Tiedote: Helsingin käräjäoikeus katsoi ulkoministeriön syrjineen Iähetystöneuvoksen vakinaisessa virassa työskennellyttä kantajaa tasa-arvolain syrjintäkiellon vastaisesti

Asiassa on ollut kysymys siitä, onko ulkoministeriön menettelyssä ollut kyse tasa-arvolain 8 §:n tarkoittamasta kielletystä syrjinnästä, kun Beirutin ja Nairobin edustustojen päälliköiden sijaisten tehtäviin oli valittu kantajan sijaan toista sukupuolta olevat henkilöt.

Syrjintäolettama

Kantaja työskentelee Suomen valtion palveluksessa ulkoministeriössä Iähetystöneuvoksen vakinaisessa virassa eli ulkoasiainhallintolain mukaisessa yleisvirassa. Asiassa on riidatonta, että ulkoministeriön virkamiesten tehtävänkierto eli siirtosuunnittelu ei ollut virantäyttöä vaan tehtävään määräämistä.

Käräjäoikeus on vertaillut kantajan ja tehtävään valittujen ansioita ottaen huomioon tehtävien hakuilmoitusten kriteerit. Hakijoiden ansiovertailussa on otettu huomioon hakijoiden koulutus, kielitaito, ammatti- ja työkokemus sekä hakijoiden muut ominaisuudet sekä tiedot ja taidot.

Kantajan akateeminen koulutus, tehtäviä varten tarpeellinen englannin ja ranskan vähintäänkin hyvätasoinen kielitaito, monipuolinen ja molempia tehtäviä täytettäessä olennainen 23 vuoden työ- ja ammattikokemus ja kokemus erityisesti vastaavista tehtävistä huomioon ottaen kantajaa voitiin pitää molempiin Beirutin ja Nairobin edustuston päällikön sijaisen tehtäviin ansioituneempana kuin tehtävään valittuja hakijoita.

Kun ulkoministeriö oli tehtävään valitessaan syrjäyttänyt kantajan, joka oli ansioituneempi kuin valituksi tulleet toista sukupuolta olevat ja iältään huomattavasti nuoremmat henkilöt, asiassa oli syntynyt tasa-arvolain tarkoittama syrjintäolettama.

Oikeuttamisperuste

Ulkoministeriö on vastatessaan kanteeseen vedonnut oikeuttamisperusteena ministeriössä käytössä olevaan siirtosuunnittelujärjestelmään ja siihen, että tehtävään määräämistä koskien työnantajalla ei ole velvollisuutta laatia ansiovertailua hakijoiden kesken. Ulkoministeriön mukaan tehtävään määräämisessä oli kysymys kokonaisharkinnasta ja tehtävään määrääminen on perustunut siirtosuunnitteluun, ulkoasiainhallinnon tavoitteiden saavuttamiseen sekä valituksi tulleiden ansioihin ja soveltuvuuteen kyseisiin tehtäviin.

Hakijoiden soveltuvuudesta esitetyn selvityksen perusteella käräjäoikeus katsoi, ettei asiassa ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella tehtävään valittu olisi pidettävä kokonaisarvioinnin perusteella täytettävänä oleviin tehtäviin kantajaa soveltuvimpina.

Käräjäoikeus katsoi, että ulkoministeriö ei ole osoittanut, että se olisi punninnut valituksi tulleiden ja valitsematta jääneen hakijan kykyjä ja ominaisuuksia keskenään. Ulkoministeriöllä ei ole ollut menettelylleen hyväksyttävää syytä. Ulkoministeriön siirtosuunnittelumenettelyä ei voida pitää ulkoministeriön esittämällä tavalla tasa-arvolain vastaisen syrjinnän oikeuttamisperusteena.

Hyvitys

Käräjäoikeus tuomitsi ulkoministeriön maksamaan kantajalle syrjivästä menettelystä hyvitystä. Hyvityksen määrässä käräjäoikeus otti huomioon sen, että kantaja oli tullut syrjäytetyksi kahdessa valintatilanteessa, hakijoiden ansiovertailu puuttui kokonaan, ansiovertailua ei ollut ulkoministeriön taholta edes mietitty tehtäväksi. Ulkoministeriölle valtion viranomaisena on kuulunut erityinen velvollisuus edistää tasa-arvoa. Kohtuulliseksi hyvityksen määräksi käräjäoikeus harkitsi yhteensä 11 000 euroa.

Käräjäoikeuden ratkaisu oli yksimielinen. Tuomio ei ole lainvoimainen.