VaaHO:2026:1
RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ
A oli esittänyt Satakunnan käräjäoikeudelle kolme asiakirjapyyntöä loka- ja marraskuussa 2023. Satakunnan käräjäoikeus oli päätöksellään 17.11.2023 hylännyt pyynnöt. Käräjäoikeus oli antanut valitusosoituksen Turun hallinto-oikeuteen, jonne A oli toimittanut valituksen. Turun hallinto-oikeus oli 23.4.2025 antamallaan ratkaisullaan jättänyt valituksen tutkimatta sen toimivaltaan kuulumattomana ja oli siirtänyt asian Vaasan hovioikeuteen.
Kysymys siitä, onko hovioikeus asiallisesti toimivaltainen tutkimaan valituksen. Kysymys myös vireilletulon asianmukaisuudesta tilanteessa, jossa asia on siirretty hovioikeuteen hallinto-oikeuden päätöksellä.
Hovioikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, että hovioikeus oli toimivaltainen tutkimaan valituksen ja että A ei ollut menettänyt muutoksenhakuoikeuttaan noudatettuaan käräjäoikeuden antamaa muutoksenhakuosoitusta. (Ään.)
Kts. Turun HAO 23.04.2025 H743/2025 (Finlex-linkkiAvautuu uuteen välilehteen)
SATAKUNNAN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 17.11.2023 NRO 1306
Asia
Tietopyyntö saada jatkossa sähköpostitse kopiot tuomioista, joissa asiana on joko lähestymiskiellon määrääminen, lähestymiskiellon rikkominen tai vainoaminen sekä pyyntö saada sähköpostitse viikolla 44 annetut julkiset tuomiot ja saada viikon 45 juttuluettelo sekä viikon 46 rikosasioiden juttuluettelot.
Pyyntö
A on 16.10.2023 Satakunnan käräjäoikeuteen lähettämässään sähköpostissa pyytänyt saada jatkossa sähköpostiinsa lähestymiskiellon määräämistä, lähestymiskiellon rikkomista ja vainoamista koskevat tuomiot. Lisäksi A on 2.11.2023 käräjäoikeuteen lähettämässään sähköpostissa pyytänyt saada kopiot viikolla 44 annetuista julkisista tuomioista ja viikon 45 juttuluettelon. Vielä A on 8.11.2023 käräjäoikeuteen lähettämässään sähköpostissa pyytänyt saada viikon 45 rikosasioiden juttuluettelot.
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
A:n pyyntö saada jatkossa sähköpostiinsa lähestymiskiellon määräämistä, lähestymiskiellon rikkomista ja vainoamista koskevat tuomiot kohdistuu pyynnön sanamuodon mukaan tulevaisuudessa annettaviin ratkaisuihin. Pyyntö ei kohdistu viranomaisen hallussa oleviin asiakirjoihin, minkä vuoksi pyyntö on hylättävä ennenaikaisena ja tarkemmin yksilöimättömänä.
Lisäksi A on pyytänyt saada sähköpostitse viikolla 44 annetut julkiset tuomiot. A ei ole yksilöinyt, kohdistuuko pyyntö esimerkiksi rikos-, riita-, hakemus- tai velkajärjestelyasioihin tai kaikkiin niihin. Kaikkien yhden viikon aikana annettujen ratkaisujen, joihin kuuluvat myös tuomioistuinsovittelussa ratkaistut asiat, selvittäminen ei ole käräjäoikeuden kiireinen työtilanne huomioon ottaen mahdollista. A:n vaatimus on hylättävä yksilöimättömänä.
Vielä A on pyytänyt saada viikon 45 juttuluettelon ja viikon 45 rikosasioiden juttuluettelot.
Satakunnan käräjäoikeus on 23.6.2022 antanut kielteisen päätöksen N:o 39 A:n pyyntöön saada sähköpostilla vuoden 2022 viikon 25 juttulistat haltuunsa. Siltä osin kuin edellä mainitussa päätöksessä on lausuttu juttuluetteloiden laatimisesta ja säilyttämisestä viitataan aikaisemmin annettuun päätökseen. Sen lisäksi todetaan seuraavaa.
Juttuluettelo on viranomaisen julkinen asiakirja, jonka tiedot muodostavat henkilörekisterin. Viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Pyydettäessä tietoja salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää. (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 16 § 3 momentti ja 13 § 2 momentti)
Juttuluettelo voitaisiin antaa A:lle vain, jos hän pyytäisi sitä yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa.
Tässä tapauksessa A ei ole ilmoittanut, mitä varten hän haluaa juttuluettelon ja minkä juttuluettelon hän haluaa. Pyyntöä ei voida tulkita henkilökohtaista tarkoitusta varten tehdyksi, eikä sitä ole riittävällä tarkkuudella yksilöity.
Päätöslauselma
A:n pyyntö saada jatkossa lähestymiskiellon määräämistä, lähestymiskiellon rikkomista ja vainoamista koskevat tuomiot, pyyntö saada kopiot viikolla 44 annetuista julkisista tuomiosta ja pyyntö saada viikon 45 juttuluettelo ja viikon 45 rikosasioiden juttuluettelot hylätään.
Valitusosoitus
Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen.
Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut laamanni Jaana Helander.
MUUTOKSENHAKU KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISUUN JA HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
Käräjäoikeus on antanut valitusosoituksen Turun hallinto-oikeuteen, jonne A on toimittanut valituksen ja vaatinut, että Satakunnan käräjäoikeuden ratkaisu kumotaan ja pyydetyt asiakirjat luovutetaan.
Turun hallinto-oikeus on 23.4.2025 antamallaan koko osaston istunnon ratkaisulla jättänyt valituksen tutkimatta toimivaltaansa kuulumattomana ja siirtänyt asian Vaasan hovioikeuden käsiteltäväksi.
Hallinto-oikeuden mukaan käräjäoikeuden tuomiot ja juttuluettelot ovat oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja oikeudenkäyntiasiakirjoja. Käräjäoikeuden päätös on siten oikeudenkäynnin julkisuuslain 28 §:n mukainen oikeudenkäynnin julkisuutta koskeva ratkaisu, johon haetaan lain 33 §:n nojalla muutosta valittamalla hovioikeuteen. Tätä arviointia on tukenut myös muutoksenhakujärjestelmän johdonmukaisuus. Näin ollen hallinto-oikeus ei ole katsonut olevansa toimivaltainen käsittelemään valituksenalaisesta päätöksestä tehtyä valitusta.
Asian siirtämisestä Vaasan hovioikeuden käsiteltäväksi hallinto-oikeus on lausunut, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan jos valitus on puuttuneen tai virheellisen valitusosoituksen vuoksi tehty väärää menettelyä noudattaen, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta. Pykälän 2 momentin mukaan jos valitus on puuttuneen tai virheellisen valitusosoituksen takia toimitettu väärälle hallintotuomioistuimelle tai viranomaiselle, tämän on siirrettävä valitus toimivaltaiselle tuomioistuimelle tai viranomaiselle.
Asian tutkiminen ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan. Valituksenalaiseen päätökseen on liitetty virheellinen valitusosoitus. Asia on näin ollen siirrettävä alueellisesti toimivaltaiseen hovioikeuteen eli tässä tapauksessa Vaasan hovioikeuteen.
OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA
Valitus
A on hallinto-oikeudelle toimittamassaan valituksessa vaatinut, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja hänen asiakirjapyyntönsä hyväksytään. A on lisäksi vaatinut, että hänen oikeudenkäyntikulunsa korvataan laillisine viivästyskorkoineen ja että hänelle suoritetaan hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisen perusteella.
Käräjäoikeuden päätös on lainvastainen ja perustelematon.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Asian siirtäminen täysistuntoon ja käsittelyratkaisu
Hovioikeuden presidentti on oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 8 a §:n nojalla päättänyt siirtää asian käsiteltäväksi täysistunnossa.
Hovioikeus on täysistunnossa ratkaissut sen, kuuluuko asian käsittely hovioikeuden asialliseen toimivaltaan ja onko asia tullut hovioikeudessa laillisesti vireille. Mikäli asia otetaan tutkittavaksi, käsittelyä jatketaan alkuperäisessä kokoonpanossa.
Hovioikeuden asiallinen toimivalta
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 33 §:n 4 momentin mukaan muutoksenhakuun asiassa, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta, sovelletaan, mitä oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa (oikeudenkäynnin julkisuuslaki) ja oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa säädetään.
Oikeudenkäynnin julkisuuslain 3 §:n 1 momentti sisältää muun ohella oikeudenkäynnin ja oikeudenkäyntiasiakirjan määritelmät. Kyseisen momentin 5 kohdan mukaan oikeudenkäyntiasiakirjalla tarkoitetaan julkisuuslain 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua asiakirjaa, joka on toimitettu tuomioistuimelle tai laadittu tuomioistuimessa oikeudenkäyntiä varten. Oikeudenkäynnin julkisuuslain 13 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan antamisen tavoista on voimassa, mitä julkisuuslain 16 §:ssä säädetään. Oikeudenkäynnin julkisuuslain 28 §:n 1 momentin mukaan ratkaisu sanotun lain nojalla tehdään pyydettäessä tai jos tuomioistuin pitää ratkaisun tekemistä tarpeellisena taikka jos sivullinen pyytää oikeudenkäyntiasiakirjan sisällöstä tietoa. Saman lain 33 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen tämän lain nojalla tekemään ratkaisuun saa hakea erikseen muutosta valittamalla samassa järjestyksessä kuin asianomaisen tuomioistuimen pääasiassa tekemään ratkaisuun.
Oikeudenkäynnin julkisuuslain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on todettu, että tarkoituksena on ollut ottaa lakiin kattavat säännökset päätöksentekomenettelystä päätettäessä oikeudenkäynnin julkisuudesta tai oikeudenkäyntiasiakirjan antamisesta asiaan osalliselle tai sivulliselle. Mainitun lain mukaiset ratkaisut ovat säännönmukaisesti lainkäyttöratkaisuja. Tuomioistuimen kaikkiin mainitun lain nojalla tehtyihin ratkaisuihin saadaan hakea muutosta erikseen valittamalla. Muutoksenhakureitti noudattelee pääasian muutoksenhakutietä. Muutoksenhakutie kulkee siten yleisissä tuomioistuimissa säännönmukaisesti ensin hovioikeuteen ja sieltä korkeimpaan oikeuteen. (HE 13/2006 vp s. 69, 77 ja 78)
A on pyytänyt käräjäoikeutta toimittamaan hänelle sähköpostitse sekä tuomioita että juttuluetteloita. Edellä mainitut asiakirjat ovat oikeudenkäynnin julkisuuslaissa tarkoitettuja oikeudenkäyntiasiakirjoja, joiden julkisuudesta tai salassapidosta ja joihin sisältyvien tietojen luovuttamisesta päättää edellä lausutuilla perusteilla yleinen tuomioistuin. Käräjäoikeus on A:n pyynnön hylätessään tehnyt oikeudenkäynnin julkisuuslain 28 §:n mukaisen lainkäyttöratkaisun, johon haetaan muutosta valittamalla hovioikeuteen. Näin ollen hovioikeus on toimivaltainen tutkimaan A:n valituksen.
Asian vireilletulo hovioikeudessa
A on noudattanut käräjäoikeuden päätökseen liitettyä valitusosoitusta ja hakenut muutosta Turun hallinto-oikeudelta, joka on 23.4.2025 antamallaan päätöksellä siirtänyt asian Vaasan hovioikeuden käsiteltäväksi.
A on noudattanut käräjäoikeuden hänelle antamaa valitusosoitusta, jonka virheellisyys ei ole ollut hänelle selvästi havaittavissa. Tämän vuoksi valitus on katsottava oikein tehdyksi ja tutkittava oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 11 §:n 3 momentin nojalla (HE 184/1977 vp s. 22).
Päätöslauselma
A:n valitus tutkitaan. Asia siirretään kolmijäsenisen kokoonpanon ratkaistavaksi.
Muutoksenhaku
Tähän ratkaisuun ei saa erikseen hakea muutosta.
Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeuden presidentti Sakari Laukkanen, hovioikeudenneuvos Petteri Korhonen, hovioikeudenneuvos Ulla-Maj Leppäkorpi (eri mieltä), hovioikeudenneuvos Pirkko Loukusa, hovioikeudenneuvos Harri Kurkinen, hovioikeudenneuvos Tuula Keltikangas, hovioikeudenneuvos Hagar Nordström (eri mieltä), hovioikeudenneuvos Ulla Maija Hakomäki, hovioikeudenneuvos Pasi Vihla (eri mieltä), hovioikeudenneuvos Markku Mäkynen, hovioikeudenneuvos Kirsi Häkkinen, hovioikeudenneuvos Eerika Hirvelä, hovioikeudenneuvos Mika Kinnunen, hovioikeudenneuvos Johanna Borgmästars, ma. hovioikeudenneuvos Terhi Kettunen, hovioikeudenneuvos Sirpa Virkkala, hovioikeudenneuvos Yvonne Strömsholm, hovioikeudenneuvos Patrick Palmroos, hovioikeudenneuvos Anne Saranpää, hovioikeudenneuvos Sandra Wallin, hovioikeudenneuvos Anna-Maria Lindström, hovioikeudenneuvos Samuli Nyblom ja asessori Pauli Kataja (eri mieltä).
ERI MIELTÄ OLEVIEN JÄSENTEN LAUSUNNOT ASIASSA S 25/204
Asessori Pauli Kataja
Olen eri mieltä hovioikeuden asiallisesta toimivallasta asiassa. Lausun siitä seuraavasti:
Arvioinnin lähtökohdat
Edellä enemmistön perusteluissa mainittujen muutoksenhakua koskevien säännösten perusteella hovioikeus on muutoksenhakuasiassa toimivaltainen, jos käräjäoikeuden ratkaisu koskee oikeudenkäynnin julkisuutta ja jos ratkaisu on tehty oikeudenkäynnin julkisuuslain nojalla. Arvioitaessa käräjäoikeuden ratkaisun kohdetta lähtökohtana on pidettävä, että oikeudenkäynnin julkisuuslaki koskee erityislakina sitä, onko oikeudenkäyntitilaisuus tai oikeudenkäyntiasiakirja julkinen vai salainen. Muista julkisuuteen liittyvistä kysymyksistä säädetään yleislaissa eli julkisuuslaissa.
Asian arvioinnissa on lähdettävä siitä, mitä A on asiassa käräjäoikeudelta pyytänyt. Tämän jälkeen on tarkasteltava, mitkä säännökset soveltuvat pyyntöihin ja millä perusteilla käräjäoikeus on asian päättänyt. Lopuksi on enemmistön perusteluiden johdosta vielä tarkasteltava, voiko käräjäoikeuden ratkaisussa olla kysymys oikeudenkäynnin julkisuuslain nojalla annetusta ratkaisusta.
A:n tietopyynnöt Satakunnan käräjäoikeudelle 16.10.2023, 2.11.2023 ja 8.11.2023 ovat kohdistuneet:
- käräjäoikeudessa tulevaisuudessa annettaviin tuomioihin lähestymiskiellon määräämistä, lähestymiskiellon rikkomista ja vainoamista koskevissa asioissa
- viikolla 44 annettuihin julkisiin tuomioihin ja viikon 45 juttuluetteloihin sekä
- viikon 46 rikosasioiden juttuluetteloihin
A:n pyyntöihin soveltuvat oikeusohjeet ja käräjäoikeuden ratkaisun perusteet
A:n pyynnöissä ei ole ollut kyse yksittäisistä yksilöidyistä oikeudenkäyntiasiakirjoista, vaan ne ovat olleet yleisiä ja yksilöimättömiä. A:n tietopyyntöjen toteuttaminen olisi edellyttänyt tietojen hakua käräjäoikeuden järjestelmistä. Tietopyynnön kohteena on siten käräjäoikeuden asianhallinnan tiedot, jolloin tuloksena on henkilötietoja sisältävä tieto viranomaisen asianhallinnasta. Henkilötietoihin kohdistuvien hakujen perusteella saadut tiedot muodostavat henkilörekisterin tai useita henkilörekistereitä.
Kun on kysymys henkilötietojen käsittelystä ja henkilötietojen luovuttamisesta viranomaisen rekisteristä, sovellettavaksi tulevat julkisuuslain sekä 1.1.2019 voimaan tulleiden tietosuojalain sekä rikosasioiden osalta henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain säännökset. Viimeksi mainitun lain 2 §:n 2 momentissa säädetään, että oikeuteen saada tieto ja muuhun henkilötietojen luovuttamiseen viranomaisen henkilörekisteristä sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta säädetään. Vastaava säännös on myös tietosuojalain 28 §:ssä. Oikeutta saada tieto viranomaisen henkilörekisteristä koskevat julkisuuslain 13 §:n 2 momentti ja 16 §:n 3 momentti.
Käräjäoikeuden hallintoasiana tekemän päätöksen mukaan juttuluettelo on viranomaisen julkinen asiakirja, jonka tiedot muodostavat henkilörekisterin ja juttuluettelot voitaisiin antaa A:lle vain, jos hän pyytäisi juttuluetteloita yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa. Käräjäoikeus on päätöksessään hylännyt juttuluetteloita koskevat pyynnöt sen takia, että A ei ole ilmoittanut, mitä käyttötarkoitusta varten hän pyytää juttuluetteloita. Käräjäoikeus on perusteluissaan viitannut nimenomaan edellä mainittuihin julkisuuslain 13 §:n 2 ja 16 §:n 3 momentteihin. Käräjäoikeus on ratkaisuperusteena lisäksi katsonut, ettei pyyntöä ole riittävällä tavalla yksilöity. Päätöksessä ei ole tässä yhteydessä viitattu sovellettavaan oikeusohjeeseen, mutta perustelut viittaavat asiakirjapyynnön riittävää yksilöintiä koskevan julkisuuslain 13 §:n 1 momenttiin.
Myös pyydettyjen tuomioiden osalta kysymys on ollut sinänsä sellaisesta tietopyynnöstä, jonka toteuttaminen olisi edellyttänyt tietojen hakua käräjäoikeuden järjestelmistä ja myös tiedon saajalta julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaista oikeutta käsitellä henkilötietoja. Käräjäoikeuden ei ole kuitenkaan tarvinnut erikseen lausua A:n oikeudesta käsitellä viranomaisen henkilörekisteristä saatuja henkilötietoja pyyntöjen tullessa hylätyksi tältä osin jo muilla perustein seuraavassa selostettavalla tavalla.
Siltä osin kuin A on 2.11.2023 pyytänyt toimitettavaksi vuoden 2023 viikon 44 tuomiot, käräjäoikeus on hylännyt pyynnön niin ikään puutteellisesti yksilöitynä. Käräjäoikeus on perusteluissaan viitannut lisäksi siihen, ettei yhden viikon aikana annettujen tuomioiden selvittäminen ole käräjäoikeuden kiireinen työtilanne huomioon ottaen mahdollista. Tältä osin perustelut viittaavat julkisuuslain 16 §:n 1 momenttiin, joka antaa mahdollisuuden kieltäytyä tiedon antamisesta pyynnön kohteena olevan asiakirjojen suuren määrän johdosta virkatoiminnalle aiheutuvan kohtuuttoman haitan vuoksi.
Käräjäoikeus on lisäksi hylännyt A:n 16.10.2023 esittämän, tuomioita koskevan tietopyynnön ennenaikaisena ja myös yksilöimättömänä. Ensiksi mainituilta osin kysymys on siitä, milloin asiakirja on julkisuuslain 5 §:n tarkoittamalla tavalla viranomaisen hallussa.
Oikeudenkäynnin julkisuuslain soveltaminen asiassa
Totean, että oikeudenkäynnin julkisuuslain 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetään vain siitä, mitkä asiakirjat ovat oikeudenkäyntiasiakirjoja. Pelkästään se, että pyynnön kohteena on oikeudenkäyntiasiakirja, ei tee asiassa käräjäoikeuden ratkaisusta oikeudenkäynnin julkisuuslain nojalla tehtyä ratkaisua.
Oikeudenkäynnin julkisuuslain 13 § on yksinomaan julkisuuslakiin asiakirjan antamistapaa koskeva viittaussäännös. Näin ollen asiakirjapyyntöön sovellettavat oikeusohjeet, joita käräjäoikeus on myös soveltanut, tulevat julkisuuslaista. Myös käräjäoikeuden perusteluissa oleviin viittauksiin pyynnön riittävästä yksilöinnistä ja viranomaisen hallussa olevan asiakirjan määritelmästä sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuuslain 2 §:n 3 momentin nojalla julkisuuslakia.
Asiassa sivullinen eli A on pyytänyt tietoa oikeudenkäyntiasiakirjasta. Enemmistön perusteluissa omaksutun tulkinnan mukaan kysymyksessä on tästä syystä oikeudenkäynnin julkisuuslain 28 §:n perusteella tehty lainkäyttöratkaisu.
Totean, että pykälän otsikon ja säännöksen sanamuodon perusteella oikeudenkäynnin julkisuuslain 28 §:n 1 momentin ensimmäinen virke koskee sitä, milloin tuomioistuin saa päättää tai sen on päätettävä salassapidosta. Nämä ratkaisut ovat oikeudenkäynnin vireillä ollessa tehtäviä päätöksiä oikeudenkäynnin ja oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuudesta tai salassapidosta. Tätä tulkintaa tukee pykälän 1 momentin jälkimmäinen virke, jonka mukaan tuomion julkisuudesta ei voida enää jälkikäteen päättää. Kysymys on salassapitoa koskevan päätöksenteon ajallisesta ohjaamisesta.
Käräjäoikeus ei ole ratkaisussaan ottanut kantaa juttuluetteloiden eikä tuomioiden salassapitoon. Käräjäoikeuden ratkaisussa ei ole pyydettyjen vuoden 2023 viikon 44 tuomioiden osalta edes voinut olla kysymys oikeudenkäynnin julkisuuslain 28 §:n mukaisesta ratkaisusta, koska tuomion julkisuudesta ei voi päättää jälkikäteen. Siltä osin kuin pyyntö on koskenut tulevaisuudessa annettavia tuomioita, kysymys ei edes ole voinut olla ratkaisun salassapidosta päättämisestä.
Katson, että käräjäoikeudessa kysymys ei ole ollut 28 §:n mukaisesta salassapidon ratkaisemisesta sivullisen pyytäessä tietoa. Enemmistön ratkaisussa viitatut lain esityöt koskevat nimenomaan julkisuudesta päättämistä, eivätkä liity asiaan, koska tietopyyntöjä ei ole evätty salassapidon vuoksi.
Yhteenveto ja lopputulos
Kaiken edellä mainitun perusteella katson, että käräjäoikeuden hallintoasiana tekemä ratkaisu on tehty julkisuuslain nojalla ja liittyy sen tulkintaan. Oikeudenkäynnin julkisuuslakia ei mainita käräjäoikeuden ratkaisun perusteluissa, eikä yksikään käräjäoikeuden mainitsemista kieltäytymisperusteista liity oikeudenkäynnin julkisuuslakiin. Käräjäoikeuden antamassa ratkaisussa ei ole ollut kyse oikeudenkäynnin julkisuuslain nojalla annetusta ratkaisusta eikä kyseisen lain 33 §:n muutoksenhakuosoitus siten sovellu asiaan.
Asiassa ei ole sinänsä tarpeen lausua muista enemmistön ratkaisussa esitetyistä perusteluista, koska asia on ratkaistavissa jo puhtaasti lain sanamuotoa, tietopyyntöjen sisältöä ja käräjäoikeuden ratkaisun sisältöä tarkastelemalla. Kuitenkin muutoksenhaun ohjaaminen tämänkaltaisissa asioissa hovioikeuksiin johtaisi siihen, että samoja julkisuuslain pykäliä tulkittaisiin sekä yleisissä tuomioistuimissa että hallintotuomioistuimissa. Tämä ei ole voinut olla lainsäätäjän tarkoitus, sillä muussa tapauksessa oikeudenkäynnin julkisuuslain 33 §:n säännös olisi tullut muotoilla eri tavalla. Tätä käsitystäni tukee myös oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain esitöissä lausuttu (HE 93/2022 vp s. 22-24).
Edellä mainituin perustein katson, että käräjäoikeuden antama valitusosoitus on ollut oikea. Hovioikeus ei siten ole toimivaltainen tutkimaan valitusta.
Oikeudenkäymiskaaressa ei ole säännöstä asian siirtämisestä takaisin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Näin ollen valitus on jätettävä tutkimatta.
Äänestyksen lopputulokseen nähden olen velvollinen lausumaan asian vireilletulon asianmukaisuudesta asiassa. Olen siitä samaa mieltä kuin enemmistö.
Hovioikeudenneuvos Pasi Vihla
Olen samaa mieltä kuin asessori Kataja.
Hovioikeudenneuvos Hagar Nordström
Olen samaa mieltä kuin hovioikeudenneuvos Vihla.
Hovioikeudenneuvos Ulla-Maj Leppäkorpi
Olen samaa mieltä kuin hovioikeudenneuvos Nordström.