VaaHO:2025:9

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Kysymys rangaistuksen mittaamisesta muun muassa viidestä tapon yrityksestä, vaaran aiheuttamisesta sekä ampuma-aserikoksesta tilanteessa, jossa vastaajat ovat ampuneet ravintolan sisätiloissa useita laukauksia kohti asianomistajia ja joista laukauksista osa on osunut osapuolten keskinäiseen riitaan nähden sivullisiin henkilöihin.

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 14.2.2025 nro 1026 0942

Syyttäjä

Erikoissyyttäjä JR

Vastaajat

LL
TL
WP
LP

Asianomistajat

JA
JKA
KF
PH
TH
BJ
SJ
EK
JK
IK
KK
SK
AK-O
EK-O
OK
RL
ML
MAL
LPL
OL
EL
KL
JM
NN
AP
MP
PR
MR
ER
RR
MS
AS
SS
IV
OV
K-MV
LY

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Ampuma-aserikos
5710/R/0015471/24

Rikoslaki 41 luku 1 § 1 mom.

27.6.2024-27.7.2024 Seinäjoki

LP on tahallaan ilman ampuma-aselaissa (1/1998) edellytettyä lupaa pitänyt hallussaan Smith&Wesson-revolveria ja siihen kuuluneita patruunoita.

2. Ampuma-aserikos
5710/R/0015471/24

Rikoslaki 41 luku 1 § 1 mom.
Ampuma-aselaki 18 §

27.7.2024 Seinäjoki

TL on tahallaan ilman ampuma-aselaissa (1/1998) edellytettyä lupaa hankkinut ja pitänyt hallussaan Tokarev-merkkistä pistoolia ja siihen kuuluneita patruunoita.

3. Ampuma-aserikos
5710/R/0015471/24

Rikoslaki 41 luku 1 § 1 mom
Ampuma-aselaki 18 §

27.7.2024 Seinäjoki

LL on tahallaan ilman ampuma-aselaissa (1/1998) edellytettyä lupaa pitänyt hallussaan Browning FN-merkkistä pistoolia ja siihen kuuluneita patruunoita.

4. Ampuma-aserikos
5710/R/0015471/24

Rikoslaki 41 luku 1 § 1 mom
Ampuma-aselaki 18 §

27.7.2024 Seinäjoki

WP on tahallaan ilman ampuma-aselaissa (1/1998) edellytettyä lupaa pitänyt hallussaan Beretta 9 mm -pistoolia ja siihen kuuluneita patruunoita.

5. Tapon yritys
5710/R/0015471/24

Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

27.7.2024 Seinäjoki

TL ja LL ovat yhdessä tahallaan yrittäneet tappaa WP:n. TL on ensin lähietäisyydeltä ampunut Tokarev kal. 7.62-pistoolilla yhden laukauksen tarkoituksenaan osua WP:n, mutta laukaus on mennyt ohi ja osunut WP:n vieressä seisseen järjestyksenvalvojan vatsaan. WP:n pyrkiessä poistumaan ravintolasta on LL ampunut ravintolan ulko-ovelta Browning kal. 7.65-pistoolilla ravintolan sisätiloihin kolme laukausta tarkoituksenaan osua WP:n. Ampumishetkellä LL on ollut noin 2 metrin etäisyydellä WP:sta, ja LL:n ampumien laukausten ampumissuunnassa on ollut WP:n lisäksi useita muita henkilöitä. Samanaikaisesti LL:n ampumien laukausten kanssa on TL ampunut ravintolan keskiosasta ulko-oven suuntaan neljä laukausta tarkoituksenaan osua WP:iin. Ampumishetkellä TL on ollut noin viiden metrin etäisyydellä WP:sta, ja TL:n ampumien laukausten ampumasuunnassa on ollut WP:n lisäksi useita muita henkilöitä. Yksikään ammutuista laukauksista ei ole osunut WP:iin, mutta yksi ammuttu luoti on lävistänyt hänen takkinsa rinnan korkeudelta. TL ja LL ovat joko tarkoittaneet tappaa WP:n tai ainakin heidän on täytynyt pitää WP:n kuolema heidän menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. Teko on jäänyt yritykseksi satunnaisista syistä, kun laukaukset eivät ole sattuneet osumaan WP:iin kuolettavasti.

TOISSIJAISESTI vaadin TL:lle ja LL:lle rangaistusta TÖRKEÄN PAHOINPITELYN YRITYKSESTÄ rikoslain 21 luvun 6 §:n 2 momentin perusteella, koska he ovat edellä kuvatulla tavalla yhdessä tahallaan yrittäneet tehdä ruumiillista väkivaltaa WP:lle. TL ja LL ovat joko tarkoittaneet osua laukauksillaan WP:iin tai ainakin heidän on täytynyt pitää ampumiensa laukausten osumista WP:iin menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. Teko on jäänyt yritykseksi satunnaisista syistä, kun laukaukset eivät ole sattuneet osumaan WP:iin. L:t ovat käyttäneet ampuma-aseita, ja ottaen huomioon laukausten lukumäärä ja tapahtumaolosuhteet muutenkin rikos on ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

6. Tapon yritys
5710/R/0015471/24

Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

27.7.2024 Seinäjoki

WP on tahallaan yrittänyt tappaa TL:n. WP on ampunut Beretta 9mm -pistoolilla lähietäisyydeltä yhden laukauksen kohti TL:ia tarkoituksenaan osua tähän. Luoti on osunut TL:ia oikean reiden ulkosyrjään, lävistänyt jalan ja tullut ulos oikean jalan polvitaipeen alueelta. Jalan lävistäessään luoti on vaurioittanut ainakin reisiluuta. Luodin osumakohdan lähellä on kulkenut isoja verisuonia, joten ampumavamma on ollut potentiaalisesti hengenvaarallinen. Laukauksesta on aiheutunut reisiluun varren murtuma sekä lonkkahermon vamma, joka on aiheuttanut jalkaan polven alapuolisen halvauksen. * WP on joko tarkoittanut tappaa TL:n tai ainakin hänen on täytynyt pitää TL:n kuolemaa menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. Teko on jäänyt yritykseksi satunnaisista syistä, kun laukaus ei ole sattunut osumaan TL:iin kuolettavasti.

* TL:n täydennys teonkuvaukseen:
"Luoti on lisäksi osunut TL:n oikean käden pikkusormeen aiheuttaen pituussuunnassa repaleisen haavan ja sormen murtuman.”

TOISSIJAISESTI vaadin WP:lle rangaistusta TÖRKEÄSTÄ PAHOINPITELYSTÄ rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin perusteella, koska hän on edellä kuvatulla tavalla tahallaan tehnyt ruumiillista väkivaltaa TL:lle. WP on joko tarkoittanut osua laukauksellaan TL:än tai ainakin hänen on täytynyt pitää ampumansa laukauksen osumista TL:än menettelynsä varsin todennäköisenä
seurauksena. WP on käyttänyt ampuma-asetta, ja ottaen huomioon TL:lle aiheutuneet vammat ja tapahtumaolosuhteet muutenkin rikos on ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

VIIMESIJAISESTI vaadin WP:lle rangaistusta TÖRKEÄN PAHOINPITELYN YRITYKSESTÄ rikoslain 21 luvun 6 §:n 2 momentin perusteella, koska hän on ampunut Beretta 9mm -pistoolilla lähietäisyydeltä yhden laukauksen kohti TL:ia tarkoituksena osua tähän, mutta laukaus on mennyt ohi.

7. Tapon yritys
5710/R/0015471/24

Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

27.7.2024 Seinäjoki

TL ja LL ovat yhdessä tahallaan yrittäneet tappaa AS:n. TL on ensin ravintolan sisällä lähietäisyydeltä ampunut Tokarev kal. 7.62-pistoolilla yhden laukauksen tarkoituksenaan osua WP:iin, mutta laukaus on osunut WP:n vieressä seissyttä AS:a ylävatsaan siten, että luoti on jäänyt AS:n vatsaonteloon. Tämän jälkeen AS on vetäytynyt ravintolan tuulikaappiin kohti ulko-ovea. Tässä vaiheessa LL on ampunut ravintolan ulko-ovelta Browning kal. 7.65-pistoolilla ravintolan sisätiloihin kolme laukausta. Ampumishetkellä AS on ollut LL:n ampumien laukausten ampumasuunnassa LL:n välittömässä läheisyydessä. Samanaikaisesti LL:n ampumien laukausten kanssa on TL ampunut ravintolan keskiosasta ulko-oven suuntaan neljä laukausta. Ampumishetkellä AS on ollut TL:n ampumien laukausten ampumasuunnassa noin 6 metrin etäisyydellä TL:sta. Yksi TL:n ampumista laukauksista on osunut AS:aa keskiselkään aiheuttaen ainakin pinnallista pehmytkudosvammaa. Keskivartalon alueelle tulevat ampumavammat ovat lähtökohtaisesti hengenvaarallisia, ja AS:n ylävatsaan kohdistunut ampumavamma on ollut äärimmäisen vaarallinen. Ottaen huomioon L:ien ampumien laukausten määrä ja niiden suuntautuminen on TL:n ja LL:n täytynyt pitää AS:n kuolemaa heidän menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. Teko on jäänyt yritykseksi satunnaisista syistä, kun laukaukset eivät ole sattuneet osumaan AS:aa kuolettavasti.

TOISSIJAISESTI vaadin TL:lle ja LL:lle rangaistusta TÖRKEÄSTÄ PAHOINPITELYSTÄ rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin perusteella, koska he ovat edellä kuvatulla tavalla yhdessä tahallaan tehneet ruumiillista väkivaltaa AS:lle. TL:n ja LL:n on täytynyt pitää ampumiensa laukausten osumista AS:an menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. L:t ovat käyttäneet ampuma-aseita, ja ottaen huomioon laukausten lukumäärä, AS:lle aiheutuneet vammat ja tapahtumaolosuhteet muutenkin rikos on ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

8. Tapon yritys

5710/R/0015471/24

Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

27.7.2024 Seinäjoki

TL ja LL ovat yhdessä tahallaan yrittäneet tappaa RR:n. LL on ampunut ravintolan ulko-ovelta Browning kal. 7.65-pistoolilla ravintolan sisätiloihin kolme laukausta. Ampumishetkellä RR on ollut LL:n ampumien laukausten ampumasuunnassa muutaman metrin etäisyydellä LL:sta. Samanaikaisesti LL:n ampumien laukausten kanssa on TL ampunut Tokarev kal. 7.62-pistoolilla ravintolan keskiosasta ulko-oven suuntaan neljä laukausta. Ampumishetkellä RR on ollut TL:n ampumien laukausten ampumasuunnassa muutaman metrin etäisyydellä TL:sta. Ammuttuja luoteja on osunut RR:een. Lääkäri on todennut RR:n vasemmassa kyljessä kaksi luodinreikää, yhden luodinreiän hänen alaselässään sekä vasemmassa pakarassa ja luodinreiät molemmissa reisissä. Osumista on RR:lle aiheutunut ainakin pirstaleiset murtumat kahteen kylkiluuhun, murtumia oikeaan reiteen sekä sisäelinvaurioita. Erityisesti keskivartalon alueelle tulleet vammat ovat olleet hengenvaarallisia. TL:n ja LL:n on täytynyt pitää RR:n kuolemaa heidän menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. Teko on jäänyt yritykseksi satunnaisista syistä, kun laukaukset eivät ole sattuneet osumaan RR:een kuolettavasti.

TOISSIJAISESTI vaadin TL:lle ja LL:lle rangaistusta TÖRKEÄSTÄ PAHOINPITELYSTÄ rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin perusteella, koska he ovat edellä kuvatulla tavalla yhdessä tahallaan tehneet ruumiillista väkivaltaa RR:lle. TL:n ja LL:n on täytynyt pitää ampumiensa laukausten osumista RR:een menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. L:t ovat käyttäneet ampuma-aseita, ja ottaen huomioon laukausten lukumäärä, RR:lle aiheutuneet vammat ja tapahtumaolosuhteet muutenkin rikos on ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

9. Tapon yritys

5710/R/0015471/24

Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

27.7.2024 Seinäjoki

TL ja LL ovat yhdessä tahallaan yrittäneet tappaa SS:n. LL on ampunut ravintolan ulko-ovelta Browning kal. 7.65-pistoolilla ravintolan sisätiloihin kolme laukausta. Ampumishetkellä SS on ollut LL:n ampumien laukausten ampumasuunnassa noin 2 metrin etäisyydellä LL:sta. Samanaikaisesti LL:n ampumien laukausten kanssa on TL ampunut Tokarev kal. 7.62-pistoolilla ravintolan keskiosasta ulko-oven suuntaan neljä laukausta. Ampumishetkellä SS on ollut TL:n ampumien laukausten ampumasuunnassa noin 5 metrin etäisyydellä TL:sta. Yksi LL:n ampuma luoti on osunut SS:iin siten, että se on lävistänyt SS:n vasemman käden ranteen ja aiheuttanut ainakin hermovauriota. Ottaen huomioon L:ien ampumien laukausten määrä ja niiden suuntautuminen on TL:n ja LL:n täytynyt pitää SS:n kuolemaa heidän menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. Teko on jäänyt yritykseksi satunnaisista syistä, kun laukaukset eivät ole sattuneet osumaan SS:iin kuolettavasti.

TOISSIJAISESTI vaadin TL:lle ja LL:lle rangaistusta TÖRKEÄSTÄ PAHOINPITELYSTÄ rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin perusteella, koska he ovat edellä kuvatulla tavalla yhdessä tahallaan tehneet ruumiillista väkivaltaa SS:lle. TL:n ja LL:n on täytynyt pitää ampumiensa laukausten osumista SS:iin menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. L:t ovat käyttäneet ampuma-aseita, ja ottaen huomioon laukausten lukumäärä, SS:lle aiheutuneet vammat ja tapahtumaolosuhteet muutenkin rikos on ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

10. Tapon yritys

5710/R/0015471/24

Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

27.7.2024 Seinäjoki

TL ja LL ovat yhdessä tahallaan yrittäneet tappaa BJ:n. LL on ampunut ravintolan ulko-ovelta Browning kal. 7.65-pistoolilla ravintolan sisätiloihin kolme laukausta. Ampumishetkellä BJ on ollut LL:n ampumien laukausten ampumasuunnassa noin 6 metrin etäisyydellä LL:sta. Samanaikaisesti LL:n ampumien laukausten kanssa on TL ampunut Tokarev kal. 7.62-pistoolilla ravintolan keskiosasta ulko-oven suuntaan neljä laukausta. Ampumishetkellä BJ on ollut TL:n ampumien laukausten ampumasuunnassa 1-2 metrin etäisyydellä TL:sta. Ammuttuja luoteja ei ole osunut BJ:aan. Ottaen huomioon L:ien ampumien laukausten määrä ja niiden suuntautuminen on TL:n ja LL:n täytynyt kuitenkin pitää BJ:n kuolemaa heidän menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. Teko on jäänyt yritykseksi satunnaisista syistä, kun laukaukset eivät ole sattuneet osumaan BJ:aan kuolettavasti.

TOISSIJAISESTI vaadin TL:lle ja LL:lle rangaistusta TÖRKEÄN PAHOINPITELYN YRITYKSESTÄ rikoslain 21 luvun 6 §:n 2 momentin perusteella, koska he ovat edellä kuvatulla tavalla yhdessä tahallaan yrittäneet tehdä ruumiillista väkivaltaa BJ:lle. TL:n ja LL:n on täytynyt pitää ampumiensa laukausten osumista BJ:aan menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. Teko on jäänyt yritykseksi satunnaisista syistä, kun laukaukset eivät ole sattuneet osumaan BJ:aan. L:t ovat käyttäneet ampuma-aseita, ja ottaen huomioon laukausten lukumäärä ja tapahtumaolosuhteet muutenkin rikos on ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

11. Tapon yritys

5710/R/0015471/24

Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

27.7.2024 Seinäjoki

TL on tahallaan yrittänyt tappaa MAL:n. TL on ampunut Tokarev kal. 7.62-pistoolilla ravintolan keskiosasta ulko-oven suuntaan neljä laukausta. Ampumishetkellä ravintolasta ulos pyrkinyt MAL on ollut TL:n ampumien laukausten ampumasuunnassa 4-5 metrin etäisyydellä TL:sta. Yksi TL:n ampuma luoti on osunut MAL:ia alaselkään ja pysähtynyt vasemman rinnan alle rasvakudokseen. Ottaen huomioon TL:n ampumien laukausten määrä ja luodin osuminen MAL:ia alueelle, jossa sijaitsee elintärkeitä elimiä, TL:n on täytynyt pitää MAL:n kuolemaa menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. Teko on jäänyt yritykseksi satunnaisista syistä, kun laukaukset eivät ole sattuneet osumaan MAL:in kuolettavasti.

TOISSIJAISESTI vaadin TL:lle rangaistusta TÖRKEÄSTÄ PAHOINPITELYSTÄ rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin perusteella, koska hän on edellä kuvatulla tavalla tahallaan tehnyt ruumiillista väkivaltaa MAL:lle. TL:n on täytynyt pitää ampumiensa laukausten osumista MAL:iin menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. TL on käyttänyt ampuma-asetta, ja ottaen huomioon laukausten lukumäärä, MAL:lle aiheutuneet vammat ja tapahtumaolosuhteet muutenkin rikos on ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

12. Laiton uhkaus

5710/R/0015471/24

Rikoslaki 25 luku 7 §

27.7.2024 Seinäjoki

LP on nostanut aseen TL:ia vastaan ja sillä tavoin uhannut tätä rikoksella. LP on heti WP:n ja TL:n välillä ravintolassa syntyneen välikohtauksen alussa ryhtynyt kaivamaan asetta esille taskustaan. Saatuaan aseen esille LP on osoittanut sillä TL:ia useiden sekuntien ajan. LP:n käyttämä ase on ollut Smith&Wesson kal .38 -revolveri, ja ase on ollut ladattu. Olosuhteet ovat olleet sellaiset, että TL:lla on ollut LP:n menettelyn vuoksi perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa.

13. Vaaran aiheuttaminen

5710/R/0015471/24

Rikoslaki 21 luku 13 §

27.7.2024 Seinäjoki

TL on tahallaan tai ainakin törkeällä huolimattomuudella aiheuttanut useille henkilöille vakavan hengen tai terveyden vaaran. TL on ravintolan sisätiloissa käsitellyt ladattua ja varmistamatonta asetta ravintolassa olleita ihmisiä osoittaen ja ampunut Tokarev kal. 7.62-pistoolilla yhteensä ainakin viisi laukausta. Laukauksista neljä TL on ampunut ravintolan keskiosasta ulko-oven suuntaan. Välittömästi ulko-oven ulkopuolella on ollut ravintolan terassi. TL:n menettelystä on aiheutunut sekä ravintolan sisällä olleille että ravintolan terassilla olleille henkilöille vakava hengen tai terveyden vaara.

14. Vaaran aiheuttaminen

5710/R/0015471/24

Rikoslaki 21 luku 13 §

27.7.2024 Seinäjoki

WP on tahallaan tai ainakin törkeällä huolimattomuudella aiheuttanut useille henkilöille vakavan hengen tai terveyden vaaran. WP on ravintolan sisätiloissa käsitellyt ladattua ja varmistamatonta asetta ravintolassa olleita ihmisiä osoittaen ja ampunut ainakin yhden laukauksen Beretta 9mm -pistoolilla. WP:n menettelystä on aiheutunut ravintolan sisällä olleille henkilöille vakava hengen tai terveyden vaara.

15. Vaaran aiheuttaminen

5710/R/0015471/24

Rikoslaki 21 luku 13 §

27.7.2024 Seinäjoki

LL on tahallaan tai ainakin törkeällä huolimattomuudella aiheuttanut useille henkilöille vakavan hengen tai terveyden vaaran. LL on käsitellyt ladattua ja varmistamatonta asetta ravintolassa olleita ihmisiä osoittaen ja ampunut ravintolan ulko-ovelta Browning kal. 7.65-pistoolilla ravintolan sisätiloihin kolme laukausta. LL:n menettelystä on aiheutunut ravintolan sisällä olleille henkilöille vakava hengen tai terveyden vaara.

VASTAUKSET

LL

Vastaaja LL on myöntänyt syytekohdan 3 oikeaksi. Hän on kiistänyt syytekohdan 5, sillä hän ei ole yrittänyt tappaa tai kohdistaa WP:iin väkivaltaa. Hän on ampunut ravintolassa kaksi kertaa pelotellakseen häntä ase kädessä seuraamaan lähtenyttä WP:ia. LL on kiistänyt syytekohdat 7-10, sillä hän ei ole yrittänyt ampua asianomistajia, eikä siten tarkoittanut heitä tappaa tai vaihtoehtoisesti kohdistaa heihin väkivaltaa. LL on vielä kiistänyt syytekohdan 15, sillä hänen ampumien kahden laukauksen motiivi on ollut suojautua välittömästi uhkaavalta hyökkäykseltä, eikä hän siten ole tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta aiheuttanut vaaraa.

Lisäksi hän on kiistänyt toimineensa yhdessä TL:n kanssa missään syytekohdassa.

LL on myöntänyt rikosuhrimaksun perusteeltaan ja määrältään, hyväksynyt menettämisseuraamuksen ja kiistänyt muut syyttäjän vaatimukset perusteeltaan.

LL on kiistänyt kaikki asianomistajien vaatimukset perusteeltaan. Määrien osalta LL:lla ei ole ollut huomauttamista.

TL

Vastaaja TL on myöntänyt syytekohdan 2 oikeaksi. Hän on kiistänyt syytekohdan 5, sillä hänellä ei ole ollut tarkoitusta surmata WP:ia, eikä hän ole voinut pitää tekonsa todennäköisenä seurauksena tämän kuolemaa. TL on estääkseen WP:n hyökkäyksen ottanut uhkaustarkoituksessa esille aseen. TL saatua osuman jalkaansa ja kaaduttua maahan, hän on pelännyt WP:n jatkavan ampumista ja pitääkseen tämän loitolla, hän on ampunut lattialta yläviistoon WP:n suuntaan neljä laukausta, joiden tarkoituksena ei ole ollut osua WP:iin. TL on katsonut, että kyse on ollut hätävarjelutilanteesta, pakkotilasta tai vähintään hätävarjelun liioittelutilanteesta.

TL on kiistänyt syytekohdat 7-11. Hän ei ole yrittänyt tappaa asianomistajia, eikä ole pitänyt heidän kuolemaansa toimintansa todennäköisenä seurauksena. TL on edelleen kiistänyt, että hänen ampumansa luodit olisivat osuneet asianomistajiin. Hän on kiistänyt vastaavin perustein myös vaihtoehtoiset syytteet.

TL on vielä kiistänyt syytekohdan 13. Hän on myöntänyt ampuneensa sisätiloissa neljä laukausta sekä sen, että laukauksista on aiheutunut vaaraa ravintolassa tai sen terassilla olleille henkilöille. TL katsoo kuitenkin toimineensa pakkotilassa. Viimesijaisesti TL tulisi jättää rangaistukseen tuomitsematta olosuhteet huomioon ottaen.

WP

Vastaaja WP on myöntänyt syytekohdan 4. WP on kiistänyt syytekohdan 6 tapon yrityksestä, sillä hän ei ole menetellyt teonkuvauksessa kuvatulla tavoin. Hän ei ole yrittänyt tappaa TL:ia, eikä hän ole ampunut tätä reiteen. TL:n vammat ovat hänen itsensä aiheuttamia. Kyse olisi joka tapauksessa rankaisemattomasta hätävarjelutilanteesta tai pakkotilasta, jossa WP on puolustautunut aloitetulta oikeudettomalta hyökkäykseltä. WP on lisäksi kiistänyt syytekohdan 14. WP:n ase on todennäköisesti lauennut ravintolan oven läheisyydessä, jossa häntä on ammuttu, mutta hän ei ole laukaissut asettaan tahallaan. Kyse olisi joka tapauksessa tältäkin osin rankaisemattomasta hätävarjelutilanteesta tai pakkotilasta, jossa WP on puolustautunut aloitetulta oikeudettomalta hyökkäykseltä.

LP

Vastaaja LP on myöntänyt syytekohdan 1 ja kiistänyt syytekohdan 12.

LP on myöntänyt, että hän on ryhtynyt kaivamaan asetta esille, koska hän on kokenut uhkaa tilanteessa. LP on myöntänyt, että hän on osoittanut aseella TL:ia sen jälkeen, kun TL on osoittanut aseella häntä. Aseen esiin ottamisen tarkoituksena on ollut estää TL:ia ampumasta, eikä uhata TL:ia rikoksella.

TUOMIO

SYYKSILUKEMINEN

Vastaajat ovat syyllistyneet niihin rikoksiin, joista syyttäjä on heille ensisijaisesti rangaistusta vaatinut.

SYYKSILUKEMISEN PERUSTELUT

Riidattomat seikat ja kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että LL, TL, LP ja WP ovat ampuma-aselain vastaisesti pitäneet hallussaan Seinäjoen keskustassa sijainneessa ravintolassa ampuma-aseita ja aseisiin sopivia patruunoita.

TL ja LL ovat myöntäneet ampuneensa aseillaan ravintolan sisätiloissa. Vastaajien tunnustamista tukee erityisesti kirjallisena todisteena esitetyt valvontakameran tallenteet ja keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnot (kirjalliset todisteet 1-5 ja 19-21) sekä asiassa vastaanotettu henkilötodistelu.

WP on myöntänyt, että hänen aseensa on lauennut ravintolan sisätiloissa. WP:n myöntämistä tukee asiassa esitetty kirjallinen todistelu (kirjalliset todisteet 20-21). Riitaista asiassa on se, onko WP laukaissut aseensa tahallaan ja missä vaiheessa tapahtumia WP:n ase on lauennut.

LP on myöntänyt osoittaneensa aseellaan maassa maannutta TL:ia, mikä ilmenee valvontakameran tallenteelta (kirjalliset todisteet 1-2). Riitaista asiassa on se, onko LP menettelyllään syyllistynyt syytekohdassa 12 laittomaan uhkaukseen.

Tapahtumat ovat tallentuneet ravintolan valvontakameroihin. Tapahtumainkulun osalta on riidatonta vastaajien kertomusten ja sitä tukevan kirjallisen todistelun (erityisesti kirjalliset todisteet 1-2) perusteella, että tilanne on alkanut TL:n ja WP:n välille syntyneestä riitatilanteesta, mistä on seurannut pystypaini (myöhemmin niin kutsuttu alkutilanne). Alkutilanteen yhteydessä TL:n jalkaan on osunut luoti. TL on kaatunut maahan. Riidatonta on, että TL on ampunut maassa ollessaan kohti ravintolan eteistä ja LL on ampunut ravintolan eteisestä kohti ravintolan sisäosaa (myöhemmin niin kutsuttu jälkitilanne). TL on myöntänyt, että yksi hänen ampumansa laukaus on osunut MAL:iin, mitä tukee kirjallisena todisteena esitetty Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto (kirjallinen todiste 20).

Edelleen asiassa on riidatonta ampumavammoja saaneiden asianomistajien vammojen laatu, mistä osoituksena on esitetty kirjallista todistelua (kirjalliset todisteet 22-31, 35-36 ja asianomistajien itsensä nimeämät kirjalliset todisteet) lukuun ottamatta TL:n sormen vammaa.

Tapahtumainkulun osalta riitaista on se, onko alkutilanteessa pystypainin aikana TL ja/tai WP käyttänyt ampuma-asettaan ja onko TL alkutilanteessa ampunut itse itseään jalkaan vai onko TL:n jalan ampuvamma aiheutunut WP:n aseesta. Mikäli ampumavamma katsotaan aiheutuneeksi WP:n aseesta, on riitaista vielä se, onko WP ampunut tahallaan TL:ia. Edelleen tapahtumainkulun osalta riitaista on se, onko ravintolan järjestyksenvalvoja AS:aan osunut laukaus alkutilanteessa vai myöhemmin AS:n siirtyessä kohti ravintolan eteistä. Jälkitilanteen osalta riitaista on tapahtumien osalta se, kuinka monta laukausta LL on ampunut ja mihin TL ja LL ovat suunnanneet laukauksensa.

Lisäksi riitaista on se, miten vastaajien menettelyä on rikosoikeudellisesti arvioitava syytekohdissa 5-15.

Näytön arvioinnin lähtökohdat

Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuimen on esitettyjä todisteita ja muita asian käsittelyssä esiin tulleita seikkoja harkittuaan päätettävä, mitä asiassa on näytetty tai jäänyt näyttämättä. Tuomioistuimen on perusteellisesti ja tasapuolisesti arvioitava todisteiden ja muiden seikkojen näyttöarvo vapaalla todistusharkinnalla. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan näytön arviointi on aina tapauskohtaista.

Mainitun luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rikosasiassa kantajan on näytettävä ne seikat, joihin hänen rangaistusvaatimuksensa perustuu. Pykälän 2 momentin mukaan tuomion, jossa vastaaja tuomitaan syylliseksi, edellytyksenä on, ettei vastaajan syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä.

Rikosasian vastaajalla ei ole velvollisuutta esittää syyttömyyttään tukevaa näyttö. Vastaaja voi kuitenkin kertomuksellaan sekä muilla todisteilla pyrkiä horjuttamaan rangaistusvaatimuksen tueksi esitettyä todistelua tai esittää syytteessä väitettyyn nähden vaihtoehtoisen tapahtumienkulun.

Syytekohdat 1-4

Vastaajat ovat kukin tunnustaneet syyllistyneensä ampuma-aserikokseen. Vastaajien tunnustamista tukee etenkin kirjallisena todisteena esitetyt valvontakameran tallenteet aseiden hallussapidosta (kirjalliset todisteet 1-5), takavarikkopöytäkirjat (kirjalliset todisteet 15-17) ja Keskusrikospoliisin lausunnot (kirjalliset todisteet 19-21). Kenelläkään vastaajalla ei ole ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavaa lupaa. Vastaajien menettely täyttää kussakin syytekohdassa ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön.

Syytekohdat 5-11

Alkutilanne

Valvontakameran tallenteelta (kirjalliset todisteet 1-5) on havaittavissa, että ensimmäisenä aseen ottaa esiin TL ja osoittaa sillä WP:ia. Tämän jälkeen aseen ottavat esiin WP, LP ja LL. Tapahtumat alkavat TL:n ja WP:n pystypainilla, mihin väliin ravintolan järjestyksenvalvoja AS menee. Pystypainin alkaessa LL siirtyy kohti ravintolan eteistä. Pystypaini päättyy, kun TL lähtee kaatumaan maahan. Tässä kohtaa WP lähtee siirtymään kohti eteistä.

WP on pääkäsittelyssä kertonut, että alkutilanteessa ainoastaan TL ampui kerran ja että laukaus osui TL:ia tämän omaan jalkaan. WP on kiistänyt ampuneensa alkutilanteessa. WP:n aseeseen sopiva hylsy on takavarikoitu ravintolan karaokelavan edustalta (kirjallinen todiste 20).

TL on puolestaan kiistänyt ampuneensa itse itseään jalkaan ja hän on kiistänyt, että hän olisi alkutilanteessa ampunut ja osunut järjestyksenvalvoja AS:aan. TL on kertonut WP:n ampuneen häntä jalkaan siten, että laukaus on osunut häntä myös sormeen. TL on kertonut ampuneensa itse vasta kaaduttuaan maahan. Lääkärinlausunnoista ilmenee, että TL:lla on todettu tapahtumien jälkeen vamma sekä jalassa että kädessä (kirjalliset todisteet 29, 35-36).

Asianomistaja AS sekä vastaajiin nähden viereisessä pöydässä istuneet ravintolan asiakkaat, asianomistajat JA, ML, OL ja AP ovat kaikki kertoneet kuulleensa useamman kuin yhden laukauksen pystypainin aikana ennen kuin TL kaatui maahan. Esitutkinnassa kuultu BJ, joka on ollut lähellä pystypainitilannetta, on kertonut kuulleensa kaksi laukausta alkutilanteessa (esitutkintapöytäkirja, sivu 281). Ravintolan karaokelavalla ollut asianomistaja LPL on niin ikään kertonut kuulleensa pari laukausta ennen kuin yksi henkilö kaatui maahan. Käräjäoikeudessa kuulluista asianomistajista vain MP ja IV ovat kertoneet yhdestä laukauksesta alkutilanteessa. MP:n kertomuksen luotettavuutta rasittaa kuitenkin hänen kertomuksensa alkoholin nauttimisen aiheuttamista muistikatkoista. Kun otetaan huomioon usean asianomistajan samankaltaiset kertomukset laukausten lukumäärästä, käräjäoikeus katsoo tulleen näytetyksi, että alkutilanteessa on ammuttu useampi kuin yksi laukaus.

Asianomistaja AS on kertonut menneensä ravintolan asiakkaiden välillä syntyneeseen pystypainitilanteeseen väliin. AS on kertonut, että alkutilanteessa ammuttiin laukauksia ja että laukauksista ensimmäinen tai toinen osui häntä rintaan. AS on varma, että ensimmäinen häneen osunut laukaus tuli edestäpäin alkutilanteessa. Lääkärinlausunnoista, erityisesti kehokartasta, voidaan havaita yhden laukauksen sisääntuloreiän olleen etupuolella keskellä AS:n ylävatsaa, mikä tukee AS:n kertomusta laukauksen suunnasta (kirjalliset todisteet 22 ja 23). Valvontakameran tallenteelta tehtävät havainnot AS:n liikkeistä pystypainin jälkeen tukevat AS:n kertomusta ensimmäisen laukauksen tapahtumapaikasta (kirjalliset todisteet 1-2). Poistuessaan alkutilanteesta kohti eteistä, on AS selin kohti LL:ia tämän alkaessa ampua, minkä jälkeen AS menee maahan polvilleen kääntyen siten, että hän on selin kohti TL:ia tämän ampuessa kohti eteistä. Valvontakameran tallenteelta (kirjalliset todisteet 1 ja 2) tehtävien havaintojen perusteella TL on alkutilanteessa ollut AS:n edessä ja WP AS:n oikealla puolella sivussa. Valvontakameran tallenteelta on havaittavissa, että maassa ollessaan TL ampuu neljä laukausta (valvontakameran tallenteet 1-2). Ravintolan sisätiloista on löydetty viisi TL:n aseeseen sopivaa hylsyä (kirjallinen todiste 20). Käräjäoikeus katsoo tulleen näytetyksi, että TL on ampunut alkutilanteessa ja että hänen laukauksensa on osunut asianomistaja AS:aa ylävatsaan.

Valvontakameran tallenteelta tehtävien havaintojen mukaan hetki ennen kuin TL lähtee kaatumaan maahan, on hänen asekätensä rinnan korkeudella suunnattuna eteenpäin ja WP:n asekäsi alhaalla viistosti kohti TL:ia (kirjallinen todiste 1, kohdat 00:11 ja 00:43). Asianomistaja ML on istunut vastaajiin nähden viereisessä pöydässä katse kohti karaokelavaa ja on siten kyennyt tekemään havaintoja vastaajista. ML:n havaintojen mukaan molemmat pystypainiin osallistuneet ampuivat alkutilanteessa ja toinen ampui toista reiteen. Käräjäoikeus katsoo, että valvontakameran tallenteelta tehtävät havainnot ja asianomistaja ML:n kertomus tukevat TL:n kertomusta ampujasta. Käräjäoikeus katsoo, että TL:n kertomusta tältä osin tukee myös se, että asiassa on näytetty ammutun alkutilanteessa useampi kuin yksi laukaus. Käräjäoikeus katsoo, että hylsyn löytöpaikka ei osoita laukauksen ampumispaikkaa, kun otetaan huomioon se, että tekopaikka on ollut ravintola, jossa on ollut runsaasti asiakkaita, tilanne on ollut äkillinen ja hylsyt ovat voineet liikkua ihmisten mukana. Lisäksi kukaan WP:ia lukuun ottamatta ei ole kertonut, että WP:n laukaus olisi ammuttu ovelta läheltä WP:n aseeseen sopivan hylsyn löytöpaikkaa. Käräjäoikeus katsoo, että WP:n on näytetty alkutilanteessa ampuneen ja että hänen laukauksensa on osunut TL:ia jalkaan.

Käräjäoikeus toteaa, että valvontakameran tallenteelta tehtävät havainnot aseiden esilläolosta ja pystypainista sekä aseella osoittamisesta sekä asiassa kuultujen asianomistajien kertomukset eivät tue WP:n väitettä siitä, että hän ei olisi laukaissut asettaan tahallaan. WP ei ole myöskään esitutkinnassa esittänyt väitettä siitä, että TL olisi ampunut itse itseään, vaan väite on tuotu esiin vasta pääkäsittelyssä, minkä käräjäoikeus katsoo vähentävän WP:n kertomuksen uskottavuutta.

Käräjäoikeus toteaa, että valvontakameran tallenteelta ei ole kuitenkaan havaittavissa, että laukaus olisi osunut TL:ia jalan lisäksi myös hänen sormeensa. Kirjallisena todisteina esitetyistä lääkärinlausunnoista (kirjalliset todisteet 29, 35-36) voidaan todeta, että TL:lla on todettu repaleinen haava ja sormen murtuma, mutta lääkärinlausunnoista ei ole pääteltävissä, että sormen vamma olisi syy-yhteydessä nimenomaan WP:n ampumaan laukaukseen. Laukauksen osuminen TL:n sormeen jää siten epäselväksi, ja TL:n syytteen täydentäminen tältä osin hylätään.

Jälkitilanne

Pystypainin aikana LL lähtee valvontakameran tallenteelta tehtävien havaintojen perusteella kohti ravintolan eteistä (kirjalliset todisteet 1-2). TL:n lähtiessä kaatumaan maahan, lähtee WP kohti eteistä, jossa LL on. TL:n oman kertoman ja valvontakameran tallenteelta tehtävien havaintojen perusteella (kirjalliset todisteet 1-3) TL maassa ollessaan lataa aseensa ja ampuu lattialla ollessaan neljä laukausta. TL ampuu laukaukset maassa ollessaan siten, että laukaukset kohdistuvat ravintolan ulko-ovelle, jossa saman aikaisesti WP on pyrkimässä pois ravintolasta. Samaan aikaan LL on poistumassa ravintolasta ampuen kohti ravintolan sisätiloja.

Ravintolan sisätiloista tehdyn mittakaavakuvan perusteella (kirjallinen todiste 9) LL:n ja TL:n etäisyys toisistaan on ollut noin 7 metriä. Vastaajien ampumasuunnassa ravintolan ulko-ovelta johtaa välikkö/käytävä baaritiskille. Välikkö on kirjallisen todistelun perusteella ahdas (kirjalliset todisteet 8-10). Valvontakameran tallenteilta voidaan havaita, että ravintolassa on runsaasti asiakkaita (kirjalliset todisteet 1-2). LL:n ja TL:n ampumalinjalla ovat valvontakameran tallenteen perusteella olleet WP, AS, RR, SS, BJ ja MAL (kirjalliset todisteet 1-2). Valvontakameran tallenteelta voidaan niin ikään havaita, että LL ja TL ovat ampuessaan kyenneet havaitsemaan ympäristöään ja näkemään ampulinjallaan olleet henkilöt.

TL:n kertoman mukaan hän olisi kohdistanut laukauksensa ylös kohti ovea ilman, että hänen olisi ollut tarkoitus osua kehenkään. Valvontakameran tallenteelta ei ole havaittavissa, että TL:n ase olisi suunnattuna yläviistoon kohti ovea. Valvontakameran tallenteelta on havaittavissa, että MAL seisoo TL:n laukauksen osuessa häneen (kirjallinen todiste 1, kohta 00:48-00:49). Lääkärinlausunnosta voidaan todeta laukauksen osuneen MAL:ia alaselkään (kirjallinen todiste 27). Poliisin teknisen tutkinnan yhteydessä on ravintolan ulko-ovesta ja oven vieressä olleesta roskakorista löydetty luotien osumajälkiä noin 45 cm:n korkeudelta (kirjallinen todiste 11). Suhteessa TL:n ampumalinjaan osumajäljet sopivat aiheutuneeksi TL:n aseesta. Kirjalliset todisteet eivät tue TL:n kertomusta aseen kohdistamisesta yläviistoon.

LL on kiistänyt ampuneensa enempää kuin kaksi laukausta, ja hän on kiistänyt ampuneensa kohti välikössä olleita henkilöitä, vaan hän on kertonut ampuneensa vain yläviistoon. LL:n kertomusta tukee se, että tapahtumapaikalta on löytynyt kaksi LL:n aseella ammuttua hylsyä ravintolan terassilta (kirjallinen todiste 20). Lisäksi LL:n kertomusta tukee se, että baaritiskin lähellä olevan juomakaapin yläpuolelta pahvilaatikosta on löydetty luodin osumajälki ja juomakaapin päältä on löydetty LL:n aseeseen sopiva luoti (kirjalliset todisteet 13 ja 20).

Asianomistaja SS on kertonut kuulleensa ravintolan ulko-oven suunnasta 3-4 laukausta. Käräjäoikeus katsoo, että tallenteelta voidaan havaita LL:n ampuvan kolme laukausta (kirjallinen todiste 4), mikä tukee asianomistaja SS:n kertomaa. Käräjäoikeus katsoo, että asianomistaja SS:n ja valvontakameran tallenteen perusteella LL:n on näytetty ampuneen kolme laukausta.

Valvontakameran tallenteelta on havaittavissa, että LL:n ampuessa, hänen asekätensä ei ole osoitettuna yläviistoon. Edelleen tallenteelta on havaittavissa, että LL:n ampuessa ja TL:n ladatessa vielä asettaan, asianomistaja SS siirtyy hieman sivumpaan pidellen rannettaan ja asianomistaja RR kaatuu maahan (kirjallinen todiste 2, kohta 00:50-00:53). On riidatonta, että asianomistaja SS on saanut ampumavamman ranteeseensa (kirjallinen todiste 26) ja RR eri puolille vartaloa (kirjallinen todiste 24). Asianomistaja RR on kertonut kaatuneensa maahan saatuaan osuman. Käräjäoikeus katsoo, että esitetty näyttö ei tue LL:n väitettä hänen ampumasuunnastaan.

Asianomistajista jälkitilanteessa AS on saanut yhden osuman (kirjalliset todisteet 1, 23 ja 24), RR viisi (kirjalliset todisteet 24-25), SS yhden (kirjallinen todiste 26) ja MAL yhden (kirjallinen todiste 27). WP:sta tapahtuman jälkeen otetuista valokuvista ilmenee, että hänen takissaan rinnan korkeudella on kaksi reikää (kirjallinen todiste 34). WP on kertonut, että reiät ovat tulleet ampumisesta. Valokuvien perusteella takin reiät sopivat aiheutuneeksi luodeista ja siten valokuvat tukevat WP:n kertomusta. Käräjäoikeus katsoo, että myös asianomistajien saamien osumien lukumäärä ja laukausten kohdistuminen asianomistajien vartaloiden alueelle tukee ensinnäkin valvontakameran tallenteelta tehtäviä päätelmiä LL:n ampumien laukausten lukumäärästä ja toisekseen siitä että, kumpikaan vastaaja ei ole kohdistanut laukauksiaan väittämänsä tavoin yläviistoon.

Se, että yksi LL:n ampuma luoti on löytynyt juomakaapin päältä ei anna aihetta arvioida asiaa toisin, kun otetaan huomioon asiassa kertynyt muu näyttö LL:n ampumisesta ja se, että luodin kulkusuunta voi muuttua sen osuessa kohteeseen. Lisäksi käräjäoikeus toteaa, että koska kyse on ollut avoimesta tilasta ja paikalla on ollut runsaasti henkilöitä, ei löydettyjen hylsyjen lukumäärä osoita ammuttujen laukausten lukumäärää, kun otetaan huomioon asiassa kertynyt muu näyttö LL:n ampumisesta.

Hätävarjelu ja pakkotila

Rikoslain 4 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. Pykälän 2 momentin mukaan, jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2023:3 (kohta 5) todennut, että hätävarjelua koskevaa säännöstä sovellettaessa on arvioitava ensiksi sitä, onko kysymyksessä ollut joko aloitettu tai välittömästi uhkaava oikeudeton hyökkäys, ja seuraavaksi, onko puolustautuminen hyökkäystä vastaan ollut ylipäänsä tarpeen. Jos vastaus näihin kysymyksiin on myöntävä, on arvioitava tarkemmin puolustusteon tarpeellisuutta.

Rikoslain 4 luvun 5 §:n mukaan muun kuin rikoslain 4 luvun 4 §:ssä tarkoitetun, oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet.

Jos oikeudellisesti suojatun edun pelastamiseksi tehtyä tekoa ei ole 1 momentin perusteella pidettävä sallittuna, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos tekijältä ei kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon pelastettavan edun tärkeys, tilanteen yllätyksellisyys ja pakottavuus sekä muut seikat.

Pakkotilalta edellytetään, että käsillä on pakottava vaara. Tilanteen tulee olla sellainen, ettei pelastautuminen siitä ilman pakkotilatekoa olisi ollut mahdollinen. Lisäksi edellytetään, että vaaran on oltava välitön eli edistynyt sille asteelle, että oikeuden menetys on viivytyksettä uhkaamassa (HE 44/2002, s. 119).

Alkutilanne on lähtenyt TL:n ja WP:n keskinäisestä riidasta ja pystypainista, minkä yhteydessä molemmat ovat ottaneet aseet esille ja ampuneet toisiaan. Alkutilanne on päättynyt, kun TL on saanut osuman jalkaansa ja kaatunut maahan. TL kaatuessa maahan, WP ei kohdista laukauksia TL:iin, vaan lähtee siirtymään kohti ravintolan eteistä. WP:n pyrkiessä poistumaan ravintolasta, LL ja TL ampuvat kohti WP:ia.

Käräjäoikeus katsoo ensinnäkin, että hätävarjelua ja pakkotilaa koskevat säännökset eivät ole sovellettavissa sellaiseen väkivaltaiseen kohtaamiseen, jonka hätävarjeluoikeuteen tai pakkotilaan vetoava on itse järjestänyt ja provosoinut väkivaltaan yllyttäväksi. TL ja WP ovat molemmat provosoineet tilanteessa toisiaan ja ottaneet aseet käsiinsä ja ampuneet lähes yhtä aikaa. Alkutilanteessa on ollut kyse molemminpuolisesta väkivaltatilanteesta. Alkutilanteen jälkeen ei ole ollut WP:n osalta mitään hyökkäystä, saati vaaraa L:eja kohtaan, mitä vastaan olisi ollut tarve puolustautua. Käräjäoikeus katsoo, että kyse ei ole ollut hätävarjelutilanteesta eikä pakkotilasta.

Onko kysymyksessä ollut syytekohdissa 5-11 henkirikoksen yritys?

Rikoslain 5 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan teko on edennyt rikoksen yritykseksi, kun tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä. Rikoksen yritys on kysymyksessä silloinkin, kun sellaista vaaraa ei aiheudu, jos vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain satunnaisista syistä. Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Tapon edellyttämän todennäköisyystahallisuuden täyttymistä arvioidaan yleensä tarkastelemalla niitä seikkoja, joiden pohjalta tekijä on voinut teon aikana arvioida tekonsa seurauksia. Näitä ovat muun muassa hänen mahdollisesti käyttämänsä tekoväline, käytetyn väkivallan voimakkuus ja kesto sekä se, mihin kohtaan uhrin kehoa teko on kohdistettu. Nämä seikat vaikuttavat eri olosuhteissa eri tavalla.

Ampuma-asetta on lähtökohtaisesti pidettävä esimerkiksi veitseen, kirveeseen tai muuhun lähitaisteluaseeseen rinnastuvaan välineeseen verrattuna tappamiskykynsä kannalta paljon vaarallisempana ja arvaamattomampana hyökkäysvälineenä.

Syytekohdissa 5 ja 6 tilanne ravintolassa on lähtenyt TL:n ja WP:n välisestä riitatilanteessa. Riitatilanteen aikana LL lähtee kohti ravintolan eteistä aloittaen ampumisen WP:n siirryttyä eteiseen. Jokainen vastaaja on käyttänyt ampuma-asetta lähietäisyydellä toisistaan. Sekä LL että TL ovat kohdistaneet aseensa ja laukauksensa nimenomaan kohti WP:ia. Näissä olosuhteissa ja näin menetellen käräjäoikeus katsoo, että TL:lla ja LL:lla on ollut tarkoitus osua WP:iin ja tappaa hänet. Niin ikään WP:lla ottaen huomioon ampuma-aseen käyttäminen lähietäisyydellä sekä kohdistaminen ja osuminen TL:iin, on hänen näytetty tarkoittaneen tappaa TL. Teot ovat jääneet satunnaisista syistä yrityksen asteelle.

Syytekohdissa 7-1 1 LL ja TL ovat kyenneet ampumisen aikana havainnoimaan, että heidän ympärillään ja ampumalinjallaan on useita henkilöitä. Vaikkakin vastaajien varsinaisena kohteena on ollut WP, on vastaajien täytynyt ymmärtää, että ampumalla käsiaseella pienessä ravintolatilassa muiden henkilöiden ollessa ampumalinjalla, on heidän menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena se, että luodit osuvat myös ravintolan asiakkaisiin. Kun otetaan huomioon käytetty tekoväline ja se, että ampuminen on ollut täysin summittaista, on heidän täytynyt pitää asianomistajien kuolemaa menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. Teot ovat jääneet täysin satunnaisista syistä yrityksiksi, koska laukaukset eivät ole osuneet asianomistajiin kuolettavasti. Vastaajat ovat syytekohdissa 7-11 syyllistyneet tapon yrityksiin.

Syytekohta 12

LP on kertonut ottaneensa aseensa esiin kuullessaan ”kosahduksen” ja nähneensä TL:n kaatuvan maahan. Valvontakameran tallenteelta tehtävien havaintojen perusteella LP alkaa pystypainin aikana kaivamaan jotain takkinsa taskusta ja TLn kaatuessa maahan hänellä on ase esillä (kirjalliset todisteet 1 ja 2). Saadessaan aseensa esiin, on hän osoittanut sillä maassa maannutta TL:ia. TL on kertonut tunteneensa olonsa uhatuksi LP:n menettelyn johdosta. Ottaen huomioon aseella osoittaminen TL:n ollessa maassa, on TL:n kertomusta siitä, että hän on kokenut olonsa uhatuksi, pidettävä uskottavana. LP:n menettely täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkistön.

Syytekohdat 13-15

Vastaajien oman kertomuksen perusteella, mitä tukee valvontakameroiden tallenteet, ovat vastaajat käsitelleet ravintolan sisätiloissa ladattuja ja varmistamattomia ampuma-aseita (kirjalliset todisteet 1-2). Valokuvista voidaan todeta, että luoteja on osunut ravintolan rakenteisiin ja irtaimistoon (kirjalliset todisteet 12-14). Ravintolan sisätilat ovat olleet pienehköt ja asiakkaita on ollut useita (kirjalliset todisteet 1-2 ja 8-10). Sen lisäksi, että vastaajat ovat ampuneet aseilla ravintolan sisätiloissa, ovat he myös osoitelleet ladatulla aseella ravintolassa olleita ihmisiä. Vastaajien menettely on ollut tahallista. Toiminnallaan vastaajat ovat aiheuttaneet useille henkilöille vakavan hengen tai terveyden vaaran. Kunkin vastaajan menettely täyttää vaaran aiheuttamisen tunnusmerkistön.

Rikoskumppanuus

Rikoslain 5 luvun 3 §:n mukaan, jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen, rangaistaan kutakin rikoksen tekijänä. Rikoskumppanuuden yhteydessä tekijävastuun on todettu edellyttävän yhdessä tekemistä sekä subjektiivisessa että objektiivisessa suhteessa. Subjektiivinen yhteisymmärrys merkitsee tietoisuutta siitä, että oma toiminta yhdessä muiden toiminnan kanssa toteuttaa tunnusmerkistön. Objektiivisessa suhteessa edellytetään osallistumista itse rikoksen toteuttamiseen. (HE 44/2002 vp, s. 152 ja esim. KKO 2017:88 kohta 40) Tekijävastuu edellyttää yhdessä tekemistä eli yhteisymmärrystä sekä lisäksi sitä, että kumppani osallistuu myös itse rikoksen toteuttamiseen siten, että hänen työnjakonsa mukainen osallisuutensa on olennainen ja kokonaisuuden kannalta merkittävä. Rikoskumppanuutta koskevan rikoslain 5 luvun 3 §:n esitöissä (HE 44/2002 s. 152-153) todetaan, että yhteisymmärrys voi syntyä kesken tapahtumasarjan teon aikana. Esitöissä on korostettu, että ratkaisu on tehtävä tarkastelemalla tapahtumasarjaa kokonaisuudessaan kaikkine yksityiskohtineen.

Asiassa on selvitetty, että vastaajat olivat tunteneet keskenään toisensa, ja olivat kahdesta eri suvusta. WP ja TL olivat käyneet riidaksi yltyvää keskustelua, jonka aikana sekä WP että LP olivat osoitelleet LL:ia. Molemmat ovat kuultaessa kertoneet, että he olivat kehottaneet LL:ä kieltämään veljeään, jottei tämä olisi hankala ja uhkaava. Käräjäoikeuden arvion mukaan jo tässä vaiheessa on todettavissa, että vastakkainasettelu P:ien ja L:ien välillä on syntynyt.

Kun TL oli kaatunut osuman seurauksena maahan, LL oli siirtynyt tuulikaappiin ja hän olisi voinut esteettä poistua ravintolasta. LL:n ei tässä kohtaa ollut kohdistunut suoraa uhkaa. Hän oli tiennyt, että maahan kaatuneella TL:lla oli ase. LL oli ryhtynyt ampumaan WP:n toimien johdosta, eli samasta syystä, kuin TL. Molemmat L:sta olivat osoittaneet aseella ja ampuneet käytännössä samaan aikaan WP:n suuntaan sivullisista huolimatta.

Arviointiin vaikuttaa se, että kyse on veljeksistä eikä esimerkiksi keskenään ennalta tuntemattomista henkilöistä. L:ien toiminta on yhdensuuntaista ja osoittaa, että heidän välilleen oli syntynyt yhteinen motivaatio viimeistään teon aikana.

Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että TL ja LL ovat toimineet yhdessä syytekohdissa 5 ja 7-10.

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN

Rangaistuksen määräämisen lähtökohdat

Rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n nojalla rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys ja rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Rikoslain 6 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan rangaistus määrätään noudattaen lievennettyä rangaistusasteikkoa, jos rikos on jäänyt yritykseen.

Rikoslain 7 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan yhteistä rangaistusta mitattaessa lähtökohdaksi on otettava siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus, sekä mitattava rikoksista yhteinen rangaistus siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa myös rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen.

Rikoslain 7 luvun 5 §:n 2 momentin tarkoituksena on pyrkiä kokonaisrangaistukseen, joka on oikeudenmukaisessa suhteessa tuomittavana olevien rikosten kokonaisuuteen, mikä on erityisen perusteltua silloin, kun rikokset liittyvät kiinteästi toisiinsa (esimerkiksi KKO 2024:48 kohta 21, KKO 2020:59, kohta 23).

Oikeuskäytännössä on katsottu, että tilanteessa, jossa rikokset muodostavat laatuunsa, tekotapaansa ja ajalliseen yhteyteensä nähden jatkumon ja vastaajan toiminnan motivaatioperusta pysyy samana, aina uudesta rikoksesta johtuva kokonaisrangaistusta lisäävä vaikutus on vähäisempi verrattuna tilanteeseen, jossa rikoksilla ei ole mitään keskinäistä yhteyttä. Oikeuskäytännössä on myös todettu, että tämänkaltaisessa tilanteessa rikoksia voi olla perusteltua arvioida kokonaisuutena yhteistä rangaistusta mitattaessa (KKO 2022:7, kohta 18, KKO 2020:59, kohta 24 ja siinä viitatut ratkaisut).

Vankeusrangaistuksiin tuomittaessa, on rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tuomittavista vankeusrangaistuksista vähennettävä käsiteltävistä asioista johtunut vapaudenmenetysaika.

LL, TL ja WP

Vakavin vastaajien syyksi luettu rikos on tapon yritys. Tilastotietojen mukaan tapon yritystä koskevat rangaistukset vaihtelevat reilusta kahdesta vuodesta noin viiteen vuoteen ja keskirangaistus on vuonna 2022 ollut 3,9 vuotta (Katsauksia 57/2023, Seuraamusjärjestelmä 2022, Kontrollijärjestelmä tilastojen ja tutkimusten valossa, s. 113). Tapon yritykset poikkeavat vahingollisuutensa ja vaarallisuutensa sekä teosta ilmenevän tekijän syyllisyyden kannalta usein merkittävästi toisistaan, mikä on otettava huomioon arvioitaessa yksittäistapauksessa rangaistuksen mittaamisharkinnassa tilastollisten selvitysten merkitystä. Teon yksilölliset piirteet tulee siten ottaa huomioon rangaistusta mitattaessa (KKO 2015:12, kohdat 10 ja 17 sekä niissä viitatut oikeustapaukset). Käräjäoikeus katsoo, että vastaajien menettely osoittaa ns. tyyppitapausta korkeampaa teon vaarallisuutta ja tahallisuuden astetta.

WP on ampunut yhden laukauksen lähietäisyydeltä. Ottaen huomioon rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet sekä rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys, käräjäoikeus katsoo, että oikeudenmukaisena seuraamuksena yksin tapon yrityksestä on pidettävä neljän (4) vuoden vankeusrangaistusta.

WP:n syyksi on lisäksi luettu ampuma-aserikos ja vaaran aiheuttaminen. Käräjäoikeus katsoo, että oikeudenmukaisena seuraamuksena WP:lle on pidettävä yhteistä 4 vuoden ja 3 kuukauden vankeusrangaistusta.

WP on tuomittu 17.10.2024 Helsingin käräjäoikeudessa 3 kuukauden 10 päivän pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen (ampuma-aserikos 7.12.2023 ja kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta 7.12.2023). WP:n syyksi nyt luetut teot olisi voitu käsitellä samassa yhteydessä. Ottaen huomioon, että WP:n syyksi nyt luettua tapon yritystä on pidettävä vakavimpana tekona, ei Helsingin käräjäoikeuden 17.10.2024 antamalle ratkaisulle ole annettu rangaistusta alentavaa merkitystä mitattaessa rangaistusta nyt käsiteltävistä asioista.

LL:n ja TL:n syyksi on luettu usea tapon yritys. Vakavimpana näistä on pidettävä syytekohdan 6 WP:iin kohdistunutta tekoa. Vastaajat ovat ampuneet useita laukauksia ja heidän tarkoituksenaan on ollut tappaa WP. Ottaen huomioon rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet sekä rikoksesta ilmenevä tekijöiden syyllisyys, käräjäoikeus katsoo, että oikeudenmukaisena seuraamuksena yksin tapon yrityksestä on pidettävä neljän (4) vuoden ja kolmen (3) kuukauden vankeusrangaistusta.

LL:n syyksi on lisäksi luettu neljä tapon yritystä, ampuma-aserikos ja vaaran aiheuttaminen. TL:n syyksi on lisäksi luettu viisi tapon yritystä, ampuma-aserikos ja vaaran aiheuttaminen. Käräjäoikeus katsoo oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi LL:lle yhteistä kahdeksan (8) vuoden vankeusrangaistusta ja TL:lle yhteistä kahdeksan (8) vuoden ja kuuden (6) kuukauden vankeusrangaistusta.

LP

LP:n syyksi on luettu ampuma-aserikos ja laiton uhkaus. LP on pitänyt hallussaan käsiasetta ja siihen kuuluneita patruunoita ilman hallussapitolupaa. Rikosrekisteristä ilmenee, että LP on aikaisemmin tuomittu useita kertoja ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. LP:n aikaisempaan rikollisuuteen nähden on ilmeistä, että LP:lla ei ole edellytyksiä aseluvan saamiseen. Käräjäoikeus katsoo, että yksin ampuma-aserikoksesta tulisi LP tuomita kuuden (6) kuukauden vankeusrangaistukseen. LP:n syyksi luettu laiton uhkaus on lajissaan vakava, ottaen huomioon käytetty tekoväline. Käräjäoikeus katsoo, että oikeudenmukaisena seuraamuksena LP:lle on pidettävä yhteistä kahdeksan (8) kuukauden vankeusrangaistusta. LP:n aikaisemmat rikosrekisterimerkinnät huomioon ottaen, on vankeusrangaistus tuomittava ehdottomana.

SYYTTÄJÄN MUUT VAATIMUKSET

Vaatimus tuomitun vangitsemisesta

Pakkokeinolain 2 luvun 12 §:n mukaan tuomioistuin saa syyttäjän tai vastaajalle rangaistusta vaatineen asianomistajan vaatimuksesta määrätä ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun vangittavaksi tai pidettäväksi edelleen vangittuna, jos tuomittu rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Syyttäjä on vaatinut LL:n, TL:n ja WP:n vangitsemista tuomiolla.

LL, TL ja WP tuomitaan kukin yli kahden vuoden mittaiseen vankeusrangaistukseen. Näin ollen heidät on edellä mainitun pykälän nojalla määrättävä heti vangittavaksi. Päätös tuomitun vangitsemisesta on voimassa, kunnes rangaistuksen täytäntöönpano alkaa tai muutoksenhakutuomioistuin toisin päättää.

Tuomiolauselma

LL

Syyksiluettu

3. Ampuma-aserikos
27.7.2024
Rikoslaki 41 luku 1 § 1 mom.
Ampuma-aselaki 18 §

5. Tapon yritys
27.7.2024
Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

7. Tapon yritys
27.7.2024
Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

8. Tapon yritys
27.7.2024
Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

9. Tapon yritys
27.7.2024
Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

10. Tapon yritys
27.7.2024
Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

15. Vaaran aiheuttaminen
27.7.2024
Rikoslaki 21 luku 13 §

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 3, 5, 7-10, 15
8 vuotta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 12.8. - 12.12.2024

Muut lausunnot

Vastaaja määrätään vangittavaksi. Hänet passitetaan vankilaan rangaistusta suorittamaan, jos hän tyytyy ratkaisuun, tai muutoin siellä säilytettäväksi, kunnes rangaistuksen täytäntöönpano alkaa tai asiasta toisin määrätään.
Passituspaikka: Muu Rikosseuraamuslaitoksen osoittama tutkintavankila

TL

Syyksiluettu

2. Ampuma-aserikos
27.7.2024
Rikoslaki 41 luku 1 § 1 mom.
Ampuma-aselaki 18 §

5. Tapon yritys
27.7.2024
Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

7. Tapon yritys
27.7.2024
Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

8. Tapon yritys
27.7.2024
Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

9. Tapon yritys
27.7.2024
Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

10. Tapon yritys
27.7.2024
Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

11. Tapon yritys
27.7.2024
Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

13. Vaaran aiheuttaminen
27.7.2024
Rikoslaki 21 luku 13 §

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 2, 5, 7-11, 13
8 vuotta 6 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 27.7. - 12.12.2024

Muut lausunnot

LP

Syyksiluettu

1. Ampuma-aserikos
27.7.2024
Rikoslaki 41 luku 1 § 1 mom.
Ampuma-aselaki 18 §

12. Laiton uhkaus
27.7.2024
Rikoslaki 25 luku 7§

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 4, 12
8 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 27.7. - 16.08.2024

WP

Syyksiluettu

4. Ampuma-aserikos
27.7.2024
Rikoslaki 41 luku 1 § 1 mom.
Ampuma-aselaki 18 §

6. Tapon yritys
27.7.2024
Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.

14. Vaaran aiheuttaminen
27.7.2024
Rikoslaki 21 luku 13 §

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 4, 6, 14
4 vuotta 3 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 27.7. - 10.12.2024

Muut lausunnot

Asian ovat käräjäoikeudessa ratkaisseet käräjätuomarit Kreetta Mäki-Kahra, Matti Himanen sekä Viivi Lamminen.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Valittajat ja vastavalittaja sekä vastapuolet

LL
TL
WP
LP
Erikoissyyttäjä JR (vastavalitus)

LL ja TL sekä WP vastapuolet

AS
RR
SS
BJ
MAL
JA
MJL
AP
JKA
EL
IV
ER
LPL
SJ
OKK

Oikeudenkäynti hovioikeudessa

Asia I

LL:n valitus

Vaatimukset

LL on ensisijaisesti vaatinut, että syytteet kohdissa 5 ja 7-10 tapon yrityksistä sekä kohdassa 15 vaaran aiheuttamisesta hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta näihin kohtiin perustuvasta korvausvelvollisuudesta valtiolle sekä asianomistajille ja kulunut vapaudenmenetysaika katsotaan riittäväksi seuraamukseksi kohdassa 3 syyksiluetusta ampuma-aserikoksesta.

LL on toissijaisesti vaatinut, että syytteet kohdissa 5 ja 7-10 tapon yrityksistä hylätään ja hänen katsotaan syyllistyneen enintään vaaran aiheuttamiseen ja toteutunut vapaudenmenetysaika katsotaan riittäväksi seuraamukseksi ja hänet vapautetaan tapon yrityksiin perustuvasta korvausvelvollisuudesta asianomistajille ja tuomittuja kärsimyskorvauksia alennetaan.

LL on joka tapauksessa vaatinut, että syytteet kohdissa 5 ja 7-10 enemmälti hylätään ja hänen katsotaan syyllistyneen enintään hätävarjelun liioitteluna tehtyihin tapon yrityksiin sekä kohdassa 15 hätävarjelun liioitteluna tehtyyn vaaran aiheuttamiseen ja hänelle tuomittua vankeusrangaistusta joka tapauksessa alennetaan.

Perusteet

Kohdat 5, 7-10 ja 15

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön väärin ja tehnyt siitä virheelliset johtopäätökset.

Tapahtumainkulku ravintolassa on nähtävissä valvontakameran tallenteelta. Tallenteelta käy ilmi, että LL ei ole ollut käräjäoikeuden tuomiossaan toteamalla tavalla osallisena tapahtumien alkutilanteessa. LL ei ole käynyt kenenkään päälle, vaan hän on rauhoitellut veljeään TL:ia ja tönäissyt tätä tilanteesta kauemmaksi. LL:lla ei ole ollut kädessään asetta eikä hän ole tavoitellut sitä. LL ei ole ollut alkutilanteessa vaarassa eikä hän ole ampunut laukaustakaan. LL ei ole toiminut tilanteessa yhdessä TL:n kanssa.

Jälkitilanne seuraa välittömästi alkutilannetta. Tapahtumat ovat edenneet nopeasti. Videotallenteelta käy ilmi, että LL on laukauksen jälkeen ottanut askeleita kohti ravintolan ovea ja pois tilanteesta. LL on muiden ravintolassa olleiden lailla seurannut tapahtumia. Videotallenteelta käy edelleen ilmi, että WP on ase kädessään lähestynyt LL:ia. WP on käräjäoikeuden toteamalla tavalla tätä ennen ampunut TL:ia. Tässä tilanteessa LL on laukaissut aseensa kaksi kertaa.

LL:lla on ollut alkutilanteen tapahtumat huomioon ottaen perusteltu syy tulkita WP:n toiminta hyökkäykseksi ja hän on toiminut hätävarjelutilanteessa. LL on ampunut kaksi laukausta yläviistoon tarkoittamatta osua kehenkään. LL ei ole yrittänyt tappaa ketään, vaan hän on pyrkinyt saamaan itselleen aikaa paeta tilanteesta. LL:lla ei ole ollut paljoakaan aikaa arvioida tilannetta. WP on ensin lähtenyt hänen peräänsä, mutta luopunut tästä.

Käräjäoikeuden tulkinta LL:n ampumista kolmesta laukauksesta ei ole oikea. Tapahtumapaikalta on löydetty vain kaksi LL:n aseeseen sopivaa hylsyä ja kaksi sillä ammuttua luotia. Tapahtumapaikan ihmismäärä ei vaikuta hylsyjen löytymiseen eikä se voi selittää hylsyn katoamista. Videotallenteelta ei voida todeta LL:n laukauksia olleen useampia kuin kaksi. Asianomistaja SS:n havaintoja LL:n ampumien laukausten määrästä ei liioin voida pitää luotettavana.

LL ei ole toiminut jälkitilanteessa yhdessä TL:n kanssa. Ampumalinjojen löytäminen on ollut haastavaa. LL:n ampumasuunta on saatu selvitettyä ja sillä on ollut ihmisiä. Ampumalinjalla on ollut myös TL ja vastaavasti LL on ollut hänen ampumalinjallaan. LL ja TL ovat ampuneet toisiaan kohti reagoiden välittömän ampumauhan alla. Tämä osoittaa, ettei yhteistä suunnitelmaa tai motivaatioperustetta ole ollut olemassa.

Mikäli LL:n ei katsota toimineen kohdissa 5, 7-10 ja 15 hätävarjelutilanteessa, kyse on kahden ammutun laukauksen osalta enintään hätävarjelun liioittelusta. Ottaen huomioon löydetyn luodin osumakohta, joka on ollut ihmisten päiden yläpuolella, ja joka ei ole osunut kohtaansa kimmokkeena, kyse voi olla enintään hätävarjeluna tai hätävarjelun liioitteluna tehdystä vaaran aiheuttamisesta. Toisen ja/tai kolmannen laukauksen osalta kyse on joko hätävarjeluna tai hätävarjelun liioitteluna tehdystä vaaran aiheuttamisesta tai enintään tapon yrityksestä.

Rangaistusseuraamus

Syyksilukemisen muuttuessa LL:lle tuomittua rangaistusta on alennettava. LL:lle tuomittu rangaistus on joka tapauksessa liian ankara ottaen huomioon yleinen oikeuskäytäntö, syyllisyys sekä tekojen osoittama vahingollisuus ja vaarallisuus.

Rangaistusta mitattaessa on otettava huomioon, ettei LL:lla ole ollut millään tavoin osallisena alkutilanteessa tai provosoinut tilannetta väkivaltaiseen suuntaan.

TL:n valitus

TL on haettuaan muutosta laillisessa järjestyksessä 4.11.2025 ilmoittanut vankilassa tyytyvänsä käräjäoikeuden tuomioon ja 5.11.2025 peruuttanut valituksensa.WP:n valitus

Vaatimukset

WP on vaatinut, että syyte kohdassa 6 tapon yrityksestä ja kohdassa 14 vaaran aiheuttamisesta hylätään ja hänet vapautetaan näihin kohtiin perustuvasta korvausvelvollisuudesta asianomistajille tai hänen katsotaan syyllistyneen kohdassa 6 enintään hätävarjelun liioitteluna tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn. WP on lisäksi vaatinut, että hänelle tuomittua rangaistusta joka tapauksessa alennetaan.

Perusteet

Käräjäoikeus on arvioinut kohdissa 6 ja 14 asiassa esitetyn näytön väärin ja tehnyt siitä virheelliset johtopäätökset.

Kohta 6

WP ei ole ampunut alkutilanteessa TL:ia jalkaan. TL:n oma ase on lauennut heidän pystypaininsa aikana ja laukaus on osunut TL:n reiteen.

Kirjalliseksi todisteeksi nimetystä lääkärinlausunnosta käy ilmi, että kyse on lähilaukauksesta. Videotallenteelta ei ole nähtävissä tilannetta, missä WP:n ase olisi ollut lähellä TL:n reittä sellaisessa kulmassa, että todettu vamma olisi voinut syntyä.

Käräjäoikeuden tekemät havainnot videotallenteelta eivät ole oikeita eikä se ole näyttöä arvioidessaan huomioinut, että useat asianomistajat ovat kertoneet käräjäoikeudessa eri tavalla kuin esitutkinnassa. Asianomistaja AS on muuttanut kertomustaan vammojensa syntymisestä. Hän ei ole esitutkinnassa kertonut saaneensa tapahtumien alkuvaiheessa ampumavammaa vatsaansa. AS:n käräjäoikeudessa antama kertomus on vastannut syyttäjän kohdan 7 teonkuvausta. Tallenteelta käy ilmi, ettei AS:aa ammuta alkutilanteessa ja että hän on saanut osuman luodista vasta siirryttyään ravintolan ulko-ovelle.

Jos WP:n katsotaan ampuneen TL:ia, kyse on ollut hätävarjelusta. TL on ensin nostanut aseen kohti WP:ia ja tämä on ottanut oman aseensa esille. Teollaan WP on puolustautunut TL:n oikeudetonta hyökkäystä vastaan. Joka tapauksessa kyse on enintään hätävarjelun liioittelusta.

WP on pitänyt mahdollisena, että hänen aseensa on voinut laueta ravintolan oven läheisyydessä, koska aseeseen sopiva hylsy on löydetty oven läheisyydestä. Hänellä ei ole kuitenkaan varmaa muistikuvaa tästä. Asiassa esitetty tallenne ei poissulje sitä, että WP:n ase on lauennut oven edessä tilanteessa, jossa LL on yrittänyt tappaa WP:n ampumalla tätä lähietäisyydeltä kolme kertaa.

Joka tapauksessa kosketuslaukauksen osalta kyse ei ole tapon yrityksestä eikä teko ole jäänyt sattumanvaraisesta syystä yritysasteelle.

Kohta 14

Mikäli WP:n katsotaan ampuneen kosketuslaukauksella TL:ia reiteen, teko ei ole voinut aiheuttaa vaaraa kenellekään muulle ravintolassa olleelle.

Jos WP:n aseen katsotaan lauenneen vahingossa ravintola ulko-oven läheisyydessä, syyte tulee hylätä puuttuvan tahallisuuden perusteella.

Rangaistusseuraamus

WP:lle tuomittu rangaistus on joka tapauksessa liian ankara ja sitä tulee joka tapauksessa alentaa.

LP:n valitus

Vaatimukset

LP on vaatinut, että syyte kohdassa 12 laittomasta uhkauksesta hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta tähän kohtaan perustuvasta korvausvelvollisuudesta valtiolle ja asianomistajalle ja hänelle tuomittua rangaistusta joka tapauksessa alennetaan.

Perusteet

Kohta 12

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön väärin ja tehnyt siitä virheelliset johtopäätökset.

Asiassa on riidatonta, että LP:lla on ollut ravintolassa ase ja hän on ottanut sen esille ja osoittanut sillä TL:ia. LP ei ole laukaissut asetta.

Tallenteelta käy ilmi TL:n uhkaava ja aggressiivinen käytös. TL on ottanut aseensa esille ja hänen sekä WP:n välillä on alkanut fyysinen yhteenotto. Tilanteen aikana LP on ottanut oman aseensa esille. Tämän jälkeen tallenteelta kuuluu laukaus ja TL kaatuu lattialle. Tässä tilanteessa TL on osoittanut kertomallaan tavalla aseella LP:ia. LP ei ole päässyt pakenemaan tilanteesta. Estääkseen, ettei TL ammu häntä, LP on kohottanut aseensa ja tähdännyt sillä kohti TL:ia. Hän on laskenut aseensa heti sen jälkeen, kun TL ei ole enää osoittanut aseella kohti LP:ia.

LP:n menettely ei täytä laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä, koska hän on kokenut henkensä ja terveytensä olevan vakavassa vaarassa ja sen vuoksi kohottanut aseensa kohti TL:ia.

Rangaistusseuraamus

Käräjäoikeuden LP:lle tuomitsema rangaistus on joka tapauksessa liian ankara ja sitä tulee alentaa.

Oikeudenmukainen seuraamus kohdan 1 ampuma-aserikoksesta on 3 kuukautta vankeutta ja laittoman uhkauksen vaikutus yhteiseen vankeusrangaistukseen on 20 päivää.

Syyttäjän vastavalitukset

Vaatimukset

Syyttäjä on vaatinut, että TL:lle ja LL:lle tuomittuja rangaistuksia korotetaan.

Perusteet (LL)

LL:n syyksi on luettu viisi tapon yritystä, vaaran aiheuttaminen ja ampuma-aserikos. LL on ampunut luvattomalla käsiaseella laukauksia pienehkössä ravintolatilassa, jossa on ollut ampumahetkellä lukuisia ihmisiä. LL:n ampumien laukausten välittömällä tulilinjalla on ollut useita henkilöitä, joista osaan LL:n ampumat laukaukset ovat osuneet ja osaan laukaukset ovat jääneet osumatta vain sattumanvaraisesta syystä.

LL:n menettely on ollut erittäin vahingollista ja poikkeuksellisen vaarallista. Teon vaikuttumista tai rikoksesta ilmenevästä muusta LL:n syyllisyydestä ei ole tullut ilmi mitään lieventäviä seikkoja.

Käräjäoikeuden LL:lle tuomitsemaa 8 vuoden vankeusrangaistusta tulee korottaa.

Syyttäjän vastaus

Vaatimukset

Syyttäjä on vaatinut, että LL:n sekä WP:n ja LP:n valitukset hylätään ja heidät velvoitetaan korvaamaan todistelukustannukset hovioikeudesta. Syyttäjä on lisäksi toistanut käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevät vastaajia koskevat toissijaiset ja viimesijaiset syytteet kohdissa 5-11.

Perusteet

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön oikein ja tehnyt siitä oikeat johtopäätökset.

Videotallenteilta (muu todistelu 1-5) näkyy, että LL on ampunut kohti WP:ia tämän ollessa poistumassa ravintolasta. Tuossa tilanteessa WP ei ole millään tavalla uhannut LL:ia tai ketään muuta paikalla olijaa. LL:lla olisi ollut riittävästi aikaa poistua paikalta jo ennen ampumista, jos hän olisi kokenut itsensä uhatuksi. LL:n väite välittömässä vaarassa olemisesta ei siten saa tukea videotallenteista. LL ei ole toiminut hätävarjelutilanteessa eikä kyse ole ollut hätävarjelun liioittelusta tai pakkotilasta.

LL on ollut jo ravintolaan mennessään varustautuneena panostetulla aseella, mistä voi päätellä, ettei tilanteen eteneminen ampumiseksi ole tullut hänelle yllätyksenä.

LL:n ampumien laukausten lukumäärän osalta syyttäjä on viitannut käräjäoikeuden tuomion perusteluihin. Videotallenteilta on aikaleimojen perusteella havaittavissa, että LL:n ampuma laukaus on osunut SS:ia käteen. Tämä sekä muut videotallenteelta tehtävät havainnot osoittavat, ettei LL ole väittämällään tavoin ampunut yläviistoon.

Jälkitilanteessa LL ja TL on syntynyt yhteinen motivaatio tappaa WP ja he ovat yhdessä ja yksissä tuumin syyllistyneet WP:iin kohdistuneeseen tapon yritykseen.

LL:n ja TL:n WP:iin kohdistaman ristitulen vaikutusalueella olleisiin AS:aan, RR:een, SS:iin ja BJ:aan kohdistuneet rikokset on tehty TL:n ja LL:n toimesta yhdessä ja yksissä tuumin. Tätä yksituumaisuutta ei poista LL:n väite, että TL ja LL olisivat ampuessaan vaarantaneet myös toisensa.

LL:lle tuomittavan rangaistuksen osalta syyttäjä on viitannut edellä vastavalituksessa lausumaansa.

Videotallenteilta ilmenevällä tavalla LP on ryhtynyt alkutilanteessa tavoittelemaan asettaan povitaskusta samalla hetkellä kuin TL ja WP ja LP:ltä on kestänyt jonkin aikaa saada aseensa esille. Saatuaan aseen esille LP on osoittanut sillä lattialle kaatunutta TL:ia. Tilanteessa on ollut kaksi vastakkaista osapuolta eli L:t ja P:t. LP:llä on ollut omalta osaltaan aloitteellinen välikohtauksen osapuoli eikä hän ole toiminut hätävarjelutilanteessa.

LP:n syyksi luettuja ampuma-aserikosta ja laitonta uhkausta on tapahtumaolosuhteet huomioon ottaen pidettävä tavanomaista moitittavimpina. Käräjäoikeuden LP:lle tuomitsema rangaistus on oikea.

Videotallenteilta käy ilmi, että alkutilanteessa TL ja WP ryhtyvät samanaikaisesti ottamaan aseitaan esille. Käräjäoikeus on perustellusti katsonut, että WP ja TL ovat provosoineet toisiaan ja ottaneet aseet käsiinsä sekä ampuneet lähes yhtäaikaisesti. WP ei ole toiminut hätävarjelutilanteessa tai pakkotilassa.

WP on alkutilanteen aikana ampunut TL:ia reiteen. TL koskevassa lääkärinlausunnossa (kirjallinen todiste 29) on todettu, että reiden ampumisvamma on aina potentiaalisesti hengenvaarallinen, koska reidessä on isoja verisuonia. Vain sattumanvaraisista syistä WP:n ampuma laukaus ei ole osunut TL:ia kuolettavasti.

Ampuma-aseen käyttäminen pienessä ravintolassa, jossa on ollut paljon ihmisiä, tulee arvioida vaaran aiheuttamiseksi siitä riippumatta, mihin laukauksen ensisijaisesti katsotaan kohdistuneen.

LL:n vastaus

LL on viitannut edellä valituksessa lausumaansa ja vaatinut, että vastavalitus hylätään.

TL:n vastaus

TL on vaatinut, että WP:n ja LP:n valitukset hylätään.

WP:n vastaus

WP on viitannut valitukseensa ja vaatinut, että LL:n valitus hylätään.

AS:n vastaus

Vaatimukset

AS on vaatinut, että LL:n sekä WP:n valitukset hylätään.

Perusteet

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön oikein ja tehnyt siitä oikeat johtopäätökset.

LL (kohta 7)

TL on ampunut alkutilanteessa AS:aa vatsaan. Sillä riidattomalla seikalla, ettei LL ole ampunut alkutilanteessa, ei ole merkitystä hänen tekijäkumppanuuttaan arvioitaessa. LL:n on täytynyt ymmärtää, että ampumalla käsiaseella pienessä ravintolassa muiden henkilöiden ollessa ampumalinjalla, hänen menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena luodit osuvat ravintolassa olleisiin asiakkaisiin. Teko on käräjäoikeuden toteamalla tavalla jäänyt vain satunnaisesta syystä yritykseksi.

Kyse ei ole ollut hätävarjelutilanteesta tai pakkotilasta. Alkutilanteessa TL ja WP ovat provosoineet toisiaan, ja alkutilanteen jälkeen WP ei ole uhannut LL:ia ja TL:ia millään tavalla.

WP (kohta 14)

AS on kertonut tapahtumista johdonmukaisesti ja muu asiassa esitetty todistelu on tukenut hänen kertomustaan. Vastaajat ovat osoitelleet ja ampuneet aseilla ravintolan sisätiloissa olleita ihmisiä. WP on toiminnallaan aiheuttanut useille henkilöille vakavan hengen ja terveyden vaaran.

RR:n vastaus

Vaatimukset

RR on vaatinut, että LL:n sekä WP:n valitukset hylätään.

Perusteet

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön oikein.

LL (kohta 8)

LL ja TL ovat toimineet kohdassa 8 yhdessä ja yksituumaisesti. Tapon yrityksen osalta kyse on ollut todennäköisyystahallisuudesta ja kun tekovälineenä on käytetty ampuma-asetta, kyse on myös olosuhdetahallisuudesta. Videotallenteelta käy ilmi, että LL:n ja TL:n ampuminen on ollut ”räiskimistä” ja on ollut täysin sattumanvaraista kehen luodit ovat osuneet.

LL olisi voinut poistua tilanteesta ampumatta laukustakaan. Hän ei ole ollut hätävarjelutilanteessa. LL on ampunut kaksi laukausta ja lievimmilläänkin kyse on hätävarjelun liioittelusta.

WP (kohta 14)

WP on valituksessaan myöntänyt ampuneensa aseella. Myös ns. kosketuslaukaus on aiheuttanut vakavan vaaran muiden hengelle ja terveydelle, koska kosketuslaukauksessakin luoti helposti lävistää ihmiskehon pehmytkudokset, kuten lihakset, ja jatkaa matkaa voiden osua vielä muihin henkilöihin. Ravintolan oven läheisyydessä ei ole sen turvallisempaa ampua kuin ravintolan sisällä.

SS:n vastaus

Vaatimukset

SS on vaatinut, että LL:n sekä WP:n valitukset hylätään.

Perusteet

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön oikein ja tehnyt siitä oikeat johtopäätökset.

Kohdat 9 ja 14

Vastaajat ovat aiheuttaneet pienessä ravintolassa merkittävän kuoleman vaaran ammuskelemalla silmittömästi ympäriinsä. Kyse on ollut tapon yrityksestä, vaikka vastaajien ei katsottaisi nimenomaisesti tarkoittaneen tappaa muita henkilöitä. Tahallisuuden aste on suuri, koska ampuminen on tapahtunut pienessä ravintolatilassa, jossa on ollut paljon ihmisiä. Vain sattumanvaraisista syistä kukaan ei ole kuollut.

SS on saanut osuman käteensä ollessaan ravintolan ulko-ovella. On ollut vain sattumaa, että vain yksi luodeista on osunut häneen.

BJ:n vastaus

Vaatimukset

BJ on vaatinut, että LL:n sekä WP:n valitukset hylätään.

Perusteet

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön kohdissa 10 ja 14 oikein ja tehnyt siitä oikeat johtopäätökset.

LL (kohta 10)

LL on ns. jälkitilanteessa siirtynyt kohti ravintolan tuulikaappia ja hän olisi voinut esteettä poistua ravintolasta. Sen sijaan hän on ampunut kolme laukausta WP:n suuntaan. Ampuessaan LL on ollut tietoinen myös TL:n olevan aseistettu.

TL on ns. jälkitilanteessa ampunut lattialle kaaduttuaan neljä laukausta. Laukaukset on kohdistettu WP:n suuntaan, jota kohden LL on ampunut ravintolan ulko-ovelta. LL:n ja TL:n osoittaessa ja ampuessa vastakkaisista suunnista kohti WP:ia, ovat heidän välissään ravintolan kapeassa välikössä olleet henkilöt jääneet kahdesta eri suunnasta tulleiden laukausten väliin.

Kyse ei ole ollut käräjäoikeuden toteamalla tavalla hätävarjelutilanteesta tai pakkotilasta. LL ja TL ovat provosoineet toisiaan, ottaneet aseet esille ja ampuneet lähes yhtä aikaa. LL:iin ei ole kohdistunut uhkaa alku- tai jälkitilanteessa. Alkutilanteessa on ollut kyse molemminpuolisesta väkivaltatilanteesta. Tämän jälkeen WP on pyrkinyt poistumaan ravintolasta kohdistamatta minkäänlaista hyökkäystä LL:iin tai TL:iin. Vastaajat ovat tulleet ravintolaan mukanaan ladatut ja varmistamattomat käsiaseet, mikä kyseenalaistaa tilanteen spontaanin kehittymisen. Asiassa on edelleen riidatonta, että LL:n ja TL:n ampumat laukaukset ovat osuneet kapeassa välikössä olleisiin ihmisiin.

LL on ollut ampuessaan hyvin lähellä välikössä olleita henkilöitä ja tietoinen ampumasuunnassaan olleista ihmisistä. LL:n on täytynyt ymmärtää, että sattumanvaraisesti ampuessaan se todennäköisesti johtaisi näiden ihmisten kuolemaan. LL:lla ei ole voinut ampuessaan millään tavoin arvioida ihmisten liikkeitä tai reaktioita ampumiseen. Teko on jäänyt yritykseksi vain sattumanvaraisesta syystä.

BJ on ollut TL:n ja LL:n ampumalinjalla noin 6 metrin etäisyydellä LL:sta ja 1-2 metrin etäisyydellä TL:sta LL:n ampuessa kolme ja TL:n ampuessa neljä laukausta. Vain sattumanvaraisesta syystä BJ:aan ei ole osunut yhtään laukausta.

LL on syyllistynyt kohdassa 10 tapon yritykseen.

Syyksilukemisen pysyessä muuttumattomana perustetta korvausvelvollisuuden muuttamiselle ei ole.

WP (kohta 14)

WP on muiden vastaajien tavoin käsitellyt ravintolan sisällä ladattua ja varmistamatonta ampuma-asetta. Ammuttuja luoteja on osunut ravintolan rakenteisiin ja irtaimistoon. Ravintola on ollut ahdas ja siellä on ollut tapahtuma-aikaan useita henkilöitä. WP on ampumisen lisäksi osoittanut ladatulla aseella ravintolassa olleita henkilöitä.

WP on ampunut ravintolan sisätiloissa ainakin yhden laukauksen. Vaaran aiheuttamisen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta ei ole merkitystä, onko laukaus ollut vahinko tai mihin hän on ns. alkutilanteessa tähdännyt. WP on voinut esteettömästi todeta hänen läheisyydessään olleen useita muita ravintolan asiakkaita, jotka ovat hänen menettelynsä seurauksena altistuneet vakavan hengen tai terveyden vaaralle.

WP on siten syyllistynyt kohdassa 14 vaaran aiheuttamiseen.

Syyksilukemisen pysyessä muuttumattomana perustetta korvausvelvollisuuden muuttamiselle ei ole.

JA:n, ML:n ja AP:n vastaus

Vaatimukset

JA, ML ja AP ovat vaatineet, että LL:n sekä WP:n valitukset hylätään.

Perusteet

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön kohdissa 14 sekä 15 oikein ja tehnyt siitä oikeat johtopäätökset.

LL (kohta 15)

LL on käsitellyt ravintolan sisätiloissa ladattua ja varmistamatonta ampuma-asetta. Ammuttuja luoteja on osunut ravintolan rakenteisiin ja irtaimistoon. Ravintola on ollut ahdas ja siellä on ollut tapahtuma-aikaan useita henkilöitä. LL on ampumisen lisäksi myös osoitellut ladatulla aseella ravintolassa olleita ihmisiä.

Hätävarjelun ja pakkotilan osalta sekä ravintolassa ammuttujen laukausten ja vaarassa olleiden ravintola-asiakkaiden osalta JA, ML ja AP ovat toistaneet edellä BJ:n kohdalla todetut perusteet.

LL on syyllistynyt kohdassa 15 vaaran aiheuttamiseen.

WP (kohta 14)

JA, ML ja AP ovat toistaneet edellä BJ:n kohdalla todetut perusteet valituksen hylkäämiselle.

JKA:n, EL:n, IV:n, ER:n ja LPL:n vastaus

Vaatimukset

JKA, EL, IV, ER ja LPL ovat vaatineet, että LL:n sekä WP:n valitukset.

Perusteet

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön oikein ja tehnyt siitä kohdissa 14-15 oikeat johtopäätökset

LL (kohta 15)

Käräjäoikeus on todennut oikein, etteivät hätävarjelutilanteen tai pakkotilan edellytykset asiassa täyty.

Laukauksia on ollut kolme. Sinänsä laukausten määrällä - kaksi tai kolme - ei ole merkitystä vaaran aiheuttamisen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta. Merkityksellistä on, että LL on käsitellyt ladattua ja varmistamatonta asetta sekä ampunut laukaukset ravintolan sisällä kohti JA:a, EL:a, IV:a, ER:eä sekä LPL:iä.

LL:n valituksessa on annettu liiallinen ja virheellinen merkitys yhden luodin osumapisteelle. Muuna todisteluna esitetyltä videotallenteelta voidaan todeta, että LL on ampunut laukaukset noin 1,5-1,7 metrin korkeudelta. LL:n viittaama luoti on ampumisen jälkeen löydetty noin 13 metrin päästä ampumispaikasta olevasta seinästä noin 2,1-2,2 metrin korkeudelta. Ottaen huomioon käsiaseen lyhyt piippu, nopea ampumatilanne, tilanteen kaoottisuus ja ravintolan pieni koko sekä JA:n, EL:n, IV:n, ER:n ja LPL:n sijainti, on selvää, että heidän henkensä ja terveytensä on ollut vakavassa vaarassa. Tähän vaikuttaa myös se, että tilanteessa on ollut olemassa vaara siitä, että luoti muuttaa suuntaansa osuessaan esimerkiksi pehmytkudoksiin tai että luoti kimpoaa osuessaan koviin materiaaleihin.

WP (kohta 14)

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa oikein, ettei kyse ole ollut hätävarjelutilanteesta.

WP on käsitellyt pienessä ravintolatilassa ladattua ja varmistamatonta asetta, osoitellut sillä useita henkilöitä sekä ampunut ravintolan sisällä ainakin yhden laukauksen. WP:n ampuma laukaus on ollut vaarassa osua JA:oon, EL:oon, IV:oon, ER:een ja LPL:iin. WP on menettelyllään saattanut asianomistajat vakavan hengen ja terveyden vaaraan.

WP:n käsitys siitä, ettei kosketuslaukaus aiheuttaisi vakavaa hengen ja terveyden vaaraa, on virheellinen. Jo ladatun aseen käsitteleminen sisällä ravintolatiloissa täyttää vaaran aiheuttamisen tunnusmerkistön. Vaaran aiheuttamisen kannalta ei ole merkitystä, onko laukaus ammuttu kauempaa vai onko kyseessä kosketuslaukaus. Luoti kykenee lävistämään jalan ja aiheuttamaan suoraan jalan lävistäessään tai kimmotessaan jalan luista vakavaa hengen ja terveyden vaaraa ravintolassa ampumalinjalla olleille.

WP on käräjäoikeuden toteamalla tavalla menetellyt tahallisesti tai ainakin hän on menetellyt törkeän huolimattomasti.

SJ:n ja OKK:n vastaukset

SJ ja OKK kuolinpesä ovat vastanneet TL:n valitukseen.

MAL:n vastaus

MAL on ilmoittanut, ettei hän anna vastausta TL:n valitukseen.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Asia I

TL

TL on peruuttanut valituksensa, joten lausunnon antaminen siitä ja syyttäjän TL:ia koskevasta vastavalituksesta raukeaa.

LL (kohdat 5 sekä 7-10)

LL ja TL sekä WP ja LP ovat kertoneet LL:n menettelystä alkutilanteessa pitkälti yhteneväisellä tavalla ja heidän kertomuksensa vastaavat alkutilanteen osalta keskeisiltä kohdilta sitä, mitä on todettavissa myös videotallenteilta (muu todistelu 1-2). Kertomusten ja videotallenteiden mukaan TL:n ja WP:n riidan alettua ja heidän noustessa ylös tuoleiltaan LL on mennyt heti tilanteeseen väliin ja pyrkinyt erottamaan riitelijät toisistaan. LL ei ole tässä onnistunut, ja TL:n ja WP:n välisen pystypainin jatkuessa hän on siirtynyt ravintolan ulko-ovelle. LL on ollut ulko-ovella, kun TL on yrittänyt ampua kohti WP:ta ja laukaus on osunut sen sijasta AS:aan, kuten myös käräjäoikeus on arvioinut (tuomion s. 22). Asiassa esitetty näyttö ei osaksikaan osoita tai viittaa siihen, että LL ja TL olisivat toimineet tässä alkutilanteessa yksituumaisesti ja että LL olisi TL tekijäkumppani AS:aan osuneen ensimmäisen laukauksen osalta. Syyte LL:ia vastaan on siten tämän ensimmäisen AS:aan osuneen laukauksen osalta hylättävä.

Jälkitilanteen osalta hovioikeudessa kuullut henkilöt ovat kertoneet asian ratkaisun kannalta merkityksellisistä seikoista pääosin samalla tavalla kuin heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon merkitty (tuomio s. 23-24 ja 26). Videotallenteilta (muu todistelu 1-2 sekä 4-5) voidaan todeta LL:n toiminta ravintolan ulko-ovella, hänen ampumiensa laukausten lukumäärä sekä niiden suuntautuminen. Hovioikeus pitää käräjäoikeuden tavoin selvitettynä, että WP:n suunnatessa kohti ravintolan ulko-ovea LL on ampunut ravintolan ulko-ovelta kolme laukausta ravintolan sisätiloihin kohti WP:ia. Vaikka WP on tässä tilanteessa tullut kohti LL:ia, hän ei ole millään tavalla uhannut LL:ia.

Jälkitilanteessa LL:n ampumat kolme laukausta ja TL:n ampumat neljä laukausta eivät selitä asianomistajissa riidattomasti todettujen ampumavammojen lukumäärää, koska asianomistajissa on todettu enemmän ampumavammoja kuin ammuttuja laukauksia on ollut. Hovioikeus pitää käräjäoikeuden tavoin selvitettynä, että kohdassa 9 yksi LL:n ampumista laukauksista on osunut SS:ia käteen lävistäen sen ja luoti on tämän jälkeen todennäköisimmin osunut vielä RR:een. LL:n ampumat laukaukset eivät siten ole kohdistuneet ylös ja hän on kohdissa 5 sekä 7-10 syyllistynyt tapon yrityksiin, kuten myös käräjäoikeus on arvioinut (tuomion s. 26).

Rikoslain 3 luvun 6 §:n hätävarjelua koskevaa säännöstä sovelletaan lähtökohtaisesti myös tappelutilanteissa, joissa voidaan erotella hyökkäävä ja puolustava taho. Olennaista säännöksen soveltamista harkittaessa on se, onko teko tehty puolustustarkoituksessa oikeudetonta hyökkäystä vastaan ja onko tekoa pidettävä oikeudenmukaisena. Jos tappelutilanne on siihen osallistuvien jo etukäteen harkitsema tai myöhemmin hyväksymä ja jos tappelutilanteeseen osallistuvien henkilöiden lähtökohtaisena tarkoituksena on siten vastapuolella olevien henkilöiden pahoinpiteleminen, heidän tekojaan ei voida pitää oikeutettuina ja oikeudenmukaisina, vaikka he jossakin tappelutilanteen vaiheessa joutuisivat puolustautumaan vastapuolen hyökkäystä vastaan. Tätä arviointia tukee se, että rikoslain 21 luvun 12 §:ssä on säädetty rangaistavaksi tappeluun osallistuminen (ks. esim. Vaasan hovioikeuden tuomio 25.5.1998 nro 593). Hätävarjelusäännöksen soveltaminen ei ole hovioikeuden näkemyksen mukaan perusteltua siten myöskään tilanteissa, joissa osapuolet provosoivat toisensa sellaiseen väkivaltatilanteeseen, jossa he sittemmin puolin ja toisin käyttävät etukäteen varautumallaan tavalla väkivaltaa toisiaan kohtaan (ks. esim. Tapani, Jussi – Tolvanen, Matti – Hyttinen, Tatu: Rikosoikeuden yleinen osa – Vastuuoppi (Alma Insights 2025), s. 439). Eri asia on, jos ampuma-asetta käytetään selvästi puolustustarkoituksessa toisen aloittamaa oikeudetonta hyökkäystä vastaan (ks. esim. KKO 2023:3).

TL ja LL sekä WP ja LP ovat kaikki yhdenmukaisesti kertoneet, ettei heidän välillään ole ollut mitään vanhaa riitaa tai kaunaa ja että he ovat tulleet aiemmin hyvin toimeen keskenään. Kaikki vastaajat ovat kuitenkin saapuneet ravintolaan ladatuin käsiasein varustautuneina. He ovat selittäneet aseiden mukanaoloa paikkakunnalla olleiden useiden eri romanisukujen läsnäololla ja sukujen välisten verikostojen riskillä.

Hätävarjelutilanteen edellytysten olemassaolon osalta hovioikeus lausuu seuraavaa. Videotallenteilta (muu todistelu 1-2) käy ilmi, mitä TL tai WP ei ole edes kiistänyt, että heti heidän välisensä riidan alettua he molemmat ottavat jotakuinkin yhtä aikaa ladatut käsiaseensa esille, mihin nähden on ilmeistä, että he ovat jo etukäteen varautuneet käyttämään niitä tarvittaessa eli myös Pubin sisätiloissa. Alkutilanteessa TL on ampunut WP:ia kohti ja tämä on paennut tilanteesta ulko-ovea kohti, mistä LL on puolestaan ampunut sisälle ravintolaan kohti WP:ia. LL on veljensä tavoin saapunut ravintolaan ladatulla aseella varustautuneena ja ampuminen osoittaa myös hänen olleen valmis käyttämään asetta. L:ien sekä myös P:ien toiminta osoittaa, että he ovat tässä nopeasti edenneessä, väkivaltaisessa tappelutilanteessa mieltäneet toisen suvun jäsenet itselleen uhaksi, jota kohtaan he ovat välittömästi olleet valmiita käyttämään ja L:t myös käyttäneet voimakasta aseellista väkivaltaa. Näissä olosuhteissa myöskään LL:n ei ole katsottava olleen asetta käyttäessään hätävarjelutilanteessa tai pakkotilassa eikä kyse ole myöskään niiden liioittelusta.

Näillä muutoksilla ja lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja syyksilukemisen LL:ia koskevien kohtien 5 ja 7-10 osalta (tuomio s. 23-26).

Syyksilukeminen (LL)

5. Tapon yritys
5710/R/0015471/24

Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom

27.7.2024 Seinäjoki

TL ja LL ovat yhdessä tahallaan yrittäneet tappaa WP:n. WP:n pyrkiessä poistumaan ravintolasta on LL ampunut ravintolan ulko-ovelta Browning kal. 7.65 -pistoolilla ravintolan sisätiloihin kolme laukausta tarkoituksenaan osua WP:iin. Ampumishetkellä LL on ollut noin 2 metrin etäisyydellä WP:sta, ja LL:n ampumien laukausten ampumasuunnassa on ollut WP:n lisäksi useita muita henkilöitä. Samanaikaisesti LL:n ampumien laukausten kanssa on TL ampunut ravintolan keskiosasta ulko-oven suuntaan neljä laukausta tarkoituksenaan osua WP:iin. Ampumishetkellä TL on ollut noin viiden metrin etäisyydellä WP:sta, ja TL:n ampumien laukausten ampumasuunnassa on ollut WP:n lisäksi useita muita henkilöitä. Yksikään ammutuista laukauksista ei ole osunut WP:iin, mutta yksi ammuttu luoti on lävistänyt hänen takkinsa rinnan korkeudelta. TL ja LL ovat joko tarkoittaneet tappaa WP:n tai ainakin heidän on täytynyt pitää P:n kuolemaa heidän menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. Teko on jäänyt yritykseksi satunnaisista syistä, kun laukaukset eivät ole sattuneet osumaan WP:n kuolettavasti.

WP (kohta 6)

Kohdasta 6 kuullut henkilöt ovat kertoneet hovioikeudessa ratkaisun kannalta keskeisistä kohdista pääasiassa samalla tavalla kuin heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon merkitty (tuomio s. 21-23). TL:iin osuneesta laukauksesta ovat kertoneet yksityiskohtaisemmin vain TL ja WP. TL:n mukaan WP on ampunut häntä oikeaan jalkaan ja WP:n mukaan TL on ampunut itse itseään jalkaan.

Lääkärinlausunnoista, vankiterveydenhuollon sairauskertomuksesta, TL:n vammoista sekä valokuvista (kirjalliset todisteet 29-32) käy ilmi, että TL:iin osuneen laukauksen sisäänmenoaukko on ollut TL:n oikean reiden ulkosyrjässä, missä on todettavissa myös ruudinjälkiä ja palovammoja haavan ympärillä. Laukauksen ulostuloaukko on oikeassa polvitaipeessa. Lääkärinlausuntojen mukaan luoti on aiheuttanut reisiluun murtuman tai ainakin merkittävästi heikentänyt sitä. Näiden kirjallisten todisteiden perusteella laukauksen on täytynyt suuntautua viistosti ylhäältä alaspäin. Ottaen huomioon niin TL:n aseen 7.62 mm:n kuin WP:n aseen 9 mm:n kaliiberi (kirjallinen todiste 18) hovioikeus ei pidä uskottavana, että luodin kulkusuunta olisi reisiluuhun osuttuaan osaksikaan muuttunut.

Valokuvat TL:n vaatteista ja valokuvaliite vertailuammunnasta (kirjalliset todisteet 32-33) osoittavat yhdessä ampumahaavan ruudinjälkien ja palovammojen kanssa, että kyse on ollut kosketuslaukauksesta.

Kyse on ollut nopeasti edenneestä pystypainista, jonka kuluessa on ammuttu ainakin kaksi laukausta. Videotallenteet osoittavat tapahtumien etenemisen luotettavasti, vaikka niistäkään ei välttämättä edes pysäytyskuvina ilmene kaikki tapahtumien yksityiskohdat. Asiassa kuullut ravintolan asiakkaat eivät ole tehneet näköhavaintoja TL:iin osuneesta laukauksesta tai sen ampumisesta. He ovat kertoneet kuulohavainnoistaan laukauksesta tai laukauksista ja siitä, että TL on päätynyt alkutilanteen päättyessä ravintolan lattialle. Keskeisenä näyttönä asiassa onkin ollut tapahtumista olevat videotallenteet (muu todistelu 1-2 sekä 4-5). Videotallenteilta on nähtävissä, miten tapahtumat etenevät TL:n ja WP:n välisestä pöydässä alkaneesta riidasta heidän keskinäisekseen pystypainiksi. Videotallenteilta, joille tapahtumat ovat tallentuneet kahdesta toisilleen vastakkaisesta kuvasuunnasta, ei kuitenkaan käy ilmi missään vaiheessa sellaista tilannetta, jossa WP:n oikeassa kädessä ollut ase olisi osoittanut kohti TL:n oikean jalan ja erityisesti reiden ulkosyrjää, eli laukauksen osumakohtaa, tai edes olisi voinut osoittaa. Lähtökohtaisesti tämä olisi edellyttänyt sitä, että TL:n oikea jalka olisi kääntynyt pystypainin aikana siten vasemmalle, että hänen edessään olleen WP:n oikeassa kädessä ollut ase olisi voinut osoittaa TL:n oikean reiden ulkosyrjää kohti.

TL on tyytynyt käräjäoikeuden tuomioon ja syyksilukeminen on hänen osaltaan lainvoimainen. TL:n syyksi on luettu yhteensä viiden laukauksen ampuminen, joista yhden hän on ampunut alkutilanteessa ja neljä jälkitilanteessa. Tapahtumapaikalta on löydetty viisi TL:n aseeseen sopivaa hylsyä (kirjallinen todiste 20). TL:n syyksi luettujen laukausten ja löydettyjen hylsyjen lukumäärä ei tue väitettä siitä, että hän olisi ampunut myös itseään. Tapahtumapaikalta löydettyjen TL:n aseen hylsyjen lukumäärä ei ole TL:n osuneen laukauksen arvioinnin kannalta yksin ratkaiseva, kun otetaan huomioon, että myöskään LL:n ravintolassa ampumaan kolmanteen laukaukseen liittyvää hylsyä ei ole löydetty tapahtumapaikalta. Joka tapauksessa löydettyjen hylsyjen lukumäärälle ei voida antaa näytön arvioinnissa sellaista painoarvoa, että WP:n olisi katsottava vastoin edellä lausuttua ampuneen alkutilanteessa TL:n oikean reiden ulkosyrjään. Syyksilukeminen TL:n osalta ja hylsyjen lukumäärä eivät siten yksin riitä poissulkemaan WP:n esittämää vaihtoehtoista tapahtumainkulkua, jota tukee myös se, että WP on videotallenteelta nähtävällä tavalla vääntänyt vasemmalla kädellään TL:n oikeassa kädessä ollutta asetta kohti tämän oikeaa jalkaa juuri hetkeä ennen kuin TL ampuu AS:aa ja kaatuu lattialle.

Arvioitaessa asiassa esitettyä syytettä tukevaa ja sitä vastaan puhuvaa näyttöä kokonaisuutena hovioikeus pitää todennäköisempänä vaihtoehtona sitä, että TL on ampunut itse itseään oikeaan jalkaansa. Joka tapauksessa riittävää syytteen hylkäämiseksi on, että WP:n syyllisyydestä jää varteen otettava epäily. Syyte kohdassa 6 tapon yrityksestä on siten hylättävä.

LP (kohta 12)

LP on saapunut ravintolaan ladatulla aseella varustautuneena ja hän on ollut heti TL:n ja WP:n välisen tilanteen alettua valmis myös käyttämään sitä. Edellä LL:n kohdalla todetuilla perusteilla kyse ei ole ollut myöskään LP:n osalta hätävarjelutilanteesta tai pakkotilasta tai niiden liioittelusta.

Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja syyksilukemisen LP:ta koskevan kohdan 12 osalta (tuomio s. 26).

WP (kohta 14)

WP ei ole ollut varma, missä tilanteessa hän on ravintolassa laukaissut aseensa. Hän on pitänyt todennäköisimpänä, että hänen aseensa on lauennut vahingossa, kun hän on hypännyt lattialle väistääkseen LL:n ulko-ovelta ampumia laukauksia. Tätä tukee osaltaan hänen aseestaan lentäneen hylsyn löytöpaikka (kirjallinen todiste 20: 190 cm ulko-oven vasemmasta kulmasta). Henkilötodistelulla asiaan ei ole saatu tarkempaa selvitystä, eikä WP:n ampumaa laukausta ole todettavissa varmuudella videotallenteilta. Asiassa ei voida siten riittävällä varmuudella poissulkea WP:n esittämää vaihtoehtoista tapahtumainkulkua.

WP on pitänyt hallussaan ja ottanut ravintolan sisätiloissa esille ladatun aseensa, jolla on jälkitilanteessa myös riidattomasti ammuttu, vaikka ase olisi lauennut vahingossa. Videotallenteelta on todettavissa, että WP:n ympärillä on ollut väkivaltatilanteen eri vaiheissa ja siten myös WP:n käsitellessä ladattua käsiasettaan useita ravintolan asiakkaita. WP:n menettelyä ladatun aseen kanssa on näissä olosuhteissa pidettävä törkeän huolimattomana, ja hän on menettelyllään saattanut ravintolassa olleet henkilöt vakavan hengen ja terveyden vaaraan.

Näillä muutoksilla ja lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja syyksilukemisen WP:ta koskevan kohdan 14 osalta (tuomio s. 26-27). WP on siten törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttanut useille henkilöille vakavan hengen tai terveyden vaaran syyllistyen muutoin käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan rikokseen.

LL (kohta 15)

Edellä kohdassa 5 ja 7-10 esitetyillä perusteilla LL ei ole toiminut hätävarjelutilanteessa tai pakkotilassa ja hovioikeus hyväksyy näillä lisäyksillä käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen LL:ia koskevan kohdan 15 osalta (tuomio s. 26-27).

Rangaistusseuraamus

LL

Rikosten liittyessä kiinteästi toisiinsa on mittaamisharkinnassa arvioitava rikosten laadun, tekotavan ja ajallisen yhteyden sekä vastaajan menettelyn motivaatioperustan vaikutusta rikosten vahingollisuuteen ja niiden osoittamaan tekijän syyllisyyteen. Tämänkaltaisessa tilanteessa rikoksia voi myös olla perusteltua arvioida yhteistä rangaistusta mitattaessa kokonaisuuksina muun muassa rikosten yhteisen motivaatioperustan nojalla (ks. esim. KKO 2020:95, kohdat 18 ja 22), rikosten toteuduttua samalla menettelyllä (ks. esim. KKO 2019:29, kohdat 16 ja 23) taikka rikosten lukumäärän vuoksi (ks. esim. KKO 2018:44, kohta 17 ja KKO 2024:4, kohta 16).

Rikosten keskinäinen yhteys voi vaikuttaa rangaistusta alentavasti tai korottavasti. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön mukaan esimerkiksi rikosten keskinäisestä yhteydestä ilmenevän suunnitelmallisuuden on vakiintuneesti katsottu voivan vaikuttaa yhteistä rangaistusta ankaroittavana perusteena (ks. esim. KKO 2022:7, kohta 8). Ratkaisussa KKO 2018:60 (kohta 23) on katsottu, että kyseisessä tapauksessa rikosten erittäin voimakkaasti henkilöön kohdistuva luonne huomioon ottaen oikeuskäytännössä tavanomainen yhden kolmasosan ja tekojen lukumäärän mukaan edelleen alenevan murto-osan suuruisen yksikkörangaistuksen lisääminen pohjarangaistukseen oli liian lievä yhteisen rangaistuksen määräämisperuste. (KKO 2024:4, kohdat 17 ja 33)

LL:n syyksi on luettu kohdassa 3 ampuma-aserikos ja kohdissa 5 ja 7-10 tapon yritys sekä kohdassa 15 vaaran aiheuttaminen.

LL on ampunut ravintolan ulko-ovelta kolme laukausta sisälle ravintolaan. Edellä todetulla tavalla hänellä ei ole ollut mitään oikeutettua tarvetta puolustautua, vaan hänen tarkoituksenaan on ollut ampua kohti WP:ia, jonka hän on syntyneessä väkivaltaisessa välikohtauksessa mieltänyt veljensä ja myös itsensä vihamieheksi. LL ei ole piitannut siitä, että hänen ampumalinjallaan on ollut ravintolan ulko-oven edessä ja ravintolan sisällä kapealla käytävällä yhteensä viisi henkilöä, joilla ei ole ollut juurikaan aikaa reagoida hänen ampumiinsa laukauksiin. WP on onnistunut väistämään laukaukset heittäytymällä ravintolan lattialle, mutta muut henkilöt eivät ole ennättäneet reagoida hänen ampumiinsa laukauksiin juuri muuten kuin nostamalla kädet korvilleen tai yrittämällä väistää sivulle tai menemällä kyyryyn. Videotallenteen mukaan kyse on ollut sekunneista. Teon vaarallisuutta on ollut omiaan korostamaan se, että LL:n on täytynyt huomata, että myös TL on tässä jälkitilanteessa ampunut vastakkaisesta suunnasta kohti ulko-ovea tarkoituksenaan osua WP:iin. Ainakin SS:iin ja RR:een on osunut LL:n ampuma laukaus, mutta yhtä lailla kaikki LL:n ja TL:n ampumalinjoilla olleet henkilöt ovat olleet välittömässä vakavan hengen ja terveyden vaarassa joutuessaan yllättäen ristitulituksen kohteiksi. LL:n toiminta osoittaa vaarallisuutensa johdosta vakavaa piittaamattomuutta toisten hengestä ja terveydestä. On täysin sattumanvaraista, että henkilövahingot eivät ole olleet nyt syntyneitä vakavia henkilövahinkoja vieläkin vakavampia ja ettei kukaan ole kuollut tässä ampumavälikohtauksessa. Pahimmassa tapauksessa kuolonuhreja olisi voinut olla useita.

Mitattaessa LL:lle tuomittavaa rangaistusta kohdassa 5 LL:n syyksiluettu tappamistarkoitus tulee ottaa huomioon rangaistusta koventavana perusteena (KKO 2003:115) ja se on LL:n syyksi luetuista tapon yrityksistä vakavin. LL tulisi tuomita yksin kohdan 5 tapon yrityksestä 5 vuoden vankeusrangaistukseen, kun otetaan huomioon hänen syyllisyytensä, teon vaarallisuus ja teko-olosuhteet muutoin. Kohdissa 7-10 syyksiluetuissa tapon yrityksissä kyse on ollut todennäköisyystahallisuudesta, mutta niiden osalta on huomioitava, että LL on yhdessä TL:n kanssa ampunut useita laukauksia ravintolan sisätiloissa olleita ihmisiä kohti. Nämä lähietäisyydeltä ristituleen joutuneet henkilöt ovat olleet vakavassa hengen ja terveyden vaarassa.

Vaikka kohdan 5 tapon yritys muodostaa rangaistusta mitattaessa pohjarangaistuksen, on kaikkia LL:n syyksi luettuja rikoksia perusteltua arvioida yhteistä rangaistusta mitattaessa yhtenä kokonaisuutena, koska ne on tehty samasta syystä eli tarkoituksesta surmata WP ja ne on toteutettu samalla menettelyllä. Rikoslain 7 luvun 5 §:n 2 momentin mukaisella rikosten keskinäisellä yhteydellä ei näin vakavien rikosten kohdalla ja näissä teko-olosuhteissa voida katsoa olevan merkittävää rangaistusta alentavaa vaikutusta. Käräjäoikeuden LL:lle tuomitsemaa rangaistusta on pidettävä hänen syykseen luettujen vakavien rikosten lukumäärä, vahingollisuus ja erityisesti vaarallisuus sekä tekojen vaikuttimet sekä rikoksista ilmenevä muu syyllisyys huomioon ottaen liian lievänä. Rangaistusta on siten korotettava. Oikeudenmukainen seuraamus LL:n syyksi luetuista rikoksista on yhteinen 9 vuoden vankeusrangaistus.

WP

Vakavin WP:n syyksi luetuista rikoksista on kohdan 14 vaaran aiheuttaminen. Se, mitä edellä on todettu LL:n kohdalla aseen laukaisemisesta ravintolassa, jossa ahtaassa tilassa on lukuisia henkilöitä, koskee myös WP:ia. Kohdassa 14 WP:n syyksi luettua rikosta on siten pidettävä tavanomaista vaaran aiheuttamista merkittävästi vakavampana, mikä on otettava huomioon rangaistusta mitattaessa. WP tulisi tuomita yksin tästä teosta 10 kuukauden vankeusrangaistukseen. Ampuma-aserikoksesta WP tulisi tuomita itsenäisenä rikoksena 6 kuukauden vankeusrangaistukseen ja sen vaikutus yhteiseen vankeusrangaistukseen on 2 kuukautta. Rangaistusta kohtuullistavina tuomioina on otettava huomioon Helsingin käräjäoikeuden tuomiot 7.11. ja 17.10.2024. Näistä ensimmäistä on jo kohtuullistettu jälkimmäisellä tuomiolla ja tuomittu rangaistus on lyhyt. Jälkimmäistä Helsingin käräjäoikeuden tuomiota on kohtuullistettu virheellisesti Varsinais-Suomen käräjäoikeuden 27.5.2024 antamalla tuomiolla. Kohtuullistavilla tuomioilla ei siten ole vaikutusta WP:lle tuomittavaan rangaistukseen ja hänet tuomitaan hänen syykseen luetuista kohdan 4 ampuma-aserikoksesta ja kohdan 14 vaaran aiheuttamisesta yhteiseen 1 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

LP

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen LP:lle tuomittavan rangaistuksen osalta (tuomio s. 29).

Vangittuna pitäminen

Syyttäjä on vaatinut LL:n sekä WP:n pitämistä edelleen vangittuina. Hovioikeus on 17.11.2025 päätösneuvottelujensa jälkeen todennut, ettei asiassa ole ollut enää edellytyksiä WP:n pitämiseksi vangittuna tämän asian vuoksi ja määrännyt hänet heti päästettäväksi vapaaksi, ellei muuta syytä hänen vangittuna pitämiselleen ole ollut olemassa. WP:n vapaudenmenetysaikaa on oikaistu vastaamaan vapaaksi päästämistä.

LL on tuomittu yli kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Vangittuna pitäminen ei ole asian laadun, LL:n iän tai muiden henkilökohtaisten olosuhteiden vuoksi kohtuutonta. LL määrätään pidettäväksi pakkokeinolain 2 luvun 12 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla edelleen vangittuna. LL:n vapaudenmenetysaika on oikaistu vastaamaan hovioikeuden tuomion antamispäivää.

Tuomiolauselmat

LL

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon LL:n valituksen ja syyttäjän vastavalituksen johdosta:

Syyksiluettu

5. Tapon yritys
27.7.2024
Rikoslaki 21 luku 1 § 2 mom.
Syyksilukemista muutettu.

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 3, 5, 7-10, 15
9 vuotta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 12.8. - 12.12.2024 ja 9.10. - 17.12.2025
Rangaistusta korotettu ja vapaudenmenetysaikaa oikaistu.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Vastaaja on pidettävä edelleen vangittuna.
Pakkokeinolaki 2 luku 12 §

TL

TL:n peruutettua valituksensa lausunnon antaminen siitä ja syyttäjän vastavalituksesta raukeaa. Käräjäoikeuden tuomio jää pysyväksi.

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 2, 5, 7-11, 13
8 vuotta 6 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 27.7. - 12.12.2024 ja 17.10. - 3.11.2025 Vapaudenmenetysaikaa oikaistu.

LP

LP:n valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

WP

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Hylätty

6. Tapon yritys 27.7.2024

Syyksiluettu

14. Vaaran aiheuttaminen 27.7.2024
Rikoslaki 21 luku 13 §
Syyksilukemista muutettu.

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 4, 14
1 vuosi vankeutta
Vapaudenmenetysaika 27.7.2024 - 17.11.2025
Rangaistusta alentavana on otettu huomioon:
- Helsingin käräjäoikeus 7.11.2024, ratkaisu 10219432
- Helsingin käräjäoikeus 17.10.2024, ratkaisu 137219
Rangaistusta alennettu ja vapaudenmenetysaikaa oikaistu.

Korvausvelvollisuus

WP vapautetaan velvollisuudesta suorittaa TL:lle vahingonkorvauksena kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 5.000 euroa, kärsimyksestä 1.000 euroa ja vaatteista 50 euroa.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Petteri Korhonen ja Mika Kinnunen sekä asessori Tiitus Hiivanainen.

Ratkaisu on yksimielinen.

Ei lainvoimainen.