Satakunnan käräjäoikeuden työjärjestys

Vahvistettu 16.12.2019

Voimaantulo 01.01.2020

Käsitelty yhteistoimintaryhmän kokouksessa 16.12.2019

1.0 Toiminta-ajatus

Käräjäoikeuden tehtävänä on tuomiopiirissään Suomen perustuslain 21 §:n mukaisesti antaa oikeusturvaa siten, että jokainen saa asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä sekä saa perustellun ja oikeudenmukaisen päätöksen.

2.0 Toimintatapa

Toiminnassaan käräjäoikeus pyrkii tuloksekkaisiin ja yksinkertaisiin työtapoihin sekä hyvin perusteltuihin ratkaisuihin.

3.0 Organisaatio

Käräjäoikeudessa on kaksi lainkäyttöosastoa sekä lainkäytön käräjäsihteeritehtävien, hakemusasioiden ja käräjänotaarien, tiedoksiantoasioiden sekä hallintoasioiden, kirjaamon ja yleiskanslian vastuualueet.

Käräjäoikeudella on kanslia ja istuntopaikka Porissa ja lisäksi istuntopaikka Raumalla.

Laamanni johtaa käräjäoikeutta ja vastaa sen tuloksellisuudesta. Laamanni toimii lainkäyttöosastojen johtajien ja vastuualueiden toimintaa johtavien lähiesimiesten esimiehenä. Laamanni määrää kullekin osastolle ja vastuualueille sijoitettavan henkilöstön.

Käräjäoikeudessa on johtoryhmä laamannin tukena toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä.

3.1 Lainkäyttöosastot

Ensimmäinen lainkäyttöosasto käsittelee hakemus-, riita- ja rikosasioita. Osastolla toimii myös pakkokeinoasioiden päivystys.

Toinen lainkäyttöosasto käsittelee hakemus-, riita- ja rikosasioita sekä sotilasrikosasioita. Osastolla toimii myös hakemusasioiden ja käräjänotaarien vastuualue.

Kullakin lainkäyttöosastolla on määräajaksi nimitetty osaston johtaja.

Osaston sisällä määritellään käsittelijöiden erikoistumisalue.

3.2 Vastuualueet

Lainkäyttöosastojen käräjäsihteerit huolehtivat tuomareiden ja kärä-jänotaareiden työpareina asioiden käsittelyyn liittyvistä valmistelu-, pöytäkirjaamis- ja jälkitehtävistä sekä ilmoitusten laatimisesta ja lähettämisestä asian käsittelevän puheenjohtajan antamien ohjeiden sekä voimassa olevien menettelytapaohjeiden mukaisesti.

Kummankin lainkäyttöosaston käräjäsihteeritehtävien hoitaminen muodostaa oman vastuualueensa. Vastuualueen lähiesimiehenä toimii osastovastaava käräjäsihteeri.

Hakemusasioiden ja käräjänotaarien vastuualue käsittelee sille määrätyt hakemusasiat ja muut käräjänotaareille kuuluvat työtehtävät. Vastuualueen kansliahenkilökunnan lähiesimiehenä toimii osastovastaava käräjäsihteeri.

Tiedoksiantotoimen vastuualue huolehtii käräjäoikeuden suoritettavista asiakirjojen tiedoksiannoista sekä muista erikseen määrätyistä tehtävistä. Vastuualueen lähiesimiehenä toimii haastemiesten esimies.

Hallinnon ja yleiskanslian vastuualue huolehtii henkilöstö- ja taloushallintoon, asiakirjahallintoon, kirjaamon sekä yleiskanslian asiakaspalveluun liittyvien tehtävien suorittamisesta. Vastuualueen lähiesimiehenä toimii hallintosihteeri.

3.3 Päivystävä tuomari

Käräjäoikeudessa on päivystävä tuomari pakkokeinoasioissa ja muissa kiireellisissä asioissa. Tehtävää hoitavat käräjätuomarit vuorollaan. Päivystävän tuomarin on oltava virkapaikalla tai muutoin tavoitettavissa virka-aikana. Hänellä on apunaan käräjäsihteeri.

4.0 Tehtävien jakaantuminen

4.1 Laamanni

Laamanni johtaa käräjäoikeuden toimintaa. Hän

- vastaa käräjäoikeuden toimintakyvystä sekä toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä sekä tuloksellisuudesta

- asettaa toiminnan tulostavoitteet johtoryhmää ja yhteistoimintaryhmää kuultuaan ja seuraa niiden toteutumista

- antaa käräjäoikeuden lausunnot tarpeen mukaan johtoryhmää kuultuaan,

- valvoo oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta käräjäoikeudessa

- valvoo, että asiat käsitellään huolellisesti ja joutuisasti

- määrää henkilöstön sijoittamisesta osastoihin ja yksiköihin

- huolehtii osastojen välisestä tasaisesta työnjaosta

- määrää osastonjohtajat ja lähiesimiehet

- nimittää kansliahenkilökunnan ja haastemiehet

- käy kehityskeskustelut osastonjohtajien sekä lähiesimiesten kanssa.

- päättää suostumuksen antamisesta tuomarin siirtymisestä toimimaan määräajaksi toiseen tuomioistuimeen (tuomioistuinlaki 14:2 §) johtoryhmää kuultuaan

- antaa kirjallisen varoituksen virkavelvollisuuksien vastaisen menettelyn ja virkavelvollisuuksien laiminlyönnin johdosta

- vahvistaa osaston johtajien ja lähiesimiesten vuosi- ja sairauslomat

- päättää hallinto- ja talousasiat siltä osin kuin päätösvaltaa ei ole siirretty hallintosihteerille tai muille lähiesimiehille

- huolehtii koulutuksen suunnittelusta

- osallistuu lainkäyttöön

- ratkaisee esteellisyysväitteen osastonjohtajan estyneenä ollessa

- määrää lisäjäsenen ottamisesta vahvennettuun kokoonpanoon

- ratkaisee oikeudenkäymiskaaren 19 luvussa tarkoitetun kiireelliseksi määräämistä koskevan hakemuksen tai määrää sen ratkaisevan tuomarin.

- huolehtii käräjäoikeuden vuosittaisen toimintakertomuksen antamisesta

- huolehtii tarvittavan viranomaisyhteistyön järjestämisestä

- toimii puheenjohtajana johtoryhmässä ja tuomarikokouksessa

- huolehtii työsuojelun toimintaedellytysten ylläpitämisestä ja työturvallisuuteen liittyvien vaaratekijöiden poistamisesta

- huolehtii työterveyshuollon toimintaedellytysten ylläpitämisestä

- huolehtii työhyvinvoinnin ylläpitämisen edellytyksistä

- huolehtii viraston sisäisestä tiedottamisesta koko henkilökunnalle

- vahvistaa työjärjestyksen ja antaa ohjeet sen soveltamisesta.

Laamannin ollessa estynyt hoitamasta virkaansa vuosiloman tai enintään yhden kuukauden ajan muusta syystä hänen sijaisenaan toimii virkaiältään vanhin virantoimituksessa oleva osastonjohtaja tai hänenkin ollessa estyneenä toinen osastonjohtaja tai hänenkin ollessaan estyneenä virantoimituksessa oleva vanhin käräjätuomari.

4.2 Johtoryhmä

Käräjäoikeudessa on laamannin apuna toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa johtoryhmä, johon kuuluvat laamanni puheenjohtajana, jäseninä lainkäyttöosastojen johtajat, yksi kansliahenkilökunnan ja yksi haastemiesten keskuudestaan kahden vuoden määräajaksi kerrallaan valitsema edustaja sekä hallintosihteeri sihteerinä.

Henkilöstöryhmien edustajat valitaan enemmistövaaleilla suljetulla lippuäänestyksellä äänioikeutetuista viranhaltijoista. Äänioikeutettuja ovat kaikki vakinaiset ja yli kuuden kuukauden pituisen määräyksen saaneet viranhaltijat lukuun ottamatta tuomareita, käräjäviskaaleja ja -notaareita.

Johtoryhmässä käsitellään esitys käräjäoikeuden työjärjestykseksi, käräjäoikeuden johtamiseen, hallintoon, talouteen, toimintaan, toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvät merkittävät asiat, merkittävät käräjäoikeuden annettavat lausunnot, tuomarin viran täyttämistä koskevat asiat, henkilöstökoulutukseen ja työhyvinvointiin liittyvät asiat sekä työntekijöiden aloitteisiin liittyvät asiat. Johtoryhmällä ei ole itsenäistä päätösvaltaa.

Johtoryhmän kokouksia voidaan pitää yhteiskokouksina yhteistoimintaryhmän, työsuojelutoimikunnan sekä lähiesimiesten kanssa.

Johtoryhmän kokouksen kutsuu koolle laamanni.

4.3 Osaston johtaja

Lainkäyttöosaston johtaja toimii lainkäyttöosaston tuomareiden lähiesimiehenä ja johtaa osaston työskentelyä johtoryhmässä sovitun ja laamannin ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Osaston johtaja vastaa osastonsa lainkäyttötoiminnan tuloksellisuudesta ja

- huolehtii siitä, että asiat tulevat osastolla tarkoituksenmukaisesti, huolellisesti ja joutuisasti käsitellyiksi

- huolehtii osaston työn oikeudenmukaisesta jaosta, työn suunnittelusta ja kehittämisestä

- seuraa ja valvoo lainkäyttötoimintaa ja sen yhdenmukaisuutta

- huolehtii osastonsa uusien tuomarien perehdyttämisestä tehtäviinsä

- ratkaisee tuomareiden esteellisyyttä koskevat asiat

- käy kehityskeskustelut osastonsa tuomareiden kanssa

- osallistuu lainkäyttöön

- hyväksyy osastonsa tuomareiden ja viskaalien vuosi- ja sairauslomat sekä tekee muut esimiehelle kuuluvat hallintotehtävät

- on aloitteellinen ja aktiivinen osaston toiminnan kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä

- seuraa osaston työntekijöiden työssä jaksamista ja tarvittaessa ryhtyy työntekijöiden työssä jaksamista edesauttaviin toimiin,

2. lainkäyttöosaston johtaja toimii myös käräjänotaarien vastuutuomarina ja hyväksyy käräjänotaareiden lomat ja poissaolot.

Osaston johtaja osallistuu osastonsa tuomareiden tavoin lainkäyttötehtäviin. Osaston johtajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta osallistua hovioikeuspiirin tuomaripäivystykseen eikä käräjäoikeuden kansliatuomaripäivystykseen.

Osaston johtaja osallistuu jäsenenä käräjäoikeuden johtoryhmän kokouksiin.

Osastonjohtajan ollessa loman tai muun syyn vuoksi tilapäisesti estynyt hoitamaan tehtäväänsä hänen sijaisenaan toimii osastonjohtaja tai muu laamannin määräämä henkilö.

4.4 Vastuualueen lähiesimies

Kullakin vastuualueella toimii lähiesimiehenä laamannin toistaiseksi tai määräajaksi määräämä osastovastaava käräjäsihteeri, haastemiesten esimies tai hallintosihteeri.

Lähiesimies toimii vastuualueensa esimiehenä ja vastaa alueensa toiminnan sujumisesta. Hän muun muassa:

- johtaa ja kehittää vastuualueensa henkilöstön toimintaa

- huolehtii siitä, että vastuualueelle määrätyt asiat tulevat tarkoituksenmukaisesti, huolellisesti ja joutuisasti käsitellyiksi

- huolehtii tasaisesta työnjaosta ja tehtävien sujumisesta

- käy kehityskeskustelut vastuualueensa työntekijöiden kanssa

- hyväksyy osastonsa työntekijöiden vuosi- ja sairauslomat sekä tekee muut esimiehelle kuuluvat hallintotehtävät

- huolehtii vastuualueensa uusien työntekijöiden perehdyttämisestä tehtäviinsä

- on aloitteellinen ja aktiivinen vastuualueen toiminnan kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä

- seuraa osaston työntekijöiden työssä jaksamista ja tarvittaessa ryhtyy osaston työntekijöiden työssä jaksamista edesauttaviin toimiin,

- suorittaa muut laamannin määräämät tehtävät.

Hallintosihteerin tehtävänä on lisäksi valmistella ja esitellä laamannin ratkaistavat hallinto- ja talousasiat, hoitaa virkaehtosopimuksen mukaiset asiat, seurata talousarvion toteutumista, ratkaista maksuliikenneasiat ja hyväksyä viraston tulot ja menot sekä huolehtia omaisuuden tarkastuksesta.

Lähiesimiehen estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimii toinen lähiesimies.

4.5 Käräjätuomari

Käräjätuomari vastaa hänelle määrättyjen asioiden huolellisesta, asiallisesta ja joutuisasta käsittelystä. Käräjätuomari toimii laamannin määräämänä vastuutuomarina vastuulleen määrätyssä tehtävässä.

4.6 Kansliahenkilökunta

Käräjäsihteerit, talous- ja henkilöstösihteeri sekä virastomestari vastaavat tehtäväjaon mukaisten sekä esimiehen osoittamien tehtävien huolellisesta, asiallisesta ja joutuisasta suorittamisesta.

4.7 Haastemiehet

Haastemiehet vastaavat kullekin haastemiesten työjärjestyksen mukaan määräytyvien sekä esimiehen osoittamien tehtävien huolellisesta, asiallisesta ja joutuisasta hoitamisesta.

4.8 Asioiden käsittely

Käräjäoikeuden käsiteltäviksi toimitetut lainkäyttöasiat jaetaan kansliassa kullekin asiaryhmälle määrätyille käsittelijöille vuoroperiaatteen mukaisesti mahdollisimman tasaisesti ja asiat ohjautuvat käsittelijöille sattumanvaraisesti. Asioiden tasaista jakaantumista seurataan kunkin asiaryhmän osalta jakoluettelon avulla.

Laamanni voi perustellusta syystä määrätä poikettavaksi vahvistetusta jakoperusteesta määräajaksi. Laamanni ratkaisee jakoperusteiden soveltamisessa syntyneet erimielisyydet.

5.0 Kokouskäytännöt

Käräjäoikeudessa pidetään kokouksia asioiden tehokkaan ja laadulli-sesti korkeatasoisen käsittelyn edistämiseksi. Kokoukseen osallistuminen on sen kohderyhmälle virkatehtävä. Kokouksista tehdään soveltuvassa laajuudessa muistio, joka arkistoidaan ja on käräjäoikeuden si-säisessä käytössä julkinen, ellei estettä ole.

5.1 Tuomarikokous

Käräjäoikeuden tuomarikokous pidetään vähintään neljä kertaa vuodessa. Tuomarikokouksessa käydään lävitse ajankohtaisia asioita, joilla on vaikutusta tuomarin työhön.

Tuomarikokouksen kutsuu koolle laamanni.

5.2 Lähiesimiesten kokous

Käräjäoikeuden vastuualueiden lähiesimiesten kokous pidetään laamannin johdolla vähintään kerran kuukaudessa. Lähiesimiesten kokouksessa käydään lävitse eri vastuualueiden ajankohtaiset asiat.

Lähiesimiesten kokouksiin voidaan kutsua osallistumaan myös lainkäyttöosastojen johtajat silloin, kun käsiteltävänä olevien asioiden laatu sitä edellyttää.

5.3 Muut toimielimet

Viraston johdon ja toiminnan tukena voi olla lisäksi pysyviä, määräaikaisia tai hankekohtaisia työryhmiä ja muita toimielimiä siten kuin niistä erikseen päätetään.

Laamanni voi osoittaa henkilöstöön kuuluvalle koko virastoa koskevia kehittämis-, tuki- tai muita erityistehtäviä.

6.0 Hallinto-, yhteistoiminta- ja työsuojeluasioiden käsittely sekä työterveyshuolto

6.1 Hallintoasioiden käsittely

Hallinnon ja yleiskanslian vastuualueella käsitellään talous- ja henkilöstöhallintoon, koulutukseen, toimitiloihin, tietotekniikkapalveluihin, asiakaspalveluun ja turvallisuuteen liittyvät ja muut lainkäyttötoimintaa tukevat asiat, ellei niitä ole erikseen määrätty muualla tai muiden käsiteltäviksi.

Hallinto- ja talousasiat ratkaisee laamanni tai hänen määräämänsä muu henkilö.

6.2 Yhteistoiminta

Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain mukaisena yhteistyöelimenä käräjäoikeudessa on eri henkilöstöryhmiä edustava yhteistoimintaryhmä. Yhteistoimintaryhmään eri henkilöstöryhmien edustajat valitsevat edustajansa vaalissa kahden vuoden toimikaudeksi kerrallaan.

Yhteistoimintaryhmä kokoontuu laamannin kutsusta. Yhteistoimintaryhmä voi pitää yhteiskokouksia johtoryhmän ja työsuojelutoimikunnan kanssa.

6.3 Työsuojelu

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti käräjäoikeudessa on laamannin määräämä työsuojelupäällikkö sekä vaalilla neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan valittu työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua.

Käräjäoikeudessa voi olla laamannin määräämä turvallisuuspäällikkö.

Käräjäoikeudessa on työsuojelutoimikunta, jonka muodostavat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä turvallisuuspäällikkö.

6.4 Työterveyshuolto

Työterveyshuollon järjestämisessä noudatetaan valtakunnallisen puitesuunnitelman pohjalle virastokohtaisine liitteineen perustuvaa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa, joka tarkistetaan vuosittain.

7.0 Työhyvinvointi

Käräjäoikeudessa voi toimia henkilökunnan keskuudestaan aina kahden vuoden toimikaudeksi kerrallaan valitsema virkistystoimikunta. Toimikunnan tehtävänä on huolehtia käräjäoikeuden virkistyspäivien ja pikkujoulujen suunnittelemisesta ja järjestämisestä sekä tehdä muutoinkin esityksiä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Toimikunnan valitsemisesta, toimikaudesta, kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään erillisessä ohjesäännössä.

Jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus käyttää liikunta- ja kulttuuriseteleitä johtoryhmän päättämään enimmäismäärään vuodessa.

8.0 Tuomioistuinharjoittelu

Tuomioistuinharjoittelun tarkoituksena on perehdyttää käräjänotaari tuomarin tehtäviin ja antaa riittävä kuva käräjäoikeuden toiminnasta sekä harjaannuttaa käräjänotaari itsenäiseen ja omavastuiseen ratkaisutoimintaan.

Tuomioistuinharjoittelua varten käräjäoikeudessa on vahvistettu harjoittelusuunnitelma. Käräjänotaarille nimetään tuomioistuinharjoittelun alussa tutortuomari.

Käräjänotaarit käsittelevät itsenäisesti ja ratkaisevat laamannin antaman määräyksen tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 13 – 16 §:ssä tarkoitettuja asioita sekä suorittavat ne muut tehtävät, jotka heille on määrätty.

9.0 Tiedotustoiminta sekä aloitteet

Henkilökunnalle tiedotetaan säännönmukaisesti pidettävissä tiedotustilaisuuksissa ajankohtaisista käräjäoikeutta ja sen toimintaa koskevista asioista sekä johtoryhmässä käsiteltävänä olleista asioista.

Jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus tehdä aloitteita toimintaan ja sen kehittämiseen liittyen. Aloitteita voi tehdä myös työviihtyvyyteen ja virkistykseen liittyen. Kaikki aloitteet käsitellään johtoryhmässä.

10.0 Nimitysmenettely

Avoimet virat ja yli kuuden kuukauden mittaiset viransijaisuudet, jotka käräjäoikeus itse täyttää, julistetaan yleisesti haettaviksi.

Erityistehtävät julistetaan haettaviksi käräjäoikeuden sisäisenä hakuna. Laamannin päätöksellä voidaan sisäisessä haussa olevien tehtävien haku rajoittaa koskemaan tiettyä henkilöstöryhmää.

Nimityspäätökset perustellaan.

11.0 Kehityskeskustelut

Jokainen käräjäoikeuden henkilökuntaan kuuluva käy vuosittain kehityskeskustelun esimiehensä kanssa. Muiden kuin tuomareiden kanssa käydään vuosittain myös suoritusarviointikeskustelut.

12.0 Virkamatkat

Virkamatkojen tekemiseen sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa valtion matkustussääntöä sekä oikeusministeriön vahvistamaa matkustusohjetta oikeusministeriön hallinnonalalle.

Virastossa voidaan antaa tarkempia ohjeita virkamatkoihin liittyvistä menettelytavoista.

13.0 Työjärjestyksen voimaantulo ja soveltaminen

Työjärjestys tulee voimaan 1.1.2020.

Laamanni voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän työjärjestyksen soveltamisesta. Laamanni voi perustellusta syystä yksittäistapauksessa määrätä toisinkin kuin mitä tässä työjärjestyksessä on määrätty.

Jorma Väyrynen

Laamanni