Vaasan hovioikeuden historia

Hovioikeuden historiaa

Kuninkaallinen Vaasan hovioikeus 1776 – 1808

Vaasan hovioikeus on perustettu vuonna 1775. Kun kuningas Kustaa III teki Suomeen kevätkesällä 1775 kuninkaanmatkan, hän saavuttuaan matkallaan Hämeenlinnaan teki 20.6.1775 muodolliset päätökset hallinnollisesta ja oikeudellisesta jaotuksesta.

 Hovioikeuden perustamisen kunniaksi lyöty mitali

Hovioikeudenneuvoksiksi kuningas nimitti 27.6.1775 Turun hovioikeuden nuorimman hovioikeudenneuvoksen Adolf Fredrik Silfversparren ja armeijan laivaston ylisotatuomarin Adolf Tandefeltin sekä viisi asessoria.

Kesällä 1776 kuningas nimitti presidentiksi revisiosihteeri, vapaaherra Arvid Fredrik Kurckin (41 v).

Hovioikeuden vihkiäiset pidettiin Tukholman linnassa 28.6.1776. Kreivi Gustaf Johan Ehrensvärd on yksityiskohtaisissa muistelmissaan kuvannut vihkiäisiä kertomalla, että sellaisia juhlamenoja ei Ruotsissa ollut vietetty sitten Kustaa II Aadolfin päivien. Hovioikeus aloitti varsinaiset istunnot 21.8.1776.

1.3.1808 ilmoitti presidentti Reuterholm istuntoon kokoontuneelle hovioikeudelle saaneensa Loviisasta viestin, joka kertoi venäläisten joukkojen hyökänneen maahan. Venäläiset joukot tulivat Vaasaankin. Ylipäällikkö kreivi Buxhoevden antoi käskyn jatkaa toimintaa keskeytyksettä. Hovioikeuden jäsenet muiden suomalaisten virkamiesten tavoin vannoivat uskollisuudenvalan keisarille, lukuunottamatta kanneviskaali, laamanni Bergvaldia. Hänet vietiin vangittuna Turkuun ja tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin. Sittemmin hänet aateloitiin Ruotsissa Wasastjernaksi. Presidentin tuoli, Kustaa III:n lahja

Hovioikeus joutui sodan jalkoihin kesällä 1808, kun suomalaiset ja ruotsalaiset joukot etenivät vallaten takaisin menettämiään alueita. Vaasassa alkoi ryöstely, jolla ei ole muuta vastinetta 1808-1809 vuosien sodan historiassa. Venäläiset sotilaat tunkeutuivat hovioikeuteenkin surmaten vahtimestari Abraham Wilénin ja uhaten presidentti Reuterholmia, joka kuitenkin säilyi hengissä puolison sydäntäsärkevien rukousten ansiosta. Presidentin kultaesineet ryöstettiin ja rinnuksilla ollut rintatähti repäistiin. Tämän jälkeen presidentti Reuterholm siirtyi maatiloilleen etelään, eikä enää palannut hoitamaan virkaansa.

25.8.1808 Kuninkaallisesta Vaasan hovioikeudesta tuli Keisarillinen Vaasan hovioikeus. Kreivi Buxhoevdenin käsky ”21. päivänä lokakuuta määräämäni Keisarillisen Vaasan Hovioikeuden jäsenet ryhtykööt hengen ja omaisuuden menettämisen uhalla viipymättä toteuttamaan käskyäni”. Vähin erin palasivat pakosalle lähteneet jäsenet hoitamaan virkaansa. Haminan rauha 1809 lopetti yhteydet Pohjanlahden yli.

Keisarillinen Vaasan hovioikeus 1808 – 1917

Vuonna 1818 uudistettiin hovioikeutta perustamalla II osasto. Keisari Aleksanteri I vieraili hovioikeudessa ja lahjoitti hovioikeudelle muotokuvansa nähtyään kuningas Kustaa III:n kokovartalomuotokuvan. Jo vuonna 1812 nostettiin esiin kysymys ylemmän asteen oikeudenhoidon järjestämisestä Viipurin läänissä. Kolmas hovioikeus, Itä-Suomen hovioikeus, perustettiin kuitenkin vasta vuonna 1839 Viipuriin.

Sortovuodet olivat vaikeita aikoja myös Vaasan hovioikeudelle. Hovioikeuden enemmistö kieltäytyi vastaamasta laittoman asevelvollisuuslain mukaisesti esitettyyn kyselyyn siitä, oliko hovioikeuden tai sen alaisten oikeusistuinten piirissä vakinaisesta palveluksesta vapautettavia. Kenraalikuvernööri Bobrikov erotutti kustakin hovioikeudesta kolme virkaiässä vanhinta päätöksentekoon osallistunutta niskoittelevaa jäsentä. Muitakin aiheita erottamisiin ilmaantui. Vasta laillisten olojen palattua 1905 marraskuun manifestin myötä palasivat lähes kaikki hovioikeudesta erotetut takaisin virkoihinsa. Presidentti Borenius onnistui säilyttämään vaikeissa olosuhteissa Vaasan hovioikeudessa ryhmähengen ja hillitsi näin mielenosoitukselliset joukkoeroamiset, jotka vain olisivat pahentaneet hovioikeuden jo vaikeaa asemaa.

Vaasan hovioikeus 1917 –

Vaasan hovioikeuden alueellinen toimivalta on Suomen itsenäisyyden aikana silloin tällöin muuttunut. Useimmiten on pyrkimyksenä ollut juttumäärän tasaaminen eri hovioikeuksien kesken.

Vuonna 1962 perustettiin vesioikeuksien ylioikeudeksi vesiylioikeus, joka toimi Vaasan hovioikeuden jaostona vuoteen 1987 saakka, mistä lähtien vesiylioikeus on ollut itsenäinen ylioikeus. Vielä 1970-luvulla perustettiin hovioikeuteen kaksi ylimääräistä jaostoa, mitkä vielä vahvistivat hovioikeuden henkilökunnan määrää.

Työmäärän kasvua merkitsivät sodanjälkeisen ajan säännöstelyrikokset ja liikenteen vilkastuttua erilaiset liikennerikokset. Vasta vuonna 1979 perustettu Rovaniemen hovioikeus toi helpotuksen Vaasan hovioikeuden jutturuuhkaan, mikä oli pahimmillaan yli 6000 ratkaisematonta juttua ja juttujen käsittelyaika oli jopa yli 2 vuotta. Tätä nykyä hovioikeudessa työskentelee noin 60 virkamiestä. Hovioikeus on jaettu kahteen itsenäiseen tulosvastuuyksikköön, osastoon, jota johtaa osastonjohtaja.

Vaasan hovioikeus on koko toimintansa ajan työskennellyt taukoamatta vaikeista sortokausista ja sotavuosista huolimatta. Hovioikeuden 33. presidentti on Tapani Vasama.

Lähde

Vaasan hovioikeus 1776 – 1976 : 200-vuotishistorian pääpiirteitä / Yrjö Blomstedt. – //Vaasan hovioikeus 1776 – 1976 – Vasa Hovrätt : kirjoituksia ja kuvia 200-vuotistaipaleelta / toim. Erkki Rintala. – Vaasa, 1976. – ISBN 951-99083-2-3

---

Toimitilojen historia

Hovioikeus toimii arkkitehti C. A. Setterbergin suunnittelemassa vuonna 1862 valmistuneessa 1970 ja 1980-luvuilla täydellisesti peruskorjatussa ja entisöidyssä hovioikeudentalossa Vaasan keskustan tuntumassa meren rannalla.

 2. kerros

Vaasan hovioikeuspiiri on hovioikeuden sisäisillä ohjeilla jaettu kolmeen ”hovioikeuskäräjäpiiriin” siten, että hovioikeudella on pääkäsittelyjen toimittamista varten vuokrattuina toimitilat Vaasassa olevan hovioikeudentalon ja Vaasan oikeustalon istuntosalien lisäksi Jyväskylän ja Porin oikeustaloista. Jyväskylässä toimitetaan yleensä pääsääntöisesti pääkäsittelyt asioissa, jotka saapuvat Keski-Suomen käräjäoikeudesta sekä Porissa pääkäsittelyt asioissa, jotka saapuvat Satakunnan käräjäoikeudesta.

Leopoldin talo

Hanke oman talon rakentamiseksi Vaasan hovioikeudelle pantiin vireille jo kesällä 1775, mutta rakennustyöt päättyivät vasta vuonna 1786. Hovioikeus työskenteli siihen asti vuokrahuoneissa, Vaasan pormestarin Eric Ludolph Leopoldin omistamassa talossa.

Vanhan Vaasan hovioikeudentalo

Ollessaan kesällä 1775 kuuluisalla kuninkaanmatkallaan Suomessa kuningas Kustaa III antoi hovioikeudenneuvos Adolf Fredrik Silfversparrelle tehtäväksi valmistella oman talon rakentamista vasta perustetulle Vaasan hovioikeudelle. Samana vuonna kuningas kehotti yli-intendentti Carl Fredrik Adelcrantzia laatimaan Vaasan hovioikeudentalon piirustukset ja kustannusarvion.

Kuningas halusi, että rakennus hahmotellaan ja koristetaan arvonsa mukaisesti. Se todistaisi kuninkaan hellää huolenpitoa lain ja oikeuden jakamisesta uskollisille alamaisille samoin kuin hänen haluaan lyhentää heidän pitkää oikeudenkäyntitietään. Lisäksi se olisi muistona hänen ensimmäisestä vierailustaan Suomessa.

Vaasan kaupunki antoi tiilitehtaan käyttämän hiekan ja saven. Ilmajoen pitäjä lahjoitti hovioikeudentaloa varten tarvittavat parrut ja hirret. Isonkyrön pitäjä huolehti näiden rakennuspuiden ajosta Vaasaan. Pedersören pitäjäläiset lahjoittivat 1200 honkatukkia laudoiksi sahattuina. Vuonna 1786 valmistunut hovioikeudentalo määritellään Ludvig XV:n klassismin ruotsalaiseksi edustajaksi ja on osa eurooppalaista oikeustalotraditiota.

Vanhan hovioikeudentalon muutostyöt aloitettiin heti hovioikeuden muuton jälkeen ja jo samana vuonna 1862 ennen joulua rakennus aloitti Mustasaaren seurakunnan kirkkona.

Uusi hovioikeudentalo

Viheralueen suojaama hovioikeudentalo säilyi tuholta Vaasan palossa 3.8.1852. Hanke Vaasan rakentamisesta uuteen paikkaan virisi pian palon jälkeen. Keisari Nikolai I antoi 2.2.1854 kaupungin muuttoa koskevan reskriptin. Sen mukaan myös hovioikeudelle myönnettiin varoja uuden talon rakentamiseksi uuteen Vaasaan, läänin pääkaupunkiin.

Lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg sai tehtäväksi Vaasan julkisten rakennusten, myös hovioikeudentalon suunnittelun. Setterberg myös valvoi rakentamistyötä. Rakennus valmistui vuoden 1862 elokuun alkuun mennessä, jolloin kaupunkioikeudet siirtyivät vanhalta Vaasalta uudelle Nikolainkaupungille. Hovioikeus aloitti työnsä uudessa talossa elokuun 1 päivänä 1862. Setterbergin suunnittelema uusi hovioikeudentalo on hyvin säilynyt, huomattava maamme uusgotiikan arkkitehtuurin edustaja.

Hovioikeudessa on arvokkaita taulu- ja kirjakokoelmia sekä antiikkisia huonekaluja ja oikeuden tunnuksin varustettuja esineitä.  Kellarikerroksen käytävä

Lähteet

Vaasan hovioikeus 1776 – 1976 Vasa hovrätt : Kirjoituksia ja kuvia 200-vuotistaipaleelta / toim. Erkki Rintala. – Vaasa, 1976. – ISBN 951-99083-2-3

Muistoja Themiksen näyttämöltä : Kustaa III:n hovioikeuden kulttuurihistoriallisia perintöjä (Minnen från Themis skådebana : kulturhistoriska arvedelar i Gustav III:s hovrätt) / toim. Virpi Harju, Vaasan hovioikeus, Valtion taidemuseo. – Helsinki, 1996. – 117 s. – ISBN 951-53-1014-8

Themiksen temppeli : Vanhan Vaasan hovioikeudentalo Kustaa III:n valistuspyrkimysten monumentti / Virpi Harju. – Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1997. – 254 s. – (Väitösk.). – ISBN 951-39-0117-3

---

Vaasan hovioikeuden presidentit ja muotokuvat tekijöineen

1. Arvid Friedrich Kurck 1776 – 1781, maalannut Lorens Pasch nuor.

2. Carl Bonde 1781 – 1788, maalannut Per Krafft vanh. 1787

3. Carl Johan Gyllenborg 1789 – 1791, maalannut Lorens Pasch nuuor.

4. Johan Gustaf von Carlson 1792 – 1794, maalannut Anders Eklund 1794

5. Jöran Wilhelm Lode 1795 – 1796, muotokuvamedaljonki, tehnyt Samuel Hoffmeister 1794

6. Axel Christian Reuterholm 1796 – 1811, maalannut Lovisa Ch. Reuterholm

7. Erik Johan Bergenheim 1811 – 1816, maalannut tuntematon

8. Carl Fredrik Rotkirch 1817 – 1832, maalannut Mathilda Rotkirch 1839

9. Carl Adam Adlerstjerna 1833 – 1841, maalannut tuntematon

10. Ernst Fredrik Brander 1841 – 1856, maalannut A. Tholander

11. Johan Wilhelm Forsman 1856 – 1862, maalannut Hilda Granstedt 1893

12. Selim Ekbom 1862 – 1886, maalannut Arvid Liljelund 1886

13. Robert August Montgomery 1886 – 1887, maalannut Torsten Wasastjerna 1890

14. Gustaf Wilhelm Råbergh 1887 – 1890, maalannut Arvid Liljelund 1890

15. Johan Charles Emil af Frosterus 1890 – 1900, maalannut Eero Järnefelt 1901

16. Nils Isak Fellman 1900 – 1902, maalannut Väinö Hämäläinen 1920

17. Henrik Gustaf Borenius 1902 – 1909, maalannut Eero Snellman

18. Frans Viktor Eriksson 1910 – 1915, maalannut Tauno Miesmaa 1926

19. Karl Gustaf Söderholm 1917 – 1923, maalannut Tauno Miesmaa 1926

20. Kaarlo Yrjö Benedictus Ignatius 1923 – 1927, maalannut C. J. Danielson 1932

21. Axel Johan Alfons Cederberg 1927 – 1933, maalannut Vilho Sjöström 1933

22. Hugo Albert Malmberg 1933 – 1934, maalannut Wilho Sjöström 1936

23. Bror Justus Gräsbeck 1935 – 1953, maalannut Kirsti Rein 1954

24. Felix Johansson 1953 – 1957, maalannut Kirsti Rein 1956

25. Karl Eero Harald Corell 1957 – 1970, maalannut D. Wallensköld-Lindeman 1960

26. Ista Paavo Alkio 1970 – 1972, maalannut Martta Wendelin 1962

27. Eero Ivar Rewell 1972 – 1975, maalannut Veikko Vionoja 1975

28. Hanni Ritva Soilikki Hyöky 1975 – 1989, maalannut Vuokko Kimari 1981

29. Erkki Kustaa Rintala 1989 – 1998, maalannut Marjatta Hanhijoki 1998

30. Rolf Ingvar Krook 1998 – 2004, maalannut Hans Westergård 2005

31. Mikko Könkkölä 2005 – 2009, maalannut Jani Järvinen

32. Olli Varila 2009 – 2014, maalannut Pasi Tammi

33. Tapani Vasama 2014 – 2023, maalannut Jan Neva

34. Sakari Laukkanen 2023 –