Tiedote: Tuomio Vantaan kaupungin Kivistön asuntomessualueen kiinteistön omistajia vastaan ajamista kanteista

Vantaan kaupunki on voittanut ensisijaisen vaatimuksensa mukaisesti neljä kannetta, joissa se on vaatinut, että neljän Kivistön asuntomessualueen kiinteistön omistajat velvoitetaan liittymään keskitettyyn jätteiden putkikeräysjärjestelmään ja allekirjoittamaan Kivistön Putkijäte Oy:n liityntäsopimus. Käräjäoikeus on kuitenkin katsonut, ettei sillä ole toimivaltaa asettaa kaupungin vaatimaa sakon uhkaa liittymisvelvoitteen tehosteeksi. Vantaan kaupungin ensisijaisen vaatimuksen menestyessä, kaupungin toissijaisesta vaatimuksesta ei ole ollut tarvetta lausua. Lisäksi käräjäoikeus on velvoittanut kunkin kiinteistön omistajat erikseen korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut 20.000 eurolla laillisine korkoineen.

Kaupungin vaatimus liittyi Vantaan kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut kesällä 2015 järjestämiin valtakunnallisiin asuntomessuihin Vantaan Kivistön asuntomessualueella. Vantaan kaupunki oli myynyt vuosina 2013−2014 tältä alueelta kiinteistöjä. Vantaan kaupunki ja kiinteistöjen omistajat olivat allekirjoittamillaan kauppakirjoilla sopineet pientalokiinteistöjen kaupoista. Kauppakirjoissa oli ollut ehto, jonka mukaan ostajat olivat sitoutuneet liittymään keskitettyyn jätteiden putkikeräysjärjestelmään, mikäli sellainen rakennetaan alueelle. Alueelle oli rakennettu keskitetty jätteiden putkikeräysjärjestelmä. Putkikeräysjärjestelmä oli otettu käyttöön 12.8.2015. Kaupungin perustama yhtiö Kivistön Putkijäte Oy vastaa keskitetyn jätteiden putkikeräysjärjestelmän toiminnasta.

Neljän kiinteistön omistajat eivät olleet liittyneet keskitettyyn jätteidenkeruujärjestelmään, mikä vuoksi kaupunki oli nostanut näitä kiinteistönomistajia vastaan kanteet, joissa kaupunki vaati ensisijaisesti vastaajia liittymään sakon uhalla keskitettyyn jätteiden putkikeräysjärjestelmään ja allekirjoittamaan Kivistön Putkijäte Oy:n liityntäsopimus. Toissijaisesti kaupunki vaati kolmen eri kiinteistön omistajan velvoittamista suorittamaan kaupungille sopimussakkona 42.400−50.350 euroa. Yhden kiinteistön osalta ei esitetty toissijaista vaatimusta, koska sopimussakkoa koskevaa ehtoa ei ollut siirretty samalla, kuin nämä kiinteistönomistajat olivat ottaneet putkikeräysjärjestelmää koskevan ehdon vastattavakseen. Kiinteistön omistajat katsoivat ensisijaisesti, että kanne olisi pitänyt jättää tutkimatta prosessinedellytysten puuttumisen vuoksi. Toissijaisesti kiinteistön omistajat olivat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Käräjäoikeus on 13.4.2021 antamallaan päätöksellä hylännyt vastaajien vaatimuksen siitä, että kanne tulisi jättää tutkimatta, koska kanteen nostamisesta ei ole päättänyt kaupungin puhevaltainen toimielin. Muilta osin vastaajien väitteet prosessinedellytysten puuttumisesta on hylätty tänään annetuilla tuomioilla. Asioihin on liittynyt myös muita prosessuaalisia kysymyksiä muun muassa tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta lainsäädännöstä ja kanneajasta. Asiassa on arvioitu myös eurooppaoikeudellista ulottuvuutta.

Käräjäoikeus on tuomiossaan katsonut, että vastaajien on täytynyt tietää putkikeräysjärjestelmästä ja sen keskeisistä ehdoista ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Vastaajien esittämät pätemättömyysperusteet ja eräät muut väitteet eivät menestyneet. Käräjäoikeus katsoi, että kauppakirjan ehto putkikeräysjärjestelmästä ei ollut eikä se myöskään johtanut kohtuuttomuuteen, minkä vuoksi kiinteistönomistajat olivat syyllistyneet sopimusrikkomukseen.

Asia ratkaistiin kahden tuomarin kokoonpanossa.

Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.