Lähestymiskielto

Lähestymiskieltoa voi pyytää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai vakavasti häiritsemäksi. Rikoksen uhasta tai muusta vakavasta häirinnästä on esitettävä selvitystä, jonka perusteella uhan tai häirinnän on oltava ulkopuolisen henkilön havaittavissa. Tyypillisiä tapauksia, joissa lähestymiskieltoa voidaan käyttää, ovat väkivallan uhka tai entisen puolison tai asuinkumppanin vakava häirintä toistuvin yhteydenotoin tai vierailuyrityksin. Lähestymiskiellolla voidaan suojata myös esimerkiksi oikeudenkäynnin todistajaa. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa.

Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta, kirjallisesti tai suullisesti. Lomake on saatavissa täältä . Lähestymiskiellon hakeminen muuttui maksuttomaksi 1.10.2023. Jatkossa lähestymiskiellon hakijalta ei peritä maksua silloinkaan, kun hakemus hylätään tai asia raukeaa.

Heti voimaan tulevan väliaikaisen lähestymiskiellon voi määrätä päällystöön kuuluva poliisi tai syyttäjä. Päätös menee tällöin viipymättä käräjäoikeuden tutkittavaksi.

Kuka voi hakea lähestymiskieltoa?

Tyypillisiä tapauksia, joissa lähestymiskieltoa voidaan käyttää, ovat entisen puolison tai asuinkumppanin häirintä yhteydenotoin tai vierailuyrityksin sekä tilanteet, joissa aikuinen lapsi pyrkii kiristämään iäkkäältä vanhemmaltaan rahaa. Lähestymiskiellolla voidaan suojata myös esimerkiksi oikeudenkäynnin todistajaa.

Säännöksiä perheen sisäisestä lähestymiskiellosta voidaan soveltaa myös, kun henkilöt muun syyn kuin parisuhteen vuoksi asuvat yhdessä. Kielto on mahdollinen esimerkiksi silloin, kun vanhempi kohtaa väkivaltaa samassa asunnossa asuvan täysi-ikäisen lapsensa taholta.

Lähestymiskieltoa voi kuitenkin pyytää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi.

Myös syyttäjä-, poliisi- ja sosiaaliviranomainen voi hakea kiellon määräämistä, jos uhattu henkilö ei itse uskalla tai pysty sitä tekemään.

Jos lähestymiskiellolla halutaan suojata alaikäistä lasta, kieltoa voi pyytää lapsen huoltaja tai edunvalvoja. Lähestymiskieltohakemukseen tarvitaan molempien vanhempien suostumus, jos lapsi on vanhempiensa yhteishuollossa. Kummankin vanhemman tulee siis allekirjoittaa hakemus tai vaihtoehtoisesti toinen vanhemmista voi ilmaista suostumuksensa valtakirjalla, joka lähetetään käräjäoikeuteen hakemuksen mukana.

Jos kysymys on yhteishuollossa olevan alaikäisen lapsen suojaamisesta toista vanhempaansa vastaan, toinen vanhemmista ei voi toimia lähestymiskiellon hakijana. Tällaisessa tapauksessa lasta edustaa puolueeton taho eli ulkopuolinen edunvalvoja. Edunvalvojana toimivan juristin palkkion maksaa aina valtio.

Miten lähestymiskieltoa haetaan?

Jos olet joutunut uhanalaiseen tilanteeseen ja sinusta tuntuu, että lähestymiskielto saattaisi tuoda siihen helpotusta, saat neuvoja ja apua poliisilta, sosiaaliviranomaisilta, syyttäjältä tai vapaaehtoisjärjestöiltä.

Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta, kirjallisesti tai suullisesti. Kieltoa hakiessasi sinun tulee kertoa

• minkälaisen uhan tai häirinnän kohteeksi olet joutunut tai joutumassa
• kenen taholta koet uhkaa tai häirintää
• käsityksesi häirinnän jatkumisesta tai rikoksen uhasta vastaisuudessa
• onko asiassa todistajia tai todisteita

Tärkeää on, että kirjaat tapahtumat muistiin välittämättömästi ja keräät lähestymiskieltohakemuksesi tueksi kaikki mahdolliset todisteet sekä todistajien yhteystiedot.

Jos olet joutunut väkivallan uhriksi, käy tutkituttamassa vammasi lääkärillä ensi tilassa.

Heti voimaan tulevan väliaikaisen lähestymiskiellon voi määrätä pidättämiseen oikeutettu virkamies - eli päällystöön kuuluva poliisi tai syyttäjä - tai käräjäoikeus.

Perheen sisäinen lähestymiskielto tuleekin usein ensin määrättäväksi heti voimaantulevana väliaikaisena kieltona poliisin päätöksellä. Näin on esimerkiksi silloin, kun poliisi on poistanut uhkaavasti käyttäytyneen henkilön kotoaan ja ottanut hänet säilöön ja rikoksen uhka on todennäköinen vielä säilöstä päästämisen jälkeenkin.

Lähestymiskiellon kesto

Lähestymiskielto on voimassa käräjäoikeuden määräämän ajan, enintään kuitenkin vuoden, mutta tarvittaessa kieltoa voidaan jatkaa. Jatko edellyttää sitä koskevan pyynnön esittämistä ja käsittelyä käräjäoikeudessa.

Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan kuitenkin määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi. Voimassaolo harkitaan tapauskohtaisesti. Kielto voidaan tarvittaessa uudistaa enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Mitä seuraa lähestymiskiellon rikkomisesta?

Lähestymiskiellon rikkominen on rangaistavaa. Rangaistus on sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Kiellon rikkominen on virallisen syytteen alainen rikos, jonka syyttäjä vie oikeuteen. Kaikki lähestymiskiellot merkitään erityiseen poliisin henkilörekisteriin. Poliisi valvoo kieltoja ja voi myös käyttää pakkokeinoja kieltoa rikottaessa. Jos esimerkiksi lähestymiskieltoon määrätty henkilö jatkaa suojattavan häirintää, voi paikalle hälytetty poliisi viedä kiellon rikkoneen säilöön ja kuulusteluun jatkotoimenpiteistä varten.