Tuomioistuinlaitos työnantajana

Tuomioistuinlaitoksessa, johon kuuluvat tuomioistuinten lisäksi Tuomioistuinvirasto sekä tuomarinvalinta- ja tuomarinkoulutuslautakunnat, työskentelee yhteensä noin 3500 ihmistä.

Suurin osa tuomioistuinten työntekijöistä on juristin koulutuksen saanutta lainkäyttöhenkilökuntaa. Tuomarin tehtävään yleisinä kelpoisuusvaatimuksina ovat yliopistossa suoritettu ylempi oikeustieteen tutkinto, oikeamielisyys, Suomen kansalaisuus sekä riittävä perehtyneisyys tehtäväalaan.

Suuri henkilöstöryhmä tuomioistuimissa on myös kansliahenkilökunta, joka vastaa lainkäytön avustavista tehtävistä tai erilaisista hallinnollisista tehtävistä, kuten henkilöstö- ja taloushallinnosta, viestinnästä, tietopalvelusta tai virastopalveluista. Lisäksi käräjäoikeuksissa työskentelee haastemiehiä. Hallinto-oikeuksissa ja erityistuomioistuimissa on sivutoimisia asiantuntijajäseniä.

Kansliahenkilökunnalla ja muilla hallintotehtävissä toimivilla on tehtävään soveltuva keskiasteen tai alemman tai ylemmän korkea-asteen koulutus. Asiantuntijajäseneltä edellytetään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi sen asiaryhmän asiantuntijuutta, jonka käsittelyyn hän osallistuu. Haastemiesten koulutustausta on vaihteleva.

Tuomioistuinharjoittelu ja koulutustarkoituksessa määräajaksi täytettävät asessorin virat

Tuomioistuimissa on myös tuomioistuinharjoittelua suorittavia käräjänotaareita. Tuomioistuinharjoittelulla tarkoitetaan vuoden kestävää lainkäyttötehtäviin perehdyttävää harjoittelujärjestelmää. Harjoittelijalla on oltava ylempi oikeustieteen tutkinto. Kaikkien tuomareina toimivien on annettava vakuutus. Harjoittelu voi tapahtua joko kokonaan käräjäoikeudessa tai osittain hovi- tai hallinto-oikeudessa. Harjoittelun jälkeen käräjänotaari voi hakea varatuomarin arvonimeä.

Hovioikeudessa, hallinto-oikeudessa, markkinaoikeudessa, työtuomioistuimessa ja vakuutusoikeudessa voi olla koulutustarkoituksessa määräajaksi täytettäviä asessorin virkoja. Asessoriksi nimitettävältä edellytetään tuomarin yleisiä kelpoisuusvaatimuksia, vähintään kolmen vuoden kokemusta lainkäyttötehtävistä sekä tuomarikoulutuksen esivalintakokeen hyväksyttyä suorittamista.

Lisätietoa tuomioistuinharjoittelusta ja asessorin viroista löytyy tuomarinkoulutuslautakunnan sivulta.

Tuomioistuinlaitoksen työnantajia ovat

Tuomioistuinvirasto,

joka huolehtii kaikkien tuomioistuinten keskushallintotehtävistä ja kehittämisestä sekä tuomarinvalintalautakunnan ja tuomarinkoulutuslautakunnan hallinnollisista tukitehtävistä. Virastossa työskentelee noin 60 koulutuksen, viestinnän, talouden, hallinnon ja tuomioistuintyön asiantuntijaa.

Käräjäoikeudet,

jotka käsittelevät rikos-, riita- ja hakemusasioita. Käräjäoikeuden päällikkö on laamanni ja muut tuomarit ovat käräjätuomareita. Tuomareiden lisäksi käräjäoikeuksissa työskentelee kansliahenkilökuntaa ja haastemiehiä sekä tuomioistuinharjoittelua suorittavia käräjänotaareita. Käräjäoikeudessa on myös lautamiehiä. Käräjäoikeudessa voi lisäksi olla sotilasjäseniä, jotka osallistuvat sotilasoikeudenkäyntiasioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen. Maaoikeutena toimivassa käräjäoikeudessa on jäseninä maaoikeusasioita käsittelevä käräjätuomari (maaoikeusasioiden vastuutuomari) sekä maaoikeusinsinööri.

Hovioikeudet,

jotka toimivat muutoksenhakutuomioistuimena eli ratkaisevat käräjäoikeuksien tuomioista ja päätöksistä tehdyt valitukset. Hovioikeuden toimintaa johtaa hovioikeuden presidentti. Tuomareina toimivat presidentin lisäksi hovioikeudenlaamannit ja –neuvokset sekä asessorit. Esittelijäntehtäviä hoitavat lisäksi hovioikeuden esittelijät. Hallinto- ja toimistopalvelutehtäviä hoitaa kansliahenkilöstö. Lisäksi hovioikeudessa voi olla tuomioistuinharjoittelua suorittavia käräjänotaareita. Helsingin hovioikeudessa on lisäksi sotilasjäseniä.

Korkein oikeus,

joka on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Korkeinta oikeutta johtaa presidentti, ja muita korkeimman oikeuden jäseniä kutsutaan oikeusneuvoksiksi. Esittelijöiden virkanimikkeitä ovat esittelijäneuvos, vanhempi oikeussihteeri tai oikeussihteeri. Lisäksi korkeimmassa oikeudessa työskentelee kansliahenkilöstöä.

Hallinto-oikeudet,

jotka käsittelevät viranomaispäätöksistä tehtyjä valituksia. Hallinto-oikeudet antavat ratkaisuja muun muassa verotusta, rakentamista, ympäristöasioita, sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä ulkomaalaisasioita koskeviin valituksiin. Hallinto-oikeutta johtaa ylituomari. Tuomareina toimivat ylituomarin lisäksi hallinto-oikeustuomarit sekä asessorit. Esittelijäntehtäviä hoitavat lisäksi hallinto-oikeuden esittelijät. Hallinto- ja toimistopalvelutehtäviä hoitaa kansliahenkilöstö. Lisäksi hallinto-oikeudessa työskentelee sivutoimisia asiantuntijajäseniä ja siellä voi työskennellä tuomioistuinharjoittelua suorittavia käräjänotaareita.

Korkein hallinto-oikeus,

joka on ylin tuomioistuin hallintolainkäyttöasioissa. Korkeinta hallinto-oikeutta johtaa presidentti, ja muita korkeimman hallinto-oikeuden jäseniä kutsutaan oikeusneuvoksiksi. Esittelijöiden virkanimikkeitä ovat esittelijäneuvos ja oikeussihteeri. Lisäksi korkeimmassa oikeudessa työskentelee kansliahenkilöstöä.

Markkinaoikeus,

joka on kilpailu- ja valvonta-asioita sekä hankinta-asioita, teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita ja markkinaoikeudellisia asioita käsittelevä erityistuomioistuin. Markkinaoikeuden toimintaa johtaa ylituomari. Muina tuomareina toimivat markkinaoikeustuomarit, markkinaoikeusinsinöörit ja asessorit. Asioiden valmistelussa tuomareita avustavat markkinaoikeuden valmistelijat. Kansliahenkilökunta hoitaa hallinto- ja toimistopalvelutehtäviä. Lisäksi markkinaoikeudessa on sivutoimisia asiantuntijajäseniä.

Työtuomioistuin,

joka käsittelee työehto- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta johtuvia riita-asioita. Työtuomioistuimen puheenjohtajana toimii joko presidentti tai työtuomioistuinneuvos. Lisäksi työtuomioistuimessa on sivutoimisia jäseniä ja asessori. Hallinto- ja toimistopalvelutehtäviä hoitaa kansliahenkilöstö.

Vakuutusoikeus,

joka on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Vakuutusoikeutta johtaa ylituomari. Muita tuomareita ovat vakuutusoikeustuomarit ja asessorit. Esittelijäntehtäviä hoitavat lisäksi vakuutusoikeuden esittelijät. Hallinto- ja toimistopalvelutehtäviä hoitaa kansliahenkilöstö. Vakuutusoikeudessa on ylilääkäri, joka toimii päätoimisena lääkärijäsenenä. Lisäksi vakuutusoikeudessa on sivutoimisia lääkärijäseniä sekä työoloja tai yritystoimintaa ja sotilasvamma-asioita tuntevia sivutoimisia jäseniä.