Vallilan tappoa koskeva asia jätettiin tutkimatta kolmannen vastaajan osalta

Vallilassa 31.10.2020 tapahtunutta surmatekoa koskevassa asiassa on aiemmin tuomittu kaksi muuta henkilöä vankeusrangaistuksiin taposta. Asiassa on kesällä 2022 nostettu syyte kolmatta henkilöä vastaan. Kyseinen vastaaja on väestötietojärjestelmästä ilmenevän syntymäaikansa perusteella ollut rikoksen tekoaikaan 14-vuotias. Rikosoikeudellinen vastuuikäraja on Suomessa 15 vuotta. Syyttäjän väite tässä oikeudenkäynnissä oli, että kolmas vastaaja oli todellisuudessa vähintään 15-vuotias.

Käräjäoikeus on tänään antamallaan päätöksellä (no 3557, asiassa R 22/5747) ratkaissut kysymyksen siitä, oliko vastaaja ollut tekoaikaan 15 vuotta täyttänyt eli voitiinko rikossyytettä häntä vastaan ylipäänsä käsitellä.

Asiassa esitettiin näyttönä runsaasti todistelua koskien ulkomailla syntyneen vastaajan varhaisia elämänvaiheita ja hänen terveydentilaansa. Vastaajan synnyinmaan viranomaiset olivat löytäneet vastaajan hänen ollessaan pieni, hänen ikänsä oli arvioinut paikallinen lääkäri ja hänet oli sijoitettu asumaan lastenkotiin, kunnes hänet oli alle kouluikäisenä adoptoitu Suomeen. Käräjäoikeus totesi, että asiassa oli esitetty luotettava asiakirjaselvitys vastaajan synnyinmaasta liittyen häneen ikäänsä eikä tuota ikää ollut ilmennyt missään vaiheessa kyseenalaistetun ennen kevättä 2021.

Vastaajalle oli keväällä 2021 hänen ollessaan 15-vuotias teetetty tutkimuksia, joilla hänen senhetkistä ikäänsä oli pyritty selvittämään tutkimalla hänen luustonsa kehitystä hampaistosta ja ranteesta otettujen röntgenkuvien avulla. THL:n tutkimustodistuksen mukaan oli todennäköistä, että vastaaja oli tuolloin 16 vuoden ikäinen. Tutkimustulokset olivat toisaalta myös osin ristiriitaiset ja niihin liittyi epävarmuustekijöitä, sillä niissä ei ollut riittävästi huomioitu vastaajan etnisen taustan vaikutusta luuston kehitykseen eikä sitä seikkaa, että tutkimusten mukaan adoptiotaustaisilla lapsilla murrosikä alkoi usein keskimääräistä varhemmin ja tällä saattoi olla vaikutusta myös luuston ja hampaiston kehitykseen.

Käräjäoikeus tuli lopputulokseen, että vastaajan iän arviointi oli luotettavimmin tehty hänen ollessaan pieni lapsi hänen synnyinmaassaan paikallisen lääkärin toimesta. Myöhemmin tehtyihin tutkimuksiin liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi niiden perusteella ei voitu päätyä toiseen lopputulokseen vastaajan iästä.

Vastaajan todettiin olleen 14-vuotias silloin kun rikos, johon hänen väitetään osallistuneen, oli tehty. Syyteasia oli siten jätettävä tutkimatta.

Käräjäoikeuden päätös on siinä selostettavan yksityiskohtaisen vastaajan terveydentilaa ja kehitystä koskevan aineiston sekä vastaajan nuoren iän vuoksi määrätty kokonaan salaiseksi. Asiassa on annettu julkinen seloste, joka on saatavissa käräjäoikeudelta.

Päätös ei ole lainvoimainen.