Julkinen seloste taiteilijanimellä Lauri Tähkä tunnettua muusikkoa koskevassa asiassa R 23/725

Kanta-Hämeen käräjäoikeus on tänään antamallaan tuomiolla hylännyt taiteilijanimellä Lauri Tähkä tunnettua muusikko Jarkko Tapani Suota vastaan ajetun syytteen pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.

‍Syyttäjä oli vaatinut Suolle rangaistusta siitä, että tämä oli Hämeenlinnassa 28.10.2022 hotellihuoneessaan väkivallalla, hiuksista voimakkaasti vetämällä ja tukistamalla pakottanut asianomistajan ja toisaalta käyttämällä hyväkseen sitä, että asianomistaja oli pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia ollut kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, saanut asianomistajan alistumaan seksuaalisten tekojen, suulle suutelemisen, vaatteiden riisumisen, rintojen koskettelemisen, rintojen suutelemisen, nännien imemisen ja haaravälistä koskettelemisen kohteeksi. Tämä oli syytteen mukaan olennaisesti loukannut asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Syytteessä oli myös todettu, että asianomistaja oli tilanteessa purrut Suota oikean käden sormesta. Syyttäjä oli esittänyt seuraamuskannanottonaan, että Suo olisi tuomittava vähintään 8 kuukauden mittaiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Asianomistaja oli yhtynyt syytteeseen ja vaatinut Suolta korvausta kärsimyksestä 1.200 euroa ja tilapäisenä haittana traumaperäisestä stressihäiriöstä 3.000 euroa korkoineen.

Suo oli kiistänyt syytteen ja siihen perustuvat vaatimukset sillä perusteella, ettei hän ollut tehnyt syytteessä kuvattua tekoa.

Yleisön läsnä olematta toimitetussa pääkäsittelyssä otettiin vastaan kirjallisina todisteina selvitystä asianomistajan ja vastaajan psyykkisestä terveydentilasta, hotellin valvontakameratallenteita, asianomistajan lähettämiä viestejä sekä valokuvia Suon käsistä ja hotellihuoneesta. Henkilötodisteluna kuultiin asianomistajaa ja Suota todistelutarkoituksessa sekä 16:ta todistajaa.

Käräjäoikeus totesi tuomiossaan, että hotellin valvontakameratallenteilta oli todettavissa, että Suo ja asianomistaja olivat menneet kahdestaan Suon hotellihuoneeseen 28.10.2022 noin kello 04.27 ja asianomistaja oli poistunut sieltä noin kello 05.16. Asiassa oli kysymys siitä, oliko Suon näytetty tehneen mainitulla aikavälillä syytteessä selostetun seksuaalirikoksen.

Johtopäätöksinään esitetystä näytöstä käräjäoikeus lausui seuraavaa:

Käräjäoikeudessa on kuultu useita todistajia, mutta syytteessä väitetyllä teolla ei ole ollut ulkopuolisia silminnäkijöitä. Syytteen teonkuvausta vastaava asianomistajan kertomus on sinänsä uskottava ja yksityiskohtainen, ja hän on toistanut sen samansisältöisenä ja muuttumattomana monille eri tahoille. Asianomistajan kertomuksen tueksi ei kuitenkaan ole esitetty sellaista merkityksellisenä pidettävää välillistä näyttöä, joka perustuisi muuhun kuin asianomistajan kertomukseen.

Vaikka Suo ei kertomansa mukaan muistakaan hotellihuoneen aamuöisiä tapahtumia tarkasti silloisen humalatilansa vuoksi, on hän kuitenkin johdonmukaisesti kiistänyt kaiken seksuaalisen tai fyysisen kanssakäymisen asianomistajan kanssa. Kertomuksensa mukaan Suo oli kehottanut asianomistajaa alatyylisesti poistumaan huoneesta, kuten asianomistajakin on kertonut lopuksi tapahtuneen.

Suon sormista myöhemmin viikonlopun aikana otetuissa valokuvissa ei ole ollut nähtävissä jälkiä siitä, että asianomistaja olisi purrut yhtä niistä huomattavan kovaa, eikä myöskään asianomistajan hiusten voimakkaasta, päänahan kipeytymistä aiheuttaneesta tukistamisesta ole esitetty muuta todistelua kuin asianomistajan oma kertomus. Asianomistajalla useita kuukausia tapahtuman jälkeen todetusta lievästä traumaperäisestä oireilusta esitetty selvitys tukee syytettä enintään vähäisesti.

Pelkästään näyttö siitä, että asianomistaja on toistanut kertomustaan samalla tavalla kerta toisensa jälkeen, ei tässä tapauksessa riitä ylittämään tuomitsemiskynnystä, vaan Suon syyllisyydestä jää varteenotettava epäily. Suohon kohdistettu syyte ja siihen perustuvat vaatimukset on sanotusta syystä hylättävä.

Asia on käsitelty kahden tuomarin kokoonpanossa, ja käräjäoikeuden ratkaisusta on äänestetty. Äänten mentyä tasan (1-1) on vastaaja Suolle lievempi mielipide voittanut.

Eri mieltä oleva jäsen katsoi asianomistajan kertoneen tapahtumista yksityiskohtaisesti ja johdonmukaisesti. Asianomistajan kertomus sisälsi suuren määrän yksityiskohtia. Asianomistajan kertomuksessa ei noussut esille seikkoja, jotka olisivat heikentäneet hänen kertomuksensa luotettavuutta.

Eri mieltä oleva jäsen katsoi, että asianomistajan kertomusta tuki se, että hän oli välittömästi teon jälkeen kertonut tapatumista hotellissa työskennelleelle henkilölle. Lisäksi asianomistaja oli lähettänyt poikaystävälleen viestin, jossa hän ilmaisee, ettei hänellä ole kaikki hyvin. Edelleen asianomistaja oli pian tapahtuneen jälkeen viestittänyt tapahtuneesta ystävälleen. Asianomistaja oli kertonut tapahtumista seuraavana päivänä poikaystävälleen ja äidilleen. Asianomistajan poikaystävä ja äiti ovat molemmat kertoneet, että asianomistaja oli selvästi ollut järkyttynyt tapahtuneesta.

Eri mieltä oleva jäsen katsoi näytetyn, että asianomistajan psyykkinen oireilu oli lisääntynyt tapahtuman jälkeen, mikä osaltaan tuki hänen kertomuksensa uskottavuutta.

Eri mieltä oleva jäsen ei sen sijaan pitänyt Suon asiassa antamaa kertomusta uskottavana. Suo ei kertomansa mukaisesti muistanut hotellihuoneen tapahtumia. Lisäksi kertomuksen uskottavuutta heikensi se, että Suo oli kertonut tapahtumista käräjäoikeudessa osin eri tavalla kuin mitä hänen kertomakseen on esitutkinnassa kirjattu.

Eri mieltä oleva jäsen katsoi, että asianomistajan kertomus on itsessään ollut uskottava ja sen tueksi on esitetty riittävästi muuta näyttöä. Eri mieltä oleva jäsen katsoi, ettei Suon syyllistymisestä syytteen teonkuvauksen mukaiseen menettelyyn jäänyt varteenotettavaa epäilyä.

Eri mieltä oleva jäsen katsoi, että Suon menettely täytti pakottamisen seksuaalisen tekoon rikoksen tunnusmerkistön ja että Suo tulisi tuomita teostaan kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä suorittamaan asianomistajalle korvauksia.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomarit Aleksi Rantanen ja Saara El Tobgy (eri mieltä).

Käräjäoikeuden tuomio on sen lopputulosta ja sovellettuja lainkohtia lukuun ottamatta määrätty salassa pidettäväksi 60 vuoden ajaksi asian vireille tulosta 6.6.2023 lukien.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole tätä julkista selostetta annettaessa lainvoimainen. Siihen saa hakea muutosta valittamalla Turun hovioikeudelta tai ennakkopäätösvalituksin korkeimmalta oikeudelta.

Julkaistu 27.10.2023