

Muista, että sinulle on oikeus tarvitsemaasi tukeen ja oikeudelliseen neuvontaan eli asioista ei ole välttämätöntä selvitä yksin. Muistathan myös, että jos äidinkielesi on suomi tai ruotsi, sinulla on aina oikeus käyttää näitä kieliä yhteydenpidossa asiaa selvittäviin viranomaisiin. Jos et hallitse suomea tai ruotsia, voit puhua osaamaasi kieltä ja aikuisten tehtävänä on huolehtia tulkki paikalle.

Kuten edellä on kerrottu, uhria on yleensä tarpeen kuulla oikeudenkäynnissä asian selvittämiseksi. Tämä tarkoittaa, että uhrille esitetään oikeudenkäynnissä kysymyksiä tapahtumista ja hän vastaa niihin. Pääsääntö on, että vaikka asiaa on selvitetty poliisin toimesta, täytyy samat asiat kertoa uudestaan suoraan tuomarille.

• Jos uhri on alle 15-vuotias, hänen ei yleensä tarvitse itse tulla oikeuteen asian selvittämiseksi. Tavallisesti riittää, että lapsi kertoo tapahtumista poliisin luona ja kertomus videoidaan. Tuomari ja muut oikeudenkäyntiin osallistuvat voivat sitten katsoa videotallennetta myöhemmin oikeudenkäynnissä.
• Jos uhri on yli 15-vuotias, hänet kutsutaan aikanaan oikeuden istuntoon todistamaan, jos tämä on tarpeen asian selvittämiseksi. Jos kuitenkin asia on täysin selvä ja tekijä on tunnustanut rikoksen, niin voi olla, että asia voidaan käsitellä ilman, että oikeuteen tarvitsee tulla. Tästä päättää tuomari.

Saat tuomioistuimelta kirjeen, jossa kerrotaan oikeustalon osoite ja oikeudenkäynnin kellonaika. Myös vanhempasi saavat kutsun oikeudenkäyntiin. Istuntosalin numero selviää paikan päällä infotaululta tai kysymällä henkilökunnalta. Oikeustalolla tuomari myös kuuluttaa, missä salissa oikeudenkäynti alkaa ja kutsuu asianosaiset sisään. Kuulutuksen jälkeen osapuolet voivat siirtyä aulasta saliin.

Katso video saapuminen oikeuteen Youtubesta .

Jos sinuun epäillään kohdistuneen vakava rikos, poliisi huolehtii sinulle oikeusavustajan jo poliisikuulusteluihin eikä sinun tarvitse itse huolehtia oikeusavustajan hankkimisesta. Sama oikeusavustaja avustaa sinua, kun asia käsitellään oikeudessa. Hän neuvoo ja huolehtii esimerkiksi siitä, että sinulle aiheutuneista vahingoista esitetään vahingonkorvausvaatimus. Hän osaa myös kertoa sinulle oikeudenkäynnin vaiheista.

Lapset ja nuoret, joilla ei ole tuloja tai varallisuutta, ovat oikeutettuja ilmaiseen oikeudelliseen apuun. Tällöin oikeusavustajan apu ei maksa mitään.

Voit myös aina ottaa haluamasi henkilön mukaan tueksesi oikeuteen. Esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä voit saada tehtävään koulutetun tukihenkilön maksutta (riku.fi) .

Lue lisää käytännön ohjeita RIKUn sivuilta .

Oikeuden istuntoa johtaa puheenjohtajana toimiva tuomari. Hänen roolinsa on kuunnella mitä asian osapuolilla on sanottavanaan. Tuomarin apuna hänen vieressään on usein sihteeri, joka kirjaa ylös oikeudenkäynnin keskeisiä asioita. Sihteeriin voi ottaa yhteyttä, jos istunnon järjestelyistä on jotain kysyttävää.

Kun oikeudenkäynnissä käsitellään rikosasiaa, on istunnossa paikalla myös syyttäjä. Syyttäjän tehtävä on kertoa tuomarille ja muille paikalla oleville, mistä rikoksesta asiassa on kysymys ja miten rikos on hänen käsityksensä mukaan tapahtunut. Syyttäjä esittää myös vaatimuksen rangaistuksesta.

Jos tapahtumille on silminnäkijöitä tai muita asiasta tietäviä, heitä voidaan kuulla todistajina asiassa. Todistajat saapuvat oikeuden istuntoon aina omalla vuorollaan ja ovat paikalla istunnossa vain oman puheenvuoronsa ajan. Puheenjohtaja kutsuu todistajan saliin, kun hänen vuoronsa tulee.

Paikalla istunnossa on usein myös vaihteleva määrä juristeja eli lakialan koulutuksen saaneita henkilöitä. Heidän tehtävänsä on avustaa omaa päämiestään oikeudenkäynnin ajan. Oma avustaja voi olla esimerkiksi rikoksesta syytetyllä ja rikoksen uhrilla, kummallakin omansa. Alaikäisellä henkilöllä voi olla mukanaan myös edunvalvoja, jos hänen omat vanhempansa eivät voi sitä olla.
Joskus oikeudenkäynnissä on paikalla myös tulkki, jos joku asianosaisista ei puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään ja hänellä on vaikeuksia ymmärtää oikeudenkäynnissä käsiteltäviä asioita. Tällöin tulkin tehtävä on kääntää hänelle oikeudenkäynnin kaikki puheenvuorot siten, että hänen on mahdollista ymmärtää, mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu. Tuomioistuin huolehtii mahdollisen tulkin kutsumisesta paikalle.

Koska oikeudenkäynnit ovat Suomessa julkisia, voi paikalla olla myös toimittajia tai muuta yleisöä.

Rikosasian käsittelyn aluksi syyttäjä ja uhri esittävät vaatimuksensa. Tämän jälkeen syytetyltä eli vastaajalta kysytään, myöntääkö vai kiistääkö hän esitetyt vaatimukset. Sitten syyttäjä, uhri ja vastaaja saavat vuorollaan perustella tarkemmin kantaansa ja kommentoida muiden sanomisia.
Oikeudenkäynnissä käydään yhdessä läpi asiakirjatodisteet ja katsotaan esimerkiksi valvontatallenne, jos sellainen on. Muita todisteita voivat olla esimerkiksi valokuvat, viestit, lääkärintodistukset ja maksukuitit.

Seuraavaksi on vuorossa uhrin ja syytetyn kertomukset tapahtumista.

Poliisille aiemmin asiassa annetut kertomukset eivät sellaisenaan ole oikeudenkäyntiaineistoa, vaan asianosaiset ja todistajat kuullaan yleensä uudestaan istunnossa. Kuuleminen tarkoittaa sitä, että henkilö saa vapaasti kertoa muistikuvistaan, minkä lisäksi hänelle voidaan esittää kysymyksiä.

Oikeudenkäynnin lopuksi kaikki asianosaiset saavat vielä esittää näkemyksensä siitä, onko syyte näytetty toteen ja miten asiassa heidän mielestään pitäisi tuomita. Tuomio voidaan antaa suullisesti heti oikeudenkäynnin jälkeen tai myöhemmin kirjallisesti. Tuomari ilmoittaa asian käsittelyn päätteeksi, milloin ja miten tuomio annetaan.

Lisätietoja oikeudenkäynnistä

Kun poliisi vielä tutkii rikosta, tapahtumia ja henkilöitä koskevat tiedot eivät yleensä ole julkisia. Rikokseen liittyvät tiedot tulevat julkisiksi yleensä oikeudenkäynnin alkaessa. Mutta jos poliisi lopettaa asian tutkimisen tai syyttäjä päättää olla nostamatta syytettä, tulevat käsiteltävät asiat myös siinä vaiheessa yleensä julkisiksi.

Oikeudenkäynnit ovat siis Suomessa lähtökohtaisesti julkisia. Tämä tarkoittaa, että kuka tahansa saa tulla seuraamaan oikeudenkäyntiä sisälle oikeussaliin käräjä- tai hovioikeudessa. Yleisö saa istua salin takareunassa kuuntelemassa ja katselemassa, mutta he eivät saa häiritä tai puuttua oikeudenkäyntiin millään tavalla. Joskus oikeudenkäynti kuitenkin voidaan järjestää ilman yleisön läsnäoloa, jos siihen on perusteltu syy. Tuomari päättää tästä.

Oikeudenkäynneistä saa myös kirjoittaa lehdissä tai muissa uutiskanavissa. Poikkeuksellisesti on tilanteita, joissa oikeuden istuntoon ei päästetä ulkopuolisia. Näin esimerkiksi usein silloin, kun syytettynä on alle 18-vuotias. Jos on kysymys seksuaalirikoksesta tai muusta arkaluontoisesta asiasta, uhri voi pyytää, että hänen henkilöllisyytensä pidetään salassa asian oikeuskäsittelyssä.

Lue lisää oikeudenkäynnin julkisuudesta

Rikoksesta epäillyn ja uhrin nimet tulevat pääsääntöisesti julkisiksi oikeudenkäynnin alkaessa.

Journalistien ohjeet (jsn.fi) ohjaavat toimittajia suojelemaan alaikäisten ja nuorten henkilöllisyyden paljastumista. Voi siis esimerkiksi olla, että syytetyn nimi jätetään julkaisematta, koska tällaisessa tilanteessa myös uhrin henkilöllisyys voisi paljastua.

Rikoksen uhri voi vaatia rikoksesta epäillyltä henkilöltä korvausta aiheutuneesta vahingosta. Korvauksen vaatiminen tapahtuu samalla, kun rikossyyte käsitellään oikeudessa. Uhri saa asiasta erillisen kyselyn ennen oikeudenkäyntiä. Korvauksia ei saa, ellei niitä pyydä.

Korvattavia vahinkoja voivat olla rikkoutuneet tai varastetut tavarat, henkinen vahinko tai kipu ja särky. Aina ei ole mahdollista esittää kuittia vahingoittuneesta tavarasta, mutta vahingon suuruuden voi arvioida muuten. Pyydetyn korvaussumman tulee olla täsmällinen, jotta rikoksesta syytetty voi ottaa siihen kantaa.

Lue lisää rikosten vahingonkorvauksista Rikosuhripäivystyksen sivuilta .

Oikeudenkäyntiin tulemiseen liittyvät korvaukset

On mahdotonta sanoa etukäteen, kuinka kauan asian käsitteleminen kestää. Rikoksen selvittely alkaa poliisin tutkinnalla ja sen jälkeen asia siirtyy syyttäjän harkittavaksi. Vasta sen jälkeen asia tulee tuomarin pöydälle. Tuomari valmistelee asiaa ja pyytää ehkä kirjallisia vastauksia asiassa ennen istunnon määräämistä. Istuntopäivän pitää sopia syyttäjän ja lakimiesten aikatauluihin. Hyvin yleistä on, että rikosasian eteneminen oikeuden istuntoon vie useita kuukausia, joskus jopa lähes vuoden. Se on todella harmillista, sillä tavoitteena on, että alaikäisten asiat käsiteltäisiin mahdollisimman nopeasti.

Sitten kun asia on alkuvaiheiden jälkeen saapunut tuomarille, käsittelyn pitää tapahtua kiireellisesti. Tarkoitus on, että asia, jossa alaikäinen on uhrina, otettaisiin käsittelyyn kuukauden sisällä, jos se vain suinkin on mahdollista.

Käräjäoikeus voi vakavissa häirintä-, vainoamis- tai väkivaltatilanteissa määrätä, että toinen ihminen ei saa lähestyä sinua tai olla sinuun yhteydessä. Sinun suojaksesi lähestymiskieltoon voidaan määrätä myös oman perheesi jäsen.

Poliisi on oikea taho avun saamiseksi aina silloin, kun tilanne on päällä ja kielto pitää saada voimaan mahdollisimman pian. Poliisi voi nopeasti määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon. Asia käsitellään myöhemmin oikeuden istunnossa.

• Poliisin sivuilla on lisätietoa lähestymiskiellosta ja poliisilaitosten yhteystiedot
• Poliisin neuvontapalvelusta saat yleisneuvontaa ja apua kiireettömissä asioissa.
• Yleinen hätänumero on 112. Hätänumeroon voi soittaa kiireellisissä hätätilanteissa, joissa tarvitaan esimerkiksi poliisia tai pelastusapua paikalle.

• Rikosuhripäivystys auttaa sinua tekemään hakemuksen. Apua ja neuvoja lähestymiskiellon hakemiseen saat myös oikeusavustajalta.