VaaHO:2025:8

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Vastaaja A oli lähettänyt internetissä viestejä ja suoratoistovideoita, joissa hän oli uhannut asianomistaja E:tä ja tämän kahta veljeä C:tä ja D:tä vakavalla väkivallalla. Vastaaja A ja asianomistaja E ovat entisiä puolisoita ja heillä on yhteisiä lapsia. E ei ollut vaatinut A:lle rangaistusta laittomasta uhkauksesta. Asiassa oli kysymys siitä, oliko syyttäjällä oikeus nostaa syyte laittomasta uhkauksesta myös asianomistaja E:n osalta erittäin tärkeän yleisen edun perusteella tai siitä syystä, että laittoman uhkauksen muut asianomistajat C ja D olivat esittäneet syyttämispyynnön (ks. KKO 2024:54).

Hovioikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, ettei syyttäjällä ollut syyteoikeutta asianomistaja E:n osalta ja jätti laitonta uhkausta koskevan rangaistusvaatimuksen tältä osin tutkimatta.

ETELÄ-POHJANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS 7.3.2025 NRO 1026 8627

Syyttäjät

Aluesyyttäjä S

Vastaaja

Asianomistajat

B
C
D

Asia

Kotirauhan rikkominen

VAATIMUKSET

SYYTTÄJÄN RANGAISTUSVAATIMUS

1. Huumausaineen käyttörikos
5710/R/0025037/24

Rikoslaki 50 luku 2a §

20.11.2024-23.11.2024 Seinäjoki sekä Äänekoski

A on laittomasti käyttänyt ja omaa käyttöä varten pitänyt hallussaan vähäisen määrän huumausainetta. A:n hallusta on takavarikoitu 1,1 grammaa marihuanaa. Lisäksi A on käyttänyt huumausainetta sekä huumausaineeksi luokiteltuja lääkeaineita siten, että hänen verestään on todettu diatsepaamia ja klonatsepaamia aineenvaihduntatuotteineen sekä tetrahydrokannabinolin aineenvaihduntatuotetta karboksitetrahydrokannabinolia.

2. Rattijuopumus
5710/R/0025037/24

Rikoslaki 23 luku 3 §

23.11.2024 Seinäjoki

A on kuljettanut henkilöautoa liikenteessä Äänekoskelta Evijärven kautta Seinäjoelle käytettyään huumausaineiksi luokiteltavia lääkevalmisteita siten, että hänen ajokykynsä on ollut huonontunut. A:n verestä on ajon jälkeen todettu diatsepaamia, klonatsepaamia ja tematsepaamia aineenvaihduntatuotteineen sekä huumausaineeksi luokittelematonta gabapentiiniä. Vastaajalla on ollut osaan lääkevalmisteista käyttöön oikeuttava lääkemääräys.

3. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta
5710/R/0025037/24

Rikoslaki 23 luku 10 §
Ajokorttilaki 6 §

23.11.2024 Seinäjoki

A on kuljettanut yleisillä teillä Äänekoskelta Evijärven kautta Seinäjoelle henkilöautoa ilman vaadittavaa ajo-oikeutta. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta on ollut viides vuoden sisään.

4. Kotirauhan rikkominen
5710/R/0025037/24

Rikoslaki 24 luku 1 §

23.11.2024 Evijärvi

A on oikeudettomasti rikkonut C:n kotirauhaa tunkeutumalla kotirauhan suojaamaan paikkaan eli C:n asuntoon varustautuneena teon toteuttamista varten aseella ilmeisenä tarkoituksenaan käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta.

5. Vahingonteko
5710/R/0025037/24

Rikoslaki 35 luku 1 §

23.11.2024 Evijärvi

A on oikeudettomasti vahingoittanut C:n ja tämän vuokranantajan B:n omaisuutta hajottamalla väliovia ja peilikaapin sekä irtaimistoa C:n B:ltä vuokraamassa asunnossa.

Menettelyllään A on aiheuttanut asianomistajille taloudellista vahinkoa.

6. Laiton uhkaus
5710/R/0025037/24

Rikoslaki 25 luku 7 §

23.11.2024 Seinäjoki

A on uhannut asianomistajia C, D ja E rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että heillä on ollut perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.

A on matkustanut Äänekoskelta C:n kotiin Evijärvelle ja sieltä Seinäjoelle E:n luo laittaen matkan aikana viestejä sekä lähettämällä Facebook-striimiä, joissa on uhannut etsiä asianomistajat muun muassa ampuakseen ja puukottaakseen nämä.

A on E:n entinen puoliso, jonka veljiä C ja D ovat.

7. Kunnianloukkaus
5710/R/0025037/24

Rikoslaki 24 luku 9 §

23.11.2024 Seinäjoki

A on syytekohdassa 6 kuvatussa lähetyksessään halventanut C:n ja D:n kunniaa näitä nimittelemällä sekä esittämällä näiden sukutaustasta ja toiminnasta halventavia taikka valheellisia tietoja tai vihjauksia.

8. Ampuma-aserikos
5710/R/0025037/24

Rikoslaki 41 luku 1 § 1 mom.
Ampuma-aselaki 18 §, 105 §, 106a § ja 106b §

23.11.2024 Seinäjoki

A on ampuma-aselain vastaisesti hankkinut ja tuntemattoman ajan pitänyt hallussaan ampuma-asetta ja sen patruunaa. A:n hallusta on auton hansikaslokerosta takavarikoitu luvaton Beretta-pienoispistooli, jonka piipussa on ollut patruuna.

SYYTTÄJÄN MUUT VAATIMUKSET

Koventamisperuste syytekohdissa 3 ja 8.
Vastaajalle rangaistusta mitattaessa on koventamisperusteena otettava huomioon hänen aikaisempi rikollisuutensa, koska sen ja uuden rikoksen suhde osoittaa hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
Rikoslaki 6 luku 5 § (2015/564)

VASTAUKSET

A on syytekohdassa 1 tunnustanut syytekohdassa kuvattujen huumausaineiden hallussapidon ja käytän marihuanan osalta, mutta muiden huumausaineiden osalta syyte on kiistetty, koska hänellä on ollut niihin resepti. A on tunnustanut syyllistyneensä menettelyllään huumausaineen käyttörikokseen.

Syytekohdassa 2 tapahtunut ajo on riidatonta, mutta A on kiistänyt syytteen sillä perusteella, että hänellä on ollut resepti kyseisiin lääkeaineisiin. A on kiistänyt, että hänen ajokykynsä olisi ollut huonontunut.

A on tunnustanut syytekohdassa 3 kuvatun menettelyn ja myöntänyt syytteen oikeaksi.

Syytekohdassa 4 A on tunnustanut menettelyn ja myöntänyt syytteen oikeaksi.

Syytekohdassa 5 A on tunnustanut syytteessä kuvatun menettelyn ja myöntänyt syytteen oikeaksi.

Syytekohdassa 6 A on tunnustanut syytteessä kuvatun menettelyn oikeaksi muutoin, mutta E:tä hän ei ole uhannut eikä E ole vaatinut asiassa rangaistusta, joten syyttäjällä ei ole asiassa syyteoikeutta. A on myöntänyt syytteen laittomasta uhkauksesta oikeaksi.

Syytekohdassa 7 A on kiistänyt syytteen. Asianomistajat eivät ole vaatineet rangaistusta, joten syyttäjällä ei ole asiassa syyteoikeutta.

Syytekohdassa 8 A on tunnustanut syytteessä kuvatun menettelyn ja myöntänyt syytteen oikeaksi.

Vaatimusta koventamisperusteesta on vastustettu.

RATKAISU

RATKAISUN PERUSTELUT

Asianomistaja C on oikeudessa kuultuna kertonut, että asunnon ulko-ovi oli ollut auki (ei lukossa), joten A oli päässyt asuntoon sisälle rikkomaan paikkoja. Hän oli itse ollut tuolloin kaupassa ja kuullut myöhemmin poliisilta, että asunnolla oli käyty. Asianomistaja on edelleen kertonut, että hänelle oli ilmoitettu vastaajan tekemistä Facebook-lähetyksistä ja hän oli ne sitten katsonut. Hän ei ole ollut tietoinen, että missä A oli tuolloin ollut tulossa (välillä Äänekoski Seinäjoki). Hän oli ottanut uhkaukset vakavasti siinä hetkessä. Hän ei ollut tuolloin ollut tietoinen siitä, että A:lla oli ollut ase.

Kunnianloukkauksen osalta C on kertonut, ettei siitä ollut mitään puhetta kuulusteluissa eikä hänellä ole siihen mitään kommenttia. C:n mielestä E:tä ei ollut uhattu. C on kertonut, että asianomistaja B:n vaatima korvaus 400 euroa on aiheeton, koska hän on ilmoittanut tälle viestillä ostaneensa uudet kalusteet rikottujen tilalle eikä B ole vastannut siihen mitään.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Syytekohdat 3, 4, 5 ja 8 katsotaan tulleen toteennäytetyiksi vastaajan myöntämisten perusteella. Syytekohdassa 8 ei ole selvitetty aseen toimintakuntoisuutta, mutta käräjäoikeus katsoo, että menettely on joka tapauksessa tunnustettu ja menettely täyttää ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön ja näin ollen syyte on toteennäytetty.

Syytekohdan 1 osalta käräjäoikeus katsoo, että vaikka vastaaja on esittänyt omakantakirjauksia hänelle määrätyistä lääkeaineista, niin vastaaja ei ole pystynyt esittämään selvitystä, että hänellä olisi ollut reseptit verestä todettuihin diatsepaamiin ja klonatsepaamiin. Todettu karboksitetrahydrokannabinoli on ollut riidatonta. Näin ollen huumausaineen käyttörikos katsotaan tulleen toteennäytetyksi kaikkien teonkuvausten mukaisen aineiden osalta.

Syytekohdan 2 osalta käräjäoikeus katsoo, että syyttäjän esittämässä lausunnossa on todettu, että vastaajan ajokyky on ollut huonontunut. Käräjäoikeus katsoo, että vaikka vastaajalla on ollut reseptit osaan hallussa olleisiin huumausaineiksi luokiteltaviin lääkeaineisiin, niin kaikkiin ei kuitenkaan ole ollut ja lisäksi hänellä on todettu ajokyvyn huonontuminen. Näin ollen menettely täyttää rattijuopumuksen tunnusmerkistön ja syyte katsotaan tulleen toteennäytetyksi.

E on merkitty asianomistajaksi syytekohdassa 6, mutta hän on esitutkinnassa ilmoittanut, ettei vaadi rangaistusta. Syytekohdassa 7 asianomistajat eivät ole kuulusteluissa vaatineet rangaistusta kunnianloukkauksesta vaan ovat ilmoittaneet vaativansa rangaistusta Facebook-lähetyksistä. Syyttäjä on syyteharkinnassaan katsonut lähetysten täyttävän sekä laittoman uhkauksen, että kunnianloukkauksen tunnusmerkistön ja syyte on nostettu molemmista rikoksista.

Syyttäjällä ei ole syyteoikeutta laittoman uhkauksen osalta, ellei asianomistaja vaadi rangaistusta paitsi, jos laittoman uhkauksen tekemiseen on käytetty hengenvaarallista välinettä taikka jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista. Käräjäoikeus katsoo, että Facebook-striimissä ampumisella ja puukottamisella uhkaaminen ei täytä laissa vaadittua hengenvaarallisella välineellä uhkaamista, joka edellyttäisi käräjäoikeuden käsityksen mukaan osapuolten samanaikaista läsnäoloa (välitöntä vakavaa vaaraa). Käräjäoikeus katsoo, ettei erittäin tärkeä yleinen etu ole vaatinut syytteen nostamista, vaikka E ja A ovat entisiä puolisoita. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, ettei syyttäjällä ole asiassa syyteoikeutta E:hen kohdistuvasta laittomasta uhkauksesta ja näin ollen syyte syytekohdassa 6 hylätään E:hen kohdistuvana. Muilta osin menettely on tunnustettu ja syyte myönnetty oikeaksi ja katsotaan tulleen sillä perusteella toteennäytetyksi.

Syytekohdan 7 osalta riidatonta on, että asianomistajat eivät ole kuulusteluissa ilmoittaneet nimenomaisesti vaativansa rangaistusta kunnianloukkauksesta. C on kuulusteluissa ilmoittanut vaativansa rangaistusta asuntonsa vahingoittamisesta ja uhkailusta. D on kertonut A:n uhkailusta häntä kohtaan, josta hän on ilmoittanut vaativansa rangaistusta. Käräjäoikeus katsoo, että koska kunnianloukkaus on asianomistajarikos, niin syyteoikeus sen osalta vaatisi nimenomaista syyttämispyyntöä eikä syyttäjä voi omalla tulkinnallaan laajentaa syyteoikeutta, vaikka sama teko voisikin toteuttaa useampia tunnusmerkistöjä. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, ettei syyttäjällä ole asiassa syyteoikeutta kunnianloukkauksen osalta ja syyte hylätään.

Syyksilukeminen

Haastehakemuksen mukainen muutoin, paitsi syytekohdassa 6 syyte on hylätty asianomistaja E:hen kohdistuvana ja syytekohta 7 hylätään kokonaan.

Rangaistusseuraamus

Vastaaja on tuomittu 5.12.2024 viiden kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja 7.1.2025 3 kuukauden ja 15 päivän pituiseen vankeusrangaistukseen, jotka tuomiot tulee kohtuuden mukaan ottaa huomioon nyt tuomittavassa rangaistuksessa. Vastaaja on tuomittu nyt kyseessä olevia tekoja edeltäneiden viiden vuoden aikana useita kertoja ehdottomiin vankeusrangaistuksiin mm. liikennerikoksista ja ampuma-aserikoksista. Kulkuneuvon kuljettamisia oikeudetta löytyy myös lukematon määrä ajoneuvoliikennerekisterissä. Käräjäoikeus katsoo, että vastaajan menettely osoittaa hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä ja näin ollen asiassa on perusteet koventamisperusteen soveltamiselle.

Käräjäoikeus katsoo, että ilman kohtuuden mukaan huomioon otettavaa tuomiota ja koventamisperustetta, oikeudenmukaisena ja oikeuskäytännön mukaisena rangaistusseuraamuksena olisi pidettävä yhteistä noin 5 kuukauden pituista vankeusrangaistusta. Ottaen huomioon kohtuuden mukaan tuomiot 7.1.2025 sekä 5.12.2024, soveltaen koventamisperustetta sekä ottaen vielä jonkin verran lieventävänä seikkana huomioon vastaajan myöntämät asianomistajan korvausvaatimukset, oikeudenmukaisena seuraamuksena on pidettävä yhteistä 4 kuukauden pituista vankeusrangaistusta. Vankeusrangaistuksesta vähennetään aika, jonka vastaaja on ollut vangittuna.

Tuomiolauselma

Hylätty

7. Kunnianloukkaus
23.11.2024

Syyksiluettu

1. Huumausaineen käyttörikos
20.11.2024-23.11.2024
Rikoslaki 50 luku 2a §

2. Rattijuopumus
23.11.2024
Rikoslaki 23 luku 3 §

3. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta
23.11.2024
Rikoslaki 23 luku 10 §
Ajokorttilaki 6 §
Rikoslaki 6 luku 5 §

4. Kotirauhan rikkominen
23.11.2024
Rikoslaki 24 luku 1 §

5. Vahingonteko
23.11.2024
Rikoslaki 35 luku 1 §

6. Laiton uhkaus
23.11.2024
Rikoslaki 25 luku 7 §

8. Ampuma-aserikos
23.11.2024
Rikoslaki 41 luku 1 § 1 mom.
Ampuma-aselaki 18 §, 105 §, 106a § ja 106b §
Rikoslaki 6 luku 5 §

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1-6, 8
4 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 24.11.-13.12.2024
Rangaistusta alentavana on otettu huomioon:
Keski-Suomen käräjäoikeus 7.1.2025 nro 10242503
Keski-Suomen käräjäoikeus 5.12.2024 nro 10236024

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Tuija Forss.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Syyttäjän valitus

Vaatimukset

Syyttäjä on vaatinut, että A:n syyksi luetaan kohdassa 6 myös E:hen kohdistunut laiton uhkaus ja A:lle tuomittua rangaistusta vastaavasti korotetaan.

Perusteet

A on käräjäoikeudessa myöntänyt menetelleensä kohdassa 6 kuvatuin tavoin, mutta katsonut menettelyn kohdistuneen vain entisen aviopuolisonsa E:n kahteen veljeen. E ei ole esittänyt rangaistusvaatimusta, mistä syystä käräjäoikeus on katsonut, ettei syyttäjällä ole syyteoikeutta tältä osin.

A on julkaissut Facebook-suoratoistolähetyksiä esittäen muun muassa ampumiseen liittyneitä uhkauksia, joissa väkivaltaa on uhattu käyttää E:n veljiin. Puhuttelun kohteena on useissa uhkauksissa ollut myös E. A on otettu kiinni toimintakuntoisen ampuma-aseen kanssa E:n asuttaman ensikodin pihalta, mitä ennen A on käynyt etsimässä E:tä tämän veljen kotoa. E on siten ollut laittoman uhkauksen asianomistaja.

Kyse on vakavalla väkivallalla uhkaamisesta, koska taustalla on asianomistajan ja vastaajan välinen parisuhde. Ottaen huomioon Istanbulin sopimuksen asettamat velvoitteet, ennakkopäätös KKO 2010:1 (kohta 6) ja se, että lähisuhdeväkivalta on tunnustettu Suomessa yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, lähisuhdeväkivaltaan liittyvässä vakavassa uhkauksessa on katsottava olevan kyse erittäin tärkeää yleistä etua koskevasta asiasta, joka puhuu syyttäjän syyteoikeuden puolesta.

A:n uhkauksissa on kyse yhdestä teosta, jossa on kolme asianomistajaa. Heistä kaksi on esittänyt rangaistusvaatimuksen. Ennakkopäätöksessä KKO 2024:54 (kohdat 14–20) on katsottu, että yhdenkin asianomistajan esittämä rangaistusvaatimus perustaa syyttäjälle syyteoikeuden koko yhdeksi rikokseksi yksiköitävään tekoon kaikkien asianomistajien osalta. Asianosaisten lähisuhteen, teon olosuhteiden ja teon yksiköinnistä edellä todetun perusteella syyttäjällä on syyteoikeus myös E:n osalta, vaikka tämä ei ole esittänyt rangaistusvaatimusta.

A:n vastaus

Vaatimus

A on vaatinut, että syyttäjän valitus hylätään.

Perusteet

Käräjäoikeuden tuomio kohdassa 6 on oikea. E ei ole esittänyt rangaistusvaatimusta eikä hän ole halunnut tulla asiassa kuulluksi. Asianosaiset ovat entisiä puolisoita ja heillä on yhteisiä lapsia. Syyttäjän mainitsemat seikat eivät perusta hänelle syyteoikeutta. Laittoman uhkauksen syyteoikeus ja sitä koskeva oikeuskäytäntö ovat selkeitä. Kyse on asianomistajarikoksesta, mistä lähtökohdasta ei voida kevyin perustein poiketa. E:n ei ole väitetty tai näytetty olevan riippuvainen A:sta. E:tä ei ole mitenkään estetty käyttämästä syyteoikeuttaan, joten hänen tahtoaan on kunnioitettava. Erittäin tärkeä yleinen etu ei puolla syyttäjän syyteoikeutta.

Myöskään se, että kaksi muuta asianomistajaa ovat esittäneet rangaistusvaatimuksen, ei perusta syyttäjälle syyteoikeutta. Laittomassa uhkauksessa syyttäjän syyteoikeutta on nimenomaisesti rajoitettu. Syyttäjä ei voi laajentaa syyteoikeuttaan muiden asianomistajien toiminnan perusteella. Ennakkopäätös KKO 2024:54 ei sovellu nyt kyseessä olevaan tapaukseen, koska se koskee yrityssalaisuuden rikkomista. Sanotulla ratkaisulla ei ole tarkoitettu muuttaa laittomia uhkauksia koskevaa oikeuskäytäntöä.

Syyte on joka tapauksessa hylättävä. A ei ole uhannut E:tä. A on mennyt tapaamaan E:tä tämän omasta pyynnöstä, mutta hän ei ole tavannut tätä. E:llä ei ole ollut syytteessä tarkoitetussa tilanteessa perusteltua syytä pelätä. Videotallenteet eivät osoita A:n uhanneen E:tä, vaan uhkaukset ovat kohdistuneet tämän veljiin. Videoiden ei ole näytetty tulleen E:n tietoon.

Vaikka A:n syyksi luettaisiin myös E:hen kohdistunut laiton uhkaus, sillä ei ole vaikutusta rangaistukseen. Vakavin uhka on kohdistunut E:n veljiin, mistä menettelystä A on jo tuomittu. Kolmas asianomistaja ei lisää teon vahingollisuutta, vaarallisuutta tai moitittavuutta, joten rangaistusta ei tule korottaa. Rangaistuksen osalta A on viitannut omaan valitukseensa.

A:n valitus

A on vaatinut, että hänelle tuomittua rangaistusta alennetaan.

Koventamisperustetta ei tule soveltaa kohdissa 3 (kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta) ja 8 (ampuma-aserikos). Aikaisempi rikollisuus ei osoita A:ssa ilmeistä piittaamattomuutta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan.

A ja asianomistaja C ovat sopineet asian. Vastaaja on myöntänyt asianomistajan korvausvaatimukset. A on pyrkinyt poistamaan tekonsa vaikutuksia, osoittanut katumusta ja suurelta osin korvannut asianomistajalle aiheutuneen vahingon. Käräjäoikeus on ottanut tämän huomioon rangaistuksessa, mutta lieventämisperusteen tarkka vaikutus ei ilmene tuomiosta.

Käräjäoikeus on ottanut rangaistusta alentavana huomioon tuomiot 5.12.2024 ja 7.1.2025, joissa A:lle on tuomittu yhteensä 8 kuukauden 15 päivän ehdoton vankeusrangaistus. Aikaisempien tuomioiden vaikutus ei ilmene käräjäoikeuden tuomiosta.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen rangaistusta tulee alentaa. Tuomittu rangaistus on joka tapauksessa liian ankara.

Syyttäjän vastaus

Syyttäjä on vaatinut, että A:n valitus hylätään.

A:n rikoshistorian perusteella koventamisperusteen soveltaminen on perusteltua. Tuomittu rangaistus on oikea eikä sitä ole syytä alentaa.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Kohta 6, laiton uhkaus

Rikoslain 25 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta vain, jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi taikka laittoman uhkauksen tekemiseen on käytetty hengenvaarallista välinettä taikka jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

Asiassa on ensin ratkaistavana se, onko syyttäjällä syyteoikeus, vaikka asianomistaja E ei ole vaatinut A:lle rangaistusta laittomasta uhkauksesta. Syyttäjä on katsonut, että koska asianosaiset ovat entisiä puolisoita ja heidän välillään on ollut läheinen suhde, erittäin tärkeä yleinen etu perustaa syyttäjälle syyteoikeuden. Lisäksi syyttäjä on katsonut, että koska kaksi muuta kohdan 6 asianomistajaa ovat esittäneet syyttämispyynnön, syyttäjällä on ennakkopäätöksestä KKO 2024:54 (kohdat 14–20) ilmenevän oikeusohjeen nojalla oikeus nostaa syyte myös E:n osalta.

Lainvalmisteluaineistossa ei ole otettu kantaa siihen, milloin erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista laittomasta uhkauksesta (ks. HE 94/1993 vp s. 111–112 ja LaVM 22/1994 vp s. 16). Oikeuskirjallisuudessa on lausuttu, että syyttäjän syyteoikeuden syntyminen asianomistajarikoksissa erittäin tärkeän yleisen edun perusteella vaatii sitä, että rikos on törkeä tai rikollinen toiminta on laajaa, että rikoksentekijä on vaarallinen ja hänen kohdallaan on riski rikoksen uusimiseen tai että yhdenvertaisuus edellyttää syytteen nostamista. Yhdenvertaisuudella viitataan sekä yhdenvertaisuuteen yhden konkreettisen tapauksen yhteydessä että oikeuskäytännön yleisempään yhtenäisyyteen. Päätös siitä, vaatiiko erittäin tärkeä yleinen etu syytteen nostamista, joudutaan tekemään kokonaisharkinnalla. Erittäin tärkeä yleinen etu tulee kysymykseen suhteellisen harvoin (ks. Jaakko Rautio: Erittäin tärkeä yleinen etu syyttäjän syyteoikeuden perusteena, Defensor Legis 1997, s. 426 ja 432–433).

Ennakkopäätöksessä KKO 2013:50 on katsottu, että syyttäjällä oli oikeus nostaa syyte laittomasta uhkauksesta erittäin tärkeän yleisen edun perusteella tilanteessa, jossa uhkaukset olivat olleet vakavia ja kirjoitusten kohteena olivat olleet Suomen ylimmät poliittiset päätöksentekijät.

Teonkuvauksen mukaan A on laittanut viestejä ja lähettänyt Facebookissa suoratoistovideoita, joissa hän on uhannut etsiä E:n ja tämän kaksi veljeä muun muassa ampuakseen ja puukottaakseen nämä. Vaikka kyse on sinänsä ollut vakavalla väkivallalla uhkaamisesta, vastaaja ei ole esittänyt E:lle uhkauksia kasvotusten vaan viestitse ja internetin välityksellä. Väkivallan uhka ei siten ole ollut välitön.

Asiassa ei ole viitteitä siitä, että asiaan liittyisi seikkoja, jotka ovat estäneet E:tä ilmoittamasta rikosta syytteeseen pantavaksi. Pelkästään se, että asianosaiset ovat entisiä puolisoita, ei ole riittävä osoitus siitä, että asianomistaja ei olisi saanut vapaasti päättää syyttämispyynnön tekemättä jättämisestä. Istanbulin sopimuksen asettamat velvoitteet tai lähisuhdeväkivallan tunnustaminen yhteiskunnalliseksi ongelmaksi eivät anna aihetta päätyä asiassa toisenlaiseen arvioon.

Edellä lausutun perusteella ja ottaen huomioon, että kynnys asianomistajan syytemonopolin murtamiseen on varsin korkea, asiassa ei ole ilmennyt sellaisia tekoon tai tekijään liittyviä poikkeuksellisia piirteitä, jotka edellyttäisivät syytteen nostamista vastoin asianomistajan kantaa. Punnittuaan sekä syyttäjän syyteoikeutta puoltavia että sitä vastaan puhuvia perusteita hovioikeus katsoo, ettei tässä tapauksessa ole kysymys sellaisesta rikoksesta, jossa erittäin tärkeä yleinen etu vaatisi nostamaan syytteen laittomasta uhkauksesta.

Vakiintuneen tulkintatavan mukaan voimakkaasti henkilöön liittyviin oikeuksiin kuten henkeen, terveyteen, vapauteen tai kunniaan kohdistuvat loukkaukset yksiköidään lähtökohtaisesti erillisiksi teoiksi asianomistajien määrän mukaisesti (KKO 2022:2, kohta 12). Näin ollen tässäkin tapauksessa on kysymys kolmeen eri asianomistajaan väitetysti kohdistuneista kolmesta eri laittomasta uhkauksesta. Syyttäjän viittaamassa yrityssalaisuuden rikkomista koskevassa ennakkopäätöksessä KKO 2024:54 on sen sijaan ollut kyse yhdestä rikoksesta, jolla on ollut useampi kuin yksi asianomistaja. Näin ollen ennakkopäätöstä KKO 2024:54 ei voida tulkita siten, että laittomassa uhkauksessa yhden asianomistajan esittämä syyttämispyyntö perustaisi syyttäjälle syyteoikeuden myös sellaisen tekoon liittyvän toisen asianomistajan osalta, joka ei ole esittänyt omalta osaltaan syyttämispyyntöä.

Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden johtopäätöksen ja perustelut siitä, että syyttäjällä ei ole oikeutta nostaa syytettä E:hen kohdistuneesta laittomasta uhkauksesta. Syyte on tältä osin jätettävä tutkimatta.

Rangaistusseuraamus

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut koventamisperusteen soveltamisen osalta. Rikosrekisteriotteelta ilmenee, että A on tuomittu lukuisista kulkuneuvon kuljettamisista oikeudetta sekä ampuma-aserikoksista.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen myös rangaistuksen mittaamisen osalta. Kun otetaan yhtäältä huomioon syyksi luettujen tekojen laatu ja vahingollisuus sekä toisaalta koventamisperusteen soveltaminen ja kohtuullistavat tuomiot, käräjäoikeuden A:lle tuomitsema neljän kuukauden vankeusrangaistus ei ole liian ankara. Rangaistusta ei ole ilmennyt aihetta muuttaa.

Muutoksenhaun kohteena olevan 7.3.2025 annetun tuomion jälkeen A:lle on Keski-Suomen käräjäoikeudessa 12.3.2025 tuomittu 15 päivän ehdoton vankeusrangaistus, joka voitaisiin rikoslain 7 luvun 6 §:n perusteella ottaa huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana (ks. KKO 2018:72). Rikosrekisteriotteelta ilmenee, ettei tuomiossa 12.3.2025 ole otettu huomioon muutoksenhaun kohteena olevaa tuomiota 7.3.2025. Tuomiota 12.3.2025 on kuitenkin kohtuullistettu muilla tuomioilla (Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomiot 7.1.2025 ja 5.12.2024), mistä syystä mainittua 15 päivän vankeusrangaistusta ei tule ottaa huomioon rangaistusta alentavana seikkana tässä asiassa.

Tuomiolauselma

Valitukset hylätään. Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta. Syyttäjän rangaistusvaatimus jätetään tutkimatta siltä osin kuin kyse on syytekohdassa 6 väitetystä E:hen kohdistuneesta laittomasta uhkauksesta.

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Petteri Korhonen ja Kirsi Häkkinen sekä asessori Tiitus Hiivanainen.

Ratkaisu on yksimielinen.

Vailla lainvoimaa.