Tuomio Porvoon kuolinkolariasiassa R 23/3538

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on 26.10.2023 antamallaan tuomiolla tuominnut 19-vuotiaan Veeti Nikusen 3 vuoden vankeusrangaistukseen Porvoossa lokakuussa 2022 tehdyistä törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kahdesta törkeästä kuolemantuottamuksesta ja kuudesta törkeästä vammantuottamuksesta.

Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että Nikunen oli huomattavasti ylittänyt sallitun enimmäisnopeuden ajamalla vähintäänkin 145 km/h ajonopeudella Läntisellä Mannerheiminväylällä, jossa on 60 km/h nopeusrajoitus. Nikusen kuljettama henkilöauto oli törmännyt Läntisen Mannerheiminväylän ja Hornhattulantien valo-ohjatussa risteyksessä vasemmalle kääntymässä olleeseen henkilöautoon sillä seurauksella, että kääntymässä olleessa autossa olleet kaksi henkilöä menehtyivät ja Nikusen autossa olleet henkilöt loukkaantuivat. Autot vaurioituivat lunastuskuntoon. Nikusen autossa oli törmäyksen tapahtuessa seitsemän matkustajaa, joista kolme auton takakontissa.

Näyttö Nikusen Läntisellä Mannerheiminväylällä käyttämästä ainakin 145 km/h ajonopeudesta perustui pitkälti Suomen Vahinkotarkastus SVT Oy:n tutkijan laatimaan lausuntoon ja hänen kertomukseensa. Tutkija ei pitänyt autojen vaurioihin ja niiden pysähtymispaikkoihin nähden mahdollisena, että Nikusen ajonopeus olisi ollut 100 km/h taikka sen alle. Tutkijan käsityksen mukaan autojen todellinen törmäyskohta oli hivenen ennen poliisin olettamaa törmäyskohtaa, eikä yhteentörmäyksen toisen ajoneuvon kulkuradasta ollut saatu täyttä varmuutta. Vertailusimuloinneissa ajoneuvot eivät päätyneet niille paikoilleen, joihin ne törmäyksen jälkeen todellisuudessa olivat päätyneet. Edellä mainituista syistä käräjäoikeus katsoi tutkijan laatimien laskelmien ja vertailusimulointien sisältävän jonkin verran epävarmuustekijöitä, mistä syystä käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että Nikusen auton ajonopeus olisi ollut syyttäjän väittämä 172 km/h tai tutkijan todennäköisimpänä ajonopeutena pitämä 170 km/h.

Liikennevalot olivat olleet toiminnassa Läntisen Mannerheiminväylän ja Hornhattulantien risteyksessä törmäyksen tapahtuessa. Selvää oli, ettei kumpaankin törmäykseen osallisen auton ajosuuntaan ole voinut palaa samanaikaisesti vihreä valo. Valo-ohjausjärjestelmän tietojen perusteella ei ollut mahdollista saada selvyyttä siihen, kumpi autoista oli ajanut päin punaista valoa. Onnettomuudelle ei ollut silminnäkijöitä. Näistä syistä käräjäoikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että Nikunen olisi ajanut risteyksessä päin punaista valoa. Näyttämättä jäi myös, että Nikunen olisi aiemmin illalla ajanut Mäntsäläntiellä huomattavaa, 150 km/h ylinopeutta.

Nikunen oli ajanut päihtyneenä huomattavaa ylinopeutta lähellä Porvoon keskustaa alueella, jossa on risteäviä teitä ja myös öisin muuta liikennettä. Nikusen kuljettamassa autossa oli ollut kaikkiaan seitsemän matkustajaa, joista kolme auton takakontissa. Jo yksin näistä syistä Nikusen menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa paitsi auton matkustajien, myös muiden tiellä liikkujien hengelle ja terveydelle. Toisen törmäykseen osallisen auton kuljettajan veressä oli ollut huumausaineita. Niiden laatuun ja määrään nähden asiassa ei voitu sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yhteentörmäykseen on voinut osaltaan vaikuttaa toisen auton kuljettajan päihtymystila ja sen vaikutus hänen ajosuoritukseensa. Yhteentörmäyksen toinen osapuoli ei ole kuitenkaan voinut varautua siihen, että 60 km/h nopeusrajoitusalueella ajetaan lähes 2,5-kertaista ajonopeutta sallittuun enimmäisnopeuteen nähden. 

Näistä syistä käräjäoikeus katsoi Nikusen menettelyn syytekohdassa 2 täyttävän törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön.

Käräjäoikeus piti Nikusen huolimattomuutta liikenteessä tapahtumapaikkaan nähden käytetyn huomattavan ylinopeuden ja päihtymystilan vuoksi niin törkeänä, että Nikusen katsottiin aiheuttaneen kahden henkilön kuoleman ja kuuden henkilön vakavan vammautumisen törkeällä huolimattomuudella. Käräjäoikeus hylkäsi yhden törkeää vammantuottamusta koskevan syytteen sen vuoksi, että asianomistajalle oli aiheutunut ainoastaan pinnallisia, vähäiseksi katsottavia vammoja. Törkeästä vammantuottamuksesta tai vammantuottamuksesta tuomitseminen edellyttää vähäistä vakavamman ruumiinvamman aiheutumista.

Käräjäoikeus vertasi käsillä olevaa tapausta useisiin korkeimman oikeuden ratkaisuihin, joissa oli kysymys törkeästä kuolemantuottamuksesta tieliikenteessä. Nikuselle tuomittua rangaistusta korottivat teon vaarallisuus ja sen vakavat seuraukset, kahden ihmisen menehtyminen ja kuuden autossa olleen matkustajan vakava loukkaantuminen. Vain satunnaisista syistä oli vältytty siltä, että yhteentörmäys olisi johtanut useampien kuin kahden henkilön menehtymiseen. Toisaalta rangaistusta lievensi se, ettei asiassa voitu sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yhteentörmäyksen syntymiseen on osaltaan voinut vaikuttaa toisen auton kuljettajan päihtymystila ja sen vaikutus hänen ajosuoritukseensa. Kun lisäksi otettiin huomioon, ettei Nikusen ollut näytetty ajaneen risteyksessä päin punaista valoa, käräjäoikeus katsoi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi Nikusen syyksi luettujen rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen nähden 3 vuoden vankeusrangaistuksen.

Vakuutusyhtiön takautumisoikeuteen perustuvaa vahingonkorvausvaatimusta, joka yhteissummaltaan oli lähes 116.000 euroa, käräjäoikeus sovitteli puoleen määrästään sillä perusteella, että korvauksen poikkeuksellisen suuren määrän ja Nikusen heikon taloudellisen aseman vuoksi korvausvelvollisuus muodostuisi tekohetkellä vasta 18-vuotiaalle Nikuselle poikkeuksellisen raskaaksi. Korvauksen sovittelua puolsi myös se seikka, että yhteentörmäyksen syntymiseen on osaltaan voinut vaikuttaa toisen ajoneuvon kuljettajan päihtymystila ja sen vaikutus hänen ajosuoritukseensa.

Nikunen velvoitettiin lisäksi korvaamaan oikeudenkäyntikuluja yhteensä yli 15.500 eurolla, sekä suorittamaan valtiolle todistelukustannukset 332,56 euroa, päihdetutkimuskulut 166 euroa ja rikosuhrimaksu 80 euroa.

Tuomion tai muiden asiakirjojen tilaukset: ita-uusimaa.ko(a)oikeus.fi
Lisätietoja tarvittaessa: käräjätuomari Kaisa Voima, kaisa.voima(a)oikeus.fi, puh. 02956 45531.