VaaHO:2025:6

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Kysymys siitä, olivatko asianomistajat A ja B kumpikin omalta osaltaan voineet pätevästi suostua siihen, että vastaaja D kohdistaa asianomistaja A:han bdsm-sessioiden yhteydessä fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa jättäen tämän myös useamman päivän ajaksi yksin kahlittuna maakellariin ja että D tekee kotioloissa asianomistaja B:lle peniksen poistoleikkauksen eli penektomian. Hovioikeus katsoi tuomiosta ilmenevällä tavalla, että D oli syyllistynyt rikoksiin tyydyttääkseen sadistisia taipumuksiaan ja ettei asianomistaja A ollut antanut pätevää suostumusta syytteessä yksilöityihin rangaistaviksi säädettyihin tekoihin. Asianomistaja B ei ollut voinut antaa pätevää suostumusta penektomiaan, kuten ei myöskään siihen, että D oli yrittänyt korjata uudella leikkauksella penektomiassa tekemiään virheitä. Näin ollen D oli tuomittava A:han ja B:hen kohdistuneista rikoksista rangaistukseen, kuten myös asianomistaja C:hen samoista motiiveista kohdistuneesta törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuneen rikoksen valmistelusta. Asianomistaja B:hen kohdistuneista kohtien 5 (törkeä pahoinpitely; penektomia) ja 7 (törkeän pahoinpitelyn yritys) rikoksista D:lle tuomittavaan 6 vuoden pohjarangaistukseen oli lisättävä muista D:n syyksi luetuista rikoksista enemmän kuin yksi kolmasosa ja rangaistusta mitattaessa oli otettava huomioon koventamisperusteena D:n rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus. D:n rikosten yhteydessä käyttämät laitteet, joilla hän oli kuvannut tekoja ja myös tallettanut ja jakanut kuvaamaansa materiaalia, tuomittiin valtiolle menetetyiksi. Asiaomistajille tuomittavien vahingonkorvausten määriä arvioitaessa otettiin huomioon rikosten erityispiirteet eikä korvauksia soviteltu asianomistajien oman myötävaikutuksen perusteella.

KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 27.3.2024 NRO 113781

Syyttäjä

Aluesyyttäjät X ja Y

Vastaaja

Asianomistajat

A
B
C

Asia

Törkeä raiskaus

Yhdessä käsitelty

R 24/82
R 24/83
R 24/90

Tuomion julkisuus

Asianomistajien pyyntö

Asianomistajat ovat pyytäneet, että heidän henkilöllisyytensä määrätään salassa pidettäviksi.

Salassapitomääräys

Käräjäoikeus määrää tuomiosta asianomistajien henkilöllisyydet salassa pidettäviksi.

Tuomion salassapitoaika on 60 vuotta. Salassapitoaika lasketaan asian vireilletulosta tuomioistuimessa eli 10.1.2024.

Perustelut

Kysymyksessä on mm. seksuaalirikosasia, jossa tulee esille erityisen arkaluonteisia tietoja asianomistajan yksityiselämästä. Tuomio sisältää edellä mainittuja arkaluonteisia tietoja, joiden salassa pitämiseksi on annettu salassapitomääräys ja asian suullinen käsittely on toimitettu yleisön läsnä olematta.

Lainkohdat

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 11 § 2 ja 3 mom., 24 § 2 mom. 1 kohta

Salassapitovelvollisuus

Asianosainen ei saa paljastaa tai käyttää hyväksi salassa pidettäväksi määrättyä tuomiota.

Salassapitovelvollisuuden rikkominen on rangaistava teko.

Lainkohdat

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 18 §

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Törkeä vapaudenriisto
5680/R/0005932/23
Rikoslaki 25 luku 2 §

08.02.2023 - 12.02.2023 Laukaa

D on sulkemalla sisään, sitomalla, kuljettamalla ja muulla tavoin oikeudettomasti riistänyt asianomistaja A:n liikkumisvapauden.

D on keskustellut internetissä miehille suunnatuilla bdsm-sivustoilla ja sen jälkeen viestisovelluksessa asianomistajan kanssa ja sopinut asianomistajan matkustamisesta asuinvaltiostaan Suomeen D:n luokse tämän asunnolle. D:n ja asianomistajan tapaamisen tarkoitus on ollut suostumuksellinen bdsm- seksuaalinen toiminta.

Asianomistaja on saapunut keskiviikon ja torstain 8.-9.2.2023 välisenä yönä Jyväskylän lentoasemalle, mistä D on kuljettanut autollaan asianomistajan asuintilalleen Laukaaseen. D on autossa laittanut asianomistajan silmille aurinkolasit, joiden linssit oli teipattu umpeen näkemisen estämiseksi ja hupun sekä käsiraudat. D on taluttanut asianomistajan suoraan autosta huputettuna kahleilla varustelemaansa maakellariin kysymättä asianomistajan suostumusta. D on käskenyt asianomistajaa riisumaan itsensä alasti ja kahlinnut asianomistajan painavilla kahleilla nilkoista ja ranteista ja yrittänyt laittaa kaulaan kahleen ja sen jälkeen laittanut kaulaan ketjun ja kiinnittänyt kahleet ketjuilla maakellarin seinissä olleisiin kiinnikkeisiin. D on tehnyt kahlitulle asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa syytekohdassa 2 (tapon yritys) kuvatulla tavalla ja tämän jälkeen laittanut asianomistajan maakellarin lattialle alastomana makaamaan seinään kahlittuna. D on ottanut hupun asianomistajan kasvoilta, sammuttanut valot ja jättänyt asianomistajan pimeään maakellariin yksin seuraavaan aamuun. Asianomistaja ei ole tiennyt olinpaikkaansa.

D on 9.2.2023 torstaina aamulla mennyt asianomistajan luokse kellariin ja allekirjoituttanut asianomistajalla mm. vankeudessa pitämistä ja vakavaa väkivallankäyttöä koskevan suostumuksen. D on tehnyt asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa ja seksuaalisia tekoja syytekohdissa 2 -3 kuvatulla tavalla ja jättänyt asianomistajan yksin kahlittuna maakellariin.

Torstaina 9.2.2023 illalla D on hakenut asianomistajan maakellarista asunnolleen, jonne asianomistaja on kävellyt lumessa alastomana kahleet jaloissa ja ranteissa. Asunnossa D on sitonut asianomistajan toimenpidetuoliin ja tehnyt asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa sekä seksuaalisia tekoja syytekohdissa 2-4 kuvatulla tavalla. D on vienyt asianomistajan takaisin maakellariin ja kahlinnut asianomistajan kellarin lattialle, jossa asianomistaja on ollut yksin seuraavaan aamuun.

Perjantaina 10.2.2023 aamulla D on käynyt asianomistajan luona kellarissa ja jättänyt asianomistajan edelleen yksin alastomana ja kahlittuna maakellarin lattialle. D:n tarkoitus on ollut pitää asianomistaja kyseisissä olosuhteissa maakellarissa toistaiseksi D:n määräämä aika. Sunnuntaina 12.2.2023 illalla asianomistajan luultua D:n poistuneen tilalta asianomistaja on saanut irrotettua seinään kiinnitetyt kahleet ja saanut otettua puhelimensa ja soitettua hätäkeskukseen. Kahleet ja ketjut ovat edelleen jääneet asianomistajan jalkoihin ja käsiin. Poliisi on vapauttanut asianomistajan kahleista ja maakellarista 12.2.2023 illalla.

Asianomistajalla on päivittäistä lääkitystä vaativia sairauksia, mm. diabetes. D on pitänyt vapaudenriiston aikana asianomistajaa vähällä ravinnolla ja vedellä, eikä asianomistajalla ole ollut lääkkeitä käytössään ennen kuin 10.2.2023. Asianomistaja on kahlitsemisen vuoksi kyennyt liikkumaan vain pienellä alueella kellarissa ja on joutunut ulostamaan ja virtsaamaan vieressään olleeseen ämpäriin.

Asianomistaja on suostunut bdsm- toimintaan liittyvään lyhytaikaiseen sitomiseen ja toimintaan, mikä ei aiheuta vahinkoa eikä fyysistä vaaraa. D on ylittänyt asianomistajan suostumuksen rajat vapaudenriiston laadun ja keston osalta. Asianomistajan vapaudenriiston aikana allekirjoittama suostumus ei ole pätevä sen antamisolosuhteet ja sisältö huomioon ottaen. Suostumus ei poista rikosoikeudellista vastuuta sen vuoksi että teolla on aiheutettu vakavaa vaaraa asianomistajan hengelle ja terveydelle.

Vapaudenriistossa vapaudenmenetystä on jatkettu yli kolmen vuorokauden. Vapaudenriistossa on aiheutettu vakavaa vaaraa asianomistajan hengelle ja terveydelle syytekohdassa 2 kuvatulla tavalla. Vapaudenriistossa on käytetty erityistä julmuutta sulkemalla asianomistaja kahlittuna pitkäksi ajaksi yksin maakellariin asianomistajalle pelkoa ja fyysistä ja psyykkistä kärsimystä aiheuttavissa olosuhteissa. Vapaudenriistossa on käytetty vakavan väkivallan uhkaa. D on kohdistanut asianomistajaan vakavaa väkivaltaa, mitä D:n tarkoitus on ollut jatkaa.

Vapaudenriisto on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä: teossa täyttyy useita eri ankaroittamisperusteita, teko on suunnitelmallinen, olosuhteet, joissa vastaaja on pitänyt asianomistajaa ovat olleet epäinhimilliset ja D on käyttänyt bdsm- suhteeseen liittyvää valta-asemaansa ja asianomistajan luottamusta hyväkseen omien sadististen tarpeidensa tyydyttämiseksi.

Mikäli jonkin ankaroittamisperusteen ei katsota täyttyvän, tulee mainitut seikat ottaa huomioon kokonaistörkeyttä arvioitaessa.

2. Tapon yritys
5680/R/0005932/23
Rikoslaki 21 luku 1 § 2

09.02.2023 - 12.02.2023 Laukaa

D on yrittänyt tappaa asianomistaja A:n.

D on tehnyt ruumiillista väkivaltaa asianomistajalle ja vahingoittanut tämän terveyttä vapaudenriistoa koskevassa syytekohdassa kuvatuissa olosuhteissa.

D on torstaina 9.2.2023 yöllä kuljetettuaan asianomistajan asuintilalleen vienyt asianomistajan maakellariin, käskenyt tämän riisua itsensä alasti, laittanut painavat kahleet asianomistajan käsiin ja jalkoihin ja ketjun kaulan ympärille, kiinnittänyt kahleet maakellarin seinään ja tehnyt asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa tämän kasvojen ollessa hupulla peitettyinä. D on lyönyt kädellä ja erilaisilla ruoskilla asianomistajaa vartaloon ja potkinut asianomistajaa. Väkivalta on kestänyt noin tunnin. D on jättänyt asianomistajan yöksi pimeään maakellariin alastomana ja seinään kiinni kahlittuna lattialle makaamaan niin, että asianomistaja ei ole pystynyt nousemaan jaloilleen. Kahleet ovat rikkoneet asianomistajan jalkojen ihoa.

D on torstaina 9.2.2023 aamulla lyönyt kahleissa maakellarissa ollutta alastonta asianomistajaa kumisella pampulla useita kertoja vartaloon ja raajoihin, polttanut ja yrittänyt polttaa polttimella asianomistajan ihokarvoja, tallonut asianomistajan reisiä, antanut sähköiskuja sähkösauvalla/piiskalla ainakin 15 kertaa asianomistajan vartaloon, käsivarsiin, jalkoihin, jalkateriin ja ainakin yrittänyt antaa sähköä sukuelimiin. D on jatkanut väkivallan käyttöä, vaikka asianomistaja on kieltänyt ja huutanut kivusta. Väkivalta on kestänyt puolitoista tuntia. D on jättänyt asianomistajan alastomana kellariin kahlittuna.

D on torstaina 9.2.2023 illalla hakenut asianomistajan maakellarista asunnolleen, jonne asianomistaja on kävellyt lumessa alastomana kahleet jaloissa ja ranteissa. D on sitonut asianomistajan toimenpidetuoliin köydellä ja laittanut pyykkipoikia pitkin asianomistajan vartaloa, ainakin käsivarsien sisäpinnoille, reisien sisäpinnoille, nivustaipeen ihoon ja liikuttelemalla pyykkipoikia aiheuttanut kipua asianomistajalle. D on valuttanut kynttilästä steariinia pitkin asianomistajan ihoa, työntänyt useita injektioneuloja ja naruja asianomistajan peniksen varteen ja käyttänyt sähköstimulaattoria laittamalla toisen tarraelektronin asianomistajan peniksen päälle ja toisen kivespussiin, työntänyt näytteenottoharjan asianomistajan virtsaputken sisään sekä käyttänyt piikkipyörää nännien ympärillä ja jalkapohjissa ja lyönyt kepillä asianomistajaa jalkapohjiin. Asianomistaja on huutanut kivusta ainakin jalkapohjiin kohdistuvan väkivallan aikana. Edellä kuvattu menettely on kestänyt neljä tuntia. D on vienyt asianomistajan takaisin kellariin ja kahlinnut seinään kiinni. Asianomistaja on ollut yön yksin kellarissa.

D on käynyt asianomistajan luona 10.2.2023 perjantaina aamulla ja jättänyt asianomistajan edelleen alastomana ja kahlittuna yksin kellariin. D ei ole tämän jälkeen käynyt asianomistajan luona eikä muutenkaan varmistanut tämän kuntoa ja vointia sunnuntai-iltaan 12.2.23 mennessä.

Asianomistajalle on aiheutunut D:n menettelystä osin voimakasta kipua ja fyysisinä vammoina nirhaumaa/ruhjetta kämmeniin, kyynärvarsiin, säären alaosiin ja nilkkoihin, turvotusta kämmeniin, ihorikkoa akillesjänteiden päälle, nirhaumaa vatsalle ja reisiin, verenvuotoa virtsaputkesta ja neulanrei'istä peniksessä, peniksen iholle pistojälkiä, henkitorven tulehdus sekä psyykkisenä seurauksena traumaperäinen stressihäiriö ja masennustila.

Asianomistaja on suostunut lyhytkestoiseen sadomasokistiseen seksuaaliseen toimintaan (bdsm), joka ei aiheuta vahinkoa eikä fyysistä vaaraa. D on ylittänyt kestoltaan, laadultaan ja toimenpiteiltään asianomistajan suostumuksen rajat. Asianomistajan vapaudenriiston aikana allekirjoittama suostumus ei ole pätevä sen antamisolosuhteet ja sisältö huomioon ottaen. Suostumus ei poista rikosoikeudellista vastuuta myöskään sen vuoksi, että D:n asianomistajaan kohdistama terveyden loukkaus on ollut vakava ja aiheuttanut asianomistajalle kuolemanvaaran.

D on pitänyt asianomistajaa 8.-9.2.2023 yöstä alkaen vastoin tämän tahtoa talviaikaan kahlittuna ja alastomana maakellarissa, tehnyt kolmessa eri tilanteessa asianomistajalle väkivaltaa ja jättänyt mm. diabetesta sairastavan asianomistajan maakellariin yksin ja ilman valvontaa 10.2.2023 aamusta lähtien määrittelemättömäksi ajaksi. Asianomistajalla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa liikkumiseensa ja ravinnon saantiinsa. D:n tarkoituksena on ollut tällä menettelyllä heikentää asianomistajan fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Kukaan muu kuin D ei ole tiennyt asianomistajan olinpaikkaa. D:n tiedossa on ollut asianomistajan sairaudet ja hänen niihin tarvitsemansa päivittäinen lääkitys ja säännöllinen ravinto ja vesi. D on pitänyt asianomistajaa vähällä ravinnolla ja vedellä. Asianomistajan lääkkeet ovat olleet D:n hallussa perjantaihin 10.2.2023 asti.

Kyseisissä olosuhteissa asianomistajan sairauksien hoitotasapaino olisi voinut heikentyä ja tilanteen pitkittyessä asianomistajan vointi olisi todennäköisesti heikentynyt henkeä uhkaavasti jo muutaman päivän kuluessa. D:n tarkoitus on ollut saada asianomistajasta pitkäkestoiseen kidutukseen käytettävä orja ja jatkaa edellä kuvatun kaltaista bdsm-toimintaan liittyvää väkivaltaa ja vapaudenriistoa tässä syytekohdassa ja vapaudenriistoa koskevassa syytekohdassa kuvatuissa olosuhteissa. D on suhtautunut piittaamattomasti asianomistajan henkeen ja terveyteen. On varsin todennäköistä, että asianomistaja olisi menehtynyt D:n menettelyn seurauksena.

Teko on jäänyt yritykseksi asianomistajan onnistuttua neljän vuorokauden vapaudenriiston ja väkivallan jälkeen irrottamaan kahleet seinäkiinnityksestä luultuaan D:n poistuneen asuintilaltaan ja saatua otettua puhelimensa ja soitettua hätäkeskukseen 12.2.2023 kello 19:43. Poliisi on vapauttanut asianomistajan kahleista ja kellarista 12.2.2023 illalla.

VAIHTOEHTOINEN SYYTE

2 a) TÖRKEÄ PAHOINPITELY

9.2.2023-12.2.2023 LAUKAA

Rikoslaki 21 luku 6 §

D on tehnyt asianomistaja A:lle ruumiillista väkivaltaa ja vahingoittanut tämän terveyttä tapon yritystä koskevassa syytekohdassa kuvatulla tavalla ja olosuhteissa ja siinä mainituin seurauksin.

Pahoinpitely on tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla. D on kohdistanut maakellariin kahlitsemisen ja tuoliin sitomisen vuoksi puolustuskyvyttömään asianomistajaan pitkäkestoista kidutuksenomaista väkivaltaa useilla eri välineillä, sähköpiiskalla, kaasupolttimella, erilaisilla ruoskilla, kumipampulla, sähköstimulaattorilla, kuumalla steariinilla ja neuloilla. Rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä huomioon ottaen teon suunnitelmallisuus ja kesto, asianomistajan vapaudenriisto ja muut teko-olosuhteet sekä D:n sadistinen motiivi ja se, että D on käyttänyt bdsm- suhteeseen liittyvää valta-asemaansa ja asianomistajan luottamusta hyväkseen omien tarpeidensa tyydyttämiseksi.

2 b) HEITTEILLEPANO

9.2.2023-12.2.2023 LAUKAA

Rikoslaki 21 luku 14 §

D on saattanut asianomistaja A:n avuttomaan tilaan ja jättänyt sellaiseen tilaan asianomistajan, josta hän on ollut velvollinen huolehtimaan, ja siten aiheuttanut vaaraa tämän hengelle ja/tai terveydelle.

D on saattanut mm. diabetesta sairastavan asianomistajan avuttomaan tilaan ja ollut velvollinen huolehtimaan asianomistajasta kahlittuaan hänet bdsm- toimintaan liittyen maakellariinsa törkeää vapaudenriistoa koskevassa syytekohdassa kuvatulla tavalla. Asianomistaja on kahlitsemisen vuoksi kyennyt liikkumaan vain pienellä alueella kellarissa. D:n tiedossa on ollut asianomistajan sairaudet ja hänen niihin tarvitsemansa päivittäinen lääkitys ja säännöllinen ravinto ja vesi. D on pitänyt asianomistajaa vähällä ravinnolla ja vedellä. Asianomistajan lääkkeet ovat olleet D:n hallussa perjantaihin 10.2.2023 asti.

D on toistuvasti jättänyt asianomistajan maakellariin yksin ilman valvontaa seinään kiinni kahlittuna ja alastomana tehtyään asianomistajalle törkeää pahoinpitelyä koskevassa syytteessä kuvattua ruumiillista väkivaltaa. D on käynyt asianomistajan luona 10.2.2023 perjantaina aamulla ja jättänyt asianomistajan edelleen alastomana ja kahlittuna yksin kellariin. D ei ole tämän jälkeen käynyt asianomistajan luona eikä muutenkaan varmistanut tämän kuntoa ja vointia sunnuntai-iltaan 12.2.23 mennessä, jolloin poliisi on vapauttanut asianomistajan.

3. Törkeä seksuaalinen kajoaminen
5680/R/0005932/23
Rikoslaki 20 luku 4 § 1

09.02.2023 - 12.02.2023 Laukaa

D on tehnyt ja yrittänyt tehdä asianomistaja A:lle koskettelemalla ja muulla tavoin seksuaalisia tekoja.

Seksuaaliset teot ovat tapahtuneet syytekohdassa 1 kuvatun vapaudenriiston aikana, johon asianomistaja ei ole antanut suostumustaan ja "sessioissa", joissa D on tehnyt asianomistajalle syytekohdassa 2 kuvattua ruumiillista väkivaltaa ylittäen asianomistajan suostumuksen rajat.

D on maakellarissa asianomistajan ollessa seinään kahlittuna tehnyt asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa ja seksuaalisia tekoja. D on antanut sähköiskuja sähkösauvalla/piiskalla ainakin 15 kertaa asianomistajan vartaloon, käsivarsiin, jalkoihin, jalkateriin ja laittanut sähköpiiskan kontaktipään sukuelinten yläpuolelle alavatsalle tai nivusiin ja ainakin yrittänyt antaa sähköä sukuelimiin. Sähköiskujen antaminen on tapahtunut asianomistajan suostumuksen vastaisesti.

D on asunnossaan sitonut asianomistajan toimenpidetuoliin köydellä ja laittanut pyykkipoikia pitkin asianomistajan vartaloa, ainakin käsivarsien sisäpinnoille, reisien sisäpinnoille, nivustaipeen ihoon ja liikuttelemalla pyykkipoikia aiheuttanut kipua asianomistajalle. D on valuttanut kynttilästä steariinia pitkin asianomistajan ihoa, työntänyt useita injektioneuloja asianomistajan peniksen varteen ja käyttänyt sähköstimulaattoria laittamalla toisen tarraelektronin asianomistajan peniksen päälle ja toisen kivespussiin sekä käyttänyt piikkipyörää nännien ympärillä ja jalkapohjissa ja lyönyt kepillä asianomistajaa jalkapohjiin. Asianomistaja on huutanut kivusta ainakin jalkapohjiin kohdistuneen väkivallan aikana.

D on osittain videoinut/kuvannut teon.

D:n menettelystä on aiheutunut asianomistajalle osin voimakasta kipua, nirhaumaa/ruhjetta kämmeniin, kyynärvarsiin, säären alaosiin ja nilkkoihin, turvotusta kämmeniin, ihorikkoa akillesjänteiden päälle, nirhaumaa vatsalle ja reisiin, verenvuotoa neulanrei'istä peniksessä ja peniksen iholle pistojälkiä.

Asianomistajan osallistumista seksuaalisiin tekoihin ei ole pidettävä vapaaehtoisena, koska teot ovat ainakin osin ylittäneet sen, mihin asianomistaja on ilmaissut osallistuvansa vapaaehtoisesti ja koska asianomistaja on pakotettu seksuaalisiin tekoihin käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa, johon asianomistaja ei ole pätevästi etukäteen suostunut eikä asianomistaja ole voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan vapaudenriistosta ja väkivallan käytöstä johtuvan pelkotilansa ja/tai D:n erityisen valta-aseman vakavan väärinkäytön vuoksi. D:n erityinen valta-asema on perustunut sadomasokistiseen bdsm- suhteeseen, jossa asianomistaja on ollut alistuva osapuoli "orja" ja D dominoiva osapuoli "master/herra". D ei ole noudattanut bdsm- suhteeseen liittyviä sääntöjä ja rajoja vaan on pyrkinyt omien sadististen tarpeidensa tyydyttämiseksi aiheuttamaan asianomistajalle mahdollisimman paljon kipua ja kärsimystä.

Teot ovat olleet tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen seksuaalisesti olennaisia ja loukanneet asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta.

Seksuaalisessa kajoamisessa on käytetty vakavaa henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa ja se on tehty erityisen nöyryyttävällä tavalla asianomistaja kahlehtimalla ja sitomalla tämän ollessa sadomasokistisen toiminnan kohteena sekä asianomistajan muu kohtelu koko bdsm- toiminnan aikana. Rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä huomioon ottaen kahden ankaroittamisperusteen toteutuminen, teon suunnitelmallisuus ja D:n tiedossa ollut asianomistajan sairaus, mikä on lisännyt asianomistajan tuntemaa kipua.

Mikäli jonkin ankaroittamisperusteen ei katsottaisi täyttyvän, on se otettava huomioon teon kokonaistörkeydessä.

4. Törkeä raiskaus
5680/R/0005932/23
Rikoslaki 20 luku 2 § 1

09.02.2023 - 12.02.2023 Laukaa

D on ollut sukupuoliyhteydessä asianomistaja A:n kanssa, joka ei ole osallistunut siihen vapaaehtoisesti.

D on törkeää seksuaalista kajoamista koskevassa syytteessä kuvatussa tilanteessa ja olosuhteissa D:n asunnossa asianomistajan ollessa sidottuna toimenpidetuoliin ollut sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa tunkeutumalla seksuaalisesti asianomistajan sukuelimeen esineellä. D on työntänyt edestakaisin näytteenottoharjaa asianomistajan virtsaputkessa virtsarakkoon saakka, mistä on aiheutunut limakalvorikkoa virtsaputkessa ja verenvuotoa. Teko on ollut potentiaalisesti vahingollinen; kuvatunlainen harjan käyttö voisi aiheuttaa virtsaputken kuroutumisen/arpeutumisen tai virtsarakon seinämän rikkoutumisen. D on videoinut teon.

Sukupuoliyhteys on tapahtunut syytekohdassa 1 kuvatun vapaudenriiston aikana, johon asianomistaja ei ole antanut suostumustaan ja "sessiossa", jossa D on tehnyt asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa ylittäen asianomistajan suostumuksen rajat.

Asianomistajan osallistumista sukupuoliyhteyteen ei ole pidettävä vapaaehtoisena, koska vastaajan samassa tekotilanteessa tekemät teot ovat ainakin osin ylittäneet sen, mihin asianomistaja on ilmaissut osallistuvansa vapaaehtoisesti ja koska asianomistaja ei ole voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan vapaudenriistosta ja väkivallan käytöstä johtuvan pelkotilansa ja/tai D:n bdsm- toimintaan liittyvän erityisen valta-aseman vakavan väärinkäytön vuoksi törkeää seksuaalista kajoamista koskevassa syytteessä kuvatulla tavalla.

Raiskauksessa on käytetty vakavaa henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa ja se on tehty erityisen nöyryyttävällä tavalla huomioon ottaen asianomistajan sitominen tämän ollessa sadomasokistisen toiminnan kohteena ja muu asianomistajan kohtelu koko bdsm- toiminnan aikana. Rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä huomioon ottaen kahden ankaroittamisperusteen toteutuminen, teon suunnitelmallisuus ja teon potentiaalinen vahingollisuus.

Mikäli jonkin ankaroittamisperusteen ei katsottaisi täyttyvän, on se otettava huomioon teon kokonaistörkeydessä.

VAIHTOEHTOINEN SYYTE SYYTEKOHTIIN 3 JA 4

SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ
Rikoslaki 20 luku 5 §

D on asemaansa hyväksikäyttäen saanut asianomistaja A:n, jonka mahdollisuus muodostaa ja ilmaista tahtoaan on heikentynyt D:n erityisen valta-aseman väärinkäytön vuoksi, osallistumaan sukupuoliyhteyteen ja ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon.

D on menetellyt törkeää seksuaalista kajoamista (syytekohta 3) koskevan syytteen 1.–5. kappaleissa kuvatulla tavalla ja 6. kappaleessa kuvatuin seurauksin sekä törkeää raiskausta (syytekohta 4) koskevan syytteen 2. ja 3. kappaleissa kuvatulla tavalla ja kuvatuin seurauksin. D:n erityinen valta-asema on perustunut sadomasokistiseen bdsm-suhteeseen, jossa asianomistaja on ollut alistuva osapuoli ”orja” ja D dominoiva osapuoli ”master/herra”. D ei ole noudattanut bdsm-suhteeseen liittyviä sääntöjä ja rajoja, vaan on pyrkinyt omien sadististen tarpeidensa tyydyttämiseksi aiheuttamaan asianomistajalle mahdollisimman paljon kipua ja kärsimystä.

5. Törkeä pahoinpitely
2400/R/0000096/23
Rikoslaki 21 luku 6 § 1

06.03.2023 Laukaa

D on tehnyt asunnossaan asianomistaja B:lle ruumiillista väkivaltaa leikkaamalla veitsellä asianomistajan peniksen irti.

D on kotiolosuhteissa tylsällä veitsellä kiskoen, koukkien ja repien leikannut asianomistajan peniksen irti antamatta kivunlievitystä ja käyttämättä puudutetta operaation aikana aiheuttaen ylimääräistä kipua operaatiota viivyttämällä. D on käyttänyt operaatiossa veitsen lisäksi kynäpolttajaa verenvuodon tyrehdyttämisessä sekä ommellut verisuonia ja hermoja kiinni. Operaatio on kestänyt yli neljä tuntia.

D ei ole huomioinut toimenpiteeseen liittyviä riskejä, asianomistajan perussairautta perinnöllistä verisuonitukosta, oikeaoppista toimenpidetekniikkaa, anatomisia rakenteita, toimenpiteeseen vaadittavaa asianmukaista ympäristöä, omaa ammattitaidottomuuttaan, asianomistajan elintoimintojen seurantaa, mahdollisia komplikaatioita, steriliteettiä ja välineiden asianmukaisuutta. D ei ole tehnyt suunnitelmaa operaation toteuttamisesta eikä sitä avustamassa ole ollut muita henkilöitä. D ei ole informoinut asianomistajaa operaation riskeistä eikä siihen liittyvistä seurauksista virtsaamiseen ja seksuaalitoimintoihin liittyen. D ei ole operaation aikana seurannut asianomistajan tilaa muutoin kuin silmämääräisesti havainnoimalla.

D on videoinut operaation ja säilönyt irti leikkaamansa peniksen todistaakseen kontakteilleen tehneensä kyseisen operaation. D:n tarkoituksena on ollut hankkia uusia henkilöyhteyksiä toteuttaakseen sadistisia tarpeitaan samankaltaisin tavoin.

D:n menettelystä on aiheutunut asianomistajalle voimakasta fyysistä kipua, runsasta verenvuotoa, virtsaputken supistumista ja umpeen kuroutumista siten, ettei virtsaaminen ole onnistunut ilman virtsaputken auki leikkaamista, häiriöitä seksuaalitoimintoihin sekä posttraumaattinen stressihäiriö ja masennusta. D:n veitsenkäyttötapa on aiheuttanut asianomistajalle turhaa ylimääräistä kudosvahinkoa. Oireiden vakava-asteisuuden vuoksi asianomistaja on joutunut psykiatriseen osastohoitoon. Menettelystä on voinut aiheutua asianomistajalle hengenvaarallinen shokkireaktio, verenmyrkytys, verisuonivaurio ja virtsaamiskyvyttömyys, jonka hankalimpana seurauksena pitkäaikainen munuaisvaurio ja munuaisten vajaatoiminta, virtsatietulehduksen riski sekä rakon hermovaurio.

Asianomistajan suostumus tekoon ei poista rikosoikeudellista vastuuta menettelyssä, joka täyttää törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Suostumuksen antamisen olosuhteet ja suostumuksen sisältö huomioon ottaen ei suostumus ole pätevä.

Pahoinpitelyssä on aiheutettu vaikea ruumiinvamma. D on poistanut asianomistajan peniksen. Peniksen poistosta on aiheutunut virtsaamisvaikeuksia edellä kuvatulla tavalla.

Rikos on tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, kun operaatiossa ei ole käytetty mitään kivunlievitystä tai puudutetta, ja D on pitkittänyt operaatiota, jolloin sen yhteiskesto on ollut yli neljä tuntia. D:n tarkoituksena on ollut tuottaa asianomistajalle maksimaalista kipua saadakseen operaatiosta tyydytystä sadistisille tarpeilleen.

Pahoinpitelyssä on käytetty teräasetta eli veistä.

Rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon usean ankaroittamisperusteen täyttymisen lisäksi D:n henkilökohtaisten sadististen tarpeiden tyydyttämistarkoitus ja asianomistajan heikon psyykkisen tilan hyväksikäyttö näiden tarpeiden tyydyttämiseksi, D:n tarkoitus kerryttää markkinointimateriaalia uusien kontaktien saamiseksi, D:n piittaamattomuus toisen terveyttä kohtaan oltuaan samankaltaisen menettelyn vuoksi poliisin pidättämänä 12.2.-15.2.2023 välisen ajan, teon suunnitelmallisuus muun muassa D:n varustautuessa tekoon välinein ja aikaa varaamalla sekä hengenvaarallinen tekotapa D:n poistaessa kotiolosuhteissa ilman terveydenhuollon koulutusta peniksen asianomistajalta, jonka perussairautena on perinnöllinen verisuonitukos.

Mikäli kaikkien ankaroittamisperusteiden ei katsota täyttyvän, tulee ne ottaa huomioon kokonaistörkeyttä arvioitaessa.

6. Lievä ampuma-aserikos
2400/R/0000096/23
Rikoslaki 41 luku 3 §
Ampuma-aselaki 18 §

01.01.2012 - 05.06.2023 Laukaa

D on ampuma-aselain vastaisesti pitänyt hallussaan 50 kappaletta 9 mm pistoolin patruunoita ilman hallussapitoon oikeuttavaa lupaa.

Ottaen huomioon rikoksen kohteena olleiden esineiden laatu tai määrä teko on kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

7. Törkeän pahoinpitelyn yritys
2400/R/0000096/23
Rikoslaki 21 luku 6 § 2

05.06.2023 Laukaa

D on tehnyt ja yrittänyt tehdä asunnossaan asianomistaja B:lle ruumiillista väkivaltaa laittamalla asianomistajan virtsaputkeen metalliputken ja leikkaamalla veitsellä viillon asianomistajan kivespussiin ja yrittämällä leikata asianomistajan kivespussit kahtia ja tuomalla virtsaputken aukko kivespussin taakse.

Asianomistaja ja D ovat sopineet operaatiosta viestein syytekohdan 5 operaation jälkeen, ja se on sovittu suoritettavaksi samalla tavalla kuin syytekohdassa 5. Asianomistaja on kertonut D:lle syytekohdan 5 operaation aiheuttaneen virtsaamisongelmia, joita on ollut tarkoitus korjata nyt kyseessä olevalla leikkauksella kivespussien muokkaamisen lisäksi tai muokkaamisoperaatiolla.

Asianomistaja on saapunut D:n asunnolle ja osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen leikkauksen toteuttamisesta ilman kivunlievitystä tai puudutusta. D on sitonut asianomistajan toimenpidepöytään syytekohdassa 5 mainitulla tavalla. D on laittanut asianomistajan jäljellä olevaan virtsaputkeen jonkinlaisen metalliputken ja tehnyt asianomistajan kivespussiin viillon, jonka jälkeen on todennut nahan olevan sitkeää tai vahvaa ja sanonut hikoilevansa tavanomaista enemmän. Asianomistaja on ehdottanut operaation keskeyttämistä, ja D on keskeyttänyt toimenpiteen. D on teipannut asianomistajan kivespussin verenvuodon tyrehdyttämiseksi.

Teko on jäänyt enemmälti yritykseksi. Jos katsottaisiin, että vaaraa rikoksen aiheutumisesta ei olisi syntynyt se on johtunut satunnaisesta syystä, kun D on tuntenut olonsa huonovointiseksi ja asianomistaja on pyytänyt operaation keskeyttämistä.

Asianomistajan suostumus tekoon ei poista rikosoikeudellista vastuuta menettelyssä, joka täyttää törkeän pahoinpitelyn yrityksen tunnusmerkistön. Suostumuksen antamisen olosuhteet ja suostumuksen sisältö huomioon ottaen ei suostumus ole ollut pätevä.

Pahoinpitely on syytekohdassa 5 mainituin perustein tehty raa'alla tai julmalla tavalla, pahoinpitelyssä on yritetty aiheuttaa vaikea ruumiinvamma ja teossa on käytetty teräasetta.

Teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon syytekohdassa 5 mainittujen seikkojen lisäksi se, että D on ollut tietoinen aiemman operaation aiheuttamista ongelmista asianomistajalle, ja on edelleen halunnut jatkaa menettelyä tyydyttääkseen sadistisia tarpeitaan.

Mikäli kaikkien ankaroittamisperusteiden ei katsota täyttyvän, tulee ne ottaa huomioon kokonaistörkeyttä arvioitaessa.

8. Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu
2400/R/0000275/23
Rikoslaki 21 luku 6a § 1

09.06.2022 - 13.06.2023 Laukaa

D on rikoslain 21 luvun 1-3 tai 6 §:ssä tarkoitetun rikoksen tekemistä varten pitänyt hallussaan välinettä, joka soveltuu erityisesti käytettäväksi välineenä rikoksessa ja laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman asianomistaja C:hen kohdistuvan törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen tekemisestä.

D on bdsm-toimintaan suuntautuneilla internetsivustoilla ja viesteissä useiden henkilöiden kanssa ilmoittanut etsivänsä kidutusorjaa pidettäväksi vankeudessa motiivinaan nähdä kidutettavan reaktioita kipuun. D on hyväksynyt myös kidutettavan kuoleman toimintansa seurauksena. D on tässä tarkoituksessa keskustellut viestien välityksin asianomistaja C:n kanssa. Asianomistaja on kertonut terveyshuolistaan ja halustaan hävitä yhteiskunnasta. D on käyttänyt tätä hyväkseen ja tuonut keskusteluun asianomistajan kahleisiin laittamisen, vankina ja elinikäisenä kidutusorjana pitämisen ja kuvaillut raakaa ja vaikeita ruumiinvammoja aiheuttavaa väkivaltaa, jota kohdistaisi asianomistajaan. D on kirjoittanut viesteissään, ettei asianomistaja poistuisi elävänä kahleisiin laittamisen jälkeen ja että asianomistajan kuolema voisi olla pitkäkestoista ja tuskallista riippuen vastaajan mielentilasta.

D on useiden kuukausien ajan yrittänyt saada ja houkutella asianomistajaa luokseen kohdistaakseen tähän törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen tunnusmerkistön täyttäviä tekoja. D on varustellut asuintilalleen maakellarin henkilön vankina pitämistä varten ja hankkinut poliisin helmikuussa 2023 maakellarista takavarikoimien kahleiden tilalle uudet kahleet, jotka soveltuvat käytettäväksi välineenä D:n suunnittelemassa rikoksessa.

D on pyrkinyt salaamaan asianomistajan tulon Suomeen ja asianomistajan yhteyden D:hen. D on lähettänyt asianomistajalle Saksaan tekaistuja henkilötietoja käyttäen Suomesta ostetun puhelimen ja prepaid SIM-kortin ja antanut asianomistajalle ohjeet, jotta niitä ei voida yhdistää asianomistajaan tai hänen matkaansa. D on ohjeistanut asianomistajaa Suomeen tulon jälkeen käyttämään vain käteistä rahaa ja jäämään junasta pois ennen lippuun merkittyä asemaa, johon D tulisi asianomistajaa vastaan. D on ohjeistanut asianomistajaa tuhoamaan puhelimen ja tietokoneet ja viestit, joissa on tietoja D:stä.

D on sopinut asianomistajan kanssa ajankohdat, jolloin asianomistaja tulisi D:n luokse ja jatkanut keskustelua asianomistajan kanssa, vaikka asianomistaja on jättänyt sairauksiensa vuoksi saapumatta sovittuina aikoina syksyllä 2022 ja 6.2.2023. D on osana suunnitelmaa tehnyt asianomistajan kanssa maalis-huhtikuussa 2023 kirjallisen sopimuksen, jonka mukaan asianomistajasta tulisi D:n orja ja johon D kohdistaisi vakavaa väkivaltaa. Asianomistaja on tehnyt sopimuksen tekoaikaan konkreettisia matkajärjestelyitä ostamalla Saksassa junalipun sekä tekemällä lentovarauksen saapuakseen Helsinkiin 18.5.2023. D on lähettänyt asianomistajalle tiedot juna-aikatauluista Helsingistä Jyväskylään.

D on edellä kuvatulla tavalla laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman asianomistajaan kohdistuvan törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen tekemistä varten.

Asianomistaja ei ole saapunut D:n luokse viranomaisten otettua häneen yhteyttä. Vaara rikoksen toteuttamisesta ei ole ollut vähäinen huomioon ottaen asianomistajan tukeutuminen D:hen päätöksenteossaan ja se, että D:llä on samaan aikaan, kun hän on houkutellut asianomistajaa luokseen ollut helmikuussa 2023 asuintilansa maakellarissa toinen henkilö kahlittuna ja väkivallan kohteena vastoin tahtoaan.

D:n valmistelemassa rikoksessa kyse olisi ollut henkirikoksesta tai pahoinpitely olisi tehty erityisen raa´alla ja julmalla tavalla, siinä olisi aiheutettu asianomistajalle vaikea ruumiinvamma tai hengenvaarallinen tila ja rikos olisi ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä huomioon ottaen asianomistajan heikko terveydentila ja psyykkinen kunto, mitä D on käyttänyt hyväkseen.

Asianomistajan suostumus ei poista teon rangaistavuutta. Valmisteltu rikos täyttäisi törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen tunnusmerkistön.

Syyttäjän muut vaatimukset

Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 1

Vastaaja on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Rikosuhrimaksu syytekohdissa 1-8

Vastaaja on velvoitettava suorittamaan rikosuhrimaksu 80 euroa.

Laki rikosuhrimaksusta 2 §, 3 § ja 4 §

Koventamisperuste syytekohdissa 1-8

D:lle rangaistusta mitattaessa on koventamisperusteena otettava huomioon rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus. Koskee kaikkia syytekohtia.

Rikoslaki 6 luku 5 § (2015/564)

Muu vaatimus syytekohdassa 5

VANGITTUNA PITÄMINEN

D on pidettävä edelleen vangittuna, koska tuomittu rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.

Mikäli tuomittu rangaistus on vähemmän kuin kaksi vuotta vankeutta, D on pidettävä edelleen vangittuna, koska on todennäköistä, että D jatkaa rikollista toimintaa. D on ollut pidätettynä 12.2.-15.2.2023 välisen ajan. D:n hallusta on takavarikoitu mm. tekovälineitä. D on vapauduttuaan hankkinut uusia välineitä jatkaakseen menettelyä, ja toteuttanut teon 5.3.2023.

D on pidettävä vangittuna pääkäsittelyn päättymisen ja tuomion antamisen välisen ajan. Vangitsemisen edellytykset eivät ole muuttuneet jatkamisvaaran osalta. Rikosepäilylle on edelleen todennäköiset syyt ja on todennäköistä, että D jatkaa rikollista menettelyä edellä esitetyin perustein. Vangittuna pitäminen ei ole kohtuutonta D:n iän eikä muiden henkilökohtaisten olosuhteiden vuoksi.

Pakkokeinolaki 2 luku 11 § ja 12 §

Muu vaatimus syytekohdissa 1-8

SOTILASARVON MENETTÄMINEN

D on tuomittava menettämään sotilasarvonsa, koska hänet tuomitaan vähintään kahden vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen eikä arvon menettämistä ole huomioon ottaen rikoksen laatu, rikokseen johtaneet ja siitä ilmenevät seikat sekä sotilasarvon menettämisestä tekijälle aiheutuvat muut seuraukset pidettävä kohtuuttomana.

Rikoslaki 2 luku 14 a §

Rikoksentekovälineen menettäminen syytekohdassa 1

Vastaaja on tuomittava menettämään valtiolle rikoksentekovälineet:

Kansio, jossa allekirjoitettu suostumuslomake, metallinen lukittava kaulapanta, metalliketju, metalliset käsiraudat ketjuineen, metalliset jalkaraudat ketjuineen.
(Takavarikkopöytäkirja nro 5680/R/5932/23/KEY/1, omaisuuserät 8, 17, 18, 19, 20, esitutkintapöytäkirjan liite 1)

Takavarikot on pidettävä voimassa, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Tuomioistuimen tulee määrätä, että takavarikoitua esinettä, omaisuutta tai asiakirjaa ei palauteta siihen oikeutetulle ennen tuomioistuimen ratkaisun tulemista lainvoimaiseksi.
Pakkokeinolaki 7 luku 18 §

Rikoslaki 10 luku 4 §

Rikoksentekovälineen menettäminen syytekohdassa 5

D on tuomittava menettämään valtiolle rikoksentekovälineet Samsung Galaxy puhelin, HP tietokone, HP Elitebook tietokone, Samsung tabletti, Panasonic kamera, Trancend muistikortti, asiakirjat, köydet ja kirurgiset tekovälineet sekä rikoksen kohde kannellinen lasipurkki, missä sisällä ihmisperäistä kudosta.
(Kotietsintäpöytäkirja 2400/R/96/23/KEY/1, omaisuuserät 1-2, 4-5, 7, 11, 26, 28, 30-32, 34-35)

HP tietokone, omaisuuserä 12, osalta pyydän, että käräjäoikeus kumoaa takavarikon. Omaisuus voidaan palauttaa D:lle.

Takavarikko on pidettävä edelleen voimassa, kunnes tuomioistuimen ratkaisu saa lainvoiman.

Pakkokeinolaki 7 luku 18 §

Rikoslaki 10 luku 5 §

Rikoslaki 10 luku 4 §

Rikoksentekovälineen menettäminen syytekohdassa 1

Vastaaja on tuomittava menettämään valtiolle rikoksentekovälineet:
Canon merkkinen digikamera, Fujitsu Lifebook kannettava tietokone ja laturi, Lenovo-tabletti, Samsung-puhelin, lentoliput ja autoparkkitosite (Takavarikkopöytäkirja nro 5680/R/5932/23/KEY/3, omaisuuserät 3, 4, 5, 8, 14, esitutkintapöytäkirjan liite 2)

Rikoksentekovälineen menettäminen syytekohdassa 1

Vastaaja on tuomittava menettämään valtiolle Seagate ulkoinen kovalevy oikeudenkäynnin kohteena olevaan tahalliseen rikokseen läheisesti liittyvänä esineenä, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tahallista rikosta varten hankittu ja ominaisuuksiltaan erityisen sovelias tahallisen rikoksen tekemiseen. Menetetyksi tuomitseminen on tarpeen uusien rikosten ehkäisemiseksi. (Takavarikkopöytäkirja nro 5680/R/5932/23/KEY/3, omaisuuserä 10).

Rikoksentekovälineen menettäminen syytekohdassa 1

Vastaaja on tuomittava menettämään valtiolle rikoksentekoväline Samsung Galaxy A 13 merkkinen puhelin. (Myös asiassa R 23/29326)
(Takavarikkopöytäkirja nro 2400/R/96/23/KEY/1, omaisuuserä 1, esitutkintapöytäkirjan liite 8)

Asianomistajien vaatimukset

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdissa 1-4

Asianomistaja A on yhtynyt syytteeseen kohdissa 1 - 4.

Vastaaja on velvoitettava suorittamaan asianomistajalle korvaukseksi

1. Kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 25.000 euroa
2. Kärsimyksestä 30.000 euroa
3. Kuluista 865,07 euroa
4. Ansiomenetyksestä 3.199,19 euroa

Tuomittaville korvauksille tulee suorittaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa
- kohdissa 1–2 viimeisestä tekopäivästä 12.2.2023 lukien ja
- kohdissa 3–4 haasteen tiedoksiannosta lukien.

PERUSTELUT

Rangaistusvaatimus

Tapahtumien kulku, asianomistajan Suomeen saapumisen syy ja vastaajan asianomistajaan kohdistama menettely on kuvattu syytteiden teonkuvauksissa kattavasti.

Syytekohdan 2 teonkuvauksessa on kuvattu asianomistajalle aiheutettu kipu sekä fyysiset ja psyykkiset seuraamukset.

Huolimatta siitä, että asianomistaja on tullut Suomeen nimenomaisesti bdsm-sessiota varten, ja osa vastaajan menettelystä olisi toisissa teko-olosuhteissa eli sovittuja rajoja noudattaen ollut asianomistajan suostumuksen ja toiveidenkin mukaista, tässä tapauksessa vastaajan menettely muodostaa syytteessä kerrotuin perustein kokonaisuuden, josta ei voida erotella ”sallittuja” osatekoja. Kysymys ei ole osaksikaan vastaajan avustuksella tehdystä itseloukkauksesta, joka olisi rankaisematon. Asianomistajan suostumus on ulottunut lyhytaikaiseen sitomiseen ja toimintaan, joka ei aiheuta vahinkoa eikä fyysistä vaaraa. Vastaaja on ylittänyt asianomistajan suostumuksen rajat niin vapaudenriiston kuin asianomistajaan kohdistetun väkivallan ja muiden fyysisten tekojen laadun ja keston osalta. Vastaaja on välittömästi asianomistajan Suomeen saapumisen jälkeen riistänyt asianomistajan vapauden tavalla, josta ei ollut sovittu, ja johon asianomistaja ei muutoinkaan ollut antanut tai edes voinut pätevästi antaa suostumustaan. Raja on ylittynyt jo ensimmäisenä yönä, kun asianomistaja on ollut maakellarissa yksin, pilkkopimeässä, alasti ja kahleissa ilman säännöllistä lääkitystään.

Loukatun suostumusta koskevassa opissa pätevälle suostumukselle on annettu tarkkarajaiset edellytykset. Sen tulee olla vapaaehtoinen, etukäteen annettu ja riittävän täsmällinen. Suostumuksen antajan tulee ymmärtää suostumuksen merkitys ja sisältö. Jos suostumus on saatu uhkauksella, kyseessä on pakottaminen. Suostujan on myös oltava henkisesti kypsä ja terve. Selvää on, ettei kidutettuna ja laittomasti vangittuna allekirjoitettu suostumus ole pätevä.

Lisäksi on huomattava, ettei kukaan voi antaa suostumustaan sellaiseen tekoon, jonka seuraamukset ovat vakavat tai korvaamattomat. Huomioon on otettava myös suostumuksen antajan katumusriski. Vakavia terveyden loukkauksia ei pidetä sillä tavoin yksityisasioina, että suostumus poistaisi esim. törkeiden pahoinpitelyrikosten rangaistavuuden.

Vastaaja on pitänyt asianomistajaa vangittuna epäinhimillisissä olosuhteissa ja kohdellut häntä tavalla, joka on ollut nöyryyttävää ja syvällisesti asianomistajan ihmisarvoa loukkaavaa. Vastaajan menettely on vaarantanut asianomistajan hengen ja terveyden. Vastaaja on käyttänyt asianomistajaa yksinomaan välineenä omien sadististen tarpeidensa tyydyttämiseen. Toisin kuin asianomistajalle, vastaajalle kysymyksessä ei ole ollut vain roolileikki, vaan vastaajan tarkoituksena on ollut aiheuttaa asianomistajalle mahdollisimman paljon kipua, tuskaa ja kärsimystä asianomistajan tuntemuksista tai tahdosta riippumatta. Asianomistajalle oli vangittuna olon aikana syntynyt käsitys, että vastaaja on valheellisin perustein houkutellut hänet Suomeen, ja vastaajan todellisena tarkoituksena on ollut saada asianomistaja aidosti ”orjakseen” ja pitää häntä teonkuvauksessa kerrotuissa olosuhteissa ennalta määräämätön aika ja kohdistaa häneen kidutuksenomaista väkivaltaa kuolemaan saakka. Näkemyksestään vakuuttuneena asianomistaja oli maakellarissa alastomana kahlehdittuna ollessaan varautunut ottamaan itseltään hengen ylisuurella insuliinipistoksella, mikäli vastaaja olisi vielä perjantain jälkeen palannut hänen luokseen. Sattumuksen kautta vastaaja sai kuitenkin hälytettyä apua paikalle ennen vastaajan saapumista.

Korvausvaatimukset

Aluksi

Huolimatta siitä, että käsiteltävänä on neljä eri rikosnimikettä, asianomistajalle aiheutuneiden seuraamusten kannalta ne muodostavat yhden kokonaisuuden, eikä hänelle aiheutunutta kipua, särkyä ja muuta tilapäistä haittaa tai kärsimystä ole tarkoituksenmukaista tai syy-yhteyskysymystä ajatellen edes mahdollista hajauttaa yksittäisiä osatekoja koskeviksi, vaan niistä tulee määrätä yksi yhteinen korvaus. Siksi vaatimukset esitetään vastaajan menettelyyn perustuvana riippumatta siitä, minkä rikoksen tai rikosten tunnusmerkistön sen lopulta katsotaan täyttävän.

Tapaus on tilapäistä haittaa ja kärsimystä koskevien vahingonkorvausten määrän arvioinnin osalta varsin poikkeuksellinen, koska henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset eivät nyt käsillä olevaan tapaukseen sellaisenaan sovellu. Korvaus tuleekin määrittää kokonaisharkinnan perusteella.

Fyysiset vammat / kipu ja särky

Asianomistajalle aiheutuneista fyysisistä vammoista pitkäkestoisinta haittaa aiheutui nilkkakahleiden aiheuttamista hiertymistä, joiden takia asianomistaja ei pystynyt pitämään kannallisia kenkiä yli kahteen kuukauteen, koska ne hiersivät kivuliaasti. Mustelmia asianomistajalla oli kaikkialla kehossa. Voimakkainta kipua asianomistajalle aiheutui karjan ajoon tarkoitetulla sähköpiiskalla annetuista sähköiskuista sekä alastomana ulkona kävelyttämisen jälkeen kylmiin jalkapohjiin käytetystä piikkirullasta. Näistä aiheutunut kipu ylitti asianomistajan sietokyvyn ja saivat hänet huutamaan kivusta. Sekään ei saanut vastaajaa lopettamaan menettelyään.

Muutokset psyykkisessä terveydentilassa

Merkittävimmän epäedullisen muutoksen vastaaja on aiheuttanut asianomistajan psyykkiselle terveydentilalle. Ennen tapahtumaa asianomistajalla ei ole ollut mielenterveyden häiriöitä.

Tapahtuman jälkeen asianomistajalla on todettu ensin akuutti stressireaktio, joka on sittemmin kehittynyt vakava-asteiseksi traumaperäiseksi stressihäiriöksi, joka on vaikuttanut myös asianomistajan fyysiseen hyvinvointiin: Kehon jatkuva ylivalppaustila ja jännittyneisyys on heikentänyt diabeteksen hoitotasapainoa ja nostanut entisestään koholla ollutta verenpainetta. Asianomistaja on myös kärsinyt teon jälkeen masennustilasta, joka on kehittynyt asteeltaan vakavaksi.

Mielenterveyden häiriöt ilmenevät asianomistajan jokapäiväisessä elämässä mm. siten, että teonaikaiset tapahtumat palautuvat hänen mieleensä monta kertaa päivässä sekä päivä- että yöaikaan aiheuttaen voimakasta ahdistusta. Asianomistaja herää lähes joka yö painajaisiin, palaten unissaan alasti kahlehdittuna maakellariin tuntien hänelle silloin aiheutetun kivun, pelon ja ahdistuksen yhä uudestaan. Asianomistaja nukkuu kotonaan lamppu päällä, jotta hän herätessään tajuaa mahdollisimman pian olevansa kotona turvassa. Asianomistaja saa myös päivittäin itku- ja paniikkikohtauksia. Hän tuntee arvottomuutta, kelvottomuutta ja kyvyttömyyttä. Asianomistaja pelkää lohduttomuuden ja syyllisyyden tunteita, ja hänellä on toistuvasti kuolemaan ja itsemurhaan liittyviä ajatuksia. Asianomistaja pelkää tulevaisuuttaan, sillä henkinen pahoinvointi, unihäiriöt ja vakava uupumus ovat vain vaikeasti kestettävissä. Suru ja toivottomuuden tunne värittävät arkea, mikä ilmenee yleisenä pelokkuutena, kireytenä, ärtyisyytenä ja estoisuutena.

Kaiken kaikkiaan vuoden takaisesta teosta on aiheutunut ja aiheutuu edelleen asianomistajalle joka päivä läsnä olevaa vaikea-asteista psyykkistä kärsimystä. Asianomistaja on käynyt teon jälkeen säännöllisesti psykologin vastaanotoilla, pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa.

Kärsimys

Kärsimyskorvauksen perusteena ja tavoitteena on loukatun ihmisarvolle ja itsetunnolle aiheutuneen loukkauksen hyvittäminen. Nämä ovat juuri ne oikeushyvät, joita vastaaja on vakavasti loukannut.

Vapaudenriiston osalta teko rikosnimikkeestään huolimatta muistuttaa vahingollisuudeltaan enemmänkin pankkivangin ottamista, koska vapaudenriisto on kestänyt useita päiviä, tekoon on liittynyt väkivaltaa, vakavan väkivallan uhkaa ja kuolemanpelkoa, minkä lisäksi vapaudenriiston aikaiset olosuhteet ovat monessakin muussakin suhteessa olleet täysin poikkeukselliset.

Vapaudenriiston lisäksi myös seksuaalirikokset ja tapon yritys ovat tekoja, jotka oikeuttavat eriasteisiin kärsimyskorvauksiin. Asianomistaja kuitenkin katsoo, että kärsimyskorvauksen määrän pohjaksi on otettava panttivangin ottamista koskeva korvaussuositus, joka on 2.000–30.000 euroa, ja korvaus on määritettävä suosituksen ylälaidasta.

Kulut

Vankeudesta vapauduttuaan asianomistaja vietiin Keski-Suomen keskussairaalaan sunnuntain ja maanantain väliseksi yöksi, jossa hänet tutkittiin. Tästä hänelle aiheutui 41,80 euron suuruinen sairaalamaksu.

Ennen kotiinpaluutaan asianomistaja joutui olemaan vielä Suomessa maanantain ja tiistain välisen yön hotellissa, josta hänelle aiheutui 125 euron kustannus.

Asianomistaja oli sopinut vastaajan kanssa, että hän palaa viikonlopun jälkeen vastaajan kanssa takaisin kotiinsa siten, että vastaaja maksaa kummankin lentoliput. Näin ei tapahtunut, vaan vastaaja joutui maksamaan taksikyydin hotellilta Jyväskylän lentokentälle (53,40 euroa), sekä lennot Jyväskylästä Helsinkiin ja sieltä edelleen (554,87 euroa), josta asianomistaja ajoi kotiinsa lentokentälle pysäköidyllä autollaan.

Asianomistaja on käynyt lääkärin ja psykologin vastaanotoilla omalla autollaan, joista on aiheutunut pysäköintimaksuja 10 euroa kultakin käynniltä eli 90 euroa.

Ansionmenetys

Asianomistajan oli alun perin tarkoitus palata takaisin kotiin maanantaina, jolloin hän olisi päässyt töihin tiistaina, mutta töihin paluu lykkäytyi keskiviikkoon, joten asianomistajalle aiheutui ansionmenetystä yhdeltä päivältä. Asianomistaja saa kuukausittain ansiotuloja kolmelta eri työnantajalta. Bruttokuukausipalkat ovat yhteensä 5.331,84 euroa/kk, joista päiväkohtainen keskiarvo 20 työpäivällä jaettuna on 266,59 euroa.

Ansionmenetystä asianomistajalle on aiheutunut lisäksi psykologi-, lääkäri- ym. käynneistä:
1. 15.2.2023 --
21. 2.1.2024

Kultakin kerralta asianomistaja on menettänyt puolen päivän palkan eli 133,30 euroa, yhteensä (21 x 133,30=) 2.799,30 euroa.

Lisäksi asianomistaja on käynyt avustajansa kanssa pitkän Teams-neuvottelun 15.1.2024, jonka ajalta hän on menettänyt puolen päivän palkan eli 133,30 euroa.

SUULLISEN KÄSITTELYN ISTUNTOON OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET

Asianomistajalle tulee aiheutumaan pääkäsittelyyn osallistumisesta ainakin seuraavat kustannukset, jotka tullaan ensisijaisesti vaatimaan Suomen valtiolta ja siltä osin kuin valtio ei niitä mahdollisesti korvaa, vastaajalta. Määrät yksilöidään istunnossa siltä osin kuin ne eivät ole vielä tiedossa.
- automatkat asianomistajan kodista lentokentälle ja takaisin
- pysäköinti lentoasemalla 26.1.–1.2.2024 42,40 €
- lennot 709,42 €
- taksit lentokentältä hotelliin ja hotellilta lentokentälle
- hotelliyöpymiset 26.1.–1.2.2024 916,00 €
- Ansionmenetys 5 työpäivää á 266,59 € (brutto) 1.332,95 €

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 5

D on velvoitettava korvaamaan Kansaneläkelaitokselle aiheutunut vahinko asianomistajan työkyvyttömyyden perusteella maksettu sairauspäiväraha 7.015, 30 euroa.

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdissa 5 ja 7

Asianomistajan yksityisoikeudelliset korvausvaatimukset

Asianomistaja B on vaatinut, että vastaaja D velvoitetaan suorittamaan asianomistajalle vahingonkorvauksena;

- rikoksella aiheutetusta kärsimyksestä 35.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 6.3.2023 lukien,

- rikoksella aiheutetusta kivusta ja särystä 30.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 6.3.2023 lukien ja

- rikoksella aiheutetusta traumaperäisestä stressihäiriöstä, ahdistuneisuudesta ja keskivaikeasta masennustilasta 18.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 6.3.2023 lukien.

- teolla aiheutetusta toiminnallisesta haitasta (virtsaamisvaikeus, virtsaputken väärä sijainti) 6.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 6.3.2023 lukien.

- majoituskustannuksista Jyväskylässä 6. – 11.3.2023 aikana 426 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 11.3.2023 lukien.

- majoituskustannuksista Jyväskylässä 7.6.2023 yöltä 294 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 7.6.2023 lukien.

- matkakustannuksista 6.-11.3.2023 ja 7.6.2023 483,36 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 241,68 eurolle 11.3.2023 lukien ja 241,68 eurolle 7.6.2023 lukien.

- lääkkeistä 15,52 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 11.3.2023 lukien.

- Psykologikäynneistä poliklinikkamaksut 41,80 euroa 4.8.2023, 9.8.2023 ja 12.9.2023 korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kustakin käyntikerrasta lukien.

- poliklinikkamaksusta päivystyskäynnistä 4,80 euroa 20.9.2023 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.9.2023 lukien.

- sairaalamaksuista akuuttipsykiatrian osaston hoitojaksosta 456 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 22.8.2023 lukien.

- sairauspoissaolojen aiheuttamasta ansionmenetyksestä 3.534,99 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.10.2023 lukien; ja 1.079,18 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 23.12.2023 lukien.

Asianomistaja B varaa tilaisuuden vaatia myöhemmin vastaajalta korvausta hänelle aiheutuneista seurauksista, mikäli myöhemmin käy ilmi, että asianomistajalle on aiheutunut pysyvä psyykkisen terveydentilan häiriintyminen ja/tai hänelle aiheutuu kustannuksia vastaajan aiheuttamien seurausten vuoksi ja psyykkisen kuntoutuksen vuoksi.

Perustelut

1. Yhteenveto vahingonkorvausvaatimusten perusteista

Vahingonkorvauslain (412/1974) 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei vahingonkorvauslaista muuta johdu.

Vastaaja D on menetellyt tahallisesti syyttäjän haastehakemuksen teonkuvauksessa esitetyin tavoin ja tällä menettelyllään vastaaja on aiheuttanut asianomistajalle merkittävää kärsimystä, kipua ja särkyä sekä psyykkisen terveydentilan vaurioitumisen.

Vahingonkorvausten perustetta ja määrää arvioitaessa käräjäoikeuden tulee erityisesti kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

-vastaaja on menetellyt syytteen teonkuvauksessa kuvatulla tavalla

-vastaajan menettely on aiheuttanut vastaajalle teon keston ajan ainakin 4 tuntia poikkeuksellista kipua sekä verenvuotoa. Menettelyä voidaan hyvin verrata kidutukseen.

-vastaaja on tahallaan pitkittänyt tekoaan aiheuttaakseen asianomistajalle mahdollisimman paljon kipua ja kärsimystä.

-asianomistaja on suostuessaan lääketieteellistä koulutusta tai kokemusta vailla olevan vastaajan suorittamaan operaatioon ollut oman seksuaali-identiteettinsä vuoksi erittäin ahdistunut eikä kyennyt ymmärtämään, mistä menettelyssä on todellisuudessa ollut kyse.

Asianomistaja ei ole myöskään kyennyt ymmärtämään teon todellisia riskejä hengelleen ja terveydelleen eikä sitä, että tällainen menettely vie häneltä mahdollisuuden terveydenhuollossa seksuaali-identiteettinsä mukaisiin korjausleikkauksiin.

-vastaaja on ollut täysin tietoinen asianomistajan hauraasta asemasta, ahdistuksesta ja siitä, että syytteen teonkuvauksessa kuvattujen tekojen aikana asianomistaja on ollut täysin vastaajan vallassa ja kyvytön keskeyttämään aloitetun operaation tai saamaan ulkopuolista apua.

-vastaajan menettely on ollut pitkäkestoista, sillä on aiheutettu poikkeuksellisen suurta kipua, särkyä ja kärsimystä asianomistajalle.

-vastaajan ja asianomistajan välillä on ollut erityinen luottamussuhde vastaajan vakuutettua, että leikkaus on helppo ja ongelmaton toteuttaa.

-vastaaja on myöntänyt, että hänen motiivinsa tekoon on ollut sadistinen tarve havainnoida asianomistajan mahdollisimman suurta kipua ja kärsimystä.

- vastaajan teot ovat tapahtuneet asianomistajan ollessa tapaamassa vastaajaa asianomistajalle vieraalla paikkakunnalla ja kaukana omasta kodistaan. Tapaamisten aikana asianomistaja on ollut täysin riippuvainen vastaajan hoidosta ja osaamisesta.

-vastaaja on ollut täysin välinpitämätön sen suhteen, että hän olisi selvittänyt onko operaatiolle jokin lääketieteellinen este, kuten asianomistajan sairaus, joka aiheuttaa erityisen verenvuotoriskin sekä sille, että hänen toimenpiteensä saattaa aiheuttaa kuten on aiheuttanutkin pysyvän toiminnallisen haitan, tässä tapauksessa vaikeuden virtsata ja virtsaputken väärän sijoittumisen asianomistajan genitaalialueella.

-asianomistaja ei ole voinut antaa pätevää suostumusta törkeään pahoinpitelyyn ja pysyvän haitan aiheuttamiseen itselleen.

-vastaajan menettely on vahingoittanut vakavasti asianomistajan psyykkistä tasapainoa ja seksuaali-identiteettiä. Asianomistaja on joutunut psyykkisten oireiden vuoksi osastohoitoon ja saamaan tiivistä avohoidossa tapahtuvaa terapiaa. Asianomistajalle on myös määrätty lääkitys psyykkisten oireiden vuoksi. Asianomistaja on jonossa transpoliklinikalle hänen sukupuoli-identiteettinsä selvittämiseksi ja siihen liittyviin korjaushoitoihin. Asianomistajalle haetaan hänen psyykkisen vointinsa tasaannuttua 3-4 vuotta kestävää psykoterapiaa tämän teon aiheuttaman posttraumaattisen trauman hoitamiseksi.

2. Korvausvaatimus kärsimyksestä

Asianomistaja on vastaajan menettelyn johdosta oikeutettu vahingonkorvaukseen vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n perusteella loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on muun ohella sillä, jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu ja sillä, jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu sekä sillä, jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla kuin edellä tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla.

Mainitussa lainkohdassa kärsimyksellä tarkoitetaan sitä henkistä kärsimystunnetta, joka henkilölle aiheutuu häneen kohdistetun oikeudettoman loukkauksen seurauksena. Edellä mainitun lainkohdan 2 momentin mukaan korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde ja loukkauksen julkisuus.

Kärsimyksen korvaamisen ensisijaisena perusteena ja tavoitteena on henkilöön kohdistuneen loukkauksen hyvittäminen. Korvauksella loukkauksen uhri saa siten rahallisen hyvityksen hänen itsetunnolleen ja ihmisarvolleen aiheutuneesta loukkauksesta (HE 167/2003 vp s. 10, 21 ja 54).

Kärsimyksen aiheutumisesta ei edellytetä näyttöä, vaan teon luonne riittää korvauksen perusteeksi.

Käsiteltävänä olevassa asiassa vastaajalle vaaditaan rangaistusta törkeästä pahoinpitelystä ja sen yrityksestä. Itse teko 6.3.2023 on ollut tunteja kestänyt amputaatio-operaatio hermotukseltaan erityisen herkälle genitaalialueelle. Operaatio on tehty ilman puudutusta ja se on kestänyt ainakin 4 tunnin ajan. Tekoa on objektiivisesti arvioiden pidettävä poikkeuksellisen vakavana henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkauksena.

Tällaisen teon aiheuttaman kärsimyksen korvaamiseen ei ole korvauskäytäntöä eikä henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksissa ole tätä koskevia ohjeita kärsimyksen, kivun, säryn ja muun väliaikaisen haitan korvaamisesta.

Teko on poikkeuksellinen, joten siitä tuomittavan korvauksen tulee olla merkittävä. Oikeuskäytännössä on todettu esimerkiksi, että alaikäiseen lapseen kohdistuneesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kärsimyskorvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon menettely, johon hyväksikäyttö on perustunut, hyväksikäytön sisältö sekä lapsen ikä ja kypsyys. Vakiintuneen korvauskäytännön mukainen korvausasteikko törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön perusteella on ollut 10.000 – 30.000 euroa silloin, kun on kysymys pitkään jatkuneista ja lukuisista sukupuoliyhteyksistä sekä yksittäisistä hyvin nuoren lapsen kanssa tapahtuneista sukupuoliyhteyksistä (Henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suositukset, 5. painos, loukkauksen aiheuttama kärsimys, luokka 1.4.4). Nyt puheena oleva teko koskee ihmisen seksuaalisuuden aivan perustavaa laatua olevaa muuttamista peruuttamattomalla tavalla. Sen vuoksi korvaus kärsimyksestä ei voi avustajan käsityksen mukaan olla vähäisempi kuin pitkäaikaisia vaikutuksia aiheuttava törkeä lapseen kohdistunut seksuaalinen teko.

Kärsimyskorvauksen määrää arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös kirurgiaan erikoistuvan lääkärin, psykiatrian erikoislääkärin ja traumapsykoterapeutin lausunnot.

3. Korvausvaatimus kivusta ja särystä

Vastaaja on menetellyt haastehakemuksessa kuvatulla tavalla ja tällä menettelyllään vastaaja on aiheuttanut asianomistajalle pitkään kestänyttä poikkeuksellisen suurta kipua ja särkyä, minkä johdosta asianomistaja on oikeutettu vahingonkorvaukseen vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaisesti.

Asianomistajan korvausvaatimuksen määrää arvioitaessa on otettu huomioon Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten (5.painos, 2020) tilapäistä haittaa koskeva ohjeistus kohdassa 11.4.1 (korvausasteikko 1.500 – 10.000 €) ja 11.4.2 korvausasteikko 1.500– 10.000 €).

4. Korvausvaatimus traumaperäisestä stressihäiriöstä ja masennustilasta, ahdistuneisuus

Asianomistajalla on myös vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan oikeus saada korvausta vastaajan aiheuttamasta henkilövahingosta psyykkisen terveydentilan vaurioitumisen osalta.

Asianomistajan korvausvaatimuksen määrän osalta asianomistajan puolesta viitataan Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksien (5. painos) tilapäistä haittaa (mielenterveyden häiriöt) ja traumaperäistä stressihäiriötä koskevaan kohtaan 13.2. (korvausasteikko 1.500 – 8.000 euroa) ja keskivaikeaa masennusta koskevaan kohtaan 13.4.2 (korvausasteikko 2.000 – 4.000 euroa).

5. Korvaus kustannuksista ja ansionmenetyksestä

B:lle on aiheutunut kustannuksia edellä vaatimuksissa esitetysti saapumisesta Jyväskylään ja sieltä edelleen Laukaaseen vastaajan luo, yöpymisestä pahoinpitelyn jälkeen Jyväskylässä sekä kustannus hotelliyöstä myös toisella kerralla kesäkuussa 2023.

Edelleen hänelle on aiheutunut vähäisiä lääkekustannuksia.

B on ollut sairaalassa ja sairaslomalla vaatimuskirjelmästä tarkemmin ilmenevät ajanjaksot. Näistä ajanjaksoista hänelle on aiheutunut ansionmenetystä 864,75 euroa, 2.158,36 euroa, 855,76 euroa ja vielä 1.079,18 euroa. Kuukausiansioista on vähennetty hänen saamansa Kela -korvaukset.

Muut asiassa esitetyt vaatimukset

Muu vaatimus

Vastaaja D on velvoitettava suorittamaan asianomistaja A:lle ansionmenetyksestä 286 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 27.4.2024 lukien.

Vastaus

Kohta 1

D on kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen ja vaatinut syytteen sekä kaikkien siihen liittyvien vaatimusten hylkäämistä.

D ei ollut oikeudettomasti riistänyt asianomistajalta liikkumisvapautta. Menettelylle on ollut asianomistajan suostumus.

D ei ole missään vaiheessa havainnut, että asianomistaja olisi peruuttanut antamansa suostumuksen tai että hän olisi halunnut bdsm-toiminnan päättyvän, minkä vuoksi rangaistavuudelta edellytetty tahallisuus joka tapauksessa puuttuu.

D oli keskustellut asianomistajan kanssa ja sopinut tämän kanssa Suomeen tulosta. Huppu oli laitettu päähän vasta D:n kiinteistöllä. Osapuolten aikaisemmin käymän keskustelun perusteella asianomistaja on kuitenkin tiennyt mitä tarkoitusta varten hän on saapunut D:n luokse. Asiasta on osapuolten välillä sovittu edeltävissä keskusteluissa. Asianomistaja on lähtenyt pitkälle matkalle ulkomaille, mikä on indikoinut jo lähtökohtaisesti pidempää useampia päiviä kestävää bdsm-toimintaa.

D ja asianomistaja olivat yhdessä D:n luona allekirjoittaneet sopimuksen, mistä asianomistajalla olisi ollut mahdollisuus kieltäytyä.

D on huolehtinut siitä, että asianomistajalla on riittävästi ravintoa ja vettä sekä huopia ja peitteitä makuualustan lisäksi. Asianomistaja ei ole ilmoittanut päivittäisistä lääkinnällisistä tarpeistaan, mutta lääkelaukku on ollut asianomistajan ulottuvilla ja käytettävissä 10.2. eteenpäin. Tarkoituksena on ollut mallintaa tahdonvastaista tilannetta osapuolten tiedostaessa mahdolliset riskit. Toiminnalle on ollut asianomistajan suostumus, eikä hän ole ilmaissut D:lle haluavansa lopettaa aloitettua bdsm-toimintaa, mitä varten hän on D:n luokse tullut.

Tiettyä vierailuajan pituutta ei ollut sovittu vaan tarkoitus oli jatkaa bdsm-toimintaa kunnes osapuolet toisin sopivat.

Joka tapauksessa D kiistää, että vapaudenriistossa kyseisissä olosuhteissa täyttyisivät kvalifiointiperusteet. Kyse on ollut suostumuksellisesta bdsm-toiminnasta, jolloin vapaudenmenetyksen kestolle, vakavalle vaaralle sekä erityiselle julmuudelle ja vakavalle väkivallan uhalle annettavat merkitykset poikkeavat tavanomaisista tyyppitapauksista. Menettelyä ei ainakaan näissä olosuhteissa toteutettuna ole pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Kohta 2

D on kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen ja hän on vaatinut syytteen sekä kaikkien siihen liittyvien vaatimusten hylkäämistä.

D ei ollut yrittänyt tappaa asianomistajaa.

D myöntää kohdistaneensa bdsm-toiminnan yhteydessä väkivaltaa asianomistajaan. Kaikkeen toimintaan on kuitenkin ollut asianomistajan suostumus eikä D ole ylittänyt tätä suostumusta. D:llä ei ole varmoja muistikuvia, onko huppu ollut asianomistajan päässä väkivallan aikana. D pitää tätä kuitenkin epätodennäköisenä, koska toimintaan kuuluu olennaisena osana kasvojen ilmeiden tarkkailu. Teonkuvauksessa mainittu potkiminen on ollut pikemminkin jalalla tönimistä ja kevyttä tallomista.

D kiistää yrittäneensä antaa sähköä sukuelimiin. Sähköä on käytetty kuitenkin noin 10-15 kertaa käsivarsiin, jalkoihin ja jalkateriin. D on asianomistajan reaktioista havainnut asianomistajan olevan käsittelyn rajoilla, minkä vuoksi hän on keventänyt toimintaa. Sähköä ei ole edes ollut tarkoitus käyttää sukuelimiin vaan tältä osin on luotu ainoastaan uhkaa mielikuvan tasolla.

D myöntää asunnolla tapahtuneen bdsm-toiminnan sillä tarkennuksella, että injektioneuloja ei ole työnnetty peniksen varteen vaan pintaihon poimuun välttäen sisärakenteita ja verisuonia.

D kiistää ylittäneensä kestoltaan, laadultaan ja toimenpiteillään asianomistajan suostumuksen rajat. Asianomistaja ei ole pyytänyt D:ltä lisää ruokaa. Asianomistaja on joitakin kertoja pyytänyt lisää vettä, mitä D on toimittanut hänelle. Asianomistajalla on ollut riittävästi ravintoa ja vettä, eikä hän ole pyytänyt D:tä lopettamaan bdsm-toimintaa taikka vapauttamaan itseään. Tämä on antanut D:lle kuvan, että toimintaa jatketaan suunnitellusti.

D kiistää, että hän olisi suhtautunut piittaamattomasti asianomistajan henkeen ja terveyteen. Tarkoituksena on ollut simuloida avuttomuuden ja haavoittuvuuden tunnetta terveyttä vakavammin vaarantamatta. Asianomistajasta on ollut tarkoitus pitää huolta ilman pysyviä taikka vakavana pidettäviä vammoja siten, että toiminta ei vaikuta asianomistajan kykyyn toimia normaalissa elämässä kotiin palattuaan.

Vaihtoehtoiset syytteet

D kiistää syyllistyneensä menettelyllä vaihtoehtoisiin syytteisiin törkeästä pahoinpitelystä taikka heitteillepanosta.

Törkeä pahoinpitely

Asianomistaja on suostunut bdsm-toimintaan eikä D ole ylittänyt sitä, mihin asianomistaja on suostunut. D ei missään vaiheessa ole havainnut, että asianomistaja olisi halunnut peruuttaa antamansa suostumuksen taikka että menettely olisi ylittänyt sen, mistä osapuolet ovat sopineet. Näin ollen tahallisuus pahoinpitelyrikokseen puuttuu.

Joka tapauksessa D:n puolustus katsoo, ettei pahoinpitelyä ole tehty bdsm-toiminta ja siinä annettu suostumus huomioon ottaen erityisen raa'alla ja julmalla tavalla taikka että sitä olisi olosuhteet huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Heitteillepano

D kiistää, että olisi saattanut asianomistajan avuttomaan tilaan ja jättänyt sellaiseen tilaan heitteillepanon tunnusmerkistössä edellytetyllä tavalla. D on käynyt asianomistajan kanssa lääkekassin sisältöä läpi torstaina, mutta tuolloin asianomistaja ei ole kertonut mitään päivittäisestä lääkityksestä.

Kohta 3

D on kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen ja hän on vaatinut syytteen sekä kaikkien siihen liittyvien vaatimusten hylkäämistä.

Toiminnassa ei ollut ylitetty sitä rajaa, mihin asianomistaja on antanut suostumuksensa. Asianomistajaa ei ole pakotettu bdsm-toimintaan. Asianomistaja on osapuolten käymän aikaisemman keskustelun perusteella ymmärtänyt, että vierailun aikana voi tapahtua asioita, jotka ovat voimakkaampia kuin mihin hän mahdollisesti on aikaisemmin tottunut. Asianomistaja ei kuitenkaan ole missään vaiheessa ilmoittanut D:lle haluavansa lopettaa tai pyytänyt D:tä keskeyttämään toimintaa.

Asianomistajan bdsm-käsittelyn aikana D ei ole tunnistanut aitoa pelkotilaa tai tahtotilan muutosta, minkä vuoksi rangaistavuuden edellyttämä tahallisuus puuttuu.

Kun otetaan huomioon, että kyse on ollut bdsm-toiminnasta, johon asianomistaja on antanut suostumuksen, ei kvalifiointiperusteiden voida katsoa täyttyvän. Joka tapauksessa menettelyä ei ole pidettävä vallitsevissa olosuhteissa kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Kohta 4

D on kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen ja vaatinut syytteiden (törkeä raiskaus ja törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö) sekä kaikkien siihen liittyvien vaatimusten hylkäämistä.

Kaikki toiminta on tapahtunut vapaaehtoisesti ja yhteisymmärryksessä asianomistajan kanssa. Toiminnassa ei ole ylitetty sitä, mihin osapuolet ovat suostuneet. Asianomistaja on aikaisemman yhteydenpidon perusteella ymmärtänyt kyseisiä asioita tulevan tapahtumaan osana bdsm-toimintaa. Asianomistaja ei ole missään vaiheessa pyytänyt D:tä lopettamaan taikka ilmaissut toiminnan tapahtuvan vastoin hänen tahtoaan. D ei ole havainnut suostumuksen peruuttamista asianomistajan käyttäytymisestä. Asianomistajan reaktiot ovat olleet pikemminkin nautintoa kuin tuskaa ilmentäviä.

Osapuolet ovat sopineet bdsm-toiminnan harjoittamisesta. Asianomistajan bdsm-käsittelyn aikana D ei ole tunnistanut aitoa pelkotilaa tai tahtotilan muutosta. D ei myöskään ole havainnut suostumuksen peruuttamista taikka ylittämistä, minkä vuoksi rangaistavuuden edellyttämä tahallisuus puuttuu.

Syytekohdissa 3 ja 4 tarkoitettu ja kuvattu toiminta on rangaistavuuden ja suojeltavan oikeushyvän näkökulmasta päällekkäistä. Mikäli D tuomitaan syytekohdassa 4 törkeästä raiskauksesta tai raiskauksesta, ei häntä tulisi enää erikseen tuomita syytekohdassa 3 kuvatusta menettelystä.

Kohta 5

D on kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen ja vaatinut syytteen sekä kaikkien siihen liittyvien vaatimusten hylkäämistä.

D myöntää sopineensa asianomistajan kanssa yhteisymmärryksessä teonkuvauksessa tarkoitetun toimenpiteen suorittamisesta. Toimenpiteelle on ollut asianomistajan hyväksyntä ja suostumus. D ei ole taivutellut asianomistajaa toimenpiteeseen, vaan se on tehty asianomistajan aloitteesta ja pyynnöstä.

D kiistää teonkuvauksesta sen, että hän olisi tylsällä veitsellä kiskoen, koukkien ja repien sekä operaatiota viivyttämällä pyrkinyt aiheuttamaan ylimääräistä kipua asianomistajalle. D on käyttänyt kertakäyttöisiä kirurginveitsiä ja pyrkinyt suorittamaan toimenpiteen parhaan kykynsä ja osaamisensa mukaan. D on pitänyt taukoja asianomistajan voimien mukaan. Tarkoituksena ei ole ollut pitkittää operaatiota kivun lisäämiseksi, vaan edetä asianomistajan voinnin ja jaksamisen mukaisesti.

D on pyrkinyt tekemään operaation parhaan mahdollisen ymmärryksensä mukaan perehtymällä huolellisesti asiaan liittyvään ammattikirjallisuuteen. D on valmistautunut operaatioon niin huolellisesti kuin se on ollut olosuhteisiin nähden mahdollista. D oli aistinvaraisesti seurannut asianomistajan vointia. Asianomistaja ei ole tuonut esiin toimenpiteeseen vaikuttavia seikkoja D:n esittämistä kysymyksistä huolimatta. Mikäli kaikki nyt tiedossa olevat seikat olisivat olleet D:n tiedossa, ei hän olisi ryhtynyt toimenpiteeseen.

D kiistää, että operaation toteuttamisessa olisi ollut kyse sadististen tarpeiden toteuttamisesta. Operaation tuottama kipu ei ole ollut sellaista, mistä D nauttii bdsm-toiminnan yhteydessä.

Toimenpiteeseen on ollut asianomistajan suostumus, minkä vuoksi kvalifiointiperusteita ei voida katsoa olevan olemassa. Joka tapauksessa menettelyä ei tästä syystä johtuen ole pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Teonkuvauksen viimeinen kappale on ollut riitainen.

Kohta 6

D myöntää teonkuvauksen ja syytteen oikeaksi.

Kohta 7

D on kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen ja vaatinut syytteen sekä kaikkien siihen liittyvien vaatimusten hylkäämistä.

D myöntää, että tarkoituksena on ollut operoida asianomistajaa uudestaan leikkaamalla kivespussi kahtia ja tuomalla virtsaputken aukko kivespussin taakse.

Operaation aloite on tullut asianomistajalta ja hän on antanut suostumuksensa toimenpiteen suorittamiseen.

D on tehnyt kivespussiin viillon, minkä jälkeen hän on kokenut vointinsa huonoksi, eikä hän ole kokenut olevansa kykenevä operaation suorittamiseen. Osapuolet ovat yhdessä sopineet operaation keskeyttämisestä.

D katsoo, että kyse ei joka tapauksessa ole törkeän pahoinpitelyn yrityksestä, koska toimenpiteelle on ollut asianomistajan suostumus ja koska toimenpiteestä on luovuttu vapaaehtoisesti.

Kohta 8

D on kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen ja vaatinut syytteen sekä kaikkien siihen liittyvien vaatimusten hylkäämistä.

D oli keskustellut bdsm-toimintaan suuntautuneilla sivustoilla bdsm-toiminnasta kiinnostuneiden henkilöiden kanssa, mutta kiistää teonkuvauksessa kuvatun toiminnan miltään osin olleen suunnitelma asianomistajaan kohdistuvan törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen tekemiseksi.

Törkeän pahoinpitelyn taikka henkirikoksen tekeminen ei ole ollut toiminnan tarkoitus. D kiistää, että hän olisi käyttänyt hyväkseen asianomistajan terveyshuolia ja halua kadota yhteiskunnasta. Asianomistaja on itse ollut keskusteluissa aloitteellinen. Keskusteluissa on ollut kyse bdsm-toimintaan olennaisena osana kuuluvasta fantasioinnista ja mielikuvien luomisesta eivätkä keskustelut ole olleet suunnitelmia todellisuudessa toteutettavista tapahtumista.

D ei ollut varustellut asuintilalleen maakellaria rikoksen tekemistä varten. D:llä on ollut bdsm-toiminnassa käytettävää välineistöä, mutta sitä ei ole hankittu rikosten tekemiseksi, vaan käytettäväksi yhteisestä tahdosta tapahtuvaan bdsm-toimintaan.

Asianomistaja on itse halunnut pitää suunnitelman salaisena. Tältäkin osin kyse on ollut fantasian toteuttamisesta ja siihen liittyvän mielikuvan ylläpitämisestä eikä syytteessä tarkoitetun rikoksen suunnittelemisesta. Kaikki osapuolten tekemät toimenpiteet ja keskustelut ovat liittyneet fantasian ja siihen liittyvien mielikuvien ylläpitämiseen eikä törkeän pahoinpitelyn taikka henkirikoksen suunnitteluun tai valmisteluun.

D kiistää, että hän olisi käyttänyt hyväkseen asianomistajan heikkoa terveydentilaa ja psyykkistä kuntoa ja että hän olisi tullut ylittämään mahdollisessa bdsm-toiminnassaan sitä, mihin toinen osapuoli antaa suostumuksensa.

Tuomion perustelut

Syyksilukeminen

Kohta 1

D on kohdassa 1 syyllistynyt törkeään vapaudenriistoon siten, että hän on sulkemalla sisään, sitomalla, kuljettamalla ja muulla tavoin oikeudettomasti riistänyt asianomistaja A:lta liikkumisvapauden. D on keskustellut internetissä miehille suunnatuilla bdsm-sivustoilla ja sen jälkeen viestisovelluksessa asianomistajan kanssa ja sopinut asianomistajan matkustamisesta asuinvaltiostaan Suomeen D:n luokse tämän asunnolle. D:n ja asianomistajan tapaamisen tarkoitus on ollut suostumuksellinen bdsm-seksuaalinen toiminta.

Asianomistaja on saapunut keskiviikon ja torstain 8.-9.2.2023 välisenä yönä Jyväskylän lentoasemalle, mistä D on kuljettanut autollaan asianomistajan asuintilalleen Laukaaseen. D on taluttanut asianomistajan suoraan autosta kahleilla varustelemaansa maakellariin kysymättä asianomistajan suostumusta.

D on käskenyt asianomistajaa riisumaan itsensä alasti ja kahlinnut asianomistajan painavilla kahleilla nilkoista ja ranteista ja yrittänyt laittaa kaulaan kahleen ja sen jälkeen laittanut kaulaan ketjun ja kiinnittänyt kahleet ketjuilla maakellarin seinissä olleisiin kiinnikkeisiin. D on tehnyt kahlitulle asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa syytekohdassa 2 (pahoinpitely) kuvatulla tavalla ja tämän jälkeen laittanut asianomistajan maakellarin lattialle alastomana makaamaan seinään kahlittuna. D on ottanut hupun asianomistajan kasvoilta, sammuttanut valot ja jättänyt asianomistajan pimeään maakellariin yksin seuraavaan aamuun. Asianomistaja ei ole tiennyt olinpaikkaansa.

D on 9.2.2023 torstaina aamulla mennyt asianomistajan luokse kellariin ja allekirjoituttanut asianomistajalla mm. vankeudessa pitämistä ja vakavaa väkivallankäyttöä koskevan suostumuksen. D on tehnyt asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa syytekohdassa 2 kuvatulla tavalla ja jättänyt asianomistajan yksin kahlittuna maakellariin.

Torstaina 9.2.2023 illalla D on hakenut asianomistajan maakellarista asunnolleen, jonne asianomistaja on kävellyt lumessa alastomana kahleet jaloissa ja ranteissa. Asunnossa D on sitonut asianomistajan toimenpidetuoliin ja tehnyt asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa syytekohdassa 2 kuvatulla tavalla. D on vienyt asianomistajan takaisin maakellariin ja kahlinnut asianomistajan kellarin lattialle, jossa asianomistaja on ollut yksin seuraavaan aamuun.

Asianomistaja on suostunut bdsm -toimintaan liittyvään lyhytaikaiseen sitomiseen ja toimintaan, mikä ei aiheuta vahinkoa eikä fyysistä vaaraa. D on ylittänyt asianomistajan suostumuksen rajat vapaudenriiston laadun ja keston osalta. Asianomistajan vapaudenriiston aikana allekirjoittama suostumus ei ole pätevä sen antamisolosuhteet ja sisältö huomioon ottaen. Suostumus ei poista rikosoikeudellista vastuuta sen vuoksi että teolla on aiheutettu vakavaa vaaraa asianomistajan hengelle ja terveydelle.

Kohta 2

D on kohdassa 2 syyllistynyt pahoinpitelyyn siten, että D on tehnyt ruumiillista väkivaltaa asianomistaja A:lle ja vahingoittanut tämän terveyttä vapaudenriistoa koskevassa syytekohdassa kuvatuissa olosuhteissa.

D on jättänyt asianomistajan yöksi pimeään maakellariin alastomana ja seinään kiinni kahlittuna lattialle makaamaan niin, että asianomistaja ei ole pystynyt nousemaan jaloilleen. Kahleet ovat rikkoneet asianomistajan jalkojen ihoa.

D on torstaina 9.2.2023 aamulla antanut sähköiskuja sähkösauvalla/piiskalla ainakin 15 kertaa asianomistajan vartaloon, käsivarsiin, jalkoihin, jalkateriin ja ainakin yrittänyt antaa sähköä sukuelimiin. D on jatkanut väkivallan käyttöä, vaikka asianomistaja on kieltänyt ja huutanut kivusta. D on jättänyt asianomistajan alastomana kellariin kahlittuna.

D on torstaina 9.2.2023 illalla hakenut asianomistajan maakellarista asunnolleen, jonne asianomistaja on kävellyt lumessa alastomana kahleet jaloissa ja ranteissa. D on käyttänyt piikkipyörää jalkapohjissa ja lyönyt kepillä asianomistajaa jalkapohjiin. Asianomistaja on huutanut kivusta jalkapohjiin kohdistuvan väkivallan aikana. D on vienyt asianomistajan takaisin kellariin ja kahlinnut seinään kiinni. Asianomistaja on ollut yön yksin kellarissa.

Asianomistajalle on aiheutunut D:n menettelystä osin voimakasta kipua ja fyysisinä vammoina nirhaumaa/ruhjetta kämmeniin, kyynärvarsiin, säären alaosiin ja nilkkoihin, turvotusta kämmeniin, ihorikkoa akillesjänteiden päälle, nirhaumaa vatsalle ja reisiin sekä psyykkisenä seurauksena traumaperäinen stressihäiriö ja masennus.

Kohta 5

D on kohdassa 5 syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn siten, että D on tehnyt asunnossaan asianomistaja B:lle ruumiillista väkivaltaa leikkaamalla veitsellä asianomistajan peniksen irti.

D ja asianomistaja ovat pitäneet yhteyttä internetissä Manmods-sivustolla ja sopineet leikkausoperaatiosta, jossa D, joka ei ole terveydenhuollon ammattihenkilö ja jolla ei ole lääketieteen koulutusta, poistaa asianomistajan peniksen. Asianomistaja on 6.3.2023 saapunut D:n asuntoon operaatiota varten. D on allekirjoituttanut asianomistajalla laatimansa vastuuvapautussopimuksen. D on sitonut asianomistajan köydellä keskivartalosta ja jaloista toimenpidetuoliin siten, ettei asianomistaja ole päässyt liikuttamaan alavartaloaan. D on kotiolosuhteissa tylsällä veitsellä kiskoen, koukkien ja repien leikannut asianomistajan peniksen irti antamatta kivunlievitystä ja käyttämättä puudutetta operaation aikana aiheuttaen ylimääräistä kipua operaatiota viivyttämällä. D on käyttänyt operaatiossa veitsen lisäksi kynäpolttajaa verenvuodon tyrehdyttämisessä sekä ommellut verisuonia ja hermoja kiinni. Operaatio on kestänyt yli neljä tuntia.

D:n menettelystä on aiheutunut asianomistajalle voimakasta fyysistä kipua, virtsaputken supistumista ja umpeen kuroutumista siten, ettei virtsaaminen ole onnistunut ilman virtsaputken auki leikkaamista, häiriöitä seksuaalitoimintoihin sekä posttraumaattinen stressihäiriö ja masennusta. D:n veitsenkäyttötapa on aiheuttanut asianomistajalle turhaa ylimääräistä kudosvahinkoa. Oireiden vakava-asteisuuden vuoksi asianomistaja on joutunut psykiatriseen osastohoitoon. Menettelystä on voinut aiheutua asianomistajalle hengenvaarallinen shokkireaktio, verenmyrkytys, verisuonivaurio ja virtsaamiskyvyttömyys, jonka hankalimpana seurauksena pitkäaikainen munuaisvaurio ja munuaisten vajaatoiminta, virtsatietulehduksen riski sekä rakon hermovaurio.

Pahoinpitelyssä on aiheutettu vaikea ruumiinvamma. D on poistanut asianomistajan peniksen. Peniksen poistosta on aiheutunut virtsaamisvaikeuksia edellä kuvatulla tavalla. Rikos on tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, kun operaatiossa ei ole käytetty mitään kivunlievitystä tai puudutetta, ja D on pitkittänyt operaatiota, jolloin sen yhteiskesto on ollut yli neljä tuntia. D:n tarkoituksena on ollut tuottaa asianomistajalle maksimaalista kipua saadakseen operaatiosta tyydytystä sadistisille tarpeilleen. Pahoinpitelyssä on käytetty teräasetta eli veistä.

Rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon usean ankaroittamisperusteen täyttymisen lisäksi D:n henkilökohtaisten sadististen tarpeiden tyydyttämistarkoitus ja asianomistajan heikon psyykkisen tilan hyväksikäyttö näiden tarpeiden tyydyttämiseksi, D:n tarkoitus kerryttää markkinointimateriaalia uusien kontaktien saamiseksi, D:n piittaamattomuus toisen terveyttä kohtaan sekä hengenvaarallinen tekotapa D:n poistaessa kotiolosuhteissa ilman terveydenhuollon koulutusta peniksen asianomistajalta, jonka perussairautena on perinnöllinen verisuonitukos.

Kohta 6

D on kohdassa 6 syyllistynyt siihen rikokseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

Kohta 7

D on kohdassa 7 syyllistynyt siihen törkeän pahoinpitelyn yritykseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

Syytteen hylkääminen

Syytteet kohdissa 3, 4, 4.1 ja 8 hylätään.

Syyksilukemisen ja syytteen hylkäämisen perustelut

Kohta 1

Näyttö (kohtiin 1 – 4)

Kirjallista todistelua on tarpeellisilta osin selostettu näytön arvioinnin yhteydessä.

Henkilötodistelu

Asianomistaja A on kertonut, että nimimerkki mr- - - (jatkossa vastaaja D) otti häneen yhteyttä manmods-sivun kautta, koska oli nähnyt hänen profiilinsa. He muuttivat keskustelut Telegram-viestisovellukseen. Se oli helpompaa. He olivat vaihtaneet mielipiteitä, kertoneet omista fantasioistaan ja unelmistaan sekä keskustelleet ylipäätään elämästä. Vastaaja esitteli itsensä sadistina ja kertoi, että etsi kontakteja masokistien kanssa, mutta ei seksikontaktia. Asianomistaja oli tästä samaa mieltä, koska hän oli itse hiv-positiivinen. Hän kertoi vastaajalle kaikki hänen terveysongelmansa eli että hän sairastaa insuliinihoitoa ja lääkehoitoa tarvitsevaa diabetesta, lääkitystä vaativaa korkeaa verenpainetta ja hiv:iä, johon hänelle on yksi päivittäinen lääke. Koska häneltä on jouduttu poistamaan sappi, hänen verensokerinsa heittelee sen takia jo herkemmin.

Vaihdettiin mielipiteitä siitä, mitä kumpikin haluaisi tehdä BDSM-sessioiden aikana. He valmistelivat tarkkaan, miten toimitaan. He puhuivat rajoista, joita oli. D:n pitäisi huomata asianomistajan reaktiosta, missä rajat menevät. Raja olisi ollut hänen reaktionsa, se mitä asianomistaja haluaa mitä hänelle tehdään. Rajoista oli puhuttu esimerkiksi koskien diabetesta, että pitää olla varovainen infektioiden kanssa. Viesteissä ei ollut keskusteltu etukäteen turvasanoista.

Tapaaminen suunniteltiin helmikuulle 2023. D kehotti pitämään asian salassa ja ettei asianomistaja kertoisi omille läheisilleen, mitä olisi tekemässä. Ajateltiin jos kaikki ei sujukaan hyvin oli parempi, että tämä oli vain heidän välinen asia. Asianomistaja osti lentolipun vaihtomahdollisuudella, koska hän ja D eivät olleet puhuneet tarkasti miten kauan matka kestäisi. Alun perin asianomistaja oli ajatellut matkaa pelkkänä viikonloppumatkana, kun piti ottaa huomioon myös D:n työkiireet. Jos kaikki sujuisi hyvin, hän voisi olla yhden lomaviikon vapaana. Hän lähetti telegramissa kuitin lentolipusta ja pysäköinnistä ja ajatteli, että vastaaja voisi vapauttaa kalenteristaan nämä päivät.

Suomeen tullessa asianomistajalla oli laukku, missä oli lääkkeitä. Hän oli ajatellut, että kun menee majoittumaan D:n luokse, siellä on kaikkia hygieniatarvikkeita, joten hän ei ottanut niitä mukaan.

D oli pyytänyt lentoasemalta lähtiessä, että asianomistaja ei puhu mitään. Hän seurasi D:tä autolleen ja autossa laittoi laukun takapenkille. A ei saanut autossa puhua mitään. Kun hän istuutui autoon, laittoi D hänelle käsiraudat, hupun päähän ja aurinkolasit silmille, ettei hän näe mihin häntä viedään. Pään huputtaminen oli hyväksyttävää. D sanoi, että puhelin tulee olla pois päältä tai lentotilassa.

Ajomatka kesti ehkä 30 – 40 minuuttia. D laittoi tulemaan hänet ulos autosta ja vei hänet maakellariin, jossa oli kylmä. D sanoi, että hänen täytyy seurata hänen käskyjään. D laittoi hänet seinää vasten ja riisuuntumaan siten että oli edelleen huppu päässä. Sen verran näki, että joku valo oli tilassa. D laittoi vaatteet nurkkaan ja asetti raudat sääriin ja käsiin. D olisi halunnut laittaa jonkinlaisen rautajutun kaulalle tai kurkulle mutta ei onnistunut siinä, mikä oli hänen onnensa.

Ensimmäisestä sessiosta asianomistaja on kertonut, että D löi häntä kepillä tai patukalla ylävartaloon ehkä 30 – 40 minuuttia. Sen jälkeen D irrotti seinässä olleet raudat ja laittoi hänet makaamaan pienelle matolle lattialle ja antoi peiton. Hänellä oli huppu edelleen päässä. Samalla hetkellä, kun vastaaja tempaisi hupun päästä, katkaisi hän sähköt, joten oli pimeää. Hän ei tiennyt missä oli. D poistui. Kellarissa oli kylmää, ehkä 8 astetta lämmintä ja hän tärisi kovaa. Hän kutsui D:tä useamman kerran.

Asianomistaja pelkäsi ensimmäisen session jälkeen, että hänen verensokerinsa laskee liian alas (hypoglykemia) tai että hän vaipuisi koomaan. Hän sai nukuttua hieman. Peitto oli pienikokoinen. Jos hän suojasi jalkojaan ei peitto suojannut ylävartaloa. Hän ei pystynyt liikuttamaan kunnolla käsiään. Hänellä oli tarve virtsata, eikä hän tiennyt, kuinka senkin hoitaa siellä. Aamulla hän kuuli lentokoneiden ääntä ja arvasi, ettei ole kovin kaukana lentoasemasta. Kivien tai tiilien välistä näki valaistusta, joten hän pystyi päättelemään, mikä vuorokauden aika oli.

D tuli takaisin joskus torstaina aamupäivällä, jolloin hänellä oli sopimus mukanaan, mikä asianomistajan piti allekirjoittaa. Kun hän näki vastaajan katseen ei hän voinut tehdä muuta kuin allekirjoittaa. D sanoi, että tämä oli se sopimus, mikä sinun pitää allekirjoittaa. Tästä ei puhuttu sen enempää. Sopimuksesta oli ollut aiemminkin puhetta liittyen roolileikkiin. Hän oli nähnyt useita sopimusmalleja. Hänen kumppaninsa myös. Sillä hetkellä, kun asianomistaja allekirjoitti sopimuksen, oli hän huonossa kunnossa ja kylmissään, eikä pystynyt keskittymään siihen, mitä hän allekirjoitti. D:stä näki, että ”nyt minä omistan sinut ja olet vihdoin minun leikkikalu”. D antoi hänelle ämpärin, johon tehdä tarpeet.

Syyttäjä on kysynyt, onko asianomistaja ollut kahlittuna, kun D on lyönyt häntä. Asianomistaja oli koko ajan kahleissa ranteista ja nilkoista alkuhetkestä lähtien siihen ajankohtaan, kun poliisi hänet vapautti. Kahleiden kanssa hän pystyi juuri ja juuri kääntymään oikealta vasemmalle ja toisin päin.

Asianomistaja oli ollut kahlehtimisesta samaa mieltä D:n kanssa. Ajatuksena oli se, että katsotaan että kahleet ovat sopivat eivätkä aiheuta mitään ongelmia. D ei tullut tarkistamaan, miten kahleet ovat. Ne alkoivat pikkuhiljaa hiertää ihoa ja verenkierto käsissä alkoi heiketä. Hän ei voinut tehdä mitään, kun oli yksin suljetussa tilassa. Hän alkoi pikkuhiljaa ymmärtää, että tämä ei mennytkään niin kuin D:n kanssa yhdessä oli ajateltu. Hänelle ei tullut tilaisuutta selittää vastaajalle, koska hän oli tilassa yksin.

Asianomistaja ei ollut yhtä mieltä vastaajan kanssa siitä, että häntä pidetään kahlittuna kylmässä kellarissa ja valvomattomana, eikä hän voinut tarkistaa verensokeria. Kahlitseminen olisi ollut sopivaa, jos hän olisi tiennyt, mitä tapahtuu. Hän oli ollut vaarassa, koska D ei huomioinut hänen diabetestaan ja sokeritasapainon heittelyä.

Toisesta sessiosta kellarissa asianomistaja on kertonut, että sopimuksen jälkeen D alkoi kiduttamaan häntä. Asianomistajalta on kysytty, miksi hän käytti sanaa kidutus. Hän on vastannut, että niiden tekojen, joita D teki hänelle, tekotapa oli korkeammalla asteella. Hänellä on bdsm-kokemusta jo jonkin verran. Toiminta alkoi olla hänen oman sietokykynsä rajoilla. Oli siinä jotain mukana, mikä tuotti hänelle mielihyvää. Mutta joku muu, jolla ei ollut samankaltaista kokemusta kuin hänellä, olisi pyytänyt lopettamaan jo aiemmin.

Kylmyyden vuoksi kaikki tuntemukset olivat kaksinkertaisia. Häntä pelotti kovasti. D yritti tehdä ihokarvojen poistoa polttamalla, kun hän oli makuulla. D löi häntä patukalla ja sen jälkeen sähköpiiskalla useita kertoja. Sähköpiiskan käyttämisen hän pyysi lopettamaan useita kertoja. D yritti käyttää sähköä sukupuolielinten alueelle mutta siinä vaiheessa hän huusi jo todella kovaa. D tallasi häntä. D sanoi saksaksi ”tervetuloa todellisuuteen”. Asianomistaja pelästyi toden teolla ja ajatteli, että hän kuolee tänne. D:n luona olon vaikein hetki oli, kun sähköä oli käytetty, se oli kivuliain. Tuossa tilanteessa D oli hyvin määrätietoinen.

Syyttäjän vetoamin tavoin asianomistajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla 79: ”Silloin kidutukseni todella alkoi. Hän löi minua pampulla. Se oli musta, kova, kuminen pamppu niin kuin poliisin pamppu. Olin kylmästä kankea. Se lisäsi kipuani. Hän löi minua lukuisia kertoja lukuisiin kohtiin vartaloa paitsi ei kasvoihin eikä selkään.” Asianomistaja on oikeudessa todennut, että tämä oli oikein kirjattu.

Lopuksi hän sai kovaa leipää, tomaattia ja 1 litran vettä. Tämä ei ollut tarpeeksi johtuen hänen diabeteksestaan. D hylkäsi hänet kellariin. Tuolla hetkellä valo jätettiin tilaan päälle.

Hän kärsi jo alhaisen verensokerin oireista. Hän kärsi sydämen tykytyksistä, joka aiheutui kohonneesta verenpaineesta. D ei ollut kertaakaan kysynyt hänen voinnistaan.

Kolmannesta sessiosta asianomistaja on kertonut, että D tuli illalla, kiinnitti häneen käsistä jalkoihin menneet pienemmät ketjut ja lähti taluttamaan häntä lumihangessa. Hänen piti alastomana ja avojaloin kantaa ämpäriä, jossa oli virtsaa ja ulosteita. Painavat kahleet olivat aiheuttaneet hänelle jo ihovammoja. Ämpärin tyhjentämisen jälkeen D ohjasi hänet taloon.

D kiinnitti hänet makuulleen hierontapöytään. Tuolla hetkellä heillä oli normaali bdsm-sessio. Jos hän ei olisi ollut niin kylmissään, hän olisi kyennyt nauttimaan sessiosta. Toisaalta osa siitä mitä D teki ja mitä tapahtui, kuten kynttilä, tuntui ihan miellyttävältä.

D alkoi leikkiä hänen sukuelimellään, sekin oli ihan ok ja se oli ihan tavallista bdsm:ää. Virtsarakkoon ulottunut toiminta oli ”superhyvää”. D oli koskettanut virtsarakon lähellä olevaa lihasta, ”se oli ok”. Asianomistaja on masokisti ja hän saattaa saada nautintoa kivun tuottamisesta ja jos virtsarakkoon tulee vammoja, ne paranevat parissa päivässä. Toisaalta asianomistaja on kertonut, että johtuen tapahtumien olosuhteista oli hän niin peloissaan, ettei pystynyt saamaan sessiosta sellaista mielihyvää, jota hän olisi voinut saada jossain toisessa tilanteessa. Hän oli niin heikossa kunnossa, että juuri ja juuri pysyi pystyssä. Jossain vaiheessa hän ymmärsi, että hän murtui henkisesti. Hän alkoi itkeä voimakkaasti. D yritti rauhoitella häntä. Itkun jälkeen D otti esille jonkinlaisen piikkipyörän ja kuljetti sitä hänen eri paikoissa, se oli ihan ok ja hän ihan piti siitä. Mutta kun D koski jalkoihin, hän huusi aivan valtavasti.

Asianomistaja olisi voinut hyväksyä kaiken muun tapahtuneen asunnon sisällä mitä D teki, mutta se oli väkivaltaa mitä D teki hänen jalkapohjiin. D:n olisi pitänyt huomata hänen reaktionsa, kuinka kovaa kipua se aiheutti. Muuten oli tyypillinen bdsm-sessio lukuun ottamatta piikkipyörää. Hänen jalkansa olivat kiinnitettyinä hierontapöytään. Talossa tapahtuneen session aikana, 4 tunnin aikana asianomistaja yritti puhua D:lle mutta tämä sanoi, että hänen pitää vaieta ja totella häntä. Hän olisi halunnut sanoa, että lopeta, mutta koska hän oli niin jähmettynyt, ei pystynyt tekemään niin.

Session jälkeen D antoi hänelle ruokaa.

Todellisen mestarin tulee pystyä näkemään, kun kumppanin sietoraja tulee vastaan. D ei ollut välittänyt fyysisten tai psyykkisten kärsimyksen aiheuttamisesta.

Syyttäjä on vedonnut asianomistajan kuulustelukertomukseen esitutkintapöytäkirjan sivulle 59: ”mitä seuraavaksi tapahtui. sitte sen jälkeen hän alko vähän niinku ihan selvästi testaa niinku näitä minun niinku äärirajoja. Elikkä hän edelleen niinku kosketteli, öö, niinku näitä minun niinkun nännejä, ja sitten hän kosketteli minun jalkoja. Ja, öö, minun jalat ovat niinkun aivan sellaiset niinkun hyper, öö, herkät, hypersensitiiviset, öö, koska minulla on se diabetes. Öö, ja minä kyllä niinkun vähän siinä huusin ja ulvoin, öö, mutta aina, kun minä sanoin, että hänen pitää lopettaa, niin kyllä hän lopetti.” Huomioiko D bdsm-session aikana jotain sinun reaktioitasi? Asianomistaja on todennut, että kyllä siinä oli vastavuoroisuutta mitä kuuluikin olla ja D oli läsnä.

Vastaaja D:n avustaja, asianajaja H on vedonnut asianomistajan kuulustelukertomukseen esitutkintapöytäkirjan sivulle 80: ”Sessio kesti noin kaksi tuntia.” Asianomistaja on todennut, että tämä voi pitää hyvin paikkansa. Tuolloin oli ollut mielihyvän hetkiä ja hetkiä, kun hän romahti ja alkoi itkeä.

Kolmannen session jälkeen asianomistaja kysyi D:ltä, miksi hänen piti palata takaisin maakellariin. D vastasi, että koska hän on niin päättänyt.

Paluumatkalla hän ymmärsi, että hän joutuu jatkamaan vankeutta. Koska kellarin ovi oli jäänyt auki, sekin vähä lämpö oli tullut ulos ja oli aivan jääkylmä. D otti pienemmät ketjut pois ja raudoitti hänet ja kahlitsi sekä kädet että jalat seinään. D jätti hänet yksin kellariin. Sää kylmeni iltaa kohtaan. Asianomistaja alkoi pelkäämään vielä lisää, koska hänellä ei ollut lääkkeitä. Asianomistaja pelkäsi, jos verensokeri laskee alas miten hän saa sen ylös.

Perjantaiaamuna D tuli ilmoittamaan, että hän on sairas tai vilustunut ja ettei voi pitää hänestä huolta sekä antoi asianomistajalle takaisin laukun, jossa oli hänen tavaransa, mm. lääkkeet, puhelimen laturi, ruokaa ja 2 litraa vettä. D toi hänelle kaksi peittoa lisää. Asianomistaja yritti kysyä, mitä nyt tapahtuu. Tuolloin hän koki, että hän oli tullut hylätyksi loukkoon.

Asianomistaja odotti, että D olisi tullut katsomaan häntä myöhemmin perjantaina miten hän voi, mutta D ei tullut. Edelleen lauantai-aamuna hän odotti D:tä ja oli ihmeissään, että eikö sopimusta noudateta. Kun D:tä ei näkynyt, hän alkoi heittää ihmisille hyvästejä. Asianomistaja ajatteli äitiään, joka oli kuolemaisillaan, ja muita läheisiään. Sunnuntaina aamuyöstä hän veti insuliinikynän pohjaan asti. Asianomistajalla oli itsetuhoisia ajatuksia, mutta hän oli niin heikossa kunnossa, ettei kyennyt vahingoittamaan itseään.

Sunnuntaina alkoi kuulumaan ääniä ulkoa. Asianomistaja kuuli hennon piippauksen kännykästä. Sen mukaan puhelimessa saattoi olla hieman akkua vielä jäljellä. Hän ajatteli, että nyt hänen täytyy yrittää vapautua, koska hänen vointinsa heikkeni päivä päivältä ja jotta hän ei kuolisi kellariin. Vaatteet ja puhelin olivat olleet kellarissa liian kaukana. Asianomistaja oli yrittänyt irrottaa kahleita jo aiemmin, perjantaina ja lauantainakin, mutta ei ollut onnistunut siinä. Hyvällä onnella hän sai irrotettua yhden kiinnityskahleen seinästä. Siten hän kykeni mennä kellarin ovelle. Asuinrakennus oli pimeä. Asianomistaja pelkäsi, että D tulisi takaisin ja huomaisi, mitä hän oli tekemässä. Hän meni takaisin ja yritti laittaa kahleen uudelleen kiinni. Hän piilotti puhelimen alleen, mutta päättikin soittaa hätänumeroon.

Noin 20 minuutin kuluttua poliisi löysi ja vapautti hänet. Poliisilla oli hankaluuksia irrottaa ketjut ja kahleet. Poliisi löysi D:n hallusta avaamistyökalun.

Kellarista poistuessa asianomistajan oli hankala kävellä, koska nilkoissa oli vammoja. Ambulanssi vei hänet sairaalaan. Poliisi kävi kysymässä, halusiko hän tehdä rikosilmoituksen ja hän sanoi, että kyllä. Häntä oli kuulusteltu monta kertaa.

Asianomistajalle tuli tunne, että D jatkaa menettelyään hänen kuolemaansa saakka, kuten oli sopimuksessa, jonka D oli vaatinut häntä allekirjoittamaan. Jos hän olisi joutunut olemaan kellarissa viikon lisää, hänen elämänsä olisi päättynyt. Silloin kun hän oli kellarissa, häntä ei käytännössä ollut olemassa, kukaan ei tiennyt, että hän oli siellä.

Asianomistaja ajatteli, että kyse olisi ollut tavanomaisesta mestarin ja orjan välisestä suhteesta, jossa tarkkaillaan toisen henkilön reaktiota. Asianomistajan kertoman mukaan kyseessä piti olla toiminta, joka tähtää mielihyvään mutta se päättyi katastrofiin.

Yleensä kun BDSM:ssä henkilö asettautuu oman mestarin ja herran alaisuuteen asettaa tämä oman elämänsä tai hengen tämän käsiin. Hän yritti omalta puolelta osoittaa sellaista luottamusta, mikä kuuluu bdsm:ään, että orja kunnioittaa herraansa ja osoittaa kunnioitusta. D:n menettely oli vastoin sitä luottamusta mitä oli jo ehtinyt heidän välillään tapahtua. Asianomistajan käsityksen mukaan D ei ole mikään mestari, vaan puhdas sadisti. D oli pyrkinyt toteuttamaan vain omia fantasioitaan. Todellisen mestarin täytyy pystyä näkemään, kun kumppani tulee lähelle fyysisiä tai psyykkisiä rajojaan. D ei välittänyt mistään tällaisesta, ei hänen reaktioistaan. D:n luona hänen oli vaikea ilmaista itseään. Täydellisesti hylätyksi tulemisen tunne oli pahinta, kun kukaan ei tiennyt, missä hän on eikä löytäisi häntä koskaan. D ei koskaan sanonut, milloin tulee katsomaan häntä seuraavan kerran. Hänellä ei ollut mahdollisuutta puhua D:n kanssa. Tämä ei kuunnellut häntä ja kävi kellarissa vain oman sadistisen mielihyvän johdosta.

Tapahtuman jälkeisistä oireista asianomistaja on kertonut, että hänelle tulee valtavasti muistikuvia tapahtumista. Hän haistaa kellarin hajun nenässä, näkee välähdyksittäin kuvia, kuulee kahleiden kilinää, on kylmä tai palelee. Elämää on vaikeaa jatkaa. Jos joku esimerkiksi kävelee häntä kohtaan nopeammin, hän säpsähtelee ja säikähtelee. Hän ei pysty harrastamaan seksiä kumppaninsa kanssa. Hänellä on pelkoja. Asianomistaja tuntee, ettei pysty koskaan luottamaan kehenkään. Hän ei pysty tällä hetkellä olemaan kunnolla edes elämänkumppaninsa kanssa. Joka päivä hän elää uudelleen sen, mitä joutui D:n luona elämään. Asianomistaja yrittää psykologin kanssa työstää tapahtumia kaksi kertaa viikossa. Asianomistaja oli saanut henkitorven tulehduksen ja hänen jalat olivat kipeät kahden kuukauden ajan kahleiden vuoksi. Kenkien pitäminen jalassa oli hankalaa. Vasen ranne oli kivulias, käsi turposi ja kipuoireita oli 3 – 4 kuukautta tapahtumien jälkeen. Fyysisesti hän oli muutoin toipunut. Kaikki on totta, mitä psykologi on hänestä lausunnossaan kirjoittanut. Teon jälkeen hoitovaste insuliiniin on heikentynyt ja verenpaine on noussut, niillä on yhteys siihen, mitä hän on kokenut.

Esitutkinnassa asianomistaja on kertonut syyttäjän vetoamin tavoin sivuilla 66 – 67: ”juuri näinhän se menee tuossa SM:ssä, että… mestarin tulisi tuntea niinku sen oman orjansa ja alistettunsa niinkun rajat… elikkä tavallaan nähdä se, että koska… se orja ei enää kestä lisää… että kun tulee niitä lyöntejä yksi, kaksi, kolme ja sitten, kun hän näkee, että… alistettu orja ei kestä enää lisää, niin silloinhan hänen pitäisi alkaa tekemään jotain muuta, tehdä eri tavalla…ja sitten esimerkiks siinä tilanteessa, kun minä olen saanut jo liikaa kipua… niin minulla ei ehkä ole ollut enää edes…henkeä, siis en... ole pystyny niinkö hengittää tarpeeksi, että olisin… pystynyt huutamaan vaikka "punainen" taikka pyytänyt huutamaan sen "stop", vaan sieltä on tullu vaan paf, paf, paf niitä lyöntejä samalle paikalle, ja se on aika sattunut tietysti kovaa… ja minulla ei ole ollut siis voimia eikä kykyä enää huutaa niinku, että stop.”

Syyttäjä on vedonnut asianomistajan kuulustelukertomukseen esitutkintapöytäkirjan sivulle 83 ja 84: ”Fantasian ja todellisuuden välinen raja ylittyi sen sauvaepisodin aikana. Sen episodin aikana minä todellakin halusin lopettaa sen leikin ja huusin ”STOP STOP. En muista enää milloin, mutta hän sanoi aikovansa tappaa minut.” Mitä tulee siihen, missä hän meni liian pitkälle, mainitsen sen sähkösauvan ja sen pyöröleikkurin jaloissa. Lisäksi on se aika, jonka olin kahlittuna. Lisäksi se, että minut jätettiin heitteille silloin perjantaina, saattoi minut vaaraan.” Asianomistaja on todennut, että tämä pitää paikkansa.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan D ostaisi asianomistajalle paluulipun. Kaikki jäi kuitenkin auki, asioista olisi pitänyt keskustella. Kun hän saapui, oli hän D:n orja.

Asianomistajan avustaja, asianajaja I on vedonnut asianomistajan kuulustelukertomukseen esitutkintapöytäkirjan sivulle 84: ”Olimme todellakin sopineet vapauttamisestani. Määräaika oli, kun hänen piti palata siihen kaupunkiin, josta hänen lentonsa lähti. Se oli suunnilleen muutama päivä. Kyse ei ollut missään nimessä heittellejätöstä johonkin loukkoon. Kyse oli BDSM-sessioista ja vapaista hetkistä, jolloin voi tutustua maahan.” Asianomistaja on oikeudessa todennut, että asia oli näin. Mestari/orja -suhteeseen kuuluu, että vietetään aikaa hyvää aikaa yhdessä.

Vastaaja D on kertonut harjoittaneensa BDSM-toimintaa 80-luvulta lähtien. Hänen toimintansa painottuu fyysiseen sadomasokismiin, joka on osapuolten yhteiseen tahtoon ja suostumukseen perustuvaa.

Vuodesta 2006 hänen luonaan on ollut vierailijoita muutaman päivän ajan tai yli viikon. Joillekin dominanssi ja toisille alistuminen on tärkeää. Pidemmälle mentäessä jotkut haluavat saada kokemuksen siitä, millaista tahdonvastainen vankeus on. Tasapainottelu, mikä on fantasiaa ja mitä tullaan todella tekemään, on toisinaan vaikeaa. Aiemmin hänelle ei ole sattunut näin pahoja virhearviointeja.

Psykologiassa sadismi tarkoittaa vakavampaa asiaa kuin bdsm:n yhteydessä. Hän on kiinnostunut reaktioista mitä toinen haluaa kokea. Kivun tuottaminen voi olla epämukavuutta ja lievää. Monille bdsm on seksin höyste. Hänelle bdsm-kokonaisuus on itsessään riittävää. Kun bdsm-toimintaa harrastavia ihmisiä on varsin vähän pääkaupunkiseudun ulkopuolella, kontakteja löytyy internetistä, sekä ulkomaisilta että suomalaisilta sivuilta. Joko hän löytää profiilin tai kontaktinhakuilmoituksen tai toisin päin. Tästä lähtee viestinvaihto siitä, minkä tasoista ja missä toimintaympäristöstä roolileikki tapahtuisi.

Etukäteen sovitaan erittäin tarkkaan rajat, mitä noudatetaan ja mitä ei saa tapahtua, mikä on jäljelle jäävien jälkien vaikeusaste. Toiminnan kohteena olevat osapuolet antavat ohjeen siitä, kuinka kovaa voimaa voi käyttää. Sovitaan tekniikasta ja intensiteetistä. Otetaan käyttöön turvamerkki. Sen turvin alistettu voi keskeyttää toiminnan ja pyytää jatkoneuvottelun tai keskeyttää session täysin. Oli se kuinka kesken tahansa.

Kun on päästy yksimielisyyteen, sovitaan päivämäärä, kellonaika ja tuleeko asiakas hänen luokseen vai hakeeko hän. Automatkan aikana tai teekupin ääressä rupatellaan ja varmistutaan että molemmat ovat ymmärtäneet oikein ja että luonnossa toinen tuntuu turvalliselta kumppanilta. Ennen toimintaan ryhtymistä kerrataan turvamerkit, rajat, tekniikat ja kuinka pitkään aiotaan leikkiä. D seuraa toisen henkilön käyttäytymistä mm. kasvoissa ja kehossa näkyviä reaktioita, vointia ja jaksamista ja sen mukaan hän pyrkii säätämään intensiteetin, tyylin ja tekniikan. Vaikka on sovittu, että hän on armoton vanginvartija ja toinen ilman oikeuksia, mutta jos ihminen pyytää lopettamaan, on hän lopettanut. Jos toinen osapuoli haluaa käyttää turvamerkkiä, D kokee epäonnistuneensa turvamerkin suhteen. Kun leikki on päättynyt rupatellaan tasavertaisesti siitä, miten oli mennyt, jotta pystyy oppimaan jatkoa varten.

Bdsm-toiminta kattaa laajan kirjon asioita. Se ei kaikilla liity seksiin, vaan kyse on valta-asemalla ja fetisseillä leikittelemisestä. BDSM-session dominantilla on vastuu ja alistujalla valta. Suostumusasiakirjaa käyttäen varmistutaan, että kumpikin osapuoli on varmistunut siitä, mitä varten ollaan hänen luokseen tulossa. Suostumuksella ei voi luopua kaikenmoisista ihmisoikeuksista. Tekstin muodossa annettu suostumus on tunnelman luomista vierailulla tapahtuvan kivun tuottamista tai vankina pitoa varten.

Menettely riippuu siitä, minkä tyyppisestä sessiosta on sovittu. Tyypillisellä iltapäivävierailulla on käytössä turvamerkit. Osapuoli voi suorasanaisesti sanoa, mitä tehdään ja mitä lopetetaan tekemästä.

D:n internet-profiilisivuilla on 11 käyttäjätunnusta hänen seuraajinaan, jotka kaikki ovat käyneet hänen luonaan.

Asianomistaja A:n kanssa on ollut kyse fyysisestä kivun tuottamisesta. Oli tarkoitus mennä hyvin lähelle hänen rajojaan ja tuottaa voimallinen elämys, jota tämä ei ole muualta saanut.

Kontakti asianomistaja A:n kanssa muodostui Manmods.com sivustolla. D ei muista, kumpi heistä otti yhteyttä ja kumpaan. He keskustelivat aluksi englanniksi, mikä aiheutti väärinkäsityksiä. He siirtyivät Telegramin puolelle keskustelemaan saksan kielellä. He kävivät läpi asioita liittyen non-consent -tilanteeseen, mitä tapahtuisi. Asianomistaja kertoi jotain tilanteestaan. Keskustelu hänen kanssaan oli samanlaista mitä esitutkintapöytäkirjaan liitetyissä keskusteluissa muiden henkilöiden kanssa on ollut. Viesteistä osa oli fantasiaa ja osa fantasiasävytteistä totta.

Asianomistajan kanssa oli puhe, että tämä oli joko ilman vaatteita tai minimaalinen vaatetus päällä aina kahlittuna eikä tämä voi tietää tuleeko D takaisin 2 tunnin tai 2 päivän päästä. Ei keskusteltu turistikierroksesta Suomessa. Joissain keskusteluissa hän sanoi asianomistajalle, että ei etsi rupattelukumppania tai matkaseuraa.

Asianomistaja tuli suoraan Tikkakosken lentoasemalle keskiyön paikkeilla. He kohtasivat aulassa, jossa on kameroita ja samoin pysäköintialueella oli kameravalvonta. Asianomistaja A:n kanssa ei ollut samantapaista toimintaa kuin viesteissä muiden kanssa. Hän odotti lentoaseman aulassa, asianomistaja tuli saapuvien portista, he tunnistivat toisensa. Ei ollut käyty pitkällistä keskustelua, vaan hän kysyi mennäänkö, asianomistaja oli nyökännyt. Ajomatka oli noin 15 minuuttia. Autolla hän laittoi asianomistajalle käsiraudat, teipatut aurinkolasit ja lähtivät matkaan. Autossa ei puhuttu mitään. Tilalle saavuttua hän otti aurinkolasit pois ja laittoi neopreenihupun asianomistajalle (kuvaliite sivulla 254 esineet numero 14). Hupussa oli silmien aukot. Kellarissa hän irrotti käsiraudat, käski riisuuntumaan, kiinnitti ranne- ja nilkkakahleet ja kiinnitti molemmat kahleet päätyseinällä oleviin lenkkeihin. D yritti kiinnittää asianomistajan kaulaan kaularaudan, mutta se oli joko liian leveä mahtuakseen leuan ja solisluun väliin tai liian pieni kaulan ympärille taikka siinä oli väärä lukko, joten hän laittoi kaularaudan sijaan ketjun. Sitten D käytti asianomistajaa hetken nyrkkeilysäkkinä. Lyöntejä oli rintaan, kevyitä lyöntejä vatsan seudulle, mahdollisesti avokämmenellä myös rintaan, olkavarren ja reiden lihaksiin. Tämän jälkeen hän irrotteli kahleiden kiinnitykset ja opasti istumaan makuualustalle. Sitten D kiinnitti ketjut siten, että asianomistaja pystyy nousemaan, istumaan ja kääntämään kylkeään. Makuualustan lisäksi oli huopia, ämpäri, yksi 2 litran juomapullo, jossa vettä. D ei kysellyt pärjääkö hän, mutta toivotti asianomistajalle hyvää yötä.

D ei enää varmuudella muista asioiden järjestystä. Jossain välissä hän antoi sitoumusasiakirjan allekirjoitettavaksi. Se oli muokattu jossain verkkokansiossa olleen rungon pohjalta.

Talolta palatessa hän kiinnitti kahleet siten, että asianomistaja oli lattialla selinmakuuasennossa, jolloin tällä oli huomattavasti rajoitetumpi mahdollisuus liikkua verrattuna öiseen tilanteeseen.

Torstai aamuna D yritti käyttää kaasupoltinta vatsan ja rintakehän ihokarvojen polttamiseen, mutta hän ei saanut liekkiä vakaaksi. Hän oli käyttänyt jotain kellarissa ollutta raippaa tai ruoskaa. Jollain kellarikäynnillä hän oli tallannut asianomistajan reittä. Asianomistajan reaktiot olivat varsin voimakkaita torstaiaamuna liittyen sähköpiiskahoitoon. Hän ei ollut antanut sähköä napalinjan yläpuolelle eikä kaulan ja olkanivelten yläpuolelle. Hän piti sähköpiiskaa siten, että sillä lähestyttiin asianomistajan nivustaivetta, sukuelämiä, ja sanoi että ”tervetuloa todellisuuteen”. Asianomistaja oli sanonut stop ja D oli lopettanut joko tähän tai omiin havaintoihinsa. Hän oli pitänyt yllä tahdonvastaisuuden fantasian ilmapiiriä eikä ollut jatkanut tahdonvastaisuuden yli.

D oli antanut asianomistajalle ruokaa. Hän kysyi asianomistajalta, pärjääkö tämä muutaman tunnin.

Hän meni torstaina illalla hakemaan asianomistajan, joka otti jäteastian ja se vietiin kompostiin tyhjennettäväksi. Se jäi oven viereen odottamaan, kun he menivät taloon sisälle. Talossa hän opasti asianomistajan toimenpidetuoliin ja kiinnitti tämän köysillä. Tilanteeseen sisältyi pyykkipoikien laittoa käsivarsien ja reisien sisäpintaan, nivustaipeisiin ohueen ihoon ja pyykkipoikien liikuttelua, palavasta kynttilästä steariinin tiputtamista vatsan ja kyljen alueelle ja hän poisti steariinin joko tylsällä pöytäveitsellä tai kammalla kaapien. Sitten hän otti sähköstimulaattorin, joka vastaa marketista ostettavia tens-laitteita. Hän laittoi yhden elektrodin asianomistajan sukuelimen alueelle terskaan tai sen taakse ja toisen välilihaan. Sitten hän alkoi leikittelemään laitteella, pulssin pituudella ja stimulointivirralla. Penis oli pyyhitty desinfiointiaineella. Steriilistä pakkauksesta otetuilla neuloilla D lävisti peniksen pintaihon ja otti pätkän punaista puuvillalankaa. Hän sitoi nauhan 4 tai 5 neulan ympärille salmiakkikuvion tapaisesti. Hän liikutteli ja irrotteli neuloja. Pyyhki vähäisen vuotaneen veren pois desinfiointiliuoksella. Sitten hän otti näytteenottoharjan ja varovasti työnsi sen asianomistajan virtsaputkeen videolta nähtävällä tavalla. Tunnustellen välilihan alueelta, missä harja liikkuu, hän pyrki varmistamaan, ettei harja mene syvälle rakkoon saakka. Tämä pulloharjatoimenpide johti limakalvorikkoon ja pieneen veren tihkumiseen. D irrotteli neulat mahdollisimman kivuttomasti ja köydet, istuutui asianomistajan viereen ja laittoi käden tämän olkapäälle. D kehotti tätä hengittelemään syvään ja rauhallisesti. Asianomistaja sai rauhoiteltua itseään. Tämä mainitsi jotain saattohoidossa olevasta äidistään.

D oli taputellut asianomistajan jalkapohjia kapealla raipalla tai kepillä. Piikkipyörää D oli käyttänyt rintakehällä ja nännien kohdalla sekä jalkapohjissa. Piikkipyörän yhteydessä asianomistaja reagoi todella voimakkaasti. Asianomistajan huuto oli yllätys, mikä tapahtui joko kepin tai piikkipyörän kosketuksessa. Reagointi ei merkittävästi tasaantunut, joten hän lopetti jalkapohjiin koskemisen pian. Hän ei ollut aiemmin törmännyt hypersensitiivisyyteen. Asianomistaja reagoi voimakkaasti myös kaasupolttimeen kellarissa.

D oli kysynyt asianomistajalta mitä tehdään, miltä hänestä tuntuu, haluaako jatkaa vai haluaako tämä matkustaa saman tien takaisin. Asianomistaja hengitti syvään muutaman kerran ja sanoi, että kyllä jatketaan eikä lopeteta vierailua kesken. Asianomistaja sanoi, että kiitos, tämä oli minulle erittäin mukavaa. Sessio kesti nelisen tuntia.

Asianomistajalla oli mukanaan verensokerin mittauslaite, lääkkeet, katetreja ja inkontinenssisuojia. Asianomistaja oli tuonut hänelle injektioneuloja.

D oli kysynyt asianomistajalta, haluaako tämä käyttää verensokerin mittauslaitetta. D ei muista, olivatko he keskustelleet kunkin lääkkeen päivittäisestä annostuksesta ja ottoajankohdasta. Lääkkeiden olemassaolon hän tiesi. D luuli kysyneensä vielä kerran miltä asianomistajasta tuntuu ja haluaako tämä jatkaa vierailua niissä merkeissä, mitä oli sovittu. Hän talutti asianomistajan olkavarresta tukien takaisin kellariin. Heillä oli mukanaan täytetyt vesipullot. Asianomistaja jäi nukkumaan ja hän meni iltatoimiin ja yöpuulle.

Perjantaiaamuna D vei asianomistajalle ruisleipiä, vihanneksia ja pakastimesta sulamaan otetun einesaterian. Hän vei tavarat asianomistajan matkalaukkuun pakattuna. D kertoi asianomistajalle, että hän ei ainakaan nyt pysty ”peuhaamaan” hänen kanssaan, koska hänellä on flunssa.

Viikonloppuna hänen puolisonsa tuli käymään. Asunnon ulko-ovelta alkoi kuulua ryske, kun puoliso oli poistunut.

Heidän välillään oli sovittu viesteissä mitä BDSM-toimintaa tehdään, mutta ei ollut tarkkaan sovittu, kuinka paljon kutakin toimintaa tapahtuu. D piti itsestään selvänä, että kuten moni muukin, asianomistaja tulee useaksi päiväksi kahlittuna ja vangittuna pidettäväksi eikä sellaiseen isäntä/orja tilanteeseen, jossa tämä liikkuu vapaasti orjana.

Torstaina D koitti laskeskella kalorimäärän, jonka asianomistaja päivittäin tarvitsisi. Hän yritti pitää huolen, että asianomistajalla on riittävästi vettä ja ruokaa käytössään.

Kun asianomistaja lähetti hänelle erään kaupungin pysäköintilapun, sai D käsityksen, että viimeistään tuolloin asianomistaja oli matkalla kotiin. Tarkoitus oli, että maanantain tai tiistaina aikana, noin viikon vierailun loppupuolella keskustellaan, onko tässä kohtaa asianomistaja ollut lähdössä turistikierrokselle Suomeen, kotiin vai onko vielä täällä. Tämä ei toteutunut D:n omituisen sairauden takia.

Syyttäjä on vedonnut D:n kuulustelukertomukseen esitutkintapöytäkirjan sivulle 105: ”Asianomistaja oli voimakkaasti masokistinen ja minä vahvasti sadistinen. Mieltymyksemme kohtasivat ja sovimme, että asianomistaja tulisi luokseni. Sovimme Telegramissa asianomistajan saapumisajasta ja sovimme, että hän tulisi luokseni keskiviikkona 8.2.2023. Matkan pituus jäi suunnittelussa avoimeksi ja minulle välittyi sellainen kuva, että hän olisi halunnut jäädä pysyvästi. Keskustelimme Telegramissa asioista, joita hänen käyntinsä aikana tulisi tapahtumaan. Sovimme, että käsittely häntä kohtaan saa olla rajua ja aiheuttaa voimakastakin kipua sekä pitkään kestäviä arpia. Sovimme, että hänen liikkumistaan saadaan rajoittaa ja sovimme, että voin laittaa hänet kahleisiin pihani vanhaan kellariin. Jo Telegramissa keskustellessamme asianomistaja käytti sanontaa "Master decides” eli jätti päätäntävallan minulle. Hän antoi kyllä omia ehdotuksia, mutta minä sain lopulta tehdä valinnan, kuinka käytännössä häntä kohtelisin tai kuinka liikkumisvapauttaan rajoittaisin. Sovimme Telegramissa, että hänen tulen kahlitsemaan hänet ja hänen pakenemisensa tulisi olemaan vaikeaa, ellei mahdotonta. Kipu tulee olemaan kovaa ja häntä tullaan kohtelemaan nöyryyttävällä tavalla.”

D on todennut, että sanamuodot ovat kuulustelua tehneen muokkaamat ja kertomus oli hänen lukemansa. Hän on käyttänyt esitutkinnassa liian voimakasta sanamuotoa, asianomistaja ei ollut tulossa pysyvästi hänen luokseen.

”Asianomistajalla oli yksi kassi mukanaan. Kassissa oli katetri, injektioruiskuja, verensokerin mittauslaite, verensokerikynä, keksejä, pari vaippaa ja lääkkeitä hiv-virusta varten. Asianomistajalla on diabetes ja hiv. Minulla ei ole hiviä. Katetri oli rakkoleikkejä varten ja vaipat olivat sen vuoksi, että hän mainitsi, että sappileikkauksen jälkeen on ollut ripulointitaipumusta.”

Torstai-iltana, kun hän ja asianomistaja kävivät asianomistajan tavaroita läpi, asianomistaja oli tuolloin kertonut hi-viruksesta tai muulloin, toisessa yhteydessä. Sappileikkausasian asianomistaja mainitsi vasta tuolloin. Ripuloinninkin tämä mainitsi torstai-iltana ja kun D jätti yksin asianomistajan perjantaiaamuna pimeään kellariin, tiesi hän asian. D tietää, että diabeetikot uskaltavat olla yksin kotona ilman valvontaa. Hän ei tuntenut entuudestaan asianomistajaa. Asianomistajan lääkkeet olivat keskiviikon ja torstain välisestä yöstä perjantaiaamuun päärakennuksessa. Ei ole hyvää syytä siihen, miksi lääkkeet eivät olleet asianomistajalla.

Syyttäjä on vedonnut D:n kuulustelukertomukseen esitutkintapöytäkirjan sivulle 106: ”Jo silloin heti asianomistajan saapumisen jälkeen hänen kahlittuna ollessaan, annoin ruoskaa ja raippaa hänelle. Käytin lukuisista kumisiimoista koostuvaa lyöntivälinettä rintakehän alueelle ja jäykemmästä muovilla päällystetystä narusta tehtyä kaksihäntäistä ja lyhyttä tukevaa ruoskaa vartalon alueelle. Olisinko käyttänyt vielä kumipamppua reisille. Luulen, ettei ensimmäisenä yönä käytetty muuta. Kello oli 1.45 kun menin sisälle taloon nukkumaan ja asianomistaja jäi kellariin. En muista, että olisin jättänyt hänelle mitään muuta kuin muutaman viltin yötä vasten. Hän ei pyytänyt päästä pois eikä meillä ollut mitään turvasanaa käytössämme, koska nimenomaisesti hän oli pyytänyt, ettei turvasanaa olisi käytössä.”

D on kommentoinut, että tuolloin hän muisti asiat paremmin. Nyrkillä lyönnit ovat tavanomainen tapa ottaa pidemmälle vierailulle tulleet vieraat vastaan.

”Seuraavana päivänä torstaina meillä oli useamman tunnin sessio. Voi olla, että sotken nyt kerronnassani näitä sessioita, mutta muistelen, että torstaiaamuna olisin antanut sähköpiiskaa ja ruoskaa muutaman kerran kellarissa ja jätin asianomistajalle leipää, tomaattia ja vettä päiväsyömiseksi. Olimme tehneet Telegram-keskustelujen aikana sopimuksen, jonka olin tehnyt englanniksi ja lähetin sen tiedoston asianomistajalle. Siinä lukee, että allekirjoittava osapuoli suostuu siihen, että häntä pidetään vangittuna ja häntä kohdellaan epäinhimillisesti. Torstai-aamuna kävin allekirjoituttamassa sopimuksen asianomistajalla, joka omaehtoisesti sen allekirjoitti kellarissa.”

D ei voi varmuudella sanoa oliko hän antanut asianomistajalle vettä ensimmäisen yön jälkeen.

D ei ollut käyttänyt kumipamppua kellarissa niin pitkään ja niin voimallisesti, etteikö asianomistaja olisi voinut vetää henkeä ja puhua.

”Torstai ilta asunnossa: Sessio kesti kaikkiaan noin 4 tuntia. Yhdessä vaiheessa käsittelyjen välisen tauon aikana hänellä oli paniikkikohtauksen tapainen, jolloin rauhoitin häntä. Silitin häntä päästä ja rohkaisevasti pidin kättä olkapäällä. Puhuin rohkaisevia sanoja ja yritin muistuttaa, mitä oli Telegramissa keskusteltu. Paniikkikohtaus kesti muutamia minuutteja. Ehkä viisi minuuttia, ei taatusti kymmentä minuuttia vaan lyhyemmän ajan. Sitten kohtaus meni ohitse.”

D on kommentoinut oikeudessa, että kuulostaa oikealta. Jotain hän oli tehnyt paniikkikohtauksen jälkeen. Jos henkilö saa paniikkikohtauksen ja rauhoittuu ja sanoo, että voidaan jatkaa, hän jatkaa.

Syyttäjän vetoamin tavoin vastaajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla 107: ”Saatoin asianomistajan takaisin kellariin ja sidoin hänet kahleilla kiinni. Jätin hänelle leipää, pari pulloa vettä ja tomaattia, minkä jälkeen jätin hänet kellariin. Asianomistaja ei sanonut, ettei olisi halunnut jäädä. Tämän jälkeen menin taloon nukkumaan.” D on kommentoinut viittausta, että tämänkin perusteella näyttää siltä, että hän oli kysynyt asianomistajalta jotain.

Syyttäjän vetoamin tavoin vastaajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla 110: ”K: Onko teillä ollut käytössänne värikoodeja ilmaisemaan sitä, missä menee raja kivun suhteen? V: Meillä ei ollut käytössämme sellaisia. Asianomistaja nimenomaan mainitsi keskusteluissamme Telegramissa haluavansa olla täysin vailla mitään oikeuksia eikä halunnut käyttää turvasanoja. K: Oletko pyrkinyt tekemään asianomistajalle asioita, joista hän on kieltäytynyt? V: En muista, mitä olin tekemässä, koska minulla sekoittuvat jonkin verran päässäni sisällä talossa ja kellarissa tapahtuneet sessiot ja niiden sisältö. Olin kuitenkin tekemässä asianomistajalle jotakin, mutta asianomistaja pyysi taukoa tai lopettamaan. Jatkoin silti vielä vähän aikaa ja sanoin, että se olen muuten minä, joka päättää, milloin lopetetaan ja siihen tilanteen päätinkin. Tarkoituksena oli siis tehdä selväksi, että minä päätän, mutta niin, että kuuntelen silti alistuvaa. Yleensäkin pyrin seuraamaan ”submissiven” reaktioita ja sopeutan käsittelyn hänen reaktioihinsa.”

Oikeudessa D on kertonut, että asianomistaja pyysi lopettamaan kyllä, mutta näennäisen valta-aseman säilyttämiseksi hän teki jonkun asian lyhyesti ja lopetti. Jos alistujan roolissa pystyy ilmaisemaan, että haluaa lopettaa, siitä seuraa jokseenkin välittömästi, että toiminta lopetetaan.

Syyttäjän vetoamin tavoin vastaajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla 129: ”K: Aioitko sinä toteuttamaan sopimuksessa mainittuja asioita saatuasi asianomistajan allekirjoituksen? V: Käytännössähän niitä oli alettu toteuttamaan saapumishetkestä alkaen.”

Sopimuksen merkitys oli tahdonvastaisen illuusion ylläpitäminen. Hänen oli tarkoitus ottaa se lentoasemalle mukana. Paperi oli rekvisiittaa, koska suostumus oli annettu jo telegram-keskusteluissa.

Tarkoitus oli aiheuttaa ajoittain voimakastakin kipua ja kudosvaurioita siten, että asianomistaja kykenee palata kotiin ja jatkaa elämäänsä.

Syyttäjän vetoamin tavoin vastaajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla 111: ”K: Onko kansiossa ollut muitakin vastaavanlaisia sopimuksia? V: On ollut. Olen tehnyt sopimuksen aiemminkin luonani vierailleiden miesten kanssa, mutta en aina. Ei ole olemassa tiukkaa sääntöä, milloin sopimus tehdään, mutta se on oikeastaan sidoksissa siihen, kuinka rajuista jutuista keskustellaan. Mitä rajumpaa, sen varmemmin sopimus tehdään. Sitten tapaamisen jälkeen tuhoan sopimuksen, koska se ei ole enää ajankohtainen.”

Aina pyritään tekemään tämä tahdonvastaisen pakotetun suostumuksin illuusio, siihen kuuluu tämä rekvisiittasopimus.

Syyttäjän vetoamin tavoin vastaajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla 129: ”K: Pyysikö asianomistaja lopettamaan jotakin tekemääsi asiaa? V: Se sähköpiiska.”

Syyttäjän vetoamin tavoin vastaaja on kertonut sivulla 130: ”K: Kerrotko tästä asianomistajan kuvaamasta tapahtumasta? V: Jo ensimmäisen parin sähköiskun jälkeen olin nähnyt, että se aiheuttaa hyvin voimakkaan reaktion, pidän todennäköisenä, että olin laittanut sähköpiiskan kontaktipään alavatsalle sukuelinten yläpuolelle tai nivusiin sukuelinten lähelle sen psyykkisen uhkavaikutelman vuoksi. Tällä hetkellä en pysty sanomaan, oliko se asianomistajan lopetuspyyntö juuri sillä kohtaa. Mutta kuten sanoin pelkästään reaktioiden voimakkuuden takia olin lopettamassa sen sähköpiiskan käyttöä.”

Hän oli lähestymässä lopettamista, kun asianomistaja sanoi, että ”stop”. Hän oli antanut 10, mahdollisesti 15 iskua sähköpiiskalla.

Syyttäjä on kysynyt, miksi D käytti asianomistajaan laitetta, mikä ei ollut tarkoitettu ihmiseen vaan oli eläimen hätyyttämiseen tarkoitettu? Moni ajattelee, että ruoskaakaan ei saa ihmiseen käyttää. D:llä on tapana käyttää sähköpiiskaa osana BDSM-sessiota.

Miksi asianomistaja oli jätetty yksin maakellariin? Viestin vaihdossa ennen vierailua D teki selväksi, ettei ole etsimässä rupattelukumppania, vaan että hän kohtelee asianomistajaa vierailun aikana samalla tavalla kuin keskiaikaista kahlevankia yksinään tyrmässä sen ajan kun häntä ei johonkin käyttöön haluta. Ylipäätään koko vierailun ajan. Ei ollut tarkoitus olla 2 – 3 päivää yksin, vaan 10 – 15 tuntia kerrallaan. Kestosta ei ollut eksplisiittisesti ollut puhe, vaan se oli hänen oma ajatteluaan.

Syyttäjän vetoamin tavoin vastaajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivuilla 113 – 114: ”K: Missä vaiheessa Sinun oli tarkoitus vapauttaa asianomistaja vai oliko sellaista aikomusta? V: Päivämäärää ei ollut suunnitteilla. Tarkoitus oli pitää häntä noin viikko ja keskustella sen jälkeen asiasta. Tästä en kuitenkaan maininnut asianomistajalle vaan tämä oli puhtaasti minun oma ajatukseni. ”

Asianomistaja oli kertonut hänelle, että tämän asiakkaat pärjäävät jonkun aikaa ilman häntä ja pysäköintilipun 17. päivä oli takaraja. D on kertonut, että tarkoitus oli, että asianomistajalle muodostuu epävarmuus mitä tulevaisuus on ja että hän saisi kokemuksen, miltä keskitysleirillä olo tuntui. Viikonlopun jälkeen vangittuna pito oli suunnitelma.

Sille, mitä tapahtui perjantai-illasta sunnuntai-iltaan ei ole selitystä. Sen sijaan noin 16 tunnin yksinjättämisellä olisi luotu epävarmuuden, pelon ilmapiiriä. Asianomistajan terveyden vaarantuminen oli hyvin lähellä.

Hän oli keskustellut asianomistajan kanssa näyteltävästä tilanteesta, jossa hänet kidnapataan, mutta mikään ei pakota häntä olemaan jättämättä jälkiä. D ei voinut varmistaa, että oliko asianomistaja tehnyt jälkien minimoinnin.

D oli yllättynyt siitä, ettei löytänyt puhelimestaan asianomistajan lähettämiä viestejä.

Syyttäjän vetoamin tavoin vastaajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla 123: ”Oletko poistanut sinun ja asianomistajan välisiä Telegram-viestejä sinä aikana, kun hän oli kellarissa vankinasi? V: Tuo kuulostaa mahdolliselta.”

D on oikeudessa todennut, että tämä oli mahdollista.

”K: Poistitko viestit siinä tarkoituksessa, että tarkoituksesi oli salata yhteytesi asianomistajaan eikä se tule jälkikäteen ilmi? V: Se on saattanut olla osasyynä.”

D oli laittanut maakellariin kahleet vuosia sitten, viimeisimmät niistä hän oli laittanut lokakuussa 2022. Jos niille olisi joskus käyttöä. Hän kytki asianomistajan kahleisiin niin, että tämä pystyi vaihtamaan asentoa kyljeltä toiselle ja kurottamaan jäteämpäriin, ei paljon pidemmälle. Asianomistajalla ei ollut mahdollisuutta ottaa häneen yhteyttä kellarissa ollessaan.

D on kertonut, että asianomistajan motiivi oli saada pitempi ja voimakkaampi, rajumpi bdsm-sessio mitä yleensä on mahdollista. Hyvin linjassa mitä hän on yleensäkin tehnyt muidenkin vieraiden kanssa. D:llä oli tarkoitus saada asianomistaja noin viikon ajan orjaksi siten, että tämä on viimeistään 17. päivä noutamassa autoaan. Sopimuksen sisältämä suostumus henkirikokseen on osa tunnelman luomista.

Syyttäjän vetoamin tavoin vastaajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla 112: ” V: Tarkoituksena oli saada asianomistaja allekirjoittamaan sopimus ja halusin, että hän todella tarkkaan harkitsee, haluaako todella sen allekirjoittaa vai haluaako hän kirjattavan sopimukseen joitakin varauksia eli rajoitteita. Tämän tekstipohjan loin ja lähetin hänelle Telegramissa. Asianomistaja käänsi sen saksaksi.”

”K: Onko tappamisesta keskusteltu Telegramissa ja onko se ollut asianomistajan fantasia? V: Kyseessä ei ole ollut fantasia. Asianomistaja ei ole fantasioinut tapetuksi tulemisesta vaan kuolema on pikemminkin seuraus siitä, mitä submissive on kokenut. Riittävän pitkään jatkunut pahoinpitely, siitä aiheutuneet vammat ja fyysinen sekä henkinen kuormitus heikentää vastuskykyä ja fysiikkaa niin, että mikäli ihminen on pitkään niissä olosuhteissa, hän ei elä yhtä pitkään kuin vapaana ollessaan.”

D on kommentoinut, että tämä tekstiviittaus sisältyy rekvisiittasopimukseen, joka käsittelee henkirikosta. Hän ei usko, että olisi menty henkirikokseen saakka.

”K: Olisitko ollut valmis jopa tappamaan asianomistajan? V: En missään nimessä tässä vaiheessa. Asianomistaja oli hyväkuntoinen ja pitkään olisi kestänyt, että hän olisi heikentynyt niin, ettei olisi jaksanut ottaa enää käsittelyä vastaan. K: Vastasit et tässä vaiheessa. Olisitko ollut siihen valmis jossakin vaiheessa? V: Jossakin vaiheessa olisi pitänyt keskustella, voidaanko hänet palauttaa yhteiskuntaan vai onko se ylipäätään mahdollista. K: Mitä jos palauttaminen yhteiskuntaan ei olisi ollut mahdollista? V: Sitten olisi yhteisesti sovittu eutanasian toteuttamisesta. K: Oletko sitä mieltä, ettei eutanasia ole rikos? V: Mikäli se tapahtuu ihmisen omasta vapaasta tahdosta, kyseessä ei ole rikos.” D on kommentoinut viittausta, että ihminen, joka on selväjärkinen, on oikeutettu päättämään elämästään.

”K: Mitä sovitte asianomistajan kanssa hänen vapautensa menettämisestä. V: Sovimme, että minä päätän hänen puolestaan ja saan rajoittaa hänen vapauttaan toistaiseksi.” Oikeudessa D on todennut, että he eivät olleet sopineet, milloin asianomistaja täytyy vapauttaa. Pysäköintikuitilla asianomistaja antoi ohjeen, minkä pituinen hänen luona pitonsa voi olla enintään.

Syyttäjän vetoamin tavoin vastaajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla 157: ”K: Kerrot viesteissä etsiväsi orjaa kidutettavaksi tämän loppuelämän ajaksi. Loppuelämä tulee olemaan lyhyt ja tuskallinen. Kerrot olevasi onnellinen aiheuttaessasi vahinkoa, mm. palovammoja, murtuneita luita, leikkauksia ja amputaatioita. Kerrot voivasi poistaa luita varpaista ja sormista. Kerrot rakastavasi sitä, kun pidät orjaa nyrkkeilysäkkinä. Kerrot haluavasi orjan, jota voi kiduttaa siihen asti, kunnes tämä ei voi enää elää normaaliyhteiskunnassa tai kunnes tämä kuolee. Miten kommentoit näitä viestejäsi?

V: On vaikea sanoa kuinka paljon näistä viesteistä on fantasiaa ja sitä, kuinka pitkälle olisin valmis menemään. Viestien sävy ja rajuus pyrkii olemaan samalla tasolla viestiketjun toisen osapuolen viestien kanssa. Päätellen siitä, että mitä aikaisemmissa sessioissa on toteutunut on jäänyt vähäisemmäksi kuin mitä on puhuttu, en todennäköisesti olisi tämänkään henkilön kanssa mennyt äärimmäisyyksiin asti.

K: Onko lopullinen tarkoituksesi aiheuttaa pahoinpitelyjen ja kidutusten jälkeen kohteen kuolema?

V: Ei, se ei ole tarkoitus. Jos kidutus ja käsittely siihen johtaa, se on valitettava sivuvaikutus, eli se ei ole päätarkoitus.”

Oikeudessa D on todennut, että fantasioissakaan kuolema ei ole toivottava tilanne.

”K: Hyväksytkö kohteluiden sivuvaikutuksena aiheutuneen kuoleman? V: En osaa sanoa. Nyt tässä tilanteessa, kun pystyn ajattelemaan asiaa kliinisesti ja etäältä, niin asia on eri, kuin varsinaisessa tilanteessa, niin en pysty tätä sanomaan.”

Syyttäjän vetoamin tavoin vastaajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla s. 107:

”Seuraavana aamuna heräsin pahassa flunssassa ja vein asianomistajalle einesaterioita ja jotakin vihanneksia sekä leivän ja vettä. Hän oli edelleen alasti. Kellarissa on lattianrajassa 15 astetta lämmintä, puolen metrin korkeudessa hyvinkin 20 astetta. Ilma on kerrostunutta siellä. Asianomistaja mainitsi useaan otteeseen, että hänellä on kylmä, joten vein hänelle lisäpeitteitä perjantaina.”

D on todennut, että hypotermian kehittymiseen 15 asteessa ei montaa tuntia mene.

Syyttäjän vetoamin tavoin vastaajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla s. 159: ”Keskustelu nimimerkin ”hoodedrob” kanssa: K: Puhut viesteissä orjan katoamisesta organisoidun yhteiskunnan tietoisuudesta, kidutuksesta otettujen kuvien ja videoiden näyttämisestä kiinnostuneille ihmisille sekä ajasta, jolloin orjan elossa pitämisestä on liikaa työtä. Onko tarkoituksenasi tappaa tällainen orjana pitämäsi henkilö lopuksi? V: Minä käytän siitä mieluummin nimitystä yhteisymmärryksessä toteutettu eutanasia. K: Olisitko ollut valmis toteuttamaan tämän eutanasian? V: Erittäin vaikea sanoa, mihin tositilanteessa olisin ollut valmis ja mitä olisin tehnyt”

Vastaaja on kommentoinut, että tappaminen ei häntä kiinnosta, mutta siinä tilanteessa jos fantasioitu kidutusorja elää enää vaikeasti, on parempi hänen antaa kuolla kun pitää kitumassa. Todennäköisesti asianomistajan kohdalla hän olisi lopettanut jo aiemmin, eikä tämä olisi vammautunut.

”K: Kerrot olevasi lain silmissä rikollinen ja olevasi valmis ottamaan tämän riskin. Olet siis tietoisesti ja harkitusti suorittanut ja suorittamassa rikolliseksi tietämääsi tekoa/tekoja? V: Kyllä. Valmistelen tekoja, jotka tiedän katsottavan rikokseksi auttaakseni tätä toista henkilöä pääsemään haluamaansa päämäärään.

K: Kerrot viesteissäsi olevasi täysin tosissasi ja tarkoittavasi joka sanaa ja asiaa, mitä olet "sessioita” suunnitellessasi ja niiden aikana halunnut tehdä. Onko näin? V: Tässä alkuperäisessä viestissä kerron olevani tosissani ja tarkoittavani joka sanaa, kun olen kertonut mitä tarjoan. Tässä ei puhuta sessioista vaan siitä että tarjoan hänelle paikan pois yhteiskunnasta.”

D on todennut, että tätä tulee tulkita juurikin näin. Ihmisen itsemääräämisoikeuteen kuuluu, että hän saa kadota yhteiskunnasta jos hän haluaa.

Syyttäjän vetoamin tavoin vastaajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla s. 166:

”K: Edellä läpikäytyjen lukuisten viestiketjuotteiden perusteella on perusteltua syytä epäillä, että olet huolellisesti ja tarkkaan suunnittelemalla sekä perusteellisesti yksityiskohtia valmistelemalla pyrkinyt saamaan henkilöitä luoksesi saadaksesi heistä pysyvän orjan, jota halutessasi voisit mieltymyksesi mukaan käsitellä eri tavoin siten, että teot täyttäisivät törkeän vapaudenriiston ja törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Osassa viesteistä puhutaan myös henkilön katoamisesta yhteiskunnasta ja lopulta henkilön lopettamisesta, eli tappamisesta sekä hänen jäänteidensä hävittämisestä. Miten kommentoit näitä epäilyjä?

V: Jokaisessa tapauksessa kyse on ollut toisen osapuolen omasta tahdosta. Olen pyrkinyt osoittamaan tälle toiselle henkilölle mahdollisuuden, miten hänen tavoitteensa voidaan, toteuttaa ja miten hänen tavoitteensa liittyvät minun haluihini. Olen sitä mieltä, että nämä suunnitelmat eivät ole erityisen perusteellisia tai syvää harkintaa osoittavia vaan sisältävät itsestään selvästi huomioon otettavia asioita, jotka yhteiskunnasta eroon haluavan tulee ottaa lukuun. Varsinaista valmistelua ei ole tapahtunut kuin tämän yhden puhelimen ja sim-kortin lähettämisen muodossa. Viestiketjuissa on sekaisin sekä konkreettiseksi suunnitelmaksi että puhtaaksi fantasiaksi tarkoitettuja asioita, joita on vaikea erottaa toisistaan. On erittäin todennäköistä, että jos jokin näistä suunnitelmista olisi toteutettu, teot eivät olisi olleet niin äärimmäisiä kuin viestiketjuissa on keskusteltu”.

D on todennut oikeudessa edelleenkin allekirjoittavansa tämän tekstin, jos joku haluaa eroon yhteiskunnasta.

Todistaja F on kertonut, että hän on työssä Sexpo-Säätiössä, joka edistää seksuaalihyvinvointia ja -oikeuksia. F on säätiössä päivätyössä koulutussuunnittelijana. Hän on myös seksuaaliterapeutti ja työnohjaaja ja tekee omaa asiakasvastaanottoa. Säätiö kouluttaa seksuaaliteraputteja, seksuaalineuvojia sekä terveydenhuollon ja sosiaalialan henkilöstöä.

BDSM on lyhenne sanoista bondage, discipline,/dominance, sumbission/sadism ja masochism. Kyseessä on seksuaalitapojen ja -käytäntöjen laaja kokonaisuus, johon kuuluu fyysisillä toiminnoilla leikitteleminen, valta-asemat, roolileikit, mieltymykset/fetissit. Esimerkkeinä käytännöistä voi olla fyysinen liikkumisvapauden rajoittaminen esimerkiksi sitominen tai kahlehtiminen, mutta rajoittaminen voi olla myös psyykkistä/psykologista eli käskemisen ja tottelemisen dynamiikkaa.

Suostumus ja osapuolten rajoista neuvotteleminen ja seksistä sopiminen ovat keskeisiä asioita.

Yleisimmin suullisesti sovitaan, mistä kukin nauttii ja mitä haluaa ja mitä ei halua tehdä. Voidaan tehdä myös kirjallista neuvottelua. Toiminnan rajoista voidaan sopia kirjallisestikin esimerkiksi viestikeskusteluissa tai muuten. Olisi epätavallista, ettei käydä keskustelua mitä tulee tapahtumaan, mitä osapuolet toivoo ja mitkä on rajat.

Turvasanan käyttö on erittäin yleistä ja hyvin järkevä käytäntö. Yleensä se on sana, joka ei liity millään tapaa seksuaaliseen toimintaan ja jota ei voi vahingossakaan sekoittaa muuhun. Turvasana tarkoittaa, että toiminta pysähtyy heti. Voidaan sopia myös jostain muusta signaalista, joka tarkoittaa, että toiminta loppuu ja neuvotellaan jatkosta. Turvasanaa käytetään myös siksi, koska ”ei” -sanan sanominen ei lopeta leikkiä. Etukäteen neuvotellaan tavasta, kuinka toinen osapuoli keskeyttää tilanteen.

On harvinaista olla käymättä lainkaan neuvotteluja siitä, miten turvata molempien rajat ja suostumus, olla sopimatta turvasanaa ennen session alkua tai sopia siitä, että se jätetään tietoisesti pois. Jollain tavalla varmistutaan, voidaanko toimintaa jatkaa. Kuten muissakin seksuaalitoiminnoissa, tulee osapuolten antaa suostumus. Siten halutaan varmistaa, että suostumus on annettu, ettei tapahdu ylilyöntejä tai vahinkoja. On vaikea päätellä kehonkielestä tai kasvojen ilmeistä, haluaako henkilö jatkaa toimintaa. Siksi turvasana on tärkeä.

On olemassa sessioita, joiden idea on leikitellä suostumuksen puuttumisella, psykologisella jännityksellä, vaaran tunteella tai jolloin luodaan illuusio tunnelmasta tai jännityksen ilmapiiristä, että ei olisi mahdollista sanoa ei. Voidaan sopia, että ei sana on sellainen mitä ei kuulla tai huomioida. Voi sanoa ei, niin se ei keskeytä tilannetta.

BDSM sisältää hyvin paljon eri tapoja. Se vaihtelee, mitä ihmiset toivovat ja tavoittelevat. Yleisesti toiminta tähtää nautintoon tai mielihyvän tuottamiseen ja kokemiseen. On hyvin yksilöllistä, kuinka mielihyvää koetaan ja mistä sitä saadaan.

Jollekulle BDSM sisältää yhdyntää, jollekin piiskaussession tai muunlaisen fyysisen kivun tuottamista tai valtaleikkiä, jossa toinen käskee ja toinen tekee niin kuin tämä haluaa eli BDSM voi pitää sisällään paljon erilaista toimintaa, johon ei kuulu minkäänlaista yhdyntää. Fantasiaa voi olla paljon osana BDSM-toimintaa.

Sähköä käytetään välineenä ja stimuloijana. Se ei ole kovin harvinainen seksitapa tai session osa-alue.

BDSM on riskitietoista toimintaa. Halutaan ottaa riskit huomioon ja huolehtia toisen osapuolen terveyttä koskevista seikoista.

Todistajan mielikuva BDSMPigslave----nimimerkin kanssa käydystä keskustelusta oli, että kaksi henkilöä kävi läpi suunnitelmaa ja toiveitaan. Se oli yhteisesti jaettua fantasiaa siitä, jos he kohtaisivat, millainen heidän sessio tai yhteinen aika olisi. Oli toive tavata ja toteuttaa yhteinen bdsm-sessio, joka kestäisi pitkään tai määrittämättömän ajan, johon liittyisi erilaista valtaleikittelyä. Keskustelua oli käyty melko pitkään, jopa kahden vuoden ajan. Todistajan huomio kiinnittyi kirjalliseen sopimusluonnokseen tai lopulliseen sopimukseen. Oli tarkkaan määritelty, että toinen osapuoli haluaisi luopua kaikenlaista oikeuksistaan ja asettua mahdollisimman täydellisesti toisen valtaan ja halittavaksi. Sopimus ei ollut tarkkarajainen. Oli puhe lopullisesta asiantilasta.

Syyttäjän vetoamin tavoin todistajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla 191: ”Toisaalta viesteissä on myös jotain erikoista, joka herättää minussa huolta tästä orjaosapuolesta. Näin olisi ilman tätä tietoa rikostutkinnastakin. Tässä on jotakin muutakin kuin pelkästään seksileikkiä tämän orjaosapuolen osalta ja minulla herää kysymys, onko hän kuinka tasapainossa. Mr- - -:n puolelta minua hiukan häiritsee hänen suhtautumisensa toiseen osapuoleen, ikään kuin hän ei haluaisi osallistua samalla tavalla keskusteluun tulevista tapahtumista ja toisen osapuolen fantasioista. Mr- - - ei tuo viesteissään oikein mitään omaa niihin. Mr- - - ei mielestäni juurikaan motivoi tai huomioi toista osapuolta vaan keskittyy selvästi enemmän matkan järjestämiseen ja sen yksityiskohdista kertomiseen, jolloin hän selvästi terävöityy. Asetelma tässä osapuolten välillä on hieman outo BDSM-kontekstiin liittyen.”

Todistaja muistaa kommenttinsa ja olon, mikä hänellä heräsi, muistaa orjaosapuolen, hän oli paljon aktiivisempi viestittelyssä ja kirjoittelussa, huomion hakemisessa toiselta osapuolelta, oli hillitympi, pelkistetympää viestittelyä. Ei osaa ottaa kantaa, onko kyseessä yhteisesti sovittu tapa kommunikoida, sopiiko että toinen on aktiivinen ja esittää tarpeitaan ja toinen osapuoli tarkoituksella viileämpi.

Syyttäjän vetoamin tavoin todistajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla 188: ”On myös henkilöitä, jotka eivät käytä turvasanaa sessiossa ja ovat siitä yhteisesti sopineet. Näissäkin tapauksissa on äärimmäisen tärkeää toisen tunteminen ja tilanteen lukeminen, jotta sessio on molemmille turvallinen. Näissä tapauksissa sanoisin, että henkilöt tuntevat toisensa jo pidemmältä ajalta ja heidän välillään on hyvä luottamuksellinen suhde BDSM:n harjoittamisessa.”

Jos ei käytetä turvasanaa, on se tietoinen valinta. Usein osapuolet tuntevat toisensa kenties pidemmältä ajalta ja on ymmärrys siitä, miten toinen osapuoli toimii ja osataan ennakoida. Voidaan luottaa, että osataan tulkita ja edetä tilanteessa.

Syyttäjän vetoamin tavoin todistajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla 189: ”BDSM:ssä ei ole tarkoitus aiheuttaa toiselle haittaa tai vahinkoa vaan loppupeleissä seksuaalinen mielihyvä ja nautinto ovat siinä se primus motor, joka on kaiken takana. Tarkoitus on tuottaa mielihyvää ja nautintoa kaikille osapuolille. Väkivallan harjoittamisesta siinä ei ole kyse, vaan seksuaalisen mielihyvän tuottamisesta.”

Tämä on oikein kirjattu. Kuitenkin seksuaalinen mielihyvä on jokaiselle yksilöllinen, mistä se tulee. Väkivalta on eri asia kuin bdsm-seksi.

Se mikä erottaa minkä tahansa seksuaalisen toiminnan väkivallasta tai seksuaalisesta väkivallasta on suostumus. BDSM:ään voi sisältyä jopa pelon ilmapiirin luomista, jos on sovittu siitä, mitä tehdään ja mitä haluttaisiin kokeilla, mikä on ookoo, mikä ei ole tai mistä voidaan neuvotella tilanteen edetessä. Suostumus on aina mahdollista vetää pois.

Todistaja E on kertonut, että tehtävä tuli hälytyskeskuksen kautta. Hätäkeskuspäivystäjä kertoi puhelun aikana, että taustalta kuului kahleiden tai ketjujen helinää ja kertoi, että henkilö on mahdollisesti lukitussa tilassa eikä pääse pois. Matkalla tehtäväpaikalle hän soitti ilmoittajalle, joka kertoi, että on maakellarissa eikä pääse pois. He saivat lopulta osoitteen selville. Pihaan mennessä hän huomasi maakellarin. Koska lumessa ei ollut tuoreita jalanjälkiä, mietitytti häntä voiko tämä olla kyseinen kellari. Kun hän avasi oven, joka oli joko lukittu tai muuten säpissä, huomasi hän henkilön kahleissa alastomana. Kellarissa oli ollut valo päällä. Todistaja otti minuutin mittaisen videopätkän tilanteesta kellarissa. Hän puhutti henkilöä. Mies oli hyvin itkuinen ja hädissään. Ensimmäiseksi piti miettiä, miten hänet saadaan kahleista irti. Kahleet oli ruuvattu käsiin ja jalkoihin kiinni, työkalu niihin oli kellarissa. Asianomistaja ei olisi itse voinut saada kahleita auki. Ketjut olivat seinässä kiinni. Hän sai avattua kahleet ja asianomistaja pääsi vapaaksi. Alkuun asianomistaja oli lievästi hysteerinen, mutta sitten hän rauhoittui.

Asianomistaja kertoi, että oli sovittu, että hän olisi sidottuna liittyen kanssakäymiseen korkeintaan päivän, mutta silloin oli jo sunnuntaipäivä. Oli tullut hieman ylimääräistä. Asianomistaja esitteli penistään, jossa oli 3 tai 4 mustaa pistojälkeä. Jäljet oli aiheutettu neulalla pistämällä. Kun todistaja kysyi asiasta asianomistajalta ymmärsi hän, että se oli sopinut asianomistajalle. Kellarissa oli eläimille tarkoitettu sähköpiiska. Asianomistaja kysyi, että tiesikö hän paljonko se tekee kipeää. Kellarissa oli iso maaliämpäri tarpeidentekoa varten ja lämmitin, minkä vuoksi kellarissa oli selkeästi lämpimämpi kuin ulkona. Asianomistaja kertoi, että joko kaasulla tai liekkipuhaltimella oli polteltu vatsan ihokarvoja.

Kun asianomistaja oli tullut Suomeen, vastaaja oli tullut hakemaan hänet lentokentältä Tikkakoskelta. Hänelle oli laitettu side silmille ja kuskattu paikkaan. Heillä oli ollut ”ihana sessio”, jolloin oli kaadeltu steariinia vatsan päälle ja se oli nautittavaa. Session jälkeen hänet oli laitettu maakellariin.

Maakellarin haju oli hirveä, kun tarpeet oli tehty maaliämpäriin. Todistaja kysyi asianomistajalta, miksi tämä ei aiemmin soittanut apua. Hän kertoi, ettei saanut tavaroitaan, vaikka tavarat olivat siellä ja miksi ei poistunut, kertoi etteivät kahleet yltäneet. Ambulanssi haki asianomistajan.

Päärakennuksessa oli yksi henkilö, joka otettiin kiinni. Todistaja ei ollut siinä osallisena. He pyysivät tekniikkaa tutkimaan paikan. Maakellarista löytyi lappu/sopimus, jolla annettiin lupa tehdä hänelle mitä vaan ja jos hän kuolee, ihmisjäännöksille kyseinen henkilö saa tehdä mitä katsoo parhaaksi.

Todistaja meni myöhemmin sairaalaan puhuttamaan asianomistajaa, joka oli selkeästi paremmalla mielellä. Hän kysyi tiesikö sopimuksesta ja pyysi kertomaan sisällön ja että mitä sopimuksella oli tarkoitettu. Asianomistaja kertoi, että hän voi tappaa minut. Todistaja pyysi, ettei asianomistaja lähtisi maasta ja kertoi, että tutkijat tulevat seuraavana päivänä häntä puhuttamaan.

Syyttäjän vetoamin tavoin todistajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla 178: ”Menin kellarille päin, kunnes kuulin kellarista asianomistajan äänen huutavan "help”, saman äänen kuulin myös puhelinyhteyden kautta. Nyt tiesin varmuudella, että olimme löytäneet oikean henkilön.”

Todistajalla oli puheyhteys koko ajan asianomistajaan, kun hän meni kellariin. Video on otettu virkakännykällä.

”Tämän jälkeen puhutin asianomistajaa, joka tässä vaiheessa kertoi nimensä. Aloin etsiä työkaluja, joilla saisin irrotettua asianomistajan kahleista. Ensin löysin sisään tultaessa oikealla olevan korokkeen päältä pihdit, taisivat olla sellaiset putkipihtien malliset. A:n käsissä oli kahleet, jotka oli liitetty toisiinsa metalliketjulla. Ketjun päät oli liitetty toisiinsa sakkelilla. Sakkelia ei ollut mahdollista avata sormivoimin, mutta sain sen kieritettyä auki pihdeillä. Kun sakkeli oli auki, totesin, että käsien kahleet eivät näin avautuneet. Sitten hain samasta paikasta, josta pihditkin sellaisen ruuvimeisseliin kiinnitetyn kuusiokoloavaimen. Tällä sain avattua kahleiden muttereita niin, kahleet avautui. Asianomistajalla oli siis kahleet molemmissa käsissä ja jaloissa ja avasin nämä kaikki.”

Todistaja on todennut, että kahleet eivät olleet omin sormivoimin avattavissa.

Syyttäjän vetoamin tavoin todistajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla 179: ”Sopimuksen mukaan sähköpiiskaa olisi pitänyt käyttää vain pari kertaa, mutta D oli käyttänyt sitä enemmän ja se oli sattunut todella paljon. Asianomistaja myös pyrki ottamaan kellarissa olevaa kansiota käteensä, mutta estin häntä.”

Asia oli niin, että väkivaltaa oli käytetty enemmän kuin asianomistaja halusi. Teknisen tutkinnan takia hän ei ollut antanut asianomistajan koskea mihinkään.

”Kellarista asianomistaja sitten soitti puhelun, jossa hän puhui omaa kieltään. En tätä keskustelua ymmärtänyt, mutta sen käsityksen sain, että asianomistaja olisi soittanut aviomiehelleen. Käsitin myös niin, että hänet olisi kotimaassaan ilmoitettu kadonneeksi.”

Syyttäjän vetoamin tavoin todistajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla 180: ”Kysyessäni oliko hän allekirjoittanut sen vapaaehtoisesti, niin häntä oli pakotettu ennen allekirjoittamista siten, että allekirjoitusta oli edeltänyt hänen satuttamistaan.”

Hänen aiempi kertomansa pitää paikkansa. Tilanne oli poikkeuksellinen ja hän muistaa sen pääpiirteittäin.

Syyttäjän vetoamin tavoin todistajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla 179: ”Kahleista poispäästyään asianomistajan kävely oli aluksi hapuilevaa ja pyysinkin häntä istumaan kellarissa olevan korokkeen päälle. Ambulanssille hän kykeni kävelemään itsenäisesti.”

Kävi ilmi, että asianomistaja oli tullut varta vasten alistusta varten. Tämä kertoi, että hän voisi olla hetken mutta ei montaa päivää vastaajan luona. Hänen tavaransa oli kyllä siellä, oli ruokaakin, jossa oli alennustarra päällä. Todistaja ihmetteli, miten asianomistaja oli päätynyt sinne. Hän kysyi, oliko tällä Mr---:n puhelinnumeroa, mutta ei ollut. Nämä olivat pitäneet yhteyttä vain foorumin välityksellä. Todistaja ihmetteli, miten oli niin leväperäinen että ei ole mitään tietoa henkilöstä vaan lähtee tällaiselle matkalle. Asianomistaja kertoi, että oli ollut ihanaa ja oli mennyt kaikkien sääntöjen mukaan.

Sairaalassa asianomistaja pystyi johdonmukaisesti kertomaan esimerkiksi seksuaalisista teoista.

Syyttäjän vetoamin tavoin todistajan kertomaksi on merkitty esitutkintapöytäkirjan sivulla 180: ”Eli asianomistaja on ollut kellarissa yksin perjantai aamusta sunnuntai iltaan saakka, kunnes me hänet löysimme. Kysyessäni mistä asianomistaja tiesi kyseessä olleen perjantai aamu, niin hän sanoi nähneensä oven karmin ja seinän raosta valoa.”

Pitää paikkansa. Ovi oli heppoinen.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Sovellettavat säännökset

Rikoslain 25 luvun 1 §:n mukaan joka sulkemalla sisään, sitomalla, kuljettamalla johonkin tai muulla tavoin oikeudettomasti riistää toiselta liikkumisvapauden tai eristää toisen tämän ympäristöstä, on tuomittava vapaudenriistosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Rikoslain 25 luvun 2 §:n mukaan jos vapaudenriistossa

1) vapaudenmenetystä jatketaan yli kolmen vuorokauden,

2) aiheutetaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle tai

3) käytetään erityistä julmuutta tai vakavan väkivallan uhkaa

ja vapaudenriisto on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä vapaudenriistosta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Vapaudenriistosta käräjäoikeus toteaa, että hallituksen esityksessä HE 94/1993 sanonta ''riistää vapauden'' on nykyisinkin tarkoittanut lähinnä liikkumisvapautta. Vangitseminen ja sisään sulkeminen liittyvät nimenomaisesti liikkumisvapauden estämiseen. Vapaudenriiston ei tarvitse olla täydellistä siten, että kaikki henkilön vapaudet olisi riistetty.

Sinänsä käsirautojen laittaminen ja raudoitettuna kuljettaminen D:n tilalle täyttää vapaudenriiston tunnusmerkistön. Tunnusmerkistön täyttää myös kahlehtiminen eli sitominen ja kellariin jättäminen, sisään sulkeminen, täyttää vapaudenriiston tunnusmerkistön.

Riidattomat seikat

Teonkuvauksen 2 – 6 kappaleissa kuvatut olosuhteet ja D:n toiminta ovat olleet pääosin riidattomat, kuten haastehakemuksen riidattomat seikat kohdasta ilmenee: D on kuljettanut ja kahlinnut asianomistajan maakellariin syytteessä kuvatulla tavalla ja siinä mainituksi ajaksi.

Riitaiset seikat

Riitaista on ollut, oliko vastaaja oikeudettomasti riistänyt asianomistajan liikkumisvapauden.

Riitaista on ollut, oliko vastaaja laittanut asianomistajan päähän hupun lentoasemalta lähdettäessä vaiko D:n tilalle saavuttaessa.

Oliko asianomistajaa pidetty vähällä ravinnolla ja vedellä?

D:n tarkoitus on ollut riitaista. Oliko hänellä tarkoitus pitää asianomistaja kyseisissä olosuhteissa maakellarissa toistaiseksi D:n määräämä aika vai ei eli oliko kestosta sovittu?

Riitaista on ollut, oliko asianomistaja vastoin tahtoaan allekirjoittanut sopimuksen eli oliko tällä ollut mahdollisuus kieltäytyä allekirjoittamasta sopimusta. Riitaista on ollut, oliko vankeudessa pitämiselle ollut asianomistajan suostumus, oliko se annettu vapaaehtoisesti ja oliko se ylipäätään pätevä eli poistiko sopimus D:n rikosoikeudellisen vastuun.

Jos kysymys on ollut oikeudettomasta vapaudenriistosta, riitaista on ollut teon ankaroittamisperusteiden täyttyminen eli yli kolmen vuorokauden kesto, erityinen julmuus ja vakavan väkivallan uhka sekä vakavan väkivallan aiheuttaminen. Oliko asianomistajan hengelle ja terveydelle aiheutettu vakavaa vaaraa syytekohdassa 2 kuvatulla tavalla?

Lopuksi riitaista on ollut kokonaisarvostelu eli täyttyikö teossa useita eri ankaroittamisperusteita, oliko teko suunnitelmallinen, ovatko olosuhteet, joissa vastaaja on pitänyt asianomistajaa olleet epäinhimilliset, onko D käyttänyt bdsm- suhteeseen liittyvää valta-asemaansa ja asianomistajan luottamusta hyväkseen omien sadististen tarpeidensa tyydyttämiseksi.

Johtopäätökset riitaisista seikoista

Oliko vastaaja laittanut asianomistajan päähän hupun lentoasemalta lähdettäessä vaiko D:n tilalle saavuttaessa?

Asianosaisten kertoma tämän suhteen eroaa toisistaan. Koska mitään muuta näyttöä ei ole esitetty, huppu on voitu laittaa asianomistajan päähän vasta vastaajan tilalle saavuttaessa kuten D on väittänyt.

Oliko asianomistajaa pidetty vähällä ravinnolla ja vedellä? Vastaajan mukaan se oli ollut riittävää. Kirjalliseksi todisteeksi jätetystä valokuvasta tapatumapaikalla ilmenee kellarissa olleet kolme valmisateriapakkausta. Näiden lisäksi asianomistaja oli kertonut saaneensa leipää ja tomaattia toisen session jälkeen. Asianomistaja, aikuinen mies on ollut D:n luona keskiviikon-torstain välisestä yöstä sunnuntai-iltaan eli vajaa neljä vuorokautta. On notorinen tosiasia, että aikuinen tarvitsee vuorokaudessa enemmän ravintoa kuin yhden mikroaterian. Näihin seikkoihin nähden asianomistaja oli saanut vettä noin kolme litraa. Ravinto ja veden saanti on siten ollut vähäistä.

Oliko D:n tarkoitus pitää asianomistaja maakellarissa toistaiseksi D:n määräämä aika vai ei eli oliko vierailun kestosta sovittu?

Asianomistaja ei ole kyennyt kahlittuna vaikuttamaan vierailunsa kestoon. D on esitutkinnassa kertonut, että hän sai päättää asianomistajan puolesta ja rajoittaa hänen vapauttaan toistaiseksi. Oikeudessa D on todennut, että he eivät olleet sopineet, milloin asianomistaja täytyy vapauttaa. Pysäköintikuitilla asianomistaja antoi ohjeen minkä pituinen hänen luonapitonsa voi olla enintään. Siten syytteen teonkuvaus on tullut näiltä osin näytetyksi. D:llä on ollut tarkoitus päättää vierailun kestosta.

Asiassa on ollut kysymys, onko asianomistaja antanut suostumuksen vapaudenriistoon vai ei?

Vapaudenriiston rangaistavuus edellyttää suostumuksen puutetta, ”joka oikeudettomasti”. Eli vapaudenriisto, johon ei ole suostumusta, on oikeudeton ja rikoksena rangaistava. Suostumus estää tunnusmerkistön täyttymisen silloin, kun tunnusmerkistössä joko selvästi ilmaisten tai tulkinnan perusteella edellytetään, että teko tehdään vastoin uhrin tahtoa. Silloin yhteisymmärrys sulkee pois mahdollisuuden siitä, että tekijä olisi toteuttanut rikoksen.

Vapaudenriisto on yksi BDSM-toiminnan muoto, mutta tällöinkin siihen tulee olla suostumus.

Oikeuskirjallisuudessa (Vilja Hahto: s. 239 - 271) on todettu muun muassa seuraavaa. Oikeushyvän haltijan suostumusta ei ole rikosoikeudessa pidetty kaikissa tapauksissa vastuusta vapauttavana seikkana. Joitakin intressejä pidetään niin tärkeinä, että niiden kohdalla itsemääräämisoikeuden toteuttamisesta joustetaan hyvinvointivaltiollisen suojelutehtävän suuntaan. Rikoslaki ei sisällä yleistä säännöstä loukatun suostumuksesta, eikä sellaista ehdotettu lisättäväksi lakiin rikoslain kokonaisuudistuksen yleisiä oppeja koskevassa osassa. Suostumusoppi perustuu pelkästään vakiintuneeseen kantaan.

Suostumusopin mukaan pätevästi annettu suostumus toisen henkilön tekoon voi poistaa teolta oikeudenvastaisuuden. Jotta suostumukselle voidaan antaa oikeusvaikutuksia, sen on oltava pätevästi annettu. Suostumuksen pätevyys edellyttää seuraavia seikkoja:

1) Suostumuksenantaja oikeushyvän haltijana. Suostumus voidaan antaa vain välittömästi yksityisen oikeutta loukkaaviin tekoihin, ja suostumuksen antajan on oltava tunnusmerkistöllä välittömästi suojatun oikeushyvän haltija. Vaikka suostuja olisi rikoksen asianosainen, suostumus ei poista rangaistavuutta, jos rangaistussäännöksellä on tarkoitus suojata muita kuin yksityisiä oikeushyviä.

2) Määräysvalta oikeushyvästä ja teon hyväksyttävyys. Suostumuksen antajalla on oltava määräysvalta loukattavaan oikeushyvään. Oikeushyvän haltija ei aina voi oikeuttaa oikeushyvän loukkausta, esimerkiksi hengen riistämiseen oikeutusta ei voi koskaan pätevästi antaa.

3) Suostumuksen antajan suostumuskelpoisuus. Suostumuksen antajan on kyettävä ymmärtämään suostumuksen merkitys ja sisältö ottaen huomioon hänen ikänsä ja terveytensä. Kelpoisuus ei edellytä täysivaltaisuutta, vaan myös alaikäisillä ja vajaavaltaisilla on oikeus päättää sellaisista eduistaan, joihin nähden heidän kehitystasonsa ja ymmärryskykynsä on riittävä. Mitä vakavampi loukkaus, sitä suuremmat vaatimukset suostujan kelpoisuudelle asetetaan.

4) Suostumuksen vapaaehtoisuus. Rikosoikeudelliseen vastuuseen vaikuttava suostumus edellyttää, että suostuja on antanut sen vapaaehtoisesti ja vakavasti tarkoittaen tietoisena kaikista asiaan olennaisesti vaikuttavista seikoista, kuten loukkauksen luonteesta, laajuudesta ja seurauksista. Fyysisellä pakolla, uhkaamalla, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saatu suostumus on pätemätön, samoin leikkimielisesti annettu suostumus. Suostumus voi joskus olla vaikutukseton myös sellaisen motiivierehdyksen vuoksi, josta tekijä on tietoinen. Tämä tarkoittaa sitä, että suostumuksen antaja on tekijän tieten erehtynyt niiden syiden olemassaolosta, joiden perusteella hän on suostumuksen antanut. Esimerkiksi suostumus omaisuuden ottamiseen ei ole pätevä, jos se on annettu toisen pelastamiseksi pahoista taloudellisista vaikeuksista eikä tämä todellisuudessa ole vaikeuksissa. Toisaalta motiivierehdyksellä ei ole vaikutusta, mikäli se koskee suostumuksen antajan kannalta epäolennaista seikkaa.

5) Suostumuksen voimassaolo. Suostumus on annettava ennen tekoa, ja sen on oltava voimassa myös rikoksen tekemisen aikaan. Mikäli voimassaoloaikaa ei ole mainittu, suostumuksen katsotaan menettävän tehonsa varsin pian suostumushetken jälkeen. Ajan kuluminen aiheuttaa epäilyn aikeen unohtumisesta tai kannan muuttumisesta. Siksi se saattaa poistaa suostumuksen oikeudellisen tehon ennen voimassaoloajan päättymistäkin, jos voimassaoloajaksi on sovittu huomattavan pitkä aika. Tällainen suostumus voi myös olla liian epämääräinen päteväksi suostumukseksi (ks. seuraava kohta). Suostumuksen antaja voi peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa, myös teon kestäessä, mikäli teko on mahdollista vielä keskeyttää. Jos teko on jo aloitettu, oikeuttamisperuste on olemassa, ellei suostumuksen antaja ilmaise suostumuksen peruuttamista tekijälle. Sen sijaan teolta puuttuu oikeuttamisperuste silloin, kun ennen tekoa tapahtunut suostumuksen peruuttaminen ei ole tullut tekijän tietoon ja tämä tekee teon luullen suostumuksen olevan voimassa. Tällöin tekijältä kuitenkin puuttuu tahallisuus, koska hän on erehtynyt vastuusta vapauttavan seikan olemassaolosta. Jälkikäteinen suostumus ei ole oikeuttamisperuste. Loukattu voi tietenkin halutessaan jättää rikosilmoituksen tekemättä tai estää syytteen nostamisen, mikäli rikos on asianomistajarikos, sekä pidättäytyä vaatimasta vahingonkorvausta.

6) Suostumuksen täsmällisyys. Suostumus voi olla pätemätön siitä syystä, että se on liian epämääräinen ja yleinen. Suostumuksessa on määriteltävä selkeästi suostumuksen kohteena oleva oikeushyvä, joten esimerkiksi yleisluontoinen lupa aiheuttaa joku ruumiillinen vamma ei yleensä ole pätevä. Täsmällisyysvaatimuksesta ei kuitenkaan seuraa, että oikeushyvän lisäksi kaikki muutkin suostumukseen liittyvät seikat, kuten suostumuksen saaja, teon aika, paikka ja tekotapa olisi rajattava. Suostumuksen antajan tarkoitus ja asian luonne ratkaisevat sen, mitkä seikat ovat merkityksellisiä. Suostujalle saattaa esimerkiksi olla merkitystä tekotavalla, jolloin suostumus ei kata olennaisesti toisella tavalla toteutettua tekoa. Toisaalta seuraus voi olla ainoa tekijää kiinnostava asia, jolloin tekotapa on hänelle sivuseikka.

Suostumus ei poista rangaistusvastuuta kaikilta pahoinpitelyiltä, joskin se vähentää rangaistavaksi jäävien pahoinpitelyjen rangaistusarvoa. Laki ei kuitenkaan ilmaise, missä rangaistavien ja ei-rangaistavien pahoinpitelyn tunnusmerkistön täyttävien tekojen raja kulkee. Myös oikeuskäytäntö on äärimmäisen niukka. Suomessa on perinteisesti katsottu, että uhrin suostumus poistaa rangaistusvastuun törkeätä lievemmiltä pahoinpitelyiltä.

Teoksessa Rikosoikeus, Toim. Lappi-Seppälä ym., Wsoy, Juva 2009 s. 507 on todettu, että loukatun suostumus voi poistaa pahoinpitelyteon rangaistavuuden. Vakiintuneesti on katsottu, että uhri voi antaa pätevän oikeudenvastaisuuden poistavan suostumuksen lievempiin terveyden loukkauksiin, sen sijaan vakavampien vammojen osalta tilanne on toinen. Oikeuskirjallisuudessa rajana on pidetty törkeän pahoinpitelyn vakavuusasteelle yltäviä terveydenloukkauksia. Tällainen teko ei – uhrin kanssa yhteisymmärryksessäkään tehtynä – voisi jäädä rankaisematta.

Suostumuksen pätevyys edellyttää, että henkilö, joka aiheuttaa vamman, toimii huolellisesti ja taitavasti sekä pyrkii mahdollisimman pieneen vahinkoon. Suostumus voi ilmetä myös passiivisuutena, jolloin loukkaavan olotilan sallitaan jatkua pitkään tai omana tekona, joka osoittaa vahingon hyväksymisen.

Asianomistajan puolelta on todettu, että hänen suostumuksensa kattoi Jyväskylään D:n luokse saapumisen, lyhytaikaiseen sitomisen ja toiminnan, joka ei aiheuta vahinkoa eikä fyysistä vaaraa. Asianomistaja on kertonut, että hänelle olisi sopinut kahlehtiminen, jos kahleet olisivat olleet sopivat eivätkä olisi hiertäneet ja jos hän olisi tiennyt, mitä tapahtuu. Yksin jättäminen valvomattomana kellariin ei ollut hänen tahtonsa mukaista. Asianomistaja on kertonut, että hän oli ymmärtänyt jossain vaiheessa, että asiat eivät menekään niin kuin oli sovittu. Hän oli perjantaina ja lauantaina yrittänyt hakata kahleita ja päästä niistä vapaaksi. Asianomistaja on kertonut, että hän oli saapunut D:n luokse BDSM-sessioita varten ja tarkoituksena viettää vapaita hetkiä, jolloin voi tutustua maahan. Kyseessä piti olla toiminta, joka tähtää mielihyvään mutta se päättyi katastrofiin. Asianomistajan kertoma tukee syytettä.

D on itsekin häntä kuultaessa todennut, että aiemmin hänelle ei ole sattunut näin pahoja virhearviointeja. Sille, mitä tapahtui perjantai-illasta sunnuntai-iltaan ei ole selitystä. Asianomistajalla ei ollut mahdollisuutta ottaa häneen yhteyttä kellarissa ollessaan. D:n omakin kertoma tukee syytettä vapaudenriistosta.

Kirjallisen todisteen, asianomistajan allekirjoittaman asiakirjan sisältö on seuraava (käännös englannista suomeksi). Vakaa ja kaikessa rauhassa harkittu toiveeni on, että minua pidetään vankeudessa, että minua kohdellaan epäinhimillisesti sellaisilla tavoilla, jotka voidaan tulkita törkeiden ruumiinvammojen tuottamiseksi, kidutukseksi, silpomiseksi ja murhaksi. Tämän toiveen toteuttamiseksi olen saapunut Suomeen ja antanut vain nimellä Mister--- tuntemani vangitsijani käsiin. Olen jo pitkään halunnut, että minut murretaan henkisesti ja fyysisesti sellaisilla tavoilla, jotka johtavat kuolemaani. Kuolemani jälkeen biologiset jätteet, ruumiini mukaan luettuna, voidaan hävittää vangitsijani sopivaksi katsomalla tavalla. Ilmoitan tämän harkittuani asiaa perinpohjin ja ollen tietoinen erilaisista kansainvälisistä sopimuksista ja kansallisista laeista, joilla esitetään olevan valtaa tämän vapaan tahtoni yli, täysin omasta vapaasta tahdostani, eikä kukaan ole pakottanut minua tekemään tätä.

Asiassa riidatonta on ollut, että asianomistaja on ollut kahlehdittuna kellariin sopimuksen allekirjoitushetkellä. Hänen kertomuksestaan ilmenee, että hän on tuntenut olleensa siihen pakotettu allekirjoittamiseen. Pakolla tai painostuksella saatu suostumus on pätemätön. Näin ollen sopimuksen allekirjoittaminen ei ole tapahtunut asianomistajan vapaasta tahdosta. Sisältönsä vuoksi tämä asiakirja ei ole pätevä oli se allekirjoitettu missä hyvänsä olosuhteissa. Asiakirja on laadittu vasta sen jälkeen, kun vapaudenriisto on alkanut eli tälläkin perusteella suostumus on pätemätön. Lisäksi suostumus on liian epämääräinen. Lopuksi, kukaan ei voi antaa suostumusta kidutukseen eikä hengen riistämiseen.

D ei ole voinut pitää itsestään selvänä hänen toteuttamien aiempien sessioiden perusteella, että asianomistaja tulee hänen luokseen tarkoituksena alistua pitkäaikaiseen kahlehtimiseen. Rikoslain säännöksillä suojattujen oikeushyvin loukkauksiin tulee antaa loukkauksen kohteen itsensä suostumus.

D on kertonut asianomistajan Suomeen tuloa edeltävän viestittelyn aikana antamasta suostumuksesta. D:n Lenovo-tabletista on tallennettu Telegram- viestit asianomistajan ja D:n välillä 14.-15.1.2023 (etptk liite 15, s 281-287). Viesteissä asianomistaja puhuu 14.1.2023 viesteissä keskitysleiristä ja helvetin valmistelemisesta ja vastaaja kertoo haluavansa nähdä aitoa kauhua. Vastaajan ja asianomistajan viesteistä ilmenee asetelma sadisti (vastaaja) – masokisti (asianomistaja). Viestittelystä ei ilmene, mitä heidän kesken on ennalta tarkemmin sovittu. Keskustelu on epämääräistä ja myös mahdollisesti ilman todellisuuspohjaa eli fantasiaa.

Vastaaja on kiistänyt, että lentoasemalta lähdettäessä hän olisi syyllistynyt vapaudenriistoon. Käräjäoikeus katsoo, että asianomistaan nyökkäämisestä D:lle saavuttuaan lentoasemalle Tikkakoskelle ja autoon seuraamisesta ilmenee, että hän on mennyt lentoasemalta D:n autoon vapaaehtoisesti ja poistumatta autosta suostunut siihen, että hänen kätensä raudoitetaan ajomatkan ajaksi. Asianomistaja on konkludenttisesti suostunut tällaiseen lyhyeen vapaudenriistoon.

Asianomistajan kertomuksella, mitä ei ole ilmennyt aihetta epäillä, on näytetty, että jo maakellariin mennessä hänen täytyi seurata D:n käskyjä. Kyseessä ei siis ole ollut tilanne, jossa asianomistajalla olisi ollut valinnanvapaus. Suostumus edellyttää, että suostuja on antanut sen vapaaehtoisesti ja vakavasti tarkoittaen tietoisena kaikista asiaan olennaisesti vaikuttavista seikoista, kuten loukkauksen luonteesta, laajuudesta ja seurauksista. Asianomistajalla ei ole kellariin mennessä tiedossaan D:n suunnitelmaa pitää asianomistajaa vapautensa menettäneenä toistaiseksi D:n määräämä aika syytteessä kuvatuissa olosuhteissa. Asianomistajan kertomuksesta ilmenee, että tämä suunnitelma oli selvinnyt hänelle pikkuhiljaa ajan kuluessa. Siten kyse ei myöskään ole ollut aidosta konkludenttisesta suostumuksesta alistua kellarin epäinhimillisiin olosuhteisiin. Asianomistajan hätäkeskuspuhelusta ilmenee, että asianomistajalla on ollut aito hätä nimenomaan kellarissa vangittuna pitämisen johdosta. Soitto hätäkeskukseen ja sen sisältö tukee syytettä tahdonvastaisesta vapauden riistämisestä syytekohdassa 1. Myös todistaja E:n kertoma ja hänen havaintonsa itkuisesta asianomistajasta tukee päätelmää asianomistajan aidosta hädästä.

Tässä kohdin kysymys on ollut merkittävämmästä vapauden riistämisestä kuin lentoasemalta lähdettäessä. D ei ole voinut erehtyäkään suostumuksen olemassaolosta, kun sellaisesta ei ole edes keskusteltu. Asianomistajan täytyi olla hiljaa D:n tilalle mentäessä. D on siten yksipuolisesti päättänyt asianomistajan vapaudesta siinä kohtaa, kun hän on pannut toimeen suunnitelmansa raudoittaa ja sulkea asianomistaja kellariin. Etukäteistä täsmällistä ja pätevää suostumusta näiltä osin vapaudenriistoon ei ole näytetty annetun.

Vapaudenriisto on ollut oikeudeton ja rikoksena rangaistava.

Ankaroittamisperusteet

1- Vapaudenriiston kesto

Merkityksellistä asiassa on, että asianomistaja on ollut kahlehdittuna koko vierailun ajan eli siitä lähtien kun tämä oli noussut D:n autoon ja siihen saakka, kunnes poliisi oli vapauttanut hänet. Osin hänet oli suljettu sisään ja kiinnitetty kahleistaan seinään. D ei ollut missään vaiheessa päästänyt häntä vapaaksi. Siinä mielessä vapaudenriisto on ollut yksi ja yhtenäinen teko. Suostumusta tekoon ei ollut annettu. Todistaja E on kertonut asianomistajan omasta käsityksestä vapaudenriiston kestosta, että se oli mennyt yli sovitun. Vapaudenriiston kesto on ollut 9.2.2023 aamuyöstä – sunnuntai-iltaan 12.2.2023. Näin ollen teko on kestänyt yli kolme vuorokautta.

2- Onko toisen hengelle tai terveydelle aiheutettu vakavaa vaaraa?

Lain esitöistä, hallituksen esityksestä HE 94/1993, ilmenee, että vaaran pitää olla konkreettista ja asteeltaan vakavaa. Usein lyhytaikaiseenkin vapaudenriistoon liittyy jonkinasteinen terveysvaara. Vakavasta terveysvaarasta on kysymys esimerkiksi, jos vapaudenriisto merkitsee, että sairas ei saa tarvitsemaansa lääkitystä. Lisäksi tekijän pitää olla tietoinen aiheuttamastaan vaarasta.

Vastaaja on oman kertomansakin mukaan tiennyt asianomistajan sairauksista ja lääkityksestä. Sillä ei ole merkitystä tiesikö hän lääkkeiden annostelusta, koska hän olisi voinut ottaa siitä selvää. Asianosaiset olivat keskustelleet, että asianomistajan sairaus tulee ottaa huomioon heidän kanssakäymisessään. Huomioiden asianomistajan sairaudet ja päivittäinen lääkityksen tarve ja se, että asianomistajalla ei ollut diabeteslääkkeitä käytössään keskiviikon ja torstain välisestä yöstä perjantaiaamuun, kyseessä on ollut esitöiden tarkoittama vakava vaara. Vaaraa on aiheutunut myös vähäisestä ravinnosta suhteessa asianomistajan diabetekseen ja siitä, että asianomistaja on ollut pitkiä aikoja yksin kellarissa kykenemättömänä liikkumaan ja hädän hetkellä kykenemätön hankkimaan itselleen apua. Vastaajan menettely osoittaa välinpitämättömyyttä asianomistajan terveyttä ja henkeä kohtaan.

3a- Erityinen julmuus

Lain esitöiden mukaan erityistä julmuutta voi olla sulkeminen pimeään, kammottavaan paikkaan tai myös se, että johonkin outoon paikkaan viedylle uskoteltaisiin, ettei hänellä ole pelastautumismahdollisuuksia. Tässä tapauksessa asianomistaja on suljettu vieraassa maassa eli hänelle oudossa ympäristössä maakellariin, joka kirjallisen todistelun, valokuvien ja poliisin kuvaaman videon perusteella, on ollut pelottava ja kammottava paikka (valokuvat kellarista esitutkintapöytäkirjan sivuilla 252 – 266).

Asianomistajan kertomuksesta ilmenee, että ainakin osan aikaa maakellarissa on ollut pimeää. Asianomistaja on kertonut, että hän oli pelännyt, mitä olosuhteet huomioiden ei ole ollut aihetta epäillä. Pelastautuminen näistä oloista omin avuin on ollut hyvää onnea. Katselmuksessa syyttäjä esitteli vankkarakenteiset paksut metalliset kahleet ja ketjut, joiden yhteispaino oli 27 kiloa. Asiassa on siten näytetty, että vapaudenriistossa on käytetty erityistä julmuutta sulkemalla asianomistaja kahlittuna pitkäksi ajaksi yksin maakellariin asianomistajalle pelkoa ja fyysistä ja psyykkistä kärsimystä aiheuttavissa olosuhteissa.

3b- Vakavan väkivallan uhka

Vakava väkivalta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uhataan henkilöä kuolemalla, jos hän yrittää paeta.

Käräjäoikeus toteaa, että D on kohdistanut asianomistajaan väkivaltaa. Asianomistajalle ei ole aiheutunut vakavia vammoja. D:n pahoinpitelyissä käyttämä mikään esine ei ole ollut esimerkiksi törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön tarkoittama ampuma- tai teräase taikka muu niihin rinnastettavissa oleva hengenvaarallinen väline. Teossa ei ole käytetty vakavan väkivallan uhkaa. Näiltä osin teonkuvaus on jäänyt näyttämättä.

D:n teko täyttää edellä mainitut ankaroittamisperusteet lukuun ottamatta vakavan väkivallan uhkaa.

Kokonaisarvostelu

Teossa on täyttynyt useita eri ankaroittamisperusteita.

D:n internetissä käymien keskustelujen perusteella vapaudenriistoteko on ollut suunnitelmallinen. Suunnitelmallisuudesta on esitetty D:n puhelimista taltioituja viestiketjuja.

Suunnitelmallisuutta osoittaa teossa tarvittujen tarvittavien välineiden eli kahleiden ja ketjujen hankkiminen etukäteen, joista on esitetty kirjallista todistelua ja katselmus, sekä kiinnitysten asentaminen maakellarin seiniin. D on itse kertonut, että varsinaista valmistelua ei ole tapahtunut kuin yhden puhelimen ja sim-kortin lähettämisen muodossa. Siten D itsekin on myöntänyt valmistelleen tekoa. Teko on tässä mielessä suunnitelmallinen.

Maakellarista otetuista valokuvista ja poliisin ottamasta videotallenteesta 12.2.2023 ilmenevät ne epäinhimilliset, ihmisarvoa alentavat ja nöyryyttävät olosuhteet, joissa asianomistajaa on pidetty alastomana ja kahlittuna liikkumisvapaus riistettynä. Tällaiset olosuhteet voivat aiheuttaa ja ovat aiheuttaneetkin asianomistajassa uskottavasti pelkoa ja kohtelulla on ollut mahdollisuus murtaa henkilö sekä henkisesti että fyysisesti.

D on saanut asianomistajan houkuteltua luokseen BDSM-leikkien varjolla, mutta pian asianomistajan saavuttua toiminnan luonne on osittain vaihtunut sellaiseksi, ettei se ole ollut enää vain fantasiaa vaan D on pannut täytäntöön suunnitelmansa kahlitsemisen osalta, mistä hän oli keskustellut internetin foorumeilla. Olosuhteet, joissa vastaaja on pitänyt asianomistajaa, ovat olleet epäinhimilliset. Vapaudenriiston osalta D on käyttänyt bdsm- suhteeseen liittyvää valta-asemaansa ja asianomistajan luottamusta hyväkseen omien sadististen tarpeidensa tyydyttämiseksi. D on todennut olevansa sadisti, mikä ilmenee kirjallisesta toistelusta, nettiprofiileista.

Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että D:n menettely täyttää rikoslain 25 luvun 2 §:ssä rangaistavaksi säädetyn törkeän vapaudenriiston tunnusmerkistön.

Kohta 2

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Riidattomat seikat

Teonkuvauksen kappaleet 3 – 7 ovat pääosin olleet riidattomat.

Kahdeksas kappale aiheutetuista vammoista on ollut riidaton. Asianomistajan vammat ilmenevät kirjallisesta todisteesta, lääkärinlausunto ja valokuvat 4.5.2023 ja psykologin psyykkiset seuraukset lausunnosta 11.12.2023, traumaperäinen stressihäiriö ja masennustila. Henkitorven tulehduksesta on merkintä lääkärinlausunnossa 17.2.2023. Asiassa ei ole varmuudella selvitetty, että se olisi aiheutunut maakellarissa olon aikana ja siitä johtuen, vaan kuten vastaaja on väittänyt, se on voinut aiheutua muusta syystä Suomen matkalla.

Aiemman syytekohdan yhteydessä on katsottu näytetyksi, että D on pitänyt asianomistajaa 8.-9.2.2023 yöstä alkaen vastoin tämän tahtoa talviaikaan kahlittuna ja alastomana maakellarissa.

Riidatonta on ollut, että D:n ja asianomistajan välillä oli ollut kolme eri sessiota, joissa D oli tehnyt asianomistajalle väkivaltaa sisältäviä toimia. Aiemman syytekohdan yhteydessä on katsottu näytetyksi, että D oli jättänyt mm. diabetesta sairastavan asianomistajan maakellariin yksin ja ilman valvontaa 10.2.2023 aamusta lähtien määrittelemättömäksi ajaksi. Koska asianomistaja on ollut kahlittu seinään, hänellä ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa liikkumiseensa ja ravinnon saantiinsa. D:n tarkoituksena on ollut tällä menettelyllä heikentää asianomistajan fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Mitään muuta järkevää selitystä D:n menettelylle ei ole ilmennyt, koska kyse ei ole ollut sovitusta BDSM-toiminnasta vankeudessa pitämisen osalta. Asiassa on käynyt ilmi, että kukaan muu kuin D ei ole tiennyt asianomistajan olinpaikkaa.

Riidatonta on ollut, että D:n tiedossa on ollut asianomistajan sairaudet ja hänen niihin tarvitsemansa päivittäinen lääkitys ja säännöllinen ravinto ja vesi. Edellä on todettu, että D on pitänyt asianomistajaa vähällä ravinnolla ja vedellä. Asianomistajan lääkkeet ovat olleet D:n hallussa perjantaihin 10.2.2023 asti.

Riidatonta on ollut, että asianomistaja oli päässyt vapaaksi teonkuvauksen viimeisestä kappaleesta ilmenevin tavoin.

Riitaiset seikat

Teonkuvauksesta riitaista on ollut, oliko D potkinut asianomistajaa, sähköpiiskalla lyöntien määrä, miten injektioneulat oli aseteltu, suostumus, oliko D:n asianomistajaan kohdistama terveydenloukkaus vakava ja oliko se aiheuttanut asianomistajalle kuolemanvaaran, oliko D:n tarkoitus saada asianomistajasta pitkäkestoiseen kidutukseen käytettävä orja ja jatkaa syytteessä kuvatun kaltaista bdsm-toimintaan liittyvää väkivaltaa ja vapaudenriistoa nyt kysymyksessä olevaa asianomistajaa koskevissa syytteessä kuvatuissa olosuhteissa?

Johtopäätökset riitaisista seikoista

Oliko D potkinut asianomistajaa? Asianomistaja on kertonut, kuten vastaaja on väittänyt, että vastaaja oli tallonut häntä, joten asiassa ei ole näytetty, että D olisi potkinut häntä ensimmäisen session aikana.

Olivatko ja missä vaiheessa kahleet rikkoneet asianomistajan jalkojen ihoa? Lääkärinlausunnolla 4.5.2023 ja sen liitteinä olevilla valokuvilla on näytetty, että kahleet olivat rikkoneet asianomistajan jalkojen ihoa. Sillä ei ole merkitystä, missä vaiheessa tämä oli päässyt tapahtumaan.

Oliko sähköiskuja annettu sähkösauvalla/piiskalla ainakin 15 kertaa vai D:n väittämä määrä 10 – 15 kertaa? Asianomistaja ei ole kertonut sähköiskujen määrästä, joten asiassa on näytetty, että iskuja on ollut 10 – 15.

Oliko D työntänyt useita injektioneuloja asianomistajan peniksen varteen vai pintaihon poimuun?

Lääkärinlausunnosta 4.5.2023 ja sen liitteenä olevasta valokuvasta ilmenee, että peniksen varressa oli pistojälkiä ja lausunnosta 7.12.2023, että neulat ja lanka oli asteltu pinnallisesti. Siten asiassa on näytetty, että injektioneulat oli asetettu pintaihon poimuun.

Edelleen kysymys on ollut suostumuksesta.

Syytteessä on väitetty, että D on ylittänyt kestoltaan, laadultaan ja toimenpiteiltään asianomistajan suostumuksen rajat.

Teonkuvauksesta riidatonta on ollut, että asianomistaja oli suostunut lyhytkestoiseen sadomasokistiseen seksuaaliseen toimintaan (bdsm), joka ei aiheuta vahinkoa eikä fyysistä vaaraa.

Asianomistajan ja D:n tarkoitus on ollut yhteinen sadomasokistinen bdsm-toiminta, joka nimenomaan on perustunut molempien osapuolten tieten ja tahdon mukaisesti suhteeseen, jossa asianomistaja on ollut alistuva osapuoli ”orja” ja D dominoiva osapuoli ”master/herra” ja että yksi on toiseen henkilöön nähden jollain tavalla heikommassa tai alisteisessa asemassa. Asiassa on näytetty, että osapuolten yhteinen ennakollinen tahto on ollut harjoittaa sadisti/masokisti -suhteessa jonkinlaista kipua tuottavaa toimintaa. D:llä ja asianomistajalla ei ole ollut turvasanaa eikä kipuja ilmaisevia värikoodeja. Oli sovittu, että toiminnan raja meni siinä, että D havainnoi asianomistajan reaktioita milloin hänen tulee lopettaa toiminta. D on kertonut illuusioiden ylläpidosta liittyen valta-asetelmaan.

Todistaja on kertonut, että on olemassa sessioita, joiden idea on leikitellä suostumuksen puuttumisella, psykologisella jännityksellä, vaaran tunteella tai jolloin luodaan illuusio tunnelmasta tai jännityksen ilmapiiristä, että ei olisi mahdollista sanoa ei. Edelleen, että aina turvasanan käytöstä ei sovita.

Kesto

D on kertonut, ettei ennalta ollut sovittu määrää, kuinka paljon kutakin toimintoa tehdään. Asianomistaja ei ole häntä kuultaessa kertonut, että D olisi sessioiden kestolta ylittänyt sen, mitä oli sovittu. Hän on puhunut vain tehtyjen toimenpiteiden laadusta. Siten D ei ainakaan kestoltaan ollut ylittänyt asianomistajan suostumuksen rajoja.

Toimenpiteet

Väkivalta, jota D on kohdistanut asianomistajaan, on ollut toimenpiteiltään lyömistä kädellä, ruoskilla ja pampulla, ihokarvojen polttamista, sähköiskujen antamista, tallomista, pyykkipoikien laittamista iholle, steariinin valuttamista iholle, injektioneulojen asettamista peniksen pintaiholle, sähköstimulaattorin käyttämistä, näytteenottoharjan työntämistä virtsaputkeen, piikkipyörän käyttämistä vartaloon ja jalkapohjiin sekä kepillä lyömistä jalkapohjiin.

Asianomistaja oli allekirjoittanut kirjallisen suostumuksen kidutukseen. Kuten edellisen syytekohdan perusteluissa on todettu, kellarissa vangittuna ollessa annettu kirjallinen suostumus kidutukseen ei ole ollut pätevä. Se on annettu vankeudessa ja ollut liian epämääräinen. Lisäksi suostumus on annettu ensimmäisen pahoinpitelyteon jälkeen eikä suostumus voi olla takautuvaa.

Vastaaja on väittänyt, että asianomistaja oli ennalta Telegram-keskusteluissa suostunut voimakkaan kivun ja pitkään kestävien arpien aiheuttamiseen. Kuten edellä on todettu, annettu suostumus ajan kuluessa menettää merkityksensä eikä vakavaan väkivaltaan voida joka tapauksessa antaa pätevää suostumusta. Siten D:n väite, että asianomistaja oli peruuttanut suostumuksen, ei ole hyväksyttävä.

Asiassa ei ole esitetty näyttöä, että osapuolet olisivat tarkkaan sopineet bdsm-sessioiden sisällöstä joko suullisesti tai kirjallisesti juuri ennen jokaista sessiota. Oliko suostumus mahdollisesti annettu tekojen aikana alistumalla tekojen kohteeksi eli eräänlaisena konkludenttisena suostumuksena. Asiaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että asianomistaja oli tieten tahtoen saapunut D:n luokse yhteistä bdsm-toimintaa varten.

Esitutkinnassa D on kertonut, että asianomistaja joko ei ollut ilmaissut haluaan lopettaa BDSM-toimintaa tai että kun asianomistaja oli pyytänyt häntä lopettamaan tai pitämään taukoa oli D jatkanut tekemisiään silti vähän aikaa ja kertonut, että hän päättää mitä tehdään. Oikeudessa hän on kertonut samansuuntaisesti.

Ensimmäinen sessio

Vastaaja on kertonut, että heti asianomistajan saapumisen jälkeen hänen kahlittuna ollessaan, annoin ruoskaa ja raippaa hänelle mikä viittaa siihen, että asianomistajan lyöminen oli aloitettu saman tien ilman neuvottelua ja keskustelua. Toisaalta ensimmäisen session osalta asianomistaja ei ole kertonut, että se olisi ollut hänen tahtonsa vastaista tai että hän olisi ilmaissut reaktioilla vastustaneensa D:n menettelyä tai pyytänyt tätä lopettamaan ja että D ei olisi lopettanut toimintaa. Asiassa ei ole riittävällä varmuudella näytetty, että D:n menettely oli ollut asianomistajan tahdon vastaista.

Toinen sessio

Asianomistaja on kertonut toisesta sessioista, että kidutus alkoi, toiminta oli ollut korkeammalla asteella, hänen sietokykynsä rajoilla ja että joku muu olisi pyytänyt lopettamaan. Osin se toi hänelle mielihyvää. Asianomistaja oli kertonut E:lle steariinin valuttamiseen liittyen, että kyseessä oli ollut ihana ja nautittava sessio. Oikeudessa D on kertonut, että hänen tarkoituksenaan oli mennä lähelle asianomistajan rajoja. Asianosaisten yhdenmukainen kertoma puhuu sen puolesta, että asianomistajan rajoja oli ainakin koeteltu eikä ainakaan osin ollut ylitetty. Asianomistaja on kertonut, että sähköiskujen antamisen hän oli kertomansa mukaan pyytänyt lopettamaan monta kertaa eli asianomistaja oli reagoinut, johon D:n olisi tullut vastata. D on kertonut, että ”sähköpiiskahoitoon” asianomistaja oli reagoinut voimakkaasti ja kun D oli uhannut piiskalla asianomistajan sukuelimiä, tämä oli sanonut ”stop” ja vastaaja oli lopettanut tuossa vaiheessa eli ei tätä aiemmin. D ei ollut omankaan kertomuksen mukaan noudattanut sovittuun BDSM-suhteeseen sovittuja rajoja vaan hän oli sähköpiiskan käytön osalta ylittänyt asianomistajan suostumuksen rajat ainakin kestoltaan. Todistaja E:n kertoma tukee syytettä siten, että asianomistaja oli hänelle tuoreeltaan kertonut, että sähköpiiskan käyttö oli tuottanut kipua ja oli ollut väkivaltaa.

Muun toiminnan osalta asianomistaja ei ole kertonut, että hän olisi pyytänyt D:tä lopettamaan, toiminta olisi ollut yli sietokyvyn rajan tai että D:n olisi tullut vastata hänen reaktioihinsa.

Siten D:n syyksi luetaan pahoinpitelynä seuraava menettely: D oli antanut sähköiskuja sähkösauvalla/piiskalla ainakin 15 kertaa asianomistajan vartaloon, käsivarsiin, jalkoihin, jalkateriin ja ainakin yrittänyt antaa sähköä sukuelimiin. D on jatkanut väkivallan käyttöä, vaikka asianomistaja on kieltänyt ja huutanut kivusta.

Kolmas sessio

Esitutkinnassa asianomistaja on kertonut kolmannen session osalta, että D oli lopettanut, kun hän oli sitä pyytänyt, toiminnassa oli vastavuoroisuutta mitä kuuluikin olla ja D oli läsnä. Kaiken muun, paitsi piikkipyörän käyttämisen jalkoihin, hän olisi hyväksynyt. Oikeudessa asianomistaja on kertonut, että steariinin valuttaminen ja sukuelimeen sekä virtsarakkoon kohdistuva toimenpide on ollut asianomistajalle nautintoa tuottavaa ja näiltä osin kyse on ollut normaalista BDSM-sessiosta. Todistaja E on kertonut asianomistajan kertoneen penikseen kohdistuvasta teosta, että se oli sopinut hänelle. Toisaalta hän on kertonut, ettei ollut kyennyt ilmaisemaan itseään eikä D ollut kuunnellut tai välittänyt hänen reaktioistaan. Asianomistajan kertomus kolmannen session osalta on ollut ristiriitainen.

Asianomistaja ei ole pyykkipoikien tai sähköstimulaattorin osalta kertonut, että tämä olisi ylittänyt sovitun rajat tai että hän olisi reagoinut siten, että rajat olisivat tulleet vastaan ja D:n olisi tullut lopettaa toiminta.

Käräjäoikeus toteaa, että D:tä ei voi rangaista pahoinpitelystä eikä seksuaalirikoksesta siltä osin kuin asianomistaja on oikeudessa kertonut, että D:n toiminta oli hyväksyttävää, vastavuoroista normaalia BDSM-toimintaa ja kun D oli kunnioittanut asianomistajan rajoja. Tässä tapauksessa ei ollut sovittu turvasanoista vaan oli sovittu, että vastaaja tulkitsee asianomistajan käyttäytymisestä hänen rajansa. Asiassa kuultu asiantuntijatodistajakin, että tämä on harvinainen käytäntö. Eli ei siis mahdoton.

Asianomistaja on kertonut, että diabeteksellä oli vaikutusta toiminnan rajoihin ja että hänen jalkapohjansa olivat kylmyyden ja diabeteksen takia herkät. Piikkipyörä ja jalkapohjiin kohdistunut väkivalta ei ollut asianomistajan mukaan hyväksyttävää. Piikkipyörän osalta D:n omastakin kertomuksesta ilmenee, että asianomistaja oli reagoinut todella voimakkaasti, saanut paniikkikohtauksen ja huutanut. D oli muistutellut asianomistajalle mitä Telegram-keskustelujen aikana oli sovittu. Reagointi ei ollut tasaantunut ja hän lopetti jalkapohjiin koskemisen pian. D ei siten ollut noudattanut sovittuun BDSM-suhteeseen sovittuja rajoja vaan hän oli näiltä osin ylittänyt toiminnan laadun ja keston rajat. Siten kyse on ollut tahallisesta pahoinpitelystä. D:n syyksi luetaan pahoinpitelynä seuraava menettely: D oli käyttänyt piikkipyörää jalkapohjissa ja lyönyt kepillä asianomistajaa jalkapohjiin.

D on syytteessä kuvatuin tavoin myös pahoinpidellyt asianomistajaa kahlitsemalla, koska kahleet ovat aiheuttaneet tälle fyysisiä vammoja eikä kahlehtimiseen tällä tavoin ole ollut asianomistajan suostumusta.

Oliko D:n asianomistajaan kohdistama terveydenloukkaus vakava ja oliko se aiheuttanut asianomistajalle kuolemanvaaran? Oliko D tarkoittanut aiheuttaa asianomistajan kuoleman? D on oikeudessa kiistänyt, että hänen tarkoituksensa olisi ollut tappaa asianomistaja. Tappamisesta puhuttaessa kyse on ollut fantasiasta ja mielikuvien luomisesta. Käräjäoikeus toteaa, että todistajan kertomuksen perusteella BDSM-toimintaan liittyy paljon fantasiointia. Kyseessä on siten voinut olla fantasia hengen riistämisen osalta ilman tahallista tarkoitusta toimia niin.

Käräjäoikeus toteaa, että D ei ole kohdistanut asianomistajaan vakavaa väkivaltaa. Asianomistajalle ei ole aiheutettu vaikeaa ruumiinvammaa, vakavaa sairautta ja hengenvaaraa. Lääkärinlausunnosta ja sen liitteinä olevista valokuvista 4.5.2023 ilmenee, että asianomistajan vammat eivät ole olleet henkeä uhkaavia ja tulevat todennäköisesti paranemaan täysin. Lisäksi lausunnosta ilmenee, että kyseisissä olosuhteissa sekä diabeteksen että HIV:n hoitotasapaino ovat voineet heikentyä. Tilanteen pitkittyessä tutkittavan vointi olisi todennäköisesti voinut heikentyä henkeä uhkaavasti jo muutaman päivän kuluessa. Käräjäoikeus toteaa, että asiassa on näytetty, että voinnin heikentyminen on ollut mahdollista, mutta ei varmaa eikä asianomistajan ole näytetty olleen vankeudessa välittömästi henkeä uhkaavassa tilassa. Asianomistajalle ei ole varmuudella aiheutunut kuolemanvaaraa. Näin ollen asiassa ei ole näytetty riittävällä todennäköisyydellä, että asianomistaja olisi menehtynyt D:n menettelyn seurauksena. Lääkkeiden luovuttaminen asianomistajan haltuun perjantaiaamuna puhuu tappotahallisuutta vastaan. Todistelu ei tue syytettä tapon yrityksestä eikä näiltä osin törkeästä pahoinpitelystäkään. Asiassa ei ole näytetty, että asianomistaja olisi varsin todennäköisesti menehtynyt D:n menettelyn seurauksena.

Oliko D:n tarkoitus saada asianomistajasta pitkäkestoiseen kidutukseen käytettävä orja ja jatkaa syytteessä kuvatun kaltaista bdsm-toimintaan liittyvää väkivaltaa ja vapaudenriistoa nyt kysymyksessä olevaa asianomistajaa koskevissa syytteessä kuvatuissa olosuhteissa? D on kertonut, että matkan pituus jäi suunnittelussa avoimeksi ja edellä on jo todettu näytetyn, että D:n tarkoitus oli pitää asianomistaja maakellarissa toistaiseksi D:n määräämä aika. Tämä kuitenkin mahdollistaa sen, että D olisi laskenut asianomistajan vapaaksi reilun viikon kuluessa hänen tulostaan D:n luokse. Asianomistajan pysäköintilipuke 8.- 17.2.2023 (kirjallinen todiste D:n Samsung Galaxy puhelimesta) viittaa reilun viikon mittaiseen vierailuun D:n luona. Siten syyte pitkäkestoisesta kidutusorjuudesta ei ole tullut riittävällä tavalla toteen näytetyksi.

Oliko D suhtautunut piittaamattomasti asianomistajan henkeen ja terveyteen? D oli aluksi takavarikoinut asianomistajan lääkkeet mutta myöhemmin luovuttanut ne hänelle. D oli jättänyt tämän valvomatta ja kahlittuna. D on suhtautunut piittaamattomasti asianomistajan terveyteen.

Syytteessä on väitetty, että pahoinpitely on ollut pitkäkestoista kidutuksenomaista väkivaltaa. Asianomistaja on luonnehtinut D:n aloittamaa menettelyä kidutukseksi. Käytetystä piikkipyörästä ja sen kivuntuotto-ominaisuuksista ei ole esitetty tarkempaa selvitystä. Sähköpiiskan teho on ollut ilmeisimmin suhteellisen lievä, eikä sähköä ole annettu erityisen tuntoherkälle ihmiskehon osalle.

Kidutuksen määritelmä löytyy esimerkiksi hallituksen esityksestä Eduskunnalle kidutusta koskeviksi rikoslain säännöksiksi sekä laiksi pakkokeinolain 5 a luvun 2 ja 4 §:n muuttamisesta HE 76/2009 vp. Toki nyt ei ole ollut kysymys viranomaisen tai muun valtiollisen toimijan yksityiseen kohdistamasta väkivallasta. Hallituksen esityksessä on todettu, että kidutus voi esiintyä monissa eri muodoissa ja toteutua muun muassa törkeänä pahoinpitelynä. Kidutus on voimakasta fyysistä tai psyykkistä kärsimystä aiheuttava erittäin törkeä rikos, joka vakavasti loukkaa ihmisarvoa. Nyt kysymyksessä oleva, D:n syyksi luettava väkivalta ei käräjäoikeuden käsityksen mukaan täytä kidutuksen määritelmää.

Asiassa on näin ollen näytetty tapon yrityksen sijasta, että D on tehnyt ruumiillista väkivaltaa asianomistajalle ja vahingoittanut tämän terveyttä vapaudenriistoa koskevassa syytekohdassa kuvatuissa olosuhteissa. Ensisijainen syyte tapon yrityksestä hylätään.

Käräjäoikeus toteaa, että asianomistaja on ollut puolustuskyvyttömässä tilassa, kun häneen on kohdistettu väkivaltaa kellarissa ja päärakennuksessa, koska hän oli sidottuna. Teko ei ole ollut erityisen julma. Väkivallan ei ole näytetty olleen syytteessä väitetyin tavoin pitkäkestoista. Käytetyt välineet eivät viittaa nimenomaan törkeään pahoinpitelyyn. D:n sadistinen motiivi BDSM-toiminnassa on tullut selvitetyksi jo asianomistaja A:n kohdalla. Pahoinpitely ei ole ollut erityisen raaka. Asianomistajalle ei ole edes väitetty aiheutetun vaikeaa ruumiinvammaa, vakavaa sairautta tai hengenvaarallista tilaa eikä teossa ole käytetty ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä. D:n menettely vaihtoehtoisen syytekohdan 2 a) kohdassa täyttää rikoslain 20 luvun 5 §:ssä rangaistavaksi säädetyn pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Kohta 2 B

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Sovellettava säännös

Rikoslain 21 luvun 14 §:n mukaan joka saattaa toisen avuttomaan tilaan tai jättää sellaiseen tilaan henkilön, josta hän on velvollinen huolehtimaan, ja siten aiheuttaa vaaraa tämän hengelle tai terveydelle, on tuomittava heitteillepanosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Teoksessa Rikosoikeus (toim. Lappi-Seppälä ym., s. 543-545) on todettu, että heitteillepanosäännös korostaa velvollisuutta huolehtia avuttomaan tilaan joutuneesta, kun tekijä on aiheuttanut tämän tilan tai on erityisesti velvollinen huolehtimaan avuttomaan tilaan joutuneesta. Kyse voi olla esimerkiksi pahoinpitelijän velvollisuudesta huolehtia avuttomaan tilaan joutuneesta uhristaan. Heitteillepanon rangaistavuus edellyttää konkreettista henkilövahingon vaaraa. Vaaralta ei edellytetä vakavuutta mutta sen täytyy olla todellinen. Heitteillepano edellyttää tahallisuutta. Tekijän tulee olla tietoinen aiheuttamastaan avuttomuustilasta ja siitä aiheutuvasta henkilövahingon vaarasta. Edelleen (s.545) on kuitenkin todettu, että heitteillepanoon liittyy useita konkurrenssikysymyksiä, koska säännöksen tarkoittama menettely sivuaa erittäin läheisesti muiden tunnusmerkistöjen tarkoittamia tilanteita. Vapaudenriistosäännös voinee tulla sovellettavaksi heitteillepanosäännöksen ohella, koska säännöksillä suojataan eri oikeushyviä. Jos vapaudenriiston kvalifioi törkeäksi uhrille aiheutettu vakavan henkilövahingon vaara tekijä tuomittaneen joko törkeästä vapaudenriistosta tai heitteillepanosta, painottuuko teon vahingollisuus vapaudenmenetykseen vai henkilövahingon vaaraan. Törkeää vapaudenriistoa tarkoittava säännös sisältää kaikki heitteillepanon elementit. Teoksessa Keskeiset rikokset, 5. uudistettu painos sivulla 297 todetaan, että heitteillepanosta tuomitaan, jollei sen tarkoittama vääryys jo sisälly tekijälle syyksiluettavaan, ankarammin rangaistavaan rikokseen. Lainkonkurrenssista käräjäoikeus viittaa mm. ratkaisuun Vaasan hovioikeus 7.2.2024, tuomio 24/105427, asianumero R 22/498.

Asiassa on ollut kysymys siitä, voidaanko D:tä rangaista erikseen heitteillepanosta tilanteessa, kun hänet on jo tuomittu törkeästä vapaudenriistosta?

Johtopäätökset näytöstä ja oikeudellinen arvio

Käräjäoikeus toteaa, että D on kahlitsemalla saattanut mm. diabetesta sairastavan asianomistajan avuttomaan tilaan ja ollut velvollinen huolehtimaan asianomistajasta. Siten hän on aiheuttanut tämän tilan tai on erityisesti velvollinen huolehtimaan avuttomaan tilaan joutuneesta. Muilta osin teonkuvauksen kappaleista 2 ja 3 ilmenevät seikat ovat riidattomia tai tulleet näytetyksi jo edellisten syytekohtien alla. Käräjäoikeus toteaa, että heitteillepanon tunnusmerkistö täyttyy.

Rikoslain 25 luvun vapaudenriistosäännösten sisältö on selostettu edellä.

Käräjäoikeus toteaa, että heitteillepanoa koskevalla säännöksellä suojataan avuttomaan tilaan joutunutta ja tämän terveyttä ja henkeä. Vapaudenriistoa koskevilla säännöksillä suojataan henkilön liikkumisvapautta, mutta törkeää vapaudenriistoa koskevalla säännöksellä kriminalisoidaan myös vakavan vaaran aiheuttaminen toisen hengelle tai terveydelle.

Käräjäoikeus katsoo, että törkeän vapaudenriiston ja heitteillepanon tunnusmerkistöt ovat tässä tapauksessa täyttyneet samaan henkilöön kohdistuneella ja yhtenäiseen tahtotilaan perustuneella yhdellä tekokokonaisuudella. Törkeä vapaudenriisto on näistä ankarammin rangaistava.

D:n menettely tulee rikosoikeudellisesti riittävästi arvioiduksi soveltamalla pelkästään törkeää vapaudenriistoa koskevaa säännöstä. Tämän vuoksi syyte heitteillepanosta on hylättävä.

Kohta 3

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Sovellettava säännös

Rikoslain 20 luvun 4 §:n mukaan joka koskettelemalla tai muulla tavoin tekee muun kuin 1 §:ssä tarkoitetun seksuaalisen teon sellaiselle henkilölle, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti, tai saa tämän ryhtymään sellaiseen tekoon, ja teko olennaisesti loukkaa tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava seksuaalisesta kajoamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Henkilön osallistumista seksuaaliseen tekoon ei ole pidettävä vapaaehtoisena, jos:

1) hän ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavalla ilmaissut osallistuvansa siihen vapaaehtoisesti;

2) hänet on pakotettu seksuaaliseen tekoon käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkauksella; tai

3) hän ei ole voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan tiedottomuutensa, sairautensa, vammaisuutensa, pelkotilansa, voimakkaan päihtymistilansa, heikentyneen tajunnantilansa, tilanteen äkillisyyden, erityisen valta-aseman vakavan väärinkäytön tai muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi.

Yritys on rangaistava.

Rikoslain 20 luvun 5 §:n mukaan jos seksuaalisessa kajoamisessa

1) käytetään tai uhataan käyttää vakavaa henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa,

2) rikoksentekijöiden lukumäärän tai muun syyn vuoksi rikoksella aiheutetaan erityisen tuntuvaa henkistä tai ruumiillista kärsimystä tai se tehdään erityisen nöyryyttävällä tavalla tai

3) kohteena on kahdeksaatoista vuotta nuorempi lapsi

ja seksuaalinen kajoaminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä seksuaalisesta kajoamisesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.

Hallituksen esityksessä HE 13/2022 vp koskien rikoslain 20 luvun uudistusta todetaan, että [seksuaali]rikosten täyttymisessä olennaista olisi se, osallistuiko henkilö sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaaliseen tekoon vapaaehtoisesti. Yksilön seksuaalinen itsemääräämisoikeus kiinnittyy useisiin perusoikeuksiin, erityisesti perustuslain 7 §:n säännöksiin henkilökohtaisesta vapaudesta ja 10 §:n säännöksiin yksityiselämän suojasta. Perustuslain 7 §:n turvaama henkilökohtainen vapaus on luonteeltaan yleisperusoikeus, joka suojaa ihmisen fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan (HE 309/1993 vp s. 46). Perustuslain 10 §:n turvaaman yksityiselämän piiriin kuuluu muun muassa yksilön oikeus vapaasti solmia ja ylläpitää suhteita muihin ihmisiin sekä oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan samoin kuin vapaus päättää sukupuolisesta käyttäytymisestään (HE 309/1993 vp s. 53, PeVL 15/2001 vp s. 2, PeVL 17/2006 vp s. 3, PeVL 6/2014 vp s. 2).

Jokaisella on lähtökohtaisesti oikeus itse päättää seksuaalisesta käyttäytymisestään edellyttäen, ettei hän loukkaa toisen oikeutta. Rikosoikeudellisella sääntelyllä ei sen vuoksi ole perusteltua tavoitella esimerkiksi siveellisyyden tai yhdenmukaisen sukupuolikäyttäytymisen ylläpitämistä tai aikaansaamista. On myös otettava huomioon, että seksuaalielämä voi eri ihmisillä olla hyvinkin erilaista. Ihmisten seksuaalinen käyttäytyminen on monen muotoista ja tavallisesti epämuodollista. Seksuaalirikoksia koskevilla säännöksillä ei ole tarkoitus asettaa rajoja tai muodollisia käyttäytymisvelvoitteita seksuaaliselle kanssakäymiselle, jonka osapuolet eivät loukkaa toistensa seksuaalista itsemääräämisoikeutta.

Seksuaalirikoksissa suostumus kuuluu tunnusmerkistötekijöihin. Pätevästi annettu loukatun suostumus poistaa tunnusmerkistön mukaisuuden, joten teko on aina lainmukainen, koska tunnusmerkistön täyttyminen edellyttäisi suostumuksen puutetta. Suostumuksen pätevyys johtaa siihen, että tekijä ei tee mitään väärää.

Riidattomat seikat

Teonkuvauksen 4 - 6 kappaleissa väitetty D:n menettely on sinänsä ollut riidatonta ja vastaaja on pitänyt mahdollisena vammojen aiheutumisen.

D:n Canon kameran muistikortista on löytynyt videotiedosto ja kaksi valokuvaa asianomistajan sukuelimestä, johon oli laitettu neuloja ja lankaa.

Riitaiset seikat

Kappaleet 8 – 10 ovat olleet kokonaan riitaiset.

Johtopäätökset riitaisista seikoista

Käräjäoikeus toteaa, että sähköpiiskan, kepin ja piikkipyörän käyttäminen on ollut ruumiillista väkivaltaa ja nämä teot on luettu D:n syyksi kohdassa 2. Syyte tämän menettelyn osalta hylätään.

Sähköstimulaattorin käyttäminen ja neulojen työntäminen peniksen poimuihoon ovat olleet rikoslain 20 luvun 4 §:ssä tarkoitetuin tavoin seksuaalisesti olennaisia tekoja. Ne ovat kohdistuneet asianomistajan sukupuolielimeen. Teot ovat tapahtuneet vapaudenriiston aikana. Teonkuvauksen kappaleissa kaksi ja kolme kuvatut tapahtumat ovat olleet riidattomia. D on osittain videoinut/ kuvannut teon. Kuudennessa kappaleessa tarkoitetut vammat ovat olleet riidattomia.

Asianomistaja on kertonut, että D oli mennyt liian pitkälle sähkösauvan, pyöröleikkurin, kahlitsemisen ja heitteillejätön osalta. Kaikki nämä viittaavat väkivaltaan ja vapaudenriistoon, ei seksuaalisiin tekoihin.

Käräjäoikeus katsoo, että seksuaalisiin tekoihin on ollut asianomistajan teonhetkinen hyväksyntä ja suostumus. Ne ovat olleet hänen mukaansa normaalia BDSM-toimintaa ja ne olivat tuottaneet hänelle nautintoa. Todistaja E on kertonut, että asianomistaja oli tuoreeltaan kertonut hänelle samansuuntaisesti eli että ”se oli ollut ihanaa ja oli mennyt kaikkien sääntöjen mukaan”. Asianomistaja ei ole kertonut, että teot olisivat olleet hänen tahtonsa vastaisia tai että hän olisi ilmaissut suullisesti, käytöksellään tai muuten, että hän ei niihin ole vapaaehtoisesti osallistunut tai vastustaneensa tekoja taikka että hän olisi niiden kohdalla reagoinut siten, että D:n olisi tullut lopettaa menettely. Asianomistaja ei ole kertonut, että hänet olisi pakotettu seksuaalisiin tekoihin väkivaltaa käyttämällä. Asiassa ei riidattomasti ole selvitetty, että asianomistaja olisi saatettu sukuelimeen kohdistuvien tekojen osalta sellaiseen pelkotilaan, että asianomistaja ei olisi voinut ilmaista tai muodostaa tahtoaan.

Käräjäoikeus katsoo, että BDSM-suhdetta ei ole käytetty väärin seksuaalisten tekojen osalta. Siten asiassa ei ole näytetty, kuten syyttäjä on väittänyt, että asianomistaja ei ollut vapaaehtoisesti osallistunut seksuaalisiin tekoihin. Asiassa ei ole näytetty, että asianomistaja olisi pakotettu seksuaalisiin tekoihin käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa. Seksuaalisen kajoamisen tunnusmerkistö ei täyty.

Asiaa ei ole tämän vuoksi tarpeen enempää arvioida. Syyte hylätään kokonaisuudessaan.

Kohta 4

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Sovellettava säännös

Rikoslain 20 luvun 1 §:n mukaan joka on sukupuoliyhteydessä sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti, on tuomittava raiskauksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Henkilön osallistumista sukupuoliyhteyteen ei ole pidettävä vapaaehtoisena, jos:

1) hän ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavalla ilmaissut osallistuvansa siihen vapaaehtoisesti;

2) hänet on pakotettu sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkauksella; tai

Oikeuskirjallisuudessa (Keskeiset rikokset, 5. uudistettu painos: Frände ym. Edita Publishing Oy, Keuruu 2023, sivuilla 123 ja 126 -128) on todettu seuraavaa, että Vapaaehtoisuuden ilmaukset (1 kohta). Sukupuoliyhteyteen annettavan vapaaehtoisuuden ilmauksen ei tarvitse olla nimenomainen, vaan sen voi antaa myös konkludenttisesti. 2 momentin 1 kohdan mukaan sukupuoliyhteyttä ei ole pidettävä vapaaehtoisena, jos henkilö ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavalla ilmaissut osallistuvansa siihen vapaaehtoisesti. Säännös kattaa esityötekstin mukaan kaikki sellaiset tavat, joilla ihminen voi suostumuksensa osoittaa. Osapuolen myönteinen suhtautuminen ja siten vapaaehtoisuus voidaan näin ollen perustaa esimerkiksi sanattomaan käyttäytymiseen, mikä tavanomaisessa tilanteessa ilmenee molempien osapuolten aktiivisena osallistumisena sukupuoliyhteyteen johtavaan yhteiseen käyttäytymiseen. Olennaista on, onko vapaaehtoisuus ilmennyt ulkoisesti. (HE 13/2022 vp, s. 99.)

Vapaaehtoisuuden puuttuminen ja siten tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä, että osapuoli ilmaisisi nimenomaisesti tai konkludenttisesti suhtautuvansa torjuvasti sukupuoliyhteyteen, vaikka nämä sinänsä usein konkreettisessa tilanteessa osoittavat vapaaehtoisuuden puuttumista. Hallituksen esityksen mukaan passiivisuutta, jossa henkilö ei juurikaan reagoi seksuaaliseen lähentelyyn, ei sellaisenaan voida pitää vapaaehtoisuutta tarkoittavana suostumuksena (HE 13/2022 vp, s. 99). Passiviteetti ei kuitenkaan aina tarkoita vastentahtoisuutta, vaan tilannetta on arvioitava tapauskohtaisesti. Teon kohteen ollessa passiivinen jouduttaneen usein vaikeisiin tulkintatilanteisiin. Täysin passiivisesti suhtautuvan ei koskaan voida ajatella suhtautuvan vapaaehtoisesti tekoon. Ojala on huomauttanut, että tosielämälle lienee varsin vieras sellainen tilanne, jossa teon kohde suhtautuu täysin passiivisesti tekoon koko sen keston ajan. Hän viittaa siihen, että sukupuoliyhteyttä haluava henkilö joutuu useimmiten käytännössä ”passiviteetin ohi” päästäkseen käyttämään joko pakkoa (RL 20:1.2 2 kohta) tai kyse on olosuhteista, joissa passiivinen osapuoli on sellaisten olosuhteiden alainen, ettei tämä voi muodostaa tai ilmaista tahtoaan (RL 20:1.2 3 kohta). Jos vapaaehtoisuuden ilmaisu jää objektiivisesti arvioiden ja olosuhteet huomioiden hyvin epäselväksi, kyse ei ole hallituksen esityksen mukaan vapaaehtoisuudesta lain tarkoittamassa merkityksessä. (HE 13/2002 vp, s. 99.)

Haasteita tullee aiheuttamaan myös tilanteet, joissa osapuoli on jossain vaiheessa ennen sukupuoliyhteyttä ilmaissut suostumustaan ja halukkuuttaan, mutta myöhemmin katsonut sukupuoliyhteyden tapahtuneen vastoin hänen tahtoaan. Vapaaehtoisuutta tulee arvioida paitsi sukupuoliyhteyden alkamisen hetkellä myös sen kestäessä. Mikäli toinen osapuoli muuttaa mieltään kesken sukupuoliyhteyden siten, että vapaaehtoisuuden puuttuminen on toisen osapuolen havaittavissa, teko voi täyttää raiskauksen tunnusmerkistön. Selvää on, että raiskaus täyttyy tilanteessa, jossa henkilö vapaaehtoisuuden puuttumisesta huolimatta jatkaa tekoa väkivaltaa tai sen uhkaa käyttäen.

Pelkotilalla tarkoitetaan esityötekstin mukaan ensinnäkin pelkoa, joka lamauttaa tahdonilmaisukyvyn. Toiseksi pelkotilalla tarkoitetaan tilanteita, joissa henkilö pitää tahtonsa ilmaisemista vaarallisena. Pelkotilan syntymiseen voivat vaikuttaa moninaiset seikat, eikä sen tarvitse johtua vain toisen osapuolen käyttäytymisestä. Arviossa on kiinnitettävä huomiota olosuhteisiin, osapuolten väliseen suhteeseen ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Tekijän tahallisuuden tulee kattaa se, että tämän toiminnan seurauksena henkilö myöntyy sukupuoliyhteyteen pelkotilansa takia.

Erityisen valta-aseman vakava väärinkäyttö voi estää toista ilmaisemasta tahtoaan. Hallituksen esityksen mukaan erityinen valta-asema ja sen väärinkäyttö kattaa kaikki sellaiset tilanteet, joissa yhdellä osapuolella on toiseen nähden henkinen yliote taikka valta vaikuttaa tämän etuun tai asemaan. Valta-aseman tulee olla merkitykseltään erityisen suuri. Kyse voisi olla esimerkiksi työsuhteista, taloudellisista valtasuhteista tai uskonnollisesta auktoriteetista. Samalla tavoin kuin edellä tarkastellun uhkan osalta, tulee tässäkin ottaa huomioon se, millainen valta-aseman väärinkäytön merkitys on elämän perusedellytysten kannalta. Esimerkkinä mainitaan jatkuvaa fyysistä tai psyykkistä hoitoa vaativa henkilö, joka voi olla erityisen alisteisessa asemassa suhteessa hoitajaansa. Erityinen valta-asema ei vielä sellaisenaan riitä tunnusmerkistön täyttymiseen, vaan edellytyksenä on, että valta-asemaa käytetään väärin. Esimerkiksi työsuhteessa valta-asemassa oleva voi puuttua alaisen työsuhteen jatkuvuuteen. Muunlaisen kuin erityisen valta-aseman väärinkäyttö voi tulla arvioitavaksi RL 20:5:n mukaisena seksuaalisena hyväksikäyttönä.

Riidattomat seikat

Syytekohdassa 1 on katsottu, että vapaudenriisto on ollut tahdonvastainen.

Rikoslain 20 luvun 23 §:n mukaan sukupuoliyhteydellä tarkoitetaan mm. sukuelimellä tehtävää taikka sukuelimeen tai peräaukkoon kohdistuvaa seksuaalista tunkeutumista toisen kehoon. Käräjäoikeus toteaa, että D:n menettely täyttää sukupuoliyhteyden tunnusmerkistön eikä tästä ole ollut riitaakaan.

Käräjäoikeus toteaa, että riidatonta on ollut, että D on asunnossa asianomistajan ollessa sidottuna toimenpidetuoliin ollut sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan työntämällä edestakaisin näytteenottoharjaa asianomistajan sukuelimeen, mistä on aiheutunut limakalvorikkoa virtsaputkessa ja verenvuotoa.

Riitaiset seikat

Riitaista on ollut suostumus ja sen rajat; oliko asianomistaja suostunut tekoon vai oliko asianomistaja D:n tieten pelkotilassa ja oliko D käyttänyt hyväkseen erityistä valta-asemaansa vakavasti väärin. Vastaajan menettelystä riitaista on ollut, oliko pulloharjatoimenpide ulottunut virtsarakkoon saakka?

Johtopäätökset riitaisista seikoista

Vastaaja on itse todennut, että pulloharjatoimenpide johti limakalvorikkoon ja pieneen veren tihkumiseen. Vastaaja on kiistänyt, ettei näytteenottoharja mennyt virtsarakkoon saakka. Lääkärinlausunnossa, joka perustuu videotallenteeseen, on todettu, että videolla näkyvän harjan käyttö näyttäisi yltävän aina virtsarakkoon saakka. D on kertonut pyrkineensä välttämään tätä. Asiassa ei ole riittävällä varmuudella selvitetty, että harja olisi mennyt virtsarakkoon saakka.

Asiassa tulee arvioida, oliko asianomistaja osallistunut tekoon vapaaehtoisesti.

Asiassa esitetystä näytöstä ei ilmene, että asianomistaja olisi suhtautunut torjuvasti sukupuoliyhteyteen.

Yhteisellä bdsm-toiminnalla on ollut rajat: asianomistajan reaktiot D:n menettelyyn. Asianomistaja on edellä kerrotuin tavoin kertonut sukuelimeen ja virtsarakkoon kohdistuneesta D:n menettelystä, joka on sopinut hänelle, ollut tavallista bdsm:ää ja ”superhyvää”. Videotallenteelta, josta ilmenee sukupuoliyhteys, ei käy ilmi, että asianomistaja ei olisi osallistunut tekoon vapaaehtoisesti eli reagoinut niin, että D:n olisi tullut lopettaa menettely. Todiste puhuu syytettä vastaan ja viittaa enemmän nautinnon saamiseen. Tämä viittaa konkludenttiseen suostumukseen tilanteessa. Kuten edellä on todettu, liian pitkälle oli menty eräiden pahoinpitelytekojen ja vapaudenriiston osalta. Asianomistaja on lähinnä suhtautunut passiivisesti toimintaan eikä sukupuoliyhteyden aikana pyytänyt toimenpiteen lopettamista. Tämä ei johda siihen, että hän ei olisi vapaaehtoisesti suhtautunut sukupuoliyhteyteen.

Toisaalta asianomistaja on kertonut, että johtuen tapahtumien olosuhteista oli hän niin peloissaan, ettei pystynyt saamaan sessiosta sellaista mielihyvää, jota hän olisi voinut saada jossain toisessa tilanteessa. Hän ei ole kertonut, mitä hän olisi pelännyt tai että pelkotilan vuoksi hän ei ollut kyennyt vastustelemaan D:n tekoja. Asianomistajan kertomus hänen suhtautumisestaan tekoon on sen verran ristiriitainen, että asiassa ei ole rikosoikeudellisen syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näytetty, että hän olisi ollut lainkohdan tarkoittamassa pelkotilassa ja siksi myöntynyt sukupuoliyhteyteen. Suostumuksen peruuttamisesta ei ole esitetty näyttöä myöskään.

Asianomistaja on kertonut, että penikseen ja virtsarakkoon kohdistuneen teon jälkeinen piikkipyörän ja piiskan käyttö eli samassa kolmannessa tekotilanteessa vasta D:n myöhemmin, seksuaalisten tekojen jälkeen, tekemä teko on ylittänyt sen, mihin asianomistaja on ilmaissut osallistuvansa vapaaehtoisesti. Vastaaja on tämän osalta tuomittu pahoinpitelystä eli väkivallan käytöstä. Tällä perusteella suostumuksen rajoja ei ole ylitetty.

Käräjäoikeus katsoo, että tilanteessa ei täyty erityisen valta-asemaan väärinkäyttö. D:llä on ollut valta-asema, mutta se on perustunut yhteiseen tarkoitukseen, BDSM-toimintaan, jossa on koeteltu asianomistajan sietokyvyn rajoja. Käräjäoikeus katsoo, että asiassa ei ole näytetty, että sukupuoliyhteys olisi tapahtunut vastoin asianomistajan tahtoa. Näin ollen asiaa ei ole aihetta arvioida enemmälti.

Syyte raiskauksesta hylätään kokonaisuudessaan.

Kohta 4.1

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Sovellettava säännös

Rikoslain 20 luvun 5 §:n mukaan joka asemaansa hyväksikäyttäen saa osallistumaan sukupuoliyhteyteen tai ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon henkilön, jonka mahdollisuus muodostaa tai ilmaista tahtoaan on heikentynyt toisen henkilön erityisen valta-aseman väärinkäytön vuoksi (4-kohta) on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Hallituksen esityksessä HE 13/2022 vp todetaan, ihmisten kesken on lukemattomia erilaisia suhteita ja tilanteita, joissa yksi on toiseen henkilöön nähden jollain tavalla heikommassa tai alisteisessa asemassa. Seksuaalista kanssakäymistä ei ole perusteltua rajoittaa rikoslaissa yleisesti kaiken tyyppisissä tilanteissa, joissa henkilöiden välillä on tällainen valta- tai voimasuhde. Lisäksi rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaisesti rangaistavaksi voidaan säätää vain teot, jotka voidaan määritellä täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Rangaistavuus olisi näistä syistä rajattu 5 §:ssä koskemaan vahvempaa asemaa hyväksikäyttäen tehtyjä seksuaalisia tekoja vain erikseen määritellyissä tilanteissa, joissa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkauksen ja vahingon riski heikommalle osapuolelle on merkittävä. Lisäksi esityksessä todetaan, että rikoslain 20 luvun 5 §:n 4-kohta koskee seksuaalista hyväksikäyttöä muissa tilanteissa, joissa tekijä on toiseen osapuoleen nähden erityisessä valta-asemassa ja hän tätä asemaansa väärinkäyttää. Valta-aseman perustetta ei olisi säännöksessä rajattu, mutta valta-aseman tulisi olla merkitykseltään erityisen suuri. Kohdan soveltamisalaan kuulisivat siten vastaavanlaiset valta-asemat kuin 1 §:n 2 momentin 3 kohdassa eli erilaiset työsuhteisiin, taloudellisiin valtasuhteisiin, henkiseen auktoriteettiin ja muuhun henkiseen valta-asemaan sekä käytännön avun tarpeeseen perustuvat valtasuhteet, joissa toinen osapuoli on heikommassa tai alisteisessa asemassa.

Riidattomat seikat

Asianomistaja on ollut D:n luona, on tapahtunut sukupuoliyhteys ja seksuaalisia tekoja.

Riitaiset seikat

Riitaista on ollut, oliko D asemaansa hyväksikäyttäen saanut asianomistajan, jonka mahdollisuus muodostaa ja ilmaista tahtoaan on heikentynyt D:n erityisen valta-aseman väärinkäytön vuoksi, osallistumaan sukupuoliyhteyteen ja ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon.

Johtopäätökset riitaisista seikoista

Edellä on todettu asianosaisten bdsm-suhteesta ja näytetty, että D koetteli sovitusti asianomistajan rajoja.

Edellisessä syytekohdassa on katsottu, että asianomistajan mahdollisuus muodostaa ja ilmaista tahtoaan ei ollut heikentynyt D:n erityisen valta-aseman väärinkäytön vuoksi. D ei ollut asemaansa hyväksikäyttäen saanut asianomistajaa ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon.

Asianomistaja on kertonut, että hän olisi voinut hyväksyä kaiken muun tapahtuneen asunnon sisällä mitä D teki, mutta se oli väkivaltaa mitä D teki hänen jalkapohjiinsa. Muuten se oli hänen mukaansa tyypillinen bdsm-sessio lukuun ottamatta piikkipyörää. Asianomistaja on kertonut, että aina, kun minä sanoin, että hänen pitää lopettaa, niin kyllä hän lopetti, siinä oli vastavuoroisuutta mitä kuuluikin olla ja D oli läsnä. Asianomistaja ei ole kertonut, että hän ei ollut vapaaehtoisesti osallistunut toimintaan tai että olisi vastustanut tekoja taikka että hän olisi tapahtumahetkellä reagoinut siten, että D:n olisi tullut lopettaa menettely, kuten he olivat ennakolta sopineet. Esitetystä näytöstä ei ilmene, että teot olisivat loukanneet asianomistajan itsemääräämisoikeutta ja että D ei ollut noudattanut asianosaisten bdsm-suhteeseen liittyviä sääntöjä ja rajoja, joista he olivat keskenään sopineet. Seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistö ei täyty.

Asiaa ei ole tämän vuoksi tarpeen enempää arvioida. Syyte hylätään kokonaisuudessaan.

Kohta 5

Näyttö (yhteinen kohtiin 5 ja 7)

Kirjallista todistelua on tarpeellisilta osin selostettu näytön arvioinnin yhteydessä.

Henkilötodistelu

Asianomistaja B on kertonut, että hän tutustui vastaaja D:hen helmikuussa 2023 internetin manmods-sivustolla. Profiilista päätellen D teki jonkinlaisia kehonmuokkauksia. Asianomistaja ei ollut koskaan etsinyt tällaista mahdollisuutta poistaa penis. Kun hänelle tuli D:n profiili vastaan, hän ajatteli, että se olisi ainoa hänen mahdollisuutensa. Hän lähetti D:lle yksityisviestin. Ensin oli puhe muusta, mahdollisesti arpeuttamisesta, mutta hän ei etsinyt sellaista. Asianomistaja kysyi, oliko peniksen poisto (penektomia) mahdollista ja D vastasi, että on mahdollista. D oli joko kertonut manmods-sivustolla, että sopimus täytyi allekirjoittaa tai sopimus oli ollut vain sivustolla nähtävillä. Englanninkielinen sopimus oli D:n profiilissa ja suomenkielisen sopimuksen näki D:n luona. D kertoi etukäteen, että operaatio kestäisi pari tuntia tikkauksineen. Riskeistä D kertoi, että tuntoa ei voi taata. Heillä ei ollut muuta puhetta mistään virtsausongelmista.

Asianomistaja ei ollut maininnut syytä, miksi hakeutuu puheena olevaan operaatioon eikä D ollut kysynyt sitä häneltä. Hän kyseli D:ltä, miten tämä tekisi sen. D kertoi ja kuvaili miten etenee, eli leikkaa kerroksittain ja polttelee verisuonia hitaasti etenemällä. Hän vakuuttui, koska D käytti termejä, mitkä oli vakuuttavan oloisia ja hän vakuuttui operaation toteuttamistavasta. Hän luotti ja uskoi D:hen, minkä vuoksi hän uskalsi mennä D:n luokse. Ja nimenomaan koska D oli Suomesta. Sekin rohkaisi häntä. Keskusteluista ei ollut asianomistajalla tarkkoja muistikuvia. Päätös mennä operoitavaksi oli tapahtunut viikkoja ennen operaatiota. D oli ehdottanut päivämäärää hänelle. D:llä oli jonkunlainen sopimusluonnos manmods.com -profiilissa koskien genitaalialueiden muokkauksia. He eivät käyneet keskustelua, oliko D:llä aiempaa kokemusta vastaavasta. Hän ei ollut kysynytkään asiaa.

Asianomistajan oma motivaatio lähteä operaatioon oli se, että hän on nuoruudesta saakka vihannut genitaalialuettaan/sukupuolielintään ja sitä, että hän on mies. Se on aiheuttanut hänelle erilaisia ongelmia. Hän on tuntenut, että on väärässä sukupuolessa eli hän kärsii sukupuolidysforiasta. Asianomistaja on muokannut, leikannut ja silponut sukupuolielimiään vihan vuoksi. Asianomistaja ei ole koskaan uskaltanut hakea apua virallisia teitä, koska hän on hävennyt ja pelännyt, että hänelle nauretaan, jos hän kertoo asiasta. Hän ei ole koskaan edes harkinnut asiaa, siihen on ollut liian kova kynnys. Vanhemmilleen ei hän ole pystynyt kertomaan.

Asianomistaja saapui D:n luokse syytteessä tarkoitettuna tekopäivänä vähän ennen klo 11. Asianomistaja kertoi tässä vaiheessa D:lle syyn, miksi haluaa eroon peniksestään eli koska vihaa sitä eikä halua mennä terveydenhuollon puolelle toteuttamaan penektiota. D ei halunnut kuulla asiasta enempää. Asianomistaja kertoi, että hänellä on verenohennuslääkitys. D vastasi, että hyvä tietää. D:n käytös oli asiallista ja rauhallista.

D otti puheeksi sopimuksen, joka piti allekirjoittaa, koska toimenpide oli kirurginen ja laiton. D pyysi lukemaan sopimuksen läpi. Hän yritti lukea sopimusta, mutta koska oli niin jännittynyt ja ahdistunut, ei hän ymmärtänyt sopimusta. Sopimus oli valmis eikä hän ollut pyytänyt tai halunnut mitään muutosta siihen. Hän ei olisi halunnutkaan tehdä sopimusta, mutta teki sen, koska se oli ehto operaatiolle. Asianomistaja ei ymmärtänyt, mihin kohtaan hän allekirjoittaisi. D ohjasi minne. Jonnekin toiselle sivulle D pyysi laittamaan iän, mutta asianomistaja ei muistanut ikäänsä. D sanoi, että etkö olekin 41 tai 42, minkä tämä oli varmaankin katsonut asianomistajan Manmods-profiilista. D ohjasi, minne ikä kuului kirjoittaa.

Asianomistaja ei muista oliko kivunlievityksestä puhetta. Englanninkielisessä sopimuksessa oli kohta, että operaatiot tehtiin ilman puudutusta. Siitä ei ollut keskusteltu, koska hän ajatteli, että se oli sopimuksen ehto eikä hän osannut sitä kyseenalaistaakaan. Jotta operaatio tapahtuu, hän vain noudattaa ehtoja. Jos hän olisi voinut valita kivunlievityksen tai anestesian tai puuduttavan aineen, olisi totta kai sellaisen valinnut.

Sitten D pyysi, että hän siirtyisi penkille/tuolille. Ensin D sitoi hänen jalat ja alavartalon, ettei hän heilu liikaa veitsen alla. Sitten D alkoi tutkimaan miten hän leikkaa ja valmisteli kameroitaan. Kun D oli saanut kamerat valmiiksi, tämä kertoi, mikä on herkkää osaa ja että iho on sitä ja että se on kivuliasta. D pyysi hengittämään syvään ja sanoi, että kohta sattuu. Hän huusi eikä hänellä ole paljoa muistikuvia asiasta, vain pätkiä. Jossain vaiheessa hän pyysi vettä ja D toi sitä isomman mukin. Jossain vaiheessa kipu oli niin kovaa, että hän repäisi toisen käsinojan irti ja piti sitä ilmassa. D korjasi käsinojan. Jossain vaiheessa hän pyysi puhelinta, ei tiedä miksi, D toi sen hänelle. Hän pyysi taukoja, koska ei kestänyt kipua. Hän oli kysynyt ajoittain, paljonko vielä on jäljellä. Kun D oli leikannut irti peniksen, oli D sanonut, että nyt se on pois tai irti. Hän huokaisi syvään siinä vaiheessa.

Peniksen poiston jälkeen D alkoi ompelemaan paikkoja. Se tuotti kipua järjettömän paljon. Hän ei jaksanut enää huutaakaan. Vaikeroi vain. Ei lähtenyt enää ääntäkään. Kun ompeleet olivat melkein valmiit, D sanoi, ettei löydä virtsaputkea. Hän meni paniikkiin ja kysyi että mitäs nyt. D sanoi, ettei tarvitse huolehtia, että kyllä se löytyy. D avasi tikit, kaiveli virtsaputkea metalliputkella. Hän tunsi tökkäisyn kiveksessä ja se sattui ja hän huusi joka kerta. Jossain vaiheessa D löysi virtsaputken ja asensi katetrin. Hän tunsi, että se meni virtsaputken sisälle. D alkoi uudestaan tikkaamaan tikkejä. Siinä vaiheessa asianomistaja kysyi, kauanko on jäljellä. Useaan kertaan tikit epäonnistuivat ja D voivotteli, ettei tikkaaminen onnistunut ja tämä tikkasi monta kertaa uudelleen. Jossain vaiheessa asianomistaja huolestui, koska hän oli myöhässä hotellilta. Hän oli ilmoittanut, että oli kolmelta siellä. Toimenpiteen kokonaiskesto oli vähän päälle 4 tuntia.

Kun D sai tikit valmiiksi, laittoi siteen ja pyysi, että asianomistaja istuisi jonkin aikaa, ettei haava lähtisi tihkumaan verta. Lähtiessä D sanoi, että jos hän käy korjauttamassa virtsaputkea, hän voi osallistua kustannuksiin. D sanoi, että jos virtsaputkeen ilmestyy pallo, hänen pitää mennä ensiapuun. Hän ei ymmärtänyt, mistä oli kyse. Sitten asianomistaja meni hotellille. Hän ei muista mitään matkasta, sisäänkirjautumisesta eikä ensimmäisestä päivästä. Sitten tuli paniikki, kun tikit aukesivat. Hän oli käynyt apteekissa hakemassa siteitä ja haavanhoitovälineitä. Asianomistaja jäi hotelliin kahdeksi päiväksi lisää. Muistikuvia uloskirjauksesta ja kotimatkasta ei ole.

Asianomistaja ei osannut sanoa, miksi D videoi operaation. Siitä ei ollut puhetta. Hän ei osannut kyseenalaistaakaan sitä. Asianomistaja on myös kertonut toisella tavoin, että D oli pyytänyt videoita muistoksi. D ei ollut pyytänyt häneltä lupaa julkaista kuvattua materiaalia nettiin, sopimuksessa oli siitä maininta. D lähetti hänelle linkin videoista. Hän ei ollut pystynyt katsomaan videoita. Sen videon hän oli pystynyt katsomaan, kun D oli käsitellyt penistä. Hän oli sanonut D:lle, ettei hän halua irtileikattua penistä haltuunsa, koska ei tarvitse sitä ja koska vihaa sitä. Muuta puhetta ei ollut. D oli lähettänyt hänelle whatsappissa kuvan säilötystä peniksestä purkissa.

Hän on miettinyt jälkikäteen, että D oli halunnut pitkittää operaatiota. D oli kertonut nauttivansa siitä, kun asianomistaja oli sätkinyt. Asianomistaja ei ollut uskaltanut mennä sairaanhoitoon, jos jotain olisi tapahtunut, hän ei edes ajatellut tätä vaihtoehtoa. Häntä pelotti ja hän häpesi, kun hän oli mennyt operaatioon. Ja koska operaatio oli laiton, hän oli syyllistynyt itsekin johonkin laittomaan. Sekin pelotti häntä.

Ensimmäisen operaation jälkeen hän oli ollut yhteydessä D:hen whatsapp-viestien välityksin. Jostain syystä hän pelkäsi, ettei D vastaa hänelle. D oli pyytänyt asianomistajalta toimenpiteen jälkeisiä kuvia itsestään, mitä hän oli D:lle sitten toimittanutkin. Penektomiasta ei ollut keskusteltu. Hän oli kertonut D:lle virtsaputken kuroutumisesta ja sukupuoliongelmasta. He olivat keskustelleet erilaisista operaatioista ja asianomistajan toiveista. Hän oli halunnut feminiinisemmän genitaalialueen. Siitä oli käyty keskustelua, mm. kivespussien kiristyksestä, kivesten poistosta ja muista vaihtoehdoista. Kivespussien kiristyksen hän ei nähnyt auttavan ja kivesten poisto pelotti häntä. D:kään ei suositellut mainittua ensimmäistä vaihtoehtoa.

Asianomistaja halusi kivesten halkaisun, jotta saisi feminiinisemmän näköisen alapään ja hakeutui sen vuoksi toiseen operaatioon. Myös virtsaamisongelma oli tarkoitus korjata samassa toimenpiteessä, jotta hän saisi avonaisemman virtsaputken. Toisesta operaatiosta hänellä on paljon vähemmän muistikuvia. D sanoi, että kivekset kannattaa säilyttää. Asianomistaja ja D olivat neuvotelleet toimenpiteen toteuttamisajankohdasta.

D:n luona oli puhetta sopimuksen allekirjoittamisesta. Tästä oli keskusteltu aiemmin. Sopimus oli samanlainen kuin ensimmäisellä käyntikerralla. Asianomistajalla oli ahdistunut ja jännittynyt olo. Hän vaan allekirjoitti sopimuksen ja ajatteli, että jos hän ei allekirjoita sopimusta, ei operaatiota tehdä ollenkaan.

Asianomistaja meni samaan tuoliin kuin aiemminkin. Siitä puuttui käsinojat. D sanoi, että hän ei muista minne ne oli laittanut. D oli sitonut asianomistajan alaruumiin ja jalat. D:llä oli dilatointipuikko, jonka hän oli työntänyt asianomistajan virtsaputkesta sisään. Asianomistaja pelkäsi kipua ja puristi tuolin reunoista. D desinfioi käsiään. Hän tunsi veitsen ja se sattui järjettömästi. D sanoi, että ”ompas sitkeää”. He keskustelivat, olisiko mahdollista siirtää virtsaputki kivespussien alle. D kyseli, tuottaako kipua. D hikoili todella paljon ja lopulta sanoi, ettei voi hyvin eikä jaksa tehdä operaatiota. Hän peruutteli omiakin haluja operaatioon. Asianomistaja oli helpottunut, nousi penkistä ja oli sanonut D:lle, että parempi että ei jatketa. Kumpikin heistä peruuttelivat ja asia jäi kesken. Asianomistaja ei muista, oliko tapahtuman kuvaamisesta puhe lainkaan. Heillä oli yhteisymmärrys.

D ehdotti aiemmin jossain vaiheessa, että asianomistaja voisi tulla muutenkin asioiden, sm-leikkien, takia käymään hänen luonaan eikä vain pelkkien operaatioiden vuoksi. Asianomistajalla ei ole sm- eikä bdsm -kokemuksia. Tästä huolimatta hän vain myötäili ja yrtti miellyttää D:tä. Hän ei halunnut loukata D:tä, koska tämä pystyisi auttamaan häntä operaatiossa. D mainitsi ja hän vastasi, että jotain voitaisi kokeilla.

Jälkeenpäin hän ei ollut kovin paljon D:hen yhteydessä. Hän ei ollut saanut nukuttua moneen yöhön ja oli paniikissa epäonnistuneen operaation vuoksi. D ei vastannut hänelle koskaan.

Kaipa se oli niin, että D nautti kivun tuottamisesta. Jossain viestissä operaatioiden välissä D sanoi, että hän on sadisti. D:n profiilissakin oli maininta sadistista. Silloin hän ei kiinnittänyt siihen huomiota eikä hänellä ollut käsitystä, mitä se tarkoitti. Siinä vaiheessa kun rikostutkinta alkoi, hän on alkanut ”pyörittelemään” kaikkea. Asia oli tullut hänelle mieleen siinä vaiheessa.

Jälkeenpäin asianomistaja oli puhdistanut tikkejä ja haavat alkoivat pikkuhiljaa paranemaan. Toimenpiteen haitoista ei ollut etukäteen puhetta D:n kanssa eikä hän edes ajatellut, että jotain haittoja voisi aiheutua. Hän sai kuvan, että D tiesi asioista. Operaatiosta on aiheutunut seuraavia haittoja. Virtsaputki on väärässä asennossa ja se kuroutuu umpeen. Umpeen kuroutumisesta oli ollut ennalta puhetta. Hän on joutunut leikkaamaan itse virtsaputkea auki ja dilatoimaan eli puikon ja liukuvoiteen avulla aukomaan virtsaputkea lähes päivittäin. Se oli kivuliasta. Aiheutuneita haittoja oli tarkoitus korjata D:n luona toisessa toimenpiteessä kivesten halkaisun yhteydessä (syytekohta 3). Jälkeenpäin asianomistaja on sopinut urologin kanssa, että hänen tulee ensin käydä transpolilla ennen kuin tehdään korjaavia toimenpiteitä. Niitä tarvitaan ja niitä on tulossa. Virtsaputken uudelleen sijoittamisesta oli puhe.

Toimenpiteen jälkeen asianomistaja on kärsinyt psyykkisistä haitoista: Unettomuus on yksi pahimpia. Hän heräilee öisin ja näkee painajaisia. Aivot ei toimi, ajatus menee lukkoon. Tulee hermostunut olo ja paniikki. Kotona saattaa mennä pitkiäkin aikoja, kun hän vain katsoo ulos ilman ajatuksia. Hän on koko ajan huolestunut, unohtelee asioita.

Asianajaja H on vedonnut asianomistajan kuulustelukertomukseen esitutkintapöytäkirjan sivulle 20: ”Minulla oli öisinkin heräämisiä jo ennen näitä omia leikkauksia ja senkin jälkeen ja ensimmäisenä ajatuksissa pyöri penis ja oma tyytymättömyys siihen sekä epätietoisuuden tunne, mitä sille voisi tehdä. Oma tyytymättömyys on ollut todella iso. Olen heräillyt joitakin kertoja myös peniksen kokonaan poistamisen jälkeenkin mutta selvästi harvemmin.”

Asianomistaja on kertonut, että kun hän meni osastolle ja alkoi saamaan jonkunlaisia takaumia tapahtumasta, unettomuus oli alkanut siitä.

Sivu 22: ”Muistan, että hän oli erittäin tarkka hygieniasta ja hänellä oli jokin höyrylaite, jolla hän desinfioi välineitä operaation aikana ja välineitä oli muistaakseni myös steriileissä pakkauksissa.” Asianomistaja on muistanut höyrylaitteen.

Syyttäjä on vedonnut asianomistajan kuulustelukertomukseen esitutkintapöytäkirjan sivulle 25: ”K: Kertoiko D jotakin omasta kokemuksestaan tai pätevyydestään tehdä tällaisia leikkauksia kuten peniksen poisto?

V: Ei hän tuonut mitään sellaista esille, että oliko hän tehnyt tällaista aiemmin tai mikä hänen kokemuksensa asian suhteen oli. Minulle tuli kuitenkin käsitys, että hän hallitsi anatomiaa ja niihin liittyviä lääketieteellisiä termejä. Tällainen käsitys minulle on tullut ensimmäisen operaation jälkeen keskusteluissamme. En kyllä itsekään häneltä ennen operaatiota ole asiaa sen paremmin kysynyt tai selvittänyt hänen osaamistaan sen paremmin.”

Asianomistaja on oikeudessa todennut, että kyllä näin oli.

S. 26: ”K: Onko sinulla jokin käsitys, miksi D lähti tekemään kyseistä operaatiota sinulle? V: Mää näkisin sen ehkä siinä, että hän nautti sitä kun minä säpsin siinä tuolissa. Tämä on minun mielipiteeni, että hän nautti kivun tuottamisesta ja sen seuraamisesta. K: Tuliko tämä esille viesteissä tai jotenkin muuten? V: Jossain vaiheessa hän mainitsi, että hän nauttii kivun aiheuttamista reaktioista. Tämä saattoi olla hänen kotonaan, kun hän tästä mainitsi.” Asianomistaja on todennut oikeudessa, että hän ei voi sanoa varmaksi, onko D maininnut asiasta kotonaan. Viesteissä tästä oli puhetta.

Vastaaja D on kertonut, että kontakti asianomistajaan muodostui tammikuun lopulla tai helmikuun alussa 2023. He keskustelivat useana päivänä viikossa lähettäen useita viestejä päivässä manmods-sivustolla yksityisviestiominaisuudella, joka on sähköpostin kaltainen. Aluksi he keskustelivat erityisesti penikseen kohdistuvista erilaisista muokkausvaihtoehdoista. Asianomistaja ei ollut kiinnostunut muokkauksesta tai koristelusta vaan hän halusi peniksensä poistettavan kokonaan. Tämä kertoi, että haluaa eroon peniksestään koska se ei kuulunut hänen kehoonsa. Oli puhetta, että asianomistaja oli trans-, muun sukupuolinen tai jokin vastaava. Asianomistajan käsitykset itsestään eivät haiskahtaneet missään kohtaa fantasioinnilta. D oli liioitellut ammattiosaamistaan sivustolla, todellista kokemusta hänellä on varsin vähän. Hän on opetellut asioita tutustumalla anatomian ja kirurgian kirjallisuuteen, jotta voisi turvallisesti tarjota bdsm-kokemuksia, mutta ei vaarantamalla kenenkään terveyttä. Hän on osallistunut ulkomailla 10 – 15 vuotta sitten avustajana peniksen poisto-operaatioon.

D oli maininnut asianomistajalle lisääntyvästä virtsatieinfektion riskistä, joka oli kasvanut jo asianomistajan oman silpomisen vuoksi verrattuna normaaliin penikseen. D oli kertonut haamukipujen mahdollisuudesta ja jos leikkauskohta infektoituu, voi se levitä. D on pitänyt luultavana, että hän oli kertonut asianomistajalle, että sukupuolielinten muotoilu penektomian jälkeen ei ollut mahdollista. D ajatteli, että koska asianomistaja oli hankkinut tietoa, oli tämä riskeistäkin selvillä.

D oli aloittanut toimenpiteen valmistelun puoli tuntia aiemmin asianomistajan saapumista. Kun asianomistaja saapui hänen luokseen, vaikutti tämä jännittyneeltä, mutta ei sen enempää kuin tyypilliselle bdsm-käynnille tuleva henkilö. He istuivat sohvaryhmässä ja hän oli tarkkaillut, vaikuttiko toinen järjelliseltä ja tämä onko turvallisen oloinen.

D oli kysynyt manmods-viestinvaihdossa asianomistajalta, että mitä lääketieteellisiä seikkoja tulee ottaa huomioon valmisteltaessa leikkausta ja sitä suorittaessa. Asianomistaja ei ollut maininnut lääketieteellisiä seikkoja, joten D oli jättänyt sellaisen kohdan pois suostumuslomakkeelta. Allekirjoitettu suostumussopimus oli lähes identtinen D:n manmods-profiilissa nähtävän vieraskielisen lomakkeen kanssa. Sopimus oli käyty läpi yhdessä kohta kohdalta. Asianomistaja ei ollut epäröinyt sen kohdalla. Tämä epäröi kudosluovutuslomakkeen suhteen. Suostumus käytiin yhdessä läpi ennen tapahtumaa. Se piti allekirjoituttaa asianomistajalla, jotta kummallekin muodostuu kuva, että sopimuksessa olevat asiat ovat tulleet selviksi eikä asianomistaja ole ryhtymässä toimenpiteeseen hetken mielijohteesta eikä hänkään.

Syyttäjä on vedonnut D:n kuulustelukertomukseen esitutkintapöytäkirjan sivulle 39: ”Ei ole olemassa tiukkaa sääntöä, milloin sopimus tehdään, mutta se on oikeastaan sidoksissa siihen, kuinka rajuista jutuista keskustellaan. Mitä rajumpaa, sen varmemmin sopimus tehdään.”

D pyytäisi tällaisen suostumuksen mihin tahansa kehon muokkaukseen, oli kyse vaikka pienehköstä tatuoinnista. D ei ole osannut sanoa miksi hän oli säilyttänyt sopimuksen. On mahdollista, että hän oli ajatellut syytesuojakohtaa, mutta on varmaa, ettei tällaisella sopimuksella voida kaikkia vastuita kiertää.

Sopimusten allekirjoittamisen jälkeen D ohjasi asianomistajan hoitopöydälle, kiinnitti hänet köysillä tuoliin tarkoituksena estää mahdollisesti tahdottomat liikkeet, jotta asianomistaja ei pääsisi potkaisemaan D:tä ja estämään sen, että instrumentti tunkeutuisi väärään paikkaan. Asianomistajan kädet olivat vapaana, joten tämä olisi voinut irrottaa köydet alavartalolta. Hän oli tarjonnut asianomistajalle vettä. D tunnusteli peniksen juurta ja sen rakenteita käsillä varmistuakseen, ettei siellä ollut mitään rakenteellisia poikkeamia. Subinkisio ja bisektio oli ainoat poikkeamat.

D oli käyttänyt kirurgisia instrumenttejä mm. autoklaavissa. Hän käsitteli paperipyyhesuikaleet silitysraudalla. Hän käytti desinfiointiaineena valmistetta kauppanimeltä Neo amisept, jolla hän pyyhki asianomistajan ihon ja jolla hän hieroi kätensä, koska käytti suojakäsineitä, jotka eivät olleet steriilisti pakatut vaan tehdaspuhtaat. Alkoholi haurastuttaa monia kumilaatuja mutta se vie jonkun aikaa. Hänellä oli tarkoitus vaihtaa käsineitä kohtuullisen usein, jotta hajoamisriski ei ehdi realisoitua. Lisäksi D:llä oli imutyynyjä, kirurgin veitsiä, neulankuljettimia ja suonipihtejä. Hän oli pyyhkinyt toimenpidetuolin alatason desinfiointiaineella. Suolaliuospullot oli valmistettu kiehahtaneeseen veteen, jonka jälkeen niitä oli pidetty 80 – 90 asteisessa uunissa.

Leikkaus eteni suunnitellulla tavalla siten, että hän leikkasi kudososan läpi, tyrehdytti verenvuotoa ja seurasi asianomistajan tilaa. Alkuun hän kehotti vetämään syvään henkeä, alkoi leikkaamaan puolipyöreällä viillolla toiselta puolelta sitten toiselta. Hän tyrehdytti pintaverenvuotoa. Jos verenvuoto oli suurempi, hän käytti suonipihtejä, poltti suonia tai ompelemalla sitoi isomman suonen. Sama tapahtui seuraavalle kerrokselle ja siitä eteenpäin. Osa sidekudoskalvoista osoittautui sitkeämmiksi mitä hän oli odottanut, toisin kuin piennisäkkäitä preparoidessa oli tullut vastaan. D on myöntänyt, että hänen olisi tullut varustautua useammalla kirurgin veitsellä. Sitkaan kudoksen viiltäminen tylsyttää kirurgin veistä nopeammin. Eri kalvokerrosten pinnalla oli suonia ja hermoja, joiden alta hän leikkasi, jolloin suoni/hermokompleksi irtaantui muusta kudoksesta ja hän sitoi sen.

D on ollut eri mieltä kuin asiassa kuultu asiantuntijalääkäri, miten suonien ja hermojen kokonaisuus oli sidottava yhteen. Oppikirjojen mukaan peniksen yläpuolella olevat keskuslaskimo, valtimo ja hermot olivat tiiviillä alueella ja ne ligatoidaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Hän oli oppinut tavan ammattikirjallisuudesta, aikakausijulkaisuista, anatomian ja kirurgian oppikirjoista, urologian opetuskirjoista ja lehtiartikkeleista. Lääkärin kertoma tapa pitkittäisi toimenpidettä.

Kun asianomistaja huusi, piti D oma aloitteisesti tauon, antoi verenvuodon tyrehtyä ja jutteli rohkaisevasti. Jossain kohtaa asianomistaja pyysi ja sai tauon. Kun hän viilsi, asianomistaja huusi, vielä viilsi ja asianomistaja huusi voimakkaammin sen jälkeen niin pian kuin mahdollista isommat verenvuodot tyrehdyttäen hän painoi sidetaitoksella haava-aluetta.

Ennen kuin shokkitila kehittyy täyteen mittaansa pystytään reagoimaan siihen tarkkailemalla aistinvaraisesti potilaan hien muodostusta ja hengitysrytmiä. Tarkoitus oli nimenomaisesti varmistaa, että asianomistaja pysyy hengissä ja terveenä koko operaation ajan.

Kun leikkausta oli menty eteenpäin, virtsaputken rakenteiden kohdalla oli ongelma havaita rakenteita ja subinkision vuoksi peniksen käsittely oli hankalaa. D:llä oli hankaluuksia sisärakenteita ommeltaessa. Haavan yläosan ompeleet D joutui avaamaan muutaman kerran löytääkseen virtsaputken pään. D totesi, että asianomistajan kivunsieto on loppumassa. D ei ollut erityisen tyytyväinen tulokseen. Kun ompeleet oli valmiina, asetti D katetrin paikalleen ja antoi asianomistajan lepäillä. Jonkun ajan kuluttua he katsoivat, miten haava pysyy kiinni.

D on myöntänyt, että kivunlievitys olisi ollut tarpeen. Toimenpide vaatisi anestesialääkärin selkäydinpuudutuksen tai nukutuksen. Peniksen juuren ympärille voisi antaa puudutetta, mutta se vaatii ruiskeena annettavan puudutusaineen hankintaa. Ruiskeina annettavia puudutteita ei ollut mahdollisuutta hankkia. Pintapuudutteita oli olemassa, joista asianomistaja mainitsi, mutta sellaiset puuduttaisi ainoastaan pintaihon eikä puudute pääsisi kaikkien kalvorakenteiden läpi.

D on kertonut, että ihminen itse on paras henkisen vointinsa asiantuntija. Kun D keskustelee netissä eri ihmisten kanssa viestin vaihdosta, hän pystyy aistimaan mahdollisen depression, hypomanian tai muun henkisen poikkeamatilan olemassaolon. Asianomistajan viestinvaihto oli harkitun oloista. Tämä oli monelta kantilta kysynyt asioita. D piti asianomistajaa kohtuullisen tasapainoisena ja tietävänä mitä tekee.

Asianomistaja toi esiin näkökohdan liittyen toimenpiteeseen, jota D ei itse harkinnut. Tämä ehdotti tiukkaa sidosta peniksen juureen, verityhjiötä. D on kertonut, että omatoimimuokkaajat usein toimivat niin. Sillä estetään veren tulo leikkausalueelle. Näin toimimalla peniksestä jää iso ”tumppi”, kun leikkaus joudutaan tekemään jonkin verran kiristyssiteen yläpuolelta. D piti parempana tehdä esteettisemmän lopputuloksen kuin feminiinisestä alapäästä poikkeavan ”tumpin”.

D:n motivaatio operaatioon oli kahtalainen. Ensimmäinen oli nähdä hyvin voimakkaan kivun ja siihen reagoinnin. Koska hän halusi nähdä voimakkaan kivun, ei puudutusta ollut käytetty. Parin viillon jälkeen ei äärimmäinen kipu ollutkaan mielenkiintoista seurattavaa. D ei nauttinut asianomistajan kipureaktioista. D yritti rohkaista miten asianomistaja hallitsisi kehonsa, ei nytkähdä, säpsi tai sätkähdä, jotta ei aiheuttanut vaaraa itselleen tai lisää tapaturmariskiä. Asianomistajan käytös oli todella hämmästyttävää.

D on kertonut olevansa BDSM -sadisti. Tällainen sadisti on kiinnostunut näkemään kipua, jota ihminen itse haluaa. Jos joku haluaa syystä tai toisesta kokea kipua, on D valmis sitä aiheuttamaan. Kivun tuottaminen ja kivun kokemus liittyy bdsm-kiinnostukseen ja kehonmuokkaukseen. Asianomistaja halusi operaation ja sen hintana hän oli valmis kokemaan kipua. Toisaalta D oli kiinnostunut anatomiasta.

Jos hänellä oli mahdollisuus auttaa dysforiasta kärsivää asianomistajaa, joka halusi peniksestään eroon ja joka ei saa yleisestä terveydenhuollosta apua, niin miksipä hän ei sitä tekisi. Hän uskoi asianomistajaa.

Syyttäjät ovat vedonneet kuulustelukertomukseen esitutkintapöytäkirjan sivuille 36 ja 37: ”Minulla oli motivaattorina lähteä tähän ilman puudutusta tapahtuvaan operaatioon, se että minulla oli tarve nähdä sen aiheuttama äärimmäisen voimakas kipu.” D on oikeudessa todennut, että hän on vastannut kuulusteluissa kysymykseen huolimattomasti.

”Meillä oli yhteinen sopimus, että puudutusta ei käytetä, eli se oli myös tämän henkilö oma tahto.” Oikeudessa D on kertonut, että asianomistaja suostui siihen, ettei puudutusta käytetty. Aloite tuli häneltä tähän. Suostumuslomakkeen kohta 4 on lomakkeella hänen aloitteestaan.

D ei keskeyttänyt operaatiota, koska se oli asianomistajalle tärkeä.

D ei ollut lisännyt asianomistajan sairaushistoriaa sopimukseen, vaikka siitä oli puhetta. Sopimus oli valmiiksi tulostettu, sen muokkaaminen jälkikäteen tuntui pahalta. Hän totesi D:lle, että tuo on hyvä tietää ja että hän pystyy suhtautumaan leikkaukseen paremmin ja voi tarkkailla paremmin syntyviä verenvuotoja.

Syyttäjä on vedonnut D:n kuulustelukertomukseen esitutkintapöytäkirjan sivulle 36: ”Siirryimme sitten jossakin vaiheessa whatsappin puolelle, jossa jatkoimme asian parissa tarkemmin. Kuvailin Fin---, miten tulisin tämän operaation suorittamaan, eli miten se tulisi kulkemaan. Laadin tuosta keskustelumme pohjalta sopimusluonnoksen, jonka olin aikanaan löytänyt englanninkielisenä internetistä. Muokkasin tuota tekstiä sopimamme mukaan ja lähetin sen hänelle whatsappilla liitetiedostona. Hän teki siihen mieleisiään muutoksia ja palautti sen sitten minulle.”

D on kertonut asian tuolloin siinä muodossa kun oli sen tuolloin muistanut. Tänään hän on ollut varmempi muistikuvistaan kuin mitä esitutkinnassa on kertonut.

Asianomistaja oli lähettänyt kuvia itsestään operaation jälkeen. Keskustelua kuvista ei ole ollut. Asianomistaja oli havainnut nämä kuvat netissä eikä pyytänyt poistamista. Ajatus oli näyttää, että operaatiosta jää tällaiset jäljet. Hänellä oli halu tavoittaa henkilöitä, jotka halusivat saada samaa palvelua. Siksi D piti nähtävillä aineistoa sivustollaan ja se oli markkinointia uusien kontaktien luomiseen.

Syyttäjä on vedonnut esitutkintapöytäkirjan sivulle 60: ”Tällainen kiristysside paitsi ehkäisee verenvuotoa myös sen verenkierron tyrehtymisen seurauksena puuduttaa hermoja ja näin lievittäisi kipuja. ”

Verityhjiössä kudokset eivät enää saa happea ja hermosolut lakkaavat toimimasta, kun jatkuu vähänkään pidempään. Tämä on amatöörimuokkaajien keskuudessa yleistä. D:n käsityksen mukaan kiristyssiteen takia tapahtuu peruuttamattomia kudosvaurioita.

”V: Siitä olen varma, että sanoin että minulla on hyvin hyvin vähän kokemusta. En voi varmuudella sanoa, olinko sanonut sen ensikertalaisuuden vai en.” D on kommentoinut viittausta, että hän on saattanut sanoa noin esitutkinnassa.

”K: Mitä tarkoitit saneessasi asianomistajalle, että operaatio on laiton? V: Se tapahtui laillistettavan lääkärin toiminnan ulkopuolella.” D:n tarkoitus oli sanoa, että mahdollisesti kaikki kirurgiset toimenpiteet eivät ole laillisia.

D on kertonut, että hänellä ei ollut mitään erityistä kiinnostusta irtileikatun penispreparaatin pitkäaikaiseen säilytykseen.

Syyttäjä on vedonnut esitutkintapöytäkirjan sivulle 38: ”K: Missä tarkoituksessa säilöit tämän irti leikkaamasi peniksen? V: Ei ollut oikeastaan mitään motivaatiota tai erityistä syytä. Enintään voi sanoa, että muistoesineeksi.” Oikeudessa D on todennut, että kyseessä voisi olla muistoesine, jos sellaista haluaisi pitää. Preparointi mahdollistaa esineen käytön muistoesineenä. D on tähdentänyt sanaa ”enintään”.

D:llä ei ollut tarvetta esitellä mitä hän on tehnyt. Yhtä hyvin olisi voinut hävittää leikkaamansa kudoksen.

Hänellä ei ollut tarvetta muodostaa manmods-sivustolla galleriaa, jota ihmiset tulisivat ihailemaan. Preparaatti oli yksi näyte siitä, mitä hän on tehnyt.

D on myöntänyt, että virtsaputken pään tikkaaminen ei ollut onnistunut ja että se aiheutti haittaa, mikä oli korjattava.

Jos joku pyytäisi häneltä nyt toimenpidettä, hän ei suostuisi siihen, koska operaatiota pidetään niin vakavana. Olisi siinä rajalla, että kuuluuko toimenpide lääkärin tehtäviin.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Riidattomat seikat

Riidatonta on ollut, että D on leikannut veitsellä asianomistajan peniksen irti.

Riidatonta on ollut, että D ja asianomistaja ovat pitäneet yhteyttä internetissä Manmods-sivustolla ja sopineet leikkausoperaatiosta, jossa D, joka ei ole terveydenhuollon ammattihenkilö ja jolla ei ole lääketieteen koulutusta, poistaa asianomistajan peniksen. Asianomistaja on 6.3.2023 saapunut D:n asuntoon operaatiota varten. D on allekirjoituttanut asianomistajalla laatimansa vastuuvapautussopimuksen. D on sitonut asianomistajan köydellä keskivartalosta ja jaloista toimenpidetuoliin siten, ettei asianomistaja ole päässyt liikuttamaan alavartaloaan. D on suorittanut toimenpiteen kotiolosuhteissa.

Riidatonta on ollut, että peniksen poisto on tehty ilman kivunlievitystä tai puudutusta. D on käyttänyt operaatiossa veitsen lisäksi kynäpolttajaa verenvuodon tyrehdyttämisessä sekä ommellut verisuonia ja hermoja kiinni. Operaatio on kestänyt yli neljä tuntia. D on tehnyt operaation yksin eikä avustamassa ole ollut muita henkilöitä.

D ei ole operaation aikana seurannut asianomistajan tilaa muutoin kuin silmämääräisesti havainnoimalla. D on videoinut operaation ja säilönyt irti leikkaamansa peniksen todistaakseen kontakteilleen tehneensä kyseisen operaation.

Vielä riidatonta on ollut, että D:n menettelystä on aiheutunut asianomistajalle voimakasta fyysistä kipua, virtsaputken supistumista ja umpeen kuroutumista siten, ettei virtsaaminen ole onnistunut ilman virtsaputken auki leikkaamista, häiriöitä seksuaalitoimintoihin sekä posttraumaattinen stressihäiriö ja masennusta. Oireiden vakava-asteisuuden vuoksi asianomistaja on joutunut psykiatriseen osastohoitoon. Menettelystä on voinut aiheutua asianomistajalle hengenvaarallinen shokkireaktio, verenmyrkytys, verisuonivaurio ja virtsaamiskyvyttömyys, jonka hankalimpana seurauksena pitkäaikainen munuaisvaurio ja munuaisten vajaatoiminta, virtsatietulehduksen riski sekä rakon hermovaurio.

Riitaiset seikat

Operaation toteuttamistapa ja menettelyn asianmukaisuus on ollut lähes kokonaisuudessaan riitaista. Riitaista on ollut, tekikö D toimenpiteen tylsällä veitsellä kiskoen, koukkien ja repien, aiheuttiko se ylimääräistä kipua operaatiota viivyttämällä, runsasta verenvuotoa ja aiheuttiko D:n veitsenkäyttötapa asianomistajalle turhaa ylimääräistä kudosvahinkoa. Teonkuvauksen neljäs kappale eli toimenpiteen asianmukaisuus on ollut pitkälle riitainen lukuun ottamatta avustavan henkilöstön puuttumista ja silmämääräistä seurantaa.

Riitaista on edelleen ollut, tiesikö D asianomistajan perussairauksista.

Riitaista on vielä ollut, täyttikö menettely pahoinpitelyn vai törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön eli syyttäjän väittämin tavoin täyttyvätkö ankaroittamisperusteet eli oliko asianomistajalle aiheutettu vaikea ruumiinvamma ja oliko teko tehty erityisen raa’alla ja julmalla tavalla – oliko tekoa pitkitetty ja oliko D:llä asiassa sadistinen motiivi.

Myös kokonaisarvostelu -kappaleesta on ollut riitaista eli edellä todettu sadistinen motiivi, asianomistajan psyykkisen tilan hyväksikäyttö, tarkoitus hankkia markkinointimateriaalia uusien kontaktien saamiseksi, D:n piittaamattomuus asianomistajan terveyttä kohtaan, syytekohdassa 1 väitetyn menettelyn samankaltaisuus, teon suunnitelmallisuus ja hengenvaarallinen tekotapa.

Lopuksi keskeinen riitakysymys on ollut, oliko asianomistajan suostumus toimenpiteen suorittamiseen pätevä ja poistiko asianomistajan suostumus tekoon D:n rikosoikeudellisen vastuun.

Johtopäätökset riitaisista seikoista

Oliko D:llä toimenpiteelle sadistiset tarpeet ja tarkoitus hankkia uusia henkilöyhteyksiä?

Peniksen poisto oli tehty ilman asianmukaista kivunlievitystä. D on kertonut oikeudessa olevansa BDSM-sadisti ja nauttivansa vain kivusta, mitä toinen henkilö haluaa kokea. Kirjallisesta todistelusta ilmenee, että Manmods.com-sivustolla D esittelee itsensä sadistina. Kirjallisesta todisteesta viestit ilmenee, että D on 19.1.2023 kertonut, että ”Olen sadisti, joten se tehdään ilman nukutusta.” D on kertonut esitutkinnassa, että hänen motivaationsa toimenpiteelle oli ollut äärimmäisen kivun tuottaminen eli operaation tekeminen ilman mitään kivunlievitystä. Viestissään asianomistaja B:lle 23.3.2023 D on kertonut, että ”Minä kun olen sadisti niin se aito, voimakas kipu oli mukava mauste operaation ohessa.” Käräjäoikeus toteaa, että D oli vienyt toimenpiteen loppuun saakka huolimatta asianomistajalle aiheutuneista voimakkaista kivuista. Asianomistajan motivaatio toimenpiteeseen oli peniksen poistaminen ja sukupuolidysforia, eikä hän ollut osannut kyseenalaistaa toimenpiteen suorittamista ilman kivunlievitystä. Hänellä ei ollut asiassa bdsm-tarkoitusta. D on kirjoittanut asianomistajalle ennen kohdan 3 tekoa, että ”Otit kipua oikeasti tosi hyvin vastaan. Monet ovat sätkineet vähemmästäkin. Ihan mieluusti otan kiveksetkin. Ehkä siitä tulee vielä mielenkiintoisempaa, jos ne ottaa yhden kerrallaan niin jännitys on erilainen eri kerroilla.” Siten asiassa on näytetty, kuten syyttäjä on väittänyt, että D:n tarkoituksena on ollut tuottaa asianomistajalle maksimaalista kipua saadakseen operaatiosta tyydytystä sadistisille tarpeilleen.

D ja asianomistaja olivat tehneet kudosluovutussopimuksen, jonka mukaan asianomistaja on ilman mitään ehtoja luovuttanut peniksensä vastaaja D:lle. D on säilönyt asianomistajan penispreparaatin. D on kertonut uusien henkilöiden tavoittamisesta ja markkinoinnista uusien kontaktien luomiseksi. Kyseessä ei ole ollut pelkästään peniksen säilöminen muistoesineeksi, vaikka tästäkin tarkoituksesta vastaaja on esitutkinnassa kertonut. Lisäksi D:n manmods.com-sivuston profiilissa on kuva säilötystä elimestä. Hänen profiilistaan löytyy albumi nimeltään ”I did this” jossa kuvatekstillä ”Examples of my work” esitellään kuvia asianomistaja B:n alapäästä D:n toteuttaman penektomian jälkeen. D:n profiilista ilmenee, että hän on vastannut henkilölle, joka etsii turvallista leikkaajaa oman peniksensä poistolle, että ”Take a trip to Finland” eli kehottaa häntä tulemaan Suomeen. Toisessa kommentissa D on kertonut tehneensä operaation (”I performed the operation”). Siten syyttäjän väite tarkoituksesta hankkia uusia henkilöyhteyksiä toteuttaakseen sadistisia tarpeitaan samankaltaisin tavoin on tullut toteen näytetyksi.

Oliko toimenpide tehty tylsällä veitsellä kiskoen, koukkien ja repien?

Videotallenteilta ilmenee peniksen poiston toteutustapa. Tallenteelta on nähtävissä, että D toteuttaa toimenpiteen kirurgin veitsellä kiskoen, koukkien ja repien. Todistaja G on todennut katsomansa videon perusteella, että toimenpiteessä nähdään tylsältä vaikuttava kirurginen kertakäyttöveitsi, jolla vastaaja koukkii kudosta. Käräjäoikeudella ei ole aihetta epäillä todistajan arvion oikeellisuutta. D on itsekin todennut, että hän olisi voinut varustautua useammallakin kirurgin veitsellä ja että sitkeän kudoksen leikkaaminen tylsytti terää, mikä tukee todistajan kertomusta. Asiassa on näytetty, että toimenpide oli tehty tylsällä veitsellä kiskoen, koukkien ja repien.

Oliko D operaation aikana aiheuttanut ylimääräistä kipua operaatiota viivyttämällä?

Videolta ilmenee asianomistajan voimakkaat fyysiset kipureaktiot. Asianomistaja on kertonut, että haavojen ompelu oli ollut erityisen kivuliasta. Asianomistaja ja vastaaja ovat kertoneet samansuuntaisesti, että haavojen ompelu oli kestänyt kauan aikaa ja että ompeleita oli välillä purettu ja vastaaja oli ommellut haavaa kiinni uudelleen. Siten asiassa on näytetty, kuten syyttäjä on väittänyt, että vastaaja oli viivyttänyt operaatiota. Viivyttämisestä kertoo myös operaation kesto, neljä tuntia.

D:n väitetyt laiminlyönnit

Käräjäoikeus toteaa, että koska D:llä ei ole ollut lääketieteellistä koulutusta eikä hän ole ollut kirurgiaan eikä tarvittavaan lääkitykseen perehtynyt, ei olisi mielekästä edes arvioida, oliko hän kyennyt toteuttamaan operaation asianmukaisesti eli arvioimaan toimenpiteen riskejä ja asianomistajan perussairauden merkitystä, suunnittelemaan ja toteuttamaan asianmukaisesti peniksen poisto-operaation ja toteuttamaan jälkiseurannan. Tästä huolimatta käräjäoikeus toteaa seuraavaa.

Kirjallisesta todisteesta, kirurgiaan erikoistuvan lääkärin, todistaja G:n lausunnosta 17.7.2023 ilmenee, että voimakas kipu voi potentiaalisesti aiheuttaa sokkireaktion, joka voi olla hengenvaarallinen. Veitsen käyttö tuottaa turhaa ylimääräistä kudosvahinkoa, kun toimenpiteen tekijä koukkii veitsellä kudosta alhaalta ylöspäin, eikä viillä veitsellä ja mistä potilaalle voi koitua ylimääräistä kipua. Lausunnosta edelleen ilmenee, että toimenpiteessä ei ole huomioitu toimenpiteeseen liittyviä riskejä, oikeaoppista toimenpidetekniikkaa, toimenpiteeseen vaadittavaa asianmukaista ympäristöä ja toimenpiteen tekijän ammattitaitoa, potilaan elintoimintojen seurantaa, mahdollisia komplikaatioita, steriliteettiä tai välineiden asianmukaisuutta. Lausunnosta ilmenee edelleen, että asianomistajan perussairaudet ja lääkitys olisi tullut huomioida toimenpidettä suunnitellessa.

G:n lausunnosta käy ilmi asianmukaisen suunnitelman tarve tällaiselle operaatiolle. Tilanteessa oli merkittävä verenvuotoriski, joka tulee huomioida toimenpidettä tehdessä ja suunnitellessa. Asianomistajalla on esitietojen perusteella käytössä vertaohentavia lääkkeitä, joka ennestään lisää merkittävää riskiä verenvuotoon. Ennen toimenpiteitä sairaalaolosuhteissa tällaista lääkitystä käyttäviä potilaita arvioidaan siihen perehtyneiden lääkäreiden toimesta, sillä lääkityksen tauotus ilman asianmukaista suunnitelmaa voi lisätä merkittävästi myös tukosriskiä, jota myös itse operaatio voi lisätä.

Todistaja G on oikeudessa kertonut, että hän on valmistunut vuonna 2021 lääketieteen lisensiaatiksi, väitellyt sen jälkeen tohtoriksi ja työskentelee tällä hetkellä keskussairaalassa kirurgiaan erikoistuvana lääkärinä.

Todistaja on kertonut, että peniksen poisto-operaatio on laaja kokonaisuus. Ennen leikkausta tehdään potilasvalinta, jota ennen on kattavaa selvittelyä. Tulee arvioida, täyttyykö toimenpide-indikaatio, kun kyse on sukupuoli-identiteetin häiriöstä. Potilaan tulee ymmärtää varmasti, millaiseen toimenpiteeseen hän on lähdössä. Tutkimukset on keskitetty Helsinkiin sukupuoli-identiteettihäiriön poliklinikalle. Sukupuoli-identiteetin korjaus aloitetaan lääkehoidolla ja psyykkisen tilan hoidolla. Todistaja on kertonut, ettei hän ole ammattilainen arvioimaan keille tällainen operaatioon loppujen lopuksi tehdään. Tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida, olisiko asianomistaja päätynyt operaatioon, jos tutkimukset olisi jo tehty.

Leikkaustoimenpiteen etukäteissuunnittelu on tärkeää. Toimenpiteet on keskitetty erikoislääkäreille ja niihin vaaditaan tarkka ammattiosaaminen. Ei kaikki erikoislääkäreistäkään tee niitä. Ennen toimenpidettä potilaalle tulee kertoa sen riskeistä. Huomioon tulee ottaa potilaan perussairaudet ja lääkitys. Tässä tapauksessa asianomistajan perussairaus on tarkoittanut hyvin merkittävää verisuonten tukostaipumusta, johon hänellä oli käytössä kolmea eri verenkiertoon liittyvää lääkettä, mitkä lisäsivät riskiä verenvuotoon. Perussairaus ja lääkitykset olisi tullut ottaa huomioon etukäteen, koska ne altistivat asianomistajan suurelle verenvuodolle. Lääkitysten osalta konsultoidaan anestesiologia. Tässä tapauksessa esivalmisteluasiat eivät olleet asianmukaisesti täyttyneet.

Ympäristö, missä toimenpide oli tehty, ei ollut asianmukainen. Peniksen poistotoimenpide tehdään mahdollisimman kivuttomasti, mikä ei toteutunut tässä toimenpiteessä. Oleellista tällaisessa toimenpiteessä on potilaan kivunhoito ja asianmukainen puudutus. Olisi tärkeää käyttää oikeaa lääketieteellistä välineistöä ja asianmukaisesti seurata potilaan vitaalielintoimintoja eli mm. sykettä, veren happisaturaatiota ja verenpainetta. Toimenpiteessä ei ollut mitään elintoimintoja seuraavia mittareita, mitkä ovat iso osa sitä. Toimenpiteessä on anestesiologi mukana. Steriliteetti ei toteutunut. Leikkausaluetta suojaavia steriilejä leikkausliinoja ei ollut. Sairaalassa käytetään värjättyä puhdistusainetta. Sairaanhoitajat koulutetaan kuinka peittelyt ja puhdistukset tehdään. Käsidesin käyttäminen ei ollut riittävää. Leikkauksissa on kirurgisia välineitä laajempi valikoima, jotta jos veitsi tylsyy, voi sen välillä vaihtaa.

Todistaja on todennut, että toimenpiteestä tallennetulta videolta oli nähtävissä, että välineet olivat hyvin puutteelliset, riittämättömät eikä steriilit. Kudoksen käsittely oli tarpeettoman voimakasta. Anatomiset rakenteet eivät tulleet huomioiduksi. Kudosten alaisiin kerroksiin ei ollut mahdollisuutta nähdä. Veitsi vietiin kudoksen alle ja koukittiin ylöspäin. Tällaisessa leikkauksessa olisi tullut viiltää, jotta tuotettaisiin mahdollisimman vähän kudostraumaa eli ei vahingoitettaisi kudosta, joka ei päällepäin näy. Todistaja on kertonut, että verisuonista voidaan osa polttaa ja osa voidaan laittaa langalla kiinni. Se on tarkkaa työtä, ettei väliin jää kudosta. Videolla yritettiin käyttää lankatekniikkaa. Kudos mitä langan väliin jäi, oli liian paksua. Verenvuodon tyrehdyttäminen talouspaperilla ja kynäpoltolla olivat riittämättömät keinot. Jos toimenpiteessä olisi ollut verenvuoto runsaampaa, välineet olivat riittämättömät. Toimenpiteessä on ollut riski verenvuodolle, joka on ollut potentiaalisesti hengenvaarallista. Riski verenvuodolle oli jälkikäteenkin.

Todistaja on kertonut, että videolla asianomistajan kehonkielestä pystyi näkemään, että hän kärsi toimenpiteen aikana kivuista; hengitys tihentyi ja muuttui pinnallisemmaksi. Voimakas kipureaktio voi aiheuttaa muutoksia verenpaineeseen ja sykkeeseen. Potilaalle voi tulla shokkireaktio, jolloin peruselintoiminnot voivat häiriintyä ja sitä kautta kuormittaa sydäntä. Sydänpysähdyksen vaara on äärimmäinen seuraus.

Todistajalta on kysytty, oliko asianomistaja ollut konkreettisessa vaarassa? Tähän hän on todennut, että koska steriliteetti ei toteutunut, koko toimenpiteen aikana vaara merkittävään infektioon oli ollut. Lisäksi kun kudosta käsiteltiin veitsellä, tuli siitä kudostraumaa, kun leikkaustekniikka ei ollut oikeaoppinen. Koko ajan asianomistaja kärsi kivuista ja itsekin ilmaisi siitä, mikä altisti niin ikään vaaralle tilanteessa.

Todistaja on kertonut, että jälkiseurannan pitäisi olla asianmukainen. Toimenpiteen jälkeen voi tulla verenvuotoa, joka vaatii lääkärin kannanottoa. Tämäkään ei ole toteutunut asianmukaisesti. Toimenpiteessä oli riski virtsatien arpeutumiselle ja umpeutumiselle, virtsatientulehduksille ja virtsaamisvaikeuksille. Tehty toimenpide oli aiheuttanut asianomistajalle virtsaamishaittoja. Urologin poliklinikalla oli asianomistajaa ohjattu käyttämään katetria, jotta ei tulisi täyttä umpeutumista.

Kirjallisessa todisteessa, oikeuslääkärin lausunnossa 14.9.2023, on otettu kantaa toimenpiteen vaarallisuuteen ja haittoihin. Lausunnossa on todettu, että siittimen poisto aiheuttaa merkittävää kipua, mikäli kivun hoidosta ei ole riittävällä tavalla huomioitu. Lausunnosta ilmenee, että kokemattoman tekijän suorittaessa operaation verenvuoto voi pitkittyä ja olla hallitsematonta. Kaikkiin leikkauksiin liittyy tulehduskomplikaation eli bakteeritulehduksen vaara, joka voi johtaa jopa verenmyrkytykseen ja voi olla jopa henkeä uhkaava. Sairaalan ulkopuolella tehdyt toimenpiteet ja toimenpiteen tekijän kokemattomuus lisäävät tulehdusriskiä. Leikkauksen jälkeisenä oireena virtsarakon tyhjenemisvaikeudet ovat mahdollisia, sillä siittimen poistossa on hallittava leikkaushaavan sulkutekniikka niin, ettei virtsaputkeen tulisi ahtaumia. Yleensä virtsaputkeen asetetaan jälkihoidoksi muutamien päivien - viikon ajaksi virtsakatetri, jolla varmistetaan virtsankulku leikkauksen jälkeisen turvotuksen aikana ja myös otollisesti alkava paranemisprosessi. Taitamattomasti tehty haava-alueen sulku voi johtaa vaikeaan virtsankulun häiriöön, jonka vaikein muoto on täydellinen virtsaumpi eli virtsaamiskyvyttömyys. Silloin virtsarakko täyttyy jatkuvasti munuaisten tuottamalla virtsalla ja pahimmillaan paine virtsarakosta alkaa pakkautua virtsajohtimiin ja munuaistasolle saakka ja hankalimmillaan seurauksena voi olla jopa pitkäaikainen munuaisvaurio ja munuaisten vajaatoiminta, mikäli virtsaumpea ei laukaista. Virtsarakon tyhjenemisvaikeuksiin liittyy myös virtsatietulehdusten riski ja virtsarakon ylivenyttymisestä johtuva rakon hermovaurio. Siittimen poistotoimenpiteen aikaisen kivun lisäksi siittimen poiston jäljiltä voi jäädä siittimen tynkään kroonisia eli pitkäaikaisia kiputiloja riippuen mm. sulkutekniikasta ja siitä jääkö hermorakenteita puristuksiin sulun yhteydessä. Siittimen poisto voi vaikuttaa haitallisesti myös seksuaalisiin toimintoihin. Koettu haitta on yksilöllistä.

Edellä kerrotulla asiantuntevalla lääketieteellisellä todistelulla, jonka oikeellisuutta ei ole ilmennyt aihetta epäillä, on näytetty, kuten syyttäjä on teonkuvauksen neljännessä kappaleessa väittänyt, että D ei ole huomioinut toimenpiteeseen liittyviä riskejä, asianomistajan perussairautta perinnöllistä verisuonitukosta, oikeaoppista toimenpidetekniikkaa, anatomisia rakenteita, toimenpiteeseen vaadittavaa asianmukaista ympäristöä, omaa ammattitaidottomuuttaan, tehnyt asianomistajan elintoimintojen seurantaa, mahdollisia komplikaatioita steriliteettiä ja välineiden asianmukaisuutta. D ei ole tehnyt suunnitelmaa operaation toteuttamisesta. D ei ole informoinut asianomistajaa operaation riskeistä eikä siihen liittyvistä seurauksista virtsaamiseen ja seksuaalitoimintoihin liittyen. D ei ole operaation aikana seurannut asianomistajan tilaa muutoin kuin silmämääräisesti havainnoimalla eikä tällainen seuranta olisi ollut riittävää eikä se ole ollut mahdollistakaan, D:n ammattitaidottomuus huomioiden. D:n veitsenkäyttötapa on aiheuttanut asianomistajalle turhaa ylimääräistä kudosvahinkoa. D:n ammattitaidottomuudesta ja ymmärtämättömyydestä kertoo lisäksi hänen oma kertomuksensa, että penektomia toimenpiteenä on siinä rajoilla, kuuluuko se lääkärin vai maallikon tehtäviin, vaikka hän on kertonut itsekin, ettei toimenpide ollut täysin onnistunut.

Oliko verenvuoto ollut runsasta?

Toimenpiteestä tallennetulta videolta on nähtävillä, että jonkin verran verenvuotoa on ollut, mitä D on tyrehdyttänyt muun muassa epästeriilillä talouspaperilla painaen. G:n kertomuksesta oikeudessa, hänen lausunnostaan ja oikeuslääkärin lausunnosta on käynyt ilmi, että riski runsaammalle verenvuodolle on ollut. Asiassa on siten näytetty, että verenvuotoa on ollut, mutta ei riittävällä tavalla, että se olisi ollut runsasta.

Käräjäoikeus toteaa, että asiassa on näytetty, että vastaaja D on menetellyt syytteen teonkuvauksen kappaleissa 1 – 6 väitetyin tavoin. D:n menettely täyttää pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön.

Seuraavaksi tulee arvioida, täyttääkö D:n teko törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Onko pahoinpitelyssä aiheutettu vaikea ruumiinvamma?

D on poistanut asianomistajan peniksen. Kyseessä on ollut peruuttamaton ja pysyvä amputaatio, joka vaatii korjausleikkauksen tai -leikkauksia, mikä ilmenee todistaja G:n lausunnosta. Peniksen poistosta on aiheutunut virtsaamisvaikeuksia edellä kuvatulla tavalla eli vaikeahko terveydellinen haitta, joka on vaikeuttanut asianomistajan normaaleja toimintoja. Käräjäoikeus toteaa, että on selvää, että kyseessä on ollut vaikea ruumiinvamma (vaikean ruumiinvamman arvioinnista kts. esim. ratkaisu KKO:2022:80, kappaleet 4 - 14) eli ankaroittamisperuste täyttyy.

Oliko rikos tehty erityisen raa’alla ja julmalla tavalla?

Kivunlievittämisen tai puudutuksen käyttämättömyys on ollut riidatonta. Videotallenteilta ilmenevä peniksen poisto-operaatio on ollut asianomistajalle kipua ja tuskaa tuottavaa. Tekotapa on verrattavissa kidutukseen eli tahalliseen kovan ruumiillisen kivun ja kärsimyksen aiheuttamiseen. Aiemmin on katsottu näytetyksi, että D on sadistina halunnut tuottaa asianomistajalle voimakasta kipua. D on ollut asianomistajan kärsimyksestä piittaamaton ja menettely on kestänyt kauan, noin 4 tuntia. Näissä olosuhteissa tekotapa on ollut raaka ja julma eli ankaroittamisperuste täyttyy.

Teräaseen käyttäminen

Riidatonta on ollut, että teossa on käytetty teräasetta eli kirurginveistä. Teräasetta ei ole käytetty vähämerkityksellisellä tavalla. Ankaroittamisperuste täyttyy.

Oliko rikos kokonaisuutena arvostellen törkeä?

Asianomistaja on itse halunnut peniksensä poistettavan ja hän on suostunut toimenpiteeseen kotiolosuhteissa, vaikka on tiennyt, ettei kivunlievitystä käytetä. Asianomistajalla olisi ollut D:n luokse saavuttuaan mahdollisuus kieltäytyä toimenpiteestä. Kirjallisesta todisteesta, psykiatrin lausunnosta, ilmenee, että päätöksen tehdessään potilas oli realiteeteissa eli hänellä ei esiintynyt mitään psykoottisia oireita, jotka olisivat vaikuttaneet hänen todellisuudentajuunsa. Psyykkinen oireilu oli alkanut ensimmäisen toimenpiteen ja voimakkaampana syytekohdassa 5 tarkoitetun toimenpiteen jälkeen. Asianomistajan ja D:n välisestä viestittelystä tai muustakaan näytöstä ei ilmene, että D olisi houkutellut, painostanut tai pakottanut asianomistajaa toimenpiteeseen. Käräjäoikeus katsoo, että asiassa ei ole esitetty muutakaan näyttöä siitä, että D olisi käyttänyt hyväkseen asianomistajan psyykkistä tilaa saadakseen tämän suostumaan toimenpiteeseen tai että asianomistaja ei olisi ymmärtänyt menettelyn tosiasiallista luonnetta.

Välineiden hankkiminen ja ajan varaaminen operaatiolle on ollut osa teon toteuttamistapaa eikä ilmennä sellaista suunnitelmallisuutta, mikä tulisi ottaa huomioon kokonaisarvostelussa.

Huomioiden syyksilukeminen kohdissa 1 ja 2 ja syytteen hylkääminen kohdissa 3 ja 4 on jäänyt näyttämättä, että D olisi ollut samankaltaisen menettelyn kohteena pidätettynä 12.2.-15.2.2023 välisen ajan.

Edellä on tullut näytetyksi D:n henkilökohtaisten sadististen tarpeiden tyydyttämistarkoitus ja markkinointimateriaalin kerryttämistarkoitus. Todistaja G:n lausunnosta ja kertomuksesta, oikeuslääkärin lausunnosta sekä videotallenteelta ilmenee teonkuvauksessa väitetty toimenpiteen hengenvaarallinen tekotapa eli peniksen poisto kotiolosuhteissa ilman terveydenhuollon koulutusta yhdistettynä siihen, että asianomistajan perussairautena on perinnöllinen verisuonitukos. Asianomistajan uskottavalla kertomuksella on näytetty, että D tiesi hänen perussairaudesta, mistä hän oli kertomansa mukaan maininnut mennessään D:n luokse. D:n menettely on näin ollen ollut myös piittaamatonta asianomistajan terveyttä kohtaan. Näillä perusteilla pahoinpitely on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Oliko asianomistaja antanut teolle suostumuksen ja oliko se pätevä?

Asianomistajalla on ollut toive päästä eroon sukupuolielimestään ja hän on suostunut peniksensä irtileikkaamiseen. Asiassa on kuitenkin kysymys rikosoikeudellisesta vastuusta ja sen mahdollisesta poistumisesta loukatun suostumuksen perusteella.

D oli allekirjoituttanut asianomistajalla kirjallisen todisteen, asiakirjan ”Suostumus Body Modification”. Asianomistaja B, suostumuksenantaja, on ollut oikeushyvän, terveyden, haltija eli hänellä on sinänsä ollut määräysvalta oikeushyvään. Asiakirjaa ei ole päivätty. Asianomistaja ei ole antanut suostumusta kenellekään nimeltä mainitulle henkilölle eikä suostumusasiakirjassa ole kuvattu toimenpiteen toteuttamistapaa. Suostumus on annettu yleisluontoisena toteuttaa penektomia ilman kivunlievitystä. Riidatonta on ollut, ettei D:llä ollut kokemusta toimenpiteestä lukuun ottamatta toimenpiteessä avustamisesta kauan aikaa sitten. Vastaaja on siten harhauttanut asianomistajaa asiantuntemuksestaan ja osaamisestaan. Toimenpiteen riskejä ei ole yksilöity. Asianmukainen suostumus tulee voida peruuttaa, mihin ei suostumuksen mukaan ole ollut mahdollisuutta. Syytesuojalausekkeella ei ole merkitystä. Suostumus ei ole ollut muodollisesti pätevä. Lääkärinlausunnosta 17.7.2023 ilmenee, että toimenpide on aiheuttanut asianomistajalle vaaraa, tehty leikkaus ei ole onnistunut, siitä aiheutuu jatkossakin vaaraa ja haittaa ja asianomistajalle joudutaan hyvin todennäköisesti jatkossa tekemään korjaavia toimenpiteitä. Kyse on ollut vakavasta terveyden vahingoittamisesta eli törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön täyttävästä teosta. Siten asianomistaja ei ole voinutkaan antaa pätevästi toimenpiteeseen, vaikka se on tehty yhteisymmärryksessä vastaajan kanssa. Loukatun suostumus ei poista vastaajan rikosoikeudellista vastuuta. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että D:n menettely täyttää rikoslain 21 luvun 6 §:ssä rangaistavaksi säädetyn törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Kohta 6

Vastaaja on tunnustanut menetelleensä syytteen teonkuvauksessa väitetyin tavoin ja hän on myöntänyt syytteen oikeaksi.

Kohta 7

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Riidattomat seikat

Teonkuvauksesta riidatonta on ollut, että D on laittanut asianomistajan virtsaputkeen metalliputkeen ja leikannut veitsellä viillon asianomistajan kivespussiin. Riidattomat seikat ilmenevät mm. kirjallisena todisteena esitetyltä videotallenteelta. Riidatonta on ollut, että D on yrittänyt leikata asianomistajan kivespussit kahtia ja tuomalla virtsaputken aukko kivespussin taakse.

D on kertonut kohdasta 7, että tällä jälkimmäisellä käynnillä oli tarkoitus korjata virtsaputken päätä, joka oli jäänyt haittaa aiheuttavaksi. Siitä oli sovittu ja keskusteltu pitkään, mitä asioita tehdään sen korjaamisen yhteydessä ja millä tavalla kivespussia muokataan. Hän on todennut, että riskeistä ja haitoista keskusteltiin.

Riidatonta on ollut, että asianomistaja on saapunut D:n asunnolle ja osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen leikkauksen toteuttamisesta ilman kivunlievitystä tai puudutusta. D on sitonut asianomistajan toimenpidepöytään kohdassa 5 mainitulla tavalla. D on laittanut asianomistajan jäljellä olevaan virtsaputkeen jonkinlaisen metalliputken ja tehnyt asianomistajan kivespussiin viillon, jonka jälkeen on todennut nahan olevan sitkeää tai vahvaa ja sanonut hikoilevansa tavanomaista enemmän. D on itse kertonut, että toimenpiteen alussa D:n kädet alkoivat vapista ja hän huomasi, ettei pysty toteuttamaan operaatiota turvallisesti. D on väittänyt, että todettiin molemmin puolin tilanne, ettei ole järkevää jatkaa.

Videolta ilmenee, että asianomistaja on ehdottanut operaation keskeyttämistä, ja D on keskeyttänyt toimenpiteen. D on teipannut asianomistajan kivespussin verenvuodon tyrehdyttämiseksi.

Riidatonta on ollut, että teossa on käytetty teräasetta. Tekoväline, kirurgin veitsi, ilmenee videotallenteelta.

Riitaiset seikat

Riitaista on ollut, oliko rikos tehty raa'alla tai julmalla tavalla, oliko pahoinpitelyssä yritetty aiheuttaa vaikea ruumiinvamma ja oliko teko myös kokonaisuutena arvostellen törkeä?

Riitaista on ollut, oliko asianomistajan antama suostumus pätevä.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Käräjäoikeus toteaa, että lähtökohtaisesti riidattomassa D:n menettelyssä, viilto teräaseella kivespussiin kivunlievitystä käyttämättä on ollut kysymys rangaistavasta pahoinpitelyteosta ja pahoinpitelyn yrityksestä halkaista kivespussit kahtia ja tuomalla virtsaputken aukko kivespussin taakse. D on valmistellut teon, asianomistaja on mennyt toimenpidetuoliin, hänet on siihen sidottu, jonka jälkeen D on aloittanut toimenpiteen laittamalla metalliputken asianomistajan virtsaputkeen ja tekemällä veitsellä viillon asianomistajan kivespussiin. D on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä. Kuten syyttäjä on väittänyt, teko on pääosin jäänyt yritykseksi satunnaisesta syystä, kun D on tuntenut olonsa huonovointiseksi ja asianomistaja on pyytänyt operaation keskeyttämistä. Teko on edennyt rikoksen yritykseksi.

Asiassa tulee arvioida ankaroittamisperusteiden olemassaolo ja se, oliko teko kokonaisuutena arvostellen törkeä. Näillä seikoilla on merkitystä arvioitaessa annettua suostumusta ja sen pätevyyttä.

Onko pahoinpitelyssä yritetty aiheuttaa vaikea ruumiinvamma?

Kuten kohdassa 5 kyseessä olisi ollut peruttamaton ja pysyvä vamma. Käräjäoikeus toteaa, että on selvää, että kyseessä on ollut yritys aiheuttaa vaikea ruumiinvamma.

Onko pahoinpitely tehty erityisen raa’alla ja julmalla tavalla?

Kohdan 5 ja 7 tekotavat ovat olleet yhteneväiset. Kohdan 5 teon pitkittäminen ei koske kohtaa 7, koska toimenpide oli lopetettu pian sen aloittamisen jälkeen. Kohdan 5 perusteluista muutoin ilmenevin tavoin teko on tehty myös kohdassa 7 erityisen raa’alla ja julmalla tavalla.

Onko teko ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä?

Teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon kohdassa 5 mainitut seikat. D on ollut tietoinen aiemman operaation aiheuttamista ongelmista asianomistajalle, ja on edelleen halunnut jatkaa menettelyä tyydyttääkseen sadistisia tarpeitaan. Näillä perusteilla pahoinpitelyn yritys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Suostumus: onko suostumus sen antamisen olosuhteet ja suostumuksen sisältö huomioon ottaen ollut pätevä vai ei?

Asiassa on kysymys rikosoikeudellisesta vastuusta ja sen mahdollisesta poistumisesta loukatun suostumuksen perusteella.

Kirjallisena näyttönä asianomistajan ja vastaajan välisistä keskusteluista ennen toimenpidettä 5.6.2023 on esitetty whatsapp-viestit . Seuraavana esimerkkejä pitkästä ja intensiivisestä keskustelusta asianosaisten välillä:

Asianomistaja on viestissään D:lle 21.3.2023 ilmaissut kiinnostustaan kivesten poistoon ja tiedustellut operaation mahdollisuutta: Jos kaikki menee, niin hyvin kuin nyt mennyt ja jos mielipiteeni muuttuu ja haluan kiveksistäkin eroon ja "nulloksi" oletko mahdollisesti käytettävissä siihen myöhemmin? Onko sinulla tarkempaa tietoa asiasta, miten suurella todennäköisyydellä tulee jonkunlaisia haittavaikutuksia, jos ei testosteronin korvaushoitoa aloita kiveksien poiston jälkeen? Vai tottuuko siihen olotilaan, vai tuleeko mahdollisesti rintojen kasvua ym? Olisin valmis luopumaan niistä, jos olo ja haittavaikutukset eivät olisi merkittäviä. Ilmeisesti operaationa kivekset otetaan esiin, aukaistaan, johtimet poikki, solmitaan tikeillä?

Asianomistaja: olen todella tyytyväinen ja mitä päätin tehdä ja antaa sinun poistaa kaluni. Teit todella hyvää jälkeä ja tästä tulee upean tasaisen näköinen. Se oli elämäni kiihottavin kokemus kun olin tuolilla sidottuna ja sinulla oli täysi valta ja samalla pelko, kun en ole varma mitä tapahtuu ja se kun kaluni leikkaantui vähän kerrallaan, siitä leikkauksesta tuleva kipu oli todella lujaa. Olisin koska vain valmis uudestaan antaa leikata kaluni, mutta harmi kun sitä ei voi antaa tehdä toista kertaa. Kiveksien kanssa olen 99% varma että haluan ne pois ja kokea sen myöhemmin, millainen tunne on ja mitä se vaikuttaa ajan kanssa kehooni. Ja olla taas tuolilla. Jos näin käy, saat samaan purkkiin myös kivekseni.

D on lähettänyt vastauksena asianomistajalle edellä kuvatun sisältöisen viestin, jossa hän on ilmaissut halunsa ottaa mieluusti asianomistajan kiveksetkin.

Asianomistaja on viestittänyt takaisin, että ”Hienoa kuulla. Voit edetä yksi kerrallaan jos haluat. Ja voit ensi kerralla sitoa sitten kokonaan, myös kädetkin jos vain niin haluat. Saat itse päättää sen. Se totaalinen "nullo look" olisi upean näköinen.”

D on viestittänyt asianomistajalle, että ”Mutta se on iso muutos. Keräile tietoja ja pohdi rauhassa. Se ihan varmasti vaikuttaa seksuaalisuuden lihallisen ilmenemisen muotoihin. Hyvin voidaan nipsaista molemmat pallit kerralla.”

Asianomistaja: ”olen paljon keräillyt tietoa ja jutellut joidenkin kanssa, keitä olen löytänyt sivuilta ketkä on nulloja ja kivekset poistettu.”

D: ”Ymmärrän toki, ja kannustan harkitsemaan kunnolla. Voi olla että kaikista haitoista huolimatta nullo on oikea ratkaisu, mutta sitä pitää pohtia pitkään ja monelta kannalta että olet varma asiasta. Yksi kivespussien muokkaaminen paljon pienemmäksi ja symmetriseksi voi hyvinkin näyttää jo melko kivalta ja kuten sanot, hormonitasapaino pysyy vielä hyvänä.”

Asianomistaja: ”Tasainen alapää on tietysti edelleen se halu, mutta kivekset pitäen. Jos keskelle saisi sellaisen ns viillon ja vaikka kassit kahtia, että näyttäisi naisen alapään vaolta, vaikka hieman pullea ja pyöreä olisikin.” Asianomistaja on toimittanut mallikuvia vastaajalle. D on vastannut, että ” Hyviä kuvia. Mää perehdyn vähän lisää kivespussin anatomiaan, luulen kyllä että siihen väliseinään kiinnittämällä saa tuon viimeisen kuvan vaikutelmaa aikaan. Pidä huoli itsestäsi ja toivu kaikessa rauhassa.”

Toimenpiteen seurauksista on keskusteltu, muun muassa lihasmassan pienenemisestä, estrogeenihoidoista, vaihdevuosioireista, virtsatieinfektion riskin lisääntymisestä. On keskusteltu paljon myös erilaisista lävistyksistä, mitä D olisi voinut toteuttaa asianomistajan alapään alueelle ja sukupuolen muokkaamisen muista eri tavoista.

Käräjäoikeus toteaa, että viesteistä ilmenee asianomistajan tahtotila ja asianosaisten yhteisymmärrys kohdan 7 toimenpiteeseen. Asianomistaja ja D ovat keskustelleet operaatiosta hyvinkin yksityiskohtaisesti kohdan 5 operaation jälkeen. Seurauksista ja haitoista oli keskusteltu ja D oli kehottanut asianomistajaa harkitsemaan toimenpidettä. D on edelleen esiintynyt kirurgian asiantuntijana.

D oli allekirjoituttanut asianomistajalla edellä kerrotun asiakirjan (Suostumus Body Modification). Asianomistaja B, suostumuksenantaja, on ollut oikeushyvän, terveyden, haltija eli hänellä on sinänsä ollut määräysvalta oikeushyvään. Kuten kohdassa 5, asianomistaja ei ole antanut suostumusta kenellekään nimeltä mainitulle henkilölle eikä suostumusasiakirjassa ole kuvattu toimenpiteen toteuttamistapaa. Suostumus on annettu yleisluontoisena ilman kivunlievitystä. Vastaaja on edelleen harhauttanut asianomistajaa asiantuntemuksestaan ja osaamisestaan. Toimenpiteen riskejä ei ole yksilöity ja mm. jälkihoito on jätetty asianomistajan vastuulle. Asianmukainen suostumus tulee voida peruuttaa, mihin ei suostumuksen mukaan ole ollut mahdollisuutta. Syytesuojalausekkeella ei ole merkitystä. Suostumus ei ole ollut muodollisesti pätevä. Lisäksi kyse on ollut vakavasta terveyden vahingoittamisesta eli törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön täyttävästä teosta. Todistaja G on kommentoinut syytekohdan 7 toimenpidettä samansuuntaisesti kuin kohdassa 5. Toimenpide oli puutteellinen, se ei ollut steriili, välineet eivät olleet asianmukaiset. Riski virtsaputken vaurioon oli, kun virtsaputkeen laitettiin metallinen putki. Siten asianomistaja ei ole voinutkaan antaa pätevästi toimenpiteeseen, vaikka se on tehty yhteisymmärryksessä vastaajan kanssa. Tällä perusteella viestittelystä ja kirjallisesta sopimuksesta ilmenevä suostumus on ollut pätemätön.

Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että D:n menettely täyttää rikoslain 21 luvun 6 §:ssä rangaistavaksi säädetyn törkeän pahoinpitelyn yrityksen tunnusmerkistön.

Kohta 8

Näyttö

Kirjallista todistelua on asiaan vaikuttavin osin selostettu näytön arvioinnin yhteydessä.

Henkilötodistelu

D on kertonut, että kontakti muodostui jonkin internetin sivuston viestipalveluilla. Hän oli keskustellut asianomistaja C:n kanssa, millaisesta vierailusta olisi kysymys. Asianomistajan oma tahto oli selvästi se, että hän haluaa pois yhteiskunnasta ja että kukaan ei ole tietoinen missä hän on. Halu salata asia oli hänen omaa tahtoa. Esitutkintapöytäkirjasta ei saa asiasta kokonaiskuvaa. On poimittu edustava näyte, mitä on tapahtunut. Puuttuu 550 sivua viestin vaihtoa. On keskusteltu siitä, millaiset olosuhteet tulee olemaan, miksi asianomistaja haluaa pois yhteiskunnasta ja miten pitkään häntä pitää kohdella. On hyvin vahvasti pyrkinyt siihen, että D tukisi häntä ja tekisi päätöksen hänen puolestaan. D oli kertonut, millaiset olosuhteet hänellä olisi luonaan ja mitä se merkitsisi asianomistajalle, millä keinoilla tämä voisi jatkaa nykyisessä elämäntilanteessa vai tuleeko hänen luokseen. Tyypillisesti kun ihminen haluaa pois yhteiskunnasta, tämä haluaa totaaliseen vankeuteen. Oli tarkoitus, että asianomistajan 5 – 10 päivän kuluttua tulisi pystyä ottamaan yhteyttä tuttaviin, etteivät he huolestu, vaikka tämä on sanonut, että hän on halukas pysyvästi irtautumaan yhteiskunnasta. Mutta kun viiden vuorokauden kuluttua he istahtavat, henkilö itse toteaa, että käsittely riittää ja hän on valmis palaamaan yhteiskuntaan. On joidenkin kanssa puhuttu jatkokäsittelyistä. D oli ollut väsynyt ja kyllästynyt sanomaan jatkuvasti, että tee päätös itse. Asianomistaja oli käynyt epävarmemmaksi itsestään ja D:lle oli käynyt selväksi, ettei tästä ollut tulossa turvallinen sessio kenellekään. Asianomistaja oli pyytänyt D:tä tekemään päätös hänen puolestaan, mutta D oli sanonut, että hänen itsensä pitää tehdä päätös. D ei ollut antanut käskyä tulla hänen luokseen, vaan oli jättänyt asianomistajalle valinnan vapauden. Hän ei ollut houkutellut asianomistajaa.

Jotkut ihmiset sanovat, että he haluavat loppuelämäkseen. Totaalinen loppuelämäkseen katoaminen on puhtaasti fantasiaa. Kun keskustellaan vierailun aikana tai alkaessa päädytään enintään muutamaan viikkoon, lomaan yhteiskunnasta. Hänellä oli vieras, joka oli enintään kaksi viikkoa. Muutamaksi kuukaudeksi oli jotkut halunneet, mutta se olisi ollut työlästä järjestää hänelle.

Asianomistaja kertoi avoimesti sairauksistaan, napatyrästä ja diabeteksestään. Tämä kertoi, ettei ole kivunsietoinen. D on kertonut, että tätä olisi pitänyt vahtia, valvoa ja tarkkailla ja että olisi käytetty pehmeän puoleisia tekniikoita, korkeintaan pyykkipoikien laittamista ja kevyttä ruoskimista. Alussa asianomistaja oli masentuneen oloinen ja vointi oli heikkenemässä selvästi loppua kohti.

Asianomistaja kertoi toivomuksistaan ja kiinnostuksen kohteistaan.

D:llä on ollut käytäntö, että alistujan rooliin haluava antaa yksityiskohtaisen suostumuksen. Suostumus oli mahdollista vetää pois milloin tahansa. D:lle on itselleen täysin selvää, että kukaan ei voi antaa sitoumusta, jossa luopuu kaikista ihmisoikeuksistaan. Suostumus oli mielikuvan, tunnelman luomista kun simuloitiin absoluuttista vapauden menettämistä ja toiseen valtaan alistumista. Tämä halutaan säilyttää matkaan ja vankina oloon. Jossakin toisessa tilanteessa sitoumuksessa määriteltäisiin hyvin tarkkaan, ettei saa murtua luita, tehdä arpia tai saa käyttää jotain tekniikoita.

D ei voisi surmata ketään eikä hän osaa kuvitella, että sen toimenpiteen suorittaisi. Jos asianomistaja olisi halunnut jatkaa vierailua ja lopettaa elämänsä hänen luonaan olisi jouduttu keskustelemaan, miten hän olisi voinut tukea asianomistajaa päätöksessä. Tuolloin puhutaan avustetusta itsemurhasta mutta D ei tiedä, mihin olisi tuossa tilanteessa pystynyt. Ensisijaisesti asianomistajan kanssa oli kysymys raskaanpuoleisen, mutta tavanomaisena pidettävän bdsm-session järjestämisestä.

Syyttäjä on kysynyt D:ltä, mitä hänen nettiprofiilissaan oleva ”No limits no rights” -sopimus esitutkintapöytäkirjan sivulla 433 tarkoittaa? Kirjaimellisesti tarkoittaa sitä. Tosiasiassa tämän ilmaistun merkitys on luoda toiselle osapuolelle mielikuvia siitä, että nyt hän pääsee kokemaan ainutkertaista ja jotain rankempaa, jota ei tavanomaisessa bdsm:ssä ole saanut. Jotain, jossa pääsee kokemaan aitoa kauhua. Tosiasiassa sellaisessakin tilanteessa D pyrkii pitämään huolta siitä, että henkilöllä säilyy kyky jatkaa normaalia elämää. Kaikessa toiminnassa on riskejä, jotka kummankin osapuolen pitää tiedostaa. Hän ei kaikissa olosuhteissa pysty takaamaan, että joku odottamaton asia tapahtuu. Silloin ei pysty jatkamaan elämäänsä, jos saa vaikka aneurysman. D tiedostaa riskit ja pyrkii ne minimoimaan.

D on kommentoinut kirjallista todistetta, viestikeskusteluja eri nimimerkkien kanssa. Hän on etsinyt sellaista ihmistä, joka kävisi säännöllisesti hänen luonaan. Kun on keskusteltu pysyvänä orjana elämisestä, puhutaan tällaisesta fantasiasta. Lyhyistä sessioista ei ole kirjallisia todisteita. C halusi tulla kohdelluksi esineenä. Se ei kerro, että D olisi suunnitellut hänen tuhoamistaan.

Kun puhutaan yhdensuuntaisesta matkasta, hänellä ei ole ollut aitoa tarkoitusta hankkia ihmistä surmaamista varten. Ihmisen kanssa, jolla on rankkojakin ajatuksia, fantasiaa voidaan kehitellä.

Käyntien salaamisesta puhuttaessa kyse on ollut aidon tilanteen fantasioinnista. D:n puoliso tietää kaikki vierailut ja hänen bdsm-kumppanit. Osa keskusteluista on ollut totuutta ja osa liioittelua. Ajatus mennä surmaan saakka oli liioittelua.

Viestittelyn tavoite oli, että asianomistaja matkustaisi hänen luokseen. Viestittelyn loppupuolella kun asianomistaja oli valmistelemaansa toukokuista matkaa, tämän henkinen tila ei tarjonnut mahdollisuuksia tulokselliseen ja hyvään lopputulokseen bdsm-sessiossa. D:n tarkoitus oli lounaskeskustelun yhteydessä palauttaa puhelimen ja prepaid sim-kortin ja kertoa, ettei tästä tule mitään.

Syyttäjä on vedonnut D:n kuulustelukertomukseen esitutkintapöytäkirjan sivulle 36:

”K: Asianomistaja siis toimittaa sinulla matkaansa liittyviä dokumentteja. Olet aikaisemmin lähettänyt hänelle VR:n Helsingistä Jyväskylään kulkevan InterCity junan aikataulun. Asianomistaja kertoo, että saamassaan linkissä ei ollut lisättynä paluumatkaa ja olettaa, että sinä haluaisit asian olevankin näin. Oliko tarkoituksesi sellainen, että asianomistajan ei ollut tarkoitustakaan palata koskaan kotiinsa?”

D on oikeudessa kertonut, että hän oli tarkoittanut, että tuossa on aikataulu, josta löydät paluumatkan.

Syyttäjä on vedonnut s. 35:

”K: Asiakirjassa mainitaan asianomistajan saapuvan omasta tahdostaan 15.5.2023 Helsinkiin ja olevan tästä eteenpäin "herransa” hallinnassa ja käytettävissä hänen tarkoituksiinsa. Oliko tämä tarkoituksena? V: Tämä sopimus on muistaakseni ensimmäinen kerta, jossa täsmällinen päivämäärä 15.5. oli mainittu, mutta tarkoitus nimenomaan oli, että jonakin päivänä C tulisi luokseni vankina pidettäväksi.”

D on oikeudessa kertonut, että kyllä, keskustelun alussa halusimme molemmat, että hän tulee vankina pidettäväksi. Tuossa vaiheessa D alkoi terveyshuolien perusteella epäröimään eikä ollut viestittänyt asianomistajalle epäröinnin olemassaoloa.

Asianomistajan idea oli, että D lähettäisi tälle prepaid sim-kortin. Koska asianomistaja itse oli halunnut pitää tämän yksityisenä, hän kertoi, mitä se vaatii. Tätä ei lähetetty hänen omalla nimellä, koska Saksan posti rekisteröi kaiken postin, jotta lähettäjä- ja vastaanottotietoja voidaan säilyttää pitkän aikaa. Tämä oli kolmannen henkilön idea, jotta posti ei olisi ollut häneen tunnistettavissa. Asianomistajalle oli erittäin tärkeää, ettei häntä seurata Suomeen eikä jäljitetä D:hen ja tämä suostui siihen, että D:n henkilöllisyyttä peitellään.

D oli kertonut asianomistajalle, että jos tämä viedään lääkäriin, saadaan tietää, että tämä on Suomessa. Asianomistajan kehoon aiheutuneet jäljet olisivat olleet naarmuja tai mustelmia.

Syyttäjä on vedonnut s. 34:

”V: Joidenkin ihmisten kanssa olen sanonut että voin yrittää löytää lääkärin joka suostuu yksityiseen konsultaatioon jättäen huomioimatta ilmoitusvelvollisuuden viranomaisille. Sama ajatus minulla on ollut asianomistajan kanssa mutta tässä yhteydessä en ole siitä välittömästi hänelle maininnut. Sen sijaan olen vastannut hänelle että kaiken sen minkä pystyn tekemään ilman lääkärin tapaamista tai lääkereseptiä tulen tekemään.”

Se pitää paikkansa, että jollekin hän on näin sanonut. D:llä oli kyky käyttää verensokerin mittauslaitteita ja insuliinikynää, jota diabeetikot käyttävät itsensä hoitoon.

Jos asianomistaja olisi tullut hänen luokseen pelkkä kahlitseminen ei olisi täyttänyt hänen tarkoitustaan. Hän olisi antanut kidutukseksi luonnehdittavaa käsittelyä sietokyvyn rajoissa, mm. pyykkipoikia iholle, steariinin tiputettelua iholle ja kevyttä ruoskintaa.

D:ltä on kysytty, mitä ”työstäminen” tarkoitti? Asianomistaja haki tilannetta, jossa olisi alistetussa asemassa. Hän esineellisti termillä asianomistajaa. D oli varoittanut häntä, että tulee olemaan usean päivän mittaisia työmatkoja, jolloin hän ei pysty seuraamaan asianomistajaa joka hetki. Tämä olisi ollut lukittuna navetan nurkkaan tai maakellariin tai kahlittuna siten, että olisi voinut käyttää insuliinikyniään ja olisi ollut vettä ja ravintoa ulottuvilla. Hän oli hankkinut uudet kahleet bdsm-käyttöön.

Jos asianomistaja olisi halunnut lopettaa elämänsä, avustettu itsemurha olisi voinut tulla kyseeseen.

Syyttäjä on vedonnut viestittelyyn etk. ptk. s. 189: Joka tapauksessa oleskelu olisi lopullinen..tulisi kuolemaan minun käsissäni?

D on oikeudessa kertonut, että asianomistaja oli moneen kertaan tuonut esiin, että haluaa kadota yhteiskunnasta eikä halua palata takaisin yhteiskuntaan. Tämä tarkoitti, että pitää olla hänen luonaan elämänsä loppuun saakka. D:llä oli tarkoitus, että asianomistaja pääsee eroon arkipäivän tilanteesta rauhoittumaan ja meditoimaan, olemaan täysin vailla vastuutaan 10 – 15 vuorokautta, jonka vierailun kestäessä olisi keskusteltu, miltä hänestä tuntuu, että haluaako tämä palata normaaliin porvarilliseen elämäänsä. Asianomistajalla oli oikeus päättää elämästään siten, kuin parhaaksi näkee.

Syyttäjä on vedonnut s. 35:

”Olen edelleen sitä mieltä, että jos ihminen haluaa kadota jäljettömiin, avunanto siihen on moraalisesti sopivaa.”

Jos hän tarjoaa oleskelupaikan, se on kyseisen ihmisen päätös. Jos ihminen haluaa kadota ja viettää elämänsä vangittuna vailla mahdollisuutta pakoon, sitten minä pidän häntä vangittuna ja vailla mahdollista päästä pakoon. Väliajoin keskustelemme siitä, haluaako päästä pois aiempaan elämäänsä.

Syyttäjä on vedonnut s. 66:

”K: Viesteistä päätellen tämä kyseinen kohdehenkilö on sairaalloinen. Kerrot, että jos hänen terveystilansa hoitaminen käy liian raskaaksi, eutanasia on seuraava askel. Tarkoitatko, että tappaisit henkilön, jos hänen terveytensä huononee ja koet itse sen "raskaaksi”?

V: Siinä kohtaa keskustelisimme tästä asiasta. Hänellä oli tarkoitus tuoda suuri määrä insuliinia mukanaan, mikä olisi ollut yksi vaihtoehto. Tässä eutanasian tullessa kyseeseen olisi ollut mahdollista käyttää insuliinia ja hän olisi mahdollisesti voinut toteuttaa sen itse.”

Oikeudessa D on kertonut, että jos asianomistaja olisi edelleen sitä mieltä, he olisivat keskustelleet vakavasti eikä hän olisi estänyt asianomistajaa. Jos kyse olisi ollut enemmän depressiosta kuin vakaasta tarkoituksesta, olisi hän ohjannut asianomistajan hoitoon.

s. 85

”Riittävän pitkään jatkunut pahoinpitely, siitä aiheutuneet vammat ja fyysinen sekä henkinen kuormitus heikentää vastuskykyä ja fysiikkaa niin, että mikäli ihminen on pitkään niissä olosuhteissa, hän ei elä yhtä pitkään kuin vapaana ollessaan.”

Kyse on ollut fantasiasta, ei suunnitelmasta.

s. 200:

”Olen ollut vakavissani jokaisessa keskustelussamme. Joka kerta, kun olen kuvannut, mitä tarjoan, olen ollut tosissani. Tarkoitan sitä, mitä sanon. Olen tarkoittanut sitä, mitä olen sanonut.”

D:llä oli tarkoitus pitää yllä hyvin rankkaa fantasiaa. Oli tarkoitus, että asianomistaja tulee hänen luokseen ja häntä pidetään vangittuna, mutta D:llä ei ollut tarkoitusta surmata eikä pitää tätä luonaan kuolemaan saakka. Tarkoitus oli saada asianomistajalle kokemus, mitä tämä kaipasi.

Kun olisi saanut kokemuksen, keskusteltaisiin jatkosta.

s. 435: Words mean things, mitä tarkoittaa? D oli lainannut tämän toisen henkilön käymästä viestin vaihdosta.

D ottaa mielellään vastaan henkilöitä kipuleikittelyä varten.

Jos sanotaan no limits, silloin ei ruveta ”vetämään takaisin”, vaan annetaan hänelle vapaus tehdä asioita reaktioita ja käytöstä seuraamalla. Kun hänelle sellainen vastuu annetaan, siinä pitää olla erittäin tarkka.

Miksi sopimuksia tehdään? Ne ovat enemmän äärimmäisiä sopimuksia, joilla luodaan tunnelmaa fantasian ylläpitämiseksi ja armottomasta toiminnasta, mistä ei pääse pois.

Sopimukseen voidaan kirjata, mitä saa ja mitä ei tapahtua, jotkut haluavat kirjallisen sopimuksen siitä, mitä on sovittu ja keskusteltu rajoista. Monille riittää, että sopimus tehdään suullisesti.

Sopimus asianomistajan kanssa tarkoitti, että tämä voi ajatella, että hän on ilman mahdollisuuksia. Selvää on, ettei ihminen voi antaa lupaa tappaa itsensä. Tarkoitus ei ollut, että sopimus otettaisiin juridisesti ehdottomana ja paikkansa pitävänä sopimuksena.

Sopimuksia on tehty lyhytaika sessioita varten suullisesti paljon. Nyt kysymyksessä oleva kirjallisesti tehty sopimus oli ehkä neljäs tunnelman luomiseksi, joissa luovutaan kaikista oikeuksista. Niitä on tehty 6 – 8, joista 4 on ollut nettipohjaisia, jotka eivät ole koskaan johtamassakaan todelliseen vierailuun.

Syyttäjä on vedonnut s. 49:

K: Olet toisen asian (5680/R/5932/23) esitutkinnassa kirjatussa kuulustelussasi kertonut sanatarkasti seuraavaa:

"K: Asianomistaja on kertonut kansiosta, jonka olisit ottanut ja kansiossa olisi ollut sopimus, josta olette keskustelleet Telegramissa. Kerro kansion sisällöstä.

V: Se on pikemminkin kansi, mutta toki siihen mahtuisi useampi paperi. Tällä hetkellä siinä oli ainoastaan hänen sopimus.

K: Onko kansiossa ollut muitakin vastaavanlaisia sopimuksia?

V: On ollut. Olen tehnyt sopimuksen aiemminkin luonani vierailleiden miesten kanssa, mutta en aina. Ei ole olemassa tiukkaa sääntöä, milloin sopimus tehdään, mutta se on oikeastaan sidoksissa siihen, kuinka rajuista jutuista keskustellaan. Mitä rajumpaa, sen varmemmin sopimus tehdään. Sitten tapaamisen jälkeen tuhoan sopimuksen, koska se ei ole enää ajankohtainen.

K: Kuinka monen miehen kanssa olet sopimuksen tehnyt?

V: Noin kuuden miehen kanssa.”

K: Keitä nämä miehet ovat, joiden kanssa sopimuksia olet tehnyt?

V: Nämä ovat tuolla aikaisemmin kertomissani nettisivustoilla ja viestialueilla tapaamiani miehiä. En tiedä heidän henkilöllisyyksiään vaan kaikki on ollut noiden nimimerkkien takana. Vaikka noissa sopimuksissa henkilön nimi olisi mainittukin, niin sillä ei sinällään ole minulle mitään merkitystä. Sopimuksella ei myöskään ole minulle mitään juridista merkitystä vaan tarkoituksena on saada henkilö ymmärtämään mihin hän on suostumassa.

K: Miten olet heihin tutustunut?

V: Ainoastaan näiden nettisivustojen kautta.

K: Ovatko nämä miehet olleet suomalaisia vai mitä kansallisuuksia?

V: Nyt tulee mieleen kaksi saksalaista ja yksi ranskalainen, en tässä vaiheessa osaa varmaksi sanoa onko siinä mukana suomalaisia, se on kyllä mahdollista.

K: Miten olet ollut heihin yhteydessä?

V: Nettifoorumeiden ja viestisovellusten kautta.

K: Miksi näitä sopimuksia on tehty?

V: Jotta vierailija varmuudella ymmärtää, että nyt ei enää puhuta fantasioista vaan todellisuudesta.

K: Missä vaiheessa näitä sopimuksia heidän kanssaan olet tehnyt?

V: Kun viestinvaihto on jatkunut niin pitkään, että oikeasti aletaan puhumaan tapaamisen järjestelyistä, niin laitan heille keskustelujen pohjalta laaditun sopimuksen tarkastettavaksi.”

D on oikeudessa kertonut, että sopimusten sisällöstä on keskusteltu tasavertaisina. Totaalisia sopimuksia ei ole tehty montaa ja ne ovat juridisesti pätemättömiä. Asianomistajan kanssa tehty sopimus oli tällainen, jolla luovuttiin kaikista ihmisoikeuksista. Jos henkilö myöntyy tekemään sopimuksen, D käsittelee tätä fantasiana, koska kukaan ei voi luopua ihmisoikeuksistaan.

Syyttäjä on vedonnut s. 174:

”Ensinnäkin kiitän sinua siitä, että kirjoitit minulle ja otit yhteyttä minuun.”

D on oikeudessa kertonut, että hän ei pysty varmuudella sanomaan, kumpi oli ottanut kontaktin. Asianomistaja on ollut onnellinen, että D on antanut kontaktin muodostua, oli ensimmäinen aloitteen tekijä hän vai asianomistaja.

”Kun ohjeistaa kumppania jättämään tiedon, minne ja kenen kanssa on lähtenyt” Mistä tämä ilmenee, että olisi tullut jättää jälki, minne oli menossa?

Viesteissä oli keskusteltu pysyvästä katoamisesta. Asianomistaja oli halunnut, ettei häntä pystytä jäljittämään Suomeen ja hän antoi siihen ohjeet.

Viestiketjuissa puhutaan simuloinnista, tahdonvastaisesta tilanteesta, jossa henkilö haluaa kadota. D jättää ihmisen omaan harkintaan, mitä turvallisuustoimia ihminen haluaa tehdä.

Pidätys helmikuussa 2023 oli aiheellinen muistutus siitä, että tilanteen dominanttina hänellä on vastuu seurata toisen osapuolen jatkamista.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Sovellettava säännös

Rikoslain 21 luvun 6 a§:n mukaan joka 1–3 tai 6 §:ssä tarkoitetun rikoksen tekemistä varten

1) pitää hallussaan ampuma- tai teräasetta tai muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä taikka välinettä, joka soveltuu erityisesti käytettäväksi välineenä rikoksessa,

2) sopii toisen kanssa tai laatii yksityiskohtaisen suunnitelman jonkin mainitun rikoksen tekemisestä tai

3) palkkaa, käskee tai muuten yllyttää toista mainitun rikoksen tekemiseen taikka lupautuu tai tarjoutuu tekemään sen

on tuomittava törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi.

Jos vaara rikoksen toteuttamisesta on ollut muista kuin satunnaisista syistä vähäinen taikka jos henkilö on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen valmistelusta, estänyt sen jatkumisen tai muuten poistanut oman toimintansa merkityksen rikoksen valmistelussa, 1 momenttia ei kuitenkaan sovelleta.

Lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä HE 141/2012 vp on todettu, että rangaistavaksi säädettäisiin 1 kohdassa ampuma- ja teräaseen, muun niihin rinnastettavan hengenvaarallisen välineen ja rikoksen täytäntöönpanoon erityisesti soveltuvan välineen hallussapito tarkoituksin toteuttaa jokin mainituista rikoksista ja 2 kohdassa kriminalisoitaisiin mm. yksityiskohtaisen suunnitelman laatiminen kyseisten rikosten tekemisestä.

Sanotuissa esitöissä todetaan, että lainkohdassa tarkoitetuille kaikille tekotavoille yhteisenä yleisenä edellytyksenä on, että tekijä toimii rikoslain 21 luvun 1—3 tai 6 §:ssä tarkoitetun rikoksen eli tapon, murhan, surman tai törkeän pahoinpitelyn tekemistä varten. Sen, mitä varten 1—3 kohdassa tarkoitettu teko tehdään, täytyy toisin sanoen vastata tappoa, murhaa, surmaa tai törkeää pahoinpitelyä. Riittävää ei ole, että rikos, jonka tekemistä varten 1—3 kohdassa tarkoitettu teko tehdään, toteuttaisi esimerkiksi pahoinpitelyn, vaaran aiheuttamisen tai törkeän vammantuottamuksen edellytykset.

Tekijän subjektiivisen tarkoituksen on kohdistuttava nimenomaan pykälässä mainittujen rikosten tekemiseen. Muotoilu edellyttää, että tekijän tarkoitusperät kyetään kiinnittämään ulkoisesti havaittaviin seikkoihin. Korotetulla tahallisuusvaatimuksella asetetaan valmistelukriminalisoinneissa rangaistavuudelle erityinen lisävaatimus.

Murhan ja törkeän pahoinpitelyn valmistelun samoin kuin 31 luvun 2 a §:ssä ehdotetun törkeän ryöstön valmistelun osalta valmistelun kriminalisoiminen merkitsee rangaistavuuden sitomista tekojen törkeään muotoon, mikä merkitsee samalla sitä, että valmisteltua tekoa on pidettävä myös kokonaisarvostelussa törkeänä. Etukäteen saattaa olla hankalaa tietää, onko tekijä valmistelemassa tietyn rikoksen perustunnusmerkistön mukaista tekoa vai törkeää tekoa. Joka tapauksessa valmistelurikos edellyttää näissä tilanteissa näyttöä siitä, että valmisteltavana on rikoksen törkeä tekomuoto, joten valmisteltavassa rikoksessa tulee täyttyä myös kvalifiointiperuste. Lisäksi kokonaisarvostelulausekkeen on täytyttävä.

Kyseessä täytyy olla myös konkreettinen, ainakin jollakin tavalla yksilöity teko. Pelkästään yleinen valmius tarpeen tullen tehdä lainkohdissa mainittu rikos ei ole riittävää. Arvioitaessa sitä, onko rikos konkretisoitu riittävästi, voidaan tulkinta-apuvälineenä hyödyntää niitä lähtökohtia, joiden pohjalta arvioidaan, onko yllytyksen ja avunannon kohteena oleva päärikos riittävästi yksilöity.

Tekovälineen hallussapitoa lainkohdassa tarkoitetun rikoksen tekemistä varten voidaan pitää niin moitittavana, että kyse on valmistelutunnusmerkistön tältä osin toteuttavasta menettelystä. Lisäksi tekovälineen hallussapito nimenomaan lainkohdassa määritetyn ja tarkoitetun rikoksen tekemistä varten on tunnusmerkistön tarkkarajaisuuden näkökulmasta riittävän konkreettinen valmistelutoimenpide.

Hallituksen esityksen mukaan väline, joka soveltuu erityisesti käytettäväksi välineenä lainkohdassa tarkoitetussa rikoksessa voi olla sellaisenaan aseen luonteinen ja hengenvaarallinen, mutta tämä ei ole välttämätöntä tunnusmerkin toteutumiselle. Keskeistä on erityinen soveltuvuus välineenä siinä rikoslain 21:1—3 tai 6 §:n mukaisessa rikoksessa, jonka tekemistä varten sitä pidetään hallussa. Esimerkiksi myrkky voi olla tunnusmerkistössä tarkoitettu väline. Kyseessä voi olla myös sellainen aineiden ja välineiden joukko, joista rikoksentekoväline valmistetaan. Tällöin tunnusmerkki täyttyy, kun aineista ja välineistä voidaan välittömästi valmistaa lopullinen rikoksentekoväline. Esimerkiksi tietyistä aineista ja kemikaaleista kyetään valmistamaan räjähdysaineita.

Tunnusmerkistön johtolauseen ilmaisu ”tekemistä varten” rajoittaa 1 kohdan soveltamista. Monet mahdolliset rikoksentekovälineet ovat sinänsä laillisia, kuten veitsen tai ampuma-aseen luvallinen hallussapito. Ehdotetun säännöksen mukaan rangaistusvastuu ulotetaan vain tilanteisiin, joissa välineitä pidetään hallussa nimenomaan viitatun rikoksen tekemistä varten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei asiassa ole muuta uskottavaa syytä kyseisten välineiden hallussapitoon kuin tarkoitus tehdä rikos. Rangaistavuus edellyttää jo tapahtunutta päätöstä rikoksen toteuttamisesta.

Lopuksi hallituksen esityksessä on todettu, että toisen kohdan mukaisena tekotapana on lisäksi se, että joku murhan, tapon, surman tai törkeän pahoinpitelyn tekemistä varten laatii yksityiskohtaisen suunnitelman rikoksen tekemisestä. Koska selvänä lähtökohtana yleisperusteluissa esitetyn nojalla voidaan pitää sitä, että pelkkiä pahoja ajatuksia ei voida kriminalisoida, tulee suunnitelmalta vaatia yksityiskohtaisuutta. Yksityiskohtaisen suunnitelman pitää olla sellainen faktatietoon perustuva toimintakokonaisuuden suunnitelma, joka luo edellytykset ja on välttämätön rikoksen toteuttamisessa. Yksityiskohtainen suunnitelma edellyttää selvästi enemmän kuin rikoksen pääpiirteittäinen suunnitelma. Yksityiskohtainen suunnitelma ei kuitenkaan edellytä sitä, että rikossuunnitelman kaikki pienimmätkin yksityiskohdat olisi lopullisesti päätetty. Vain vakavasti otettavaa ja vaarallista menettelyä on syytä pitää valmistelurikoksena rangaistavana.

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO:2017:42 kohdassa 9 todennut, että sovellettavaa lainkohtaa koskevissa hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että rikoksen valmistelua koskevat säännökset merkitsevät rikosoikeudellisen vastuun ulottamista poikkeuksellisesti rikoksen yritystäkin aikaisempaan vaiheeseen. Mitä varhaisempaan vaiheeseen vastuu liittyy, sitä merkittävämmiksi nousevat myös subjektiiviset edellytykset, kuten tekijän tietoja ja tarkoituksia koskevat edellytykset. Tällaisessa tilanteessa myös näytölliset vaikeudet usein korostuvat. Muun muassa tämä seikka antaa aiheen edellyttää, että vastuun edellytyksiä tulkitaan paitsi sääntelyn tarkoituksen mukaisesti, myös kohtalaisen suppeasti (HE 141/2012 vp s. 34). Myös lakivaliokunta on hallituksen esityksen johdosta antamassaan mietinnössä korostanut säännöksen suppeaa ja sen tarkoituksen mukaista tulkintaa (LaVM 8/2013 vp s. 4).

Ratkaisussa on todettu, että todistajina kuullut kaksi poliisimiestä ovat kertoneet, että vastaaja oli kertonut heille, että asianomistaja, sisar, pitäisi tarvittaessa tappaa, kaveritkin tappaa ja jos siitä seuraisi vankeusrangaistus, hän ottaisi sen vastaan.

Oikeudessa vastaaja on todennut käyttäneensä voimakasta kieltä viesteissä ja tehneensä siinä virheen. Hänellä ei ollut ollut tarkoitusta vahingoittaa tai tappaa sisartaan taikka suunnitelmaa sisarensa tappamisesta. Korkein oikeus on pitänyt uskottavana asianomistajan kertomusta esitutkinnassa, jossa hän on kertonut veljensä uhanneen häntä tappamisella.

Korkein oikeus katsoi selvitetyksi, että vastaajalla on voinut olla aikomus käyttää väkivaltaa sisartaan kohtaan tai jopa surmata sisarensa. Korkein oikeus kuitenkin totesi, että yleinen valmius väkivallan käyttöön ei kuitenkaan vielä riitä osoittamaan, että hän olisi tehnyt yksityiskohtaisen suunnitelman sisarensa tappamisesta. Siten rikoksen tunnusmerkistö ei täyttynyt.

Riidattomat seikat

Riidatonta on ollut, että D on käynyt internetin keskustelupalstoilla syytteen teonkuvauksen mukaista keskustelua asianomistajan ja muiden henkilöiden kanssa. Riidatonta on ollut, että D:llä on ollut maakellarissaan kahleet syytteessä väitetyin tavoin. Edelleen riidatonta on ollut, että D on lähettänyt asianomistaja C:lle Saksaan tekaistuja henkilötietoja käyttäen Suomesta ostetun puhelimen ja prepaid SIM-kortin ja antanut asianomistajalle syytteessä kuvatut ohjeet. D on sopinut asianomistajan kanssa ajankohdat, jolloin asianomistaja tulisi D:n luokse ja jatkanut keskustelua asianomistajan kanssa, vaikka asianomistaja on jättänyt sairauksiensa vuoksi saapumatta sovittuina aikoina syksyllä 2022 ja 6.2.2023. D on osana suunnitelmaa tehnyt asianomistajan kanssa maalis-huhtikuussa 2023 teonkuvauksessa kerrotun kirjallisen sopimuksen. Junalipun ja lentovarauksen tekeminen on ollut riidatonta. Riidatonta on ollut, että viranomaiset olivat ottaneet asianomistajaan yhteyttä. Lopuksi riidatonta on ollut, että helmikuussa 2023 D:n luona on ollut toinen henkilö.

Riitaiset seikat

Onko D rikoslain 21 luvun 1-3 tai 6 §:ssä tarkoitetun rikoksen tekemistä varten pitänyt hallussaan välinettä, joka soveltuu erityisesti käytettäväksi välineenä rikoksessa? Oliko D tässä tapauksessa laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman asianomistajaan kohdistuvan törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen tekemistä varten?

Johtopäätökset riitaisista seikoista

Onko D rikoslain 21 luvun 1-3 tai 6 §:ssä tarkoitetun rikoksen tekemistä varten pitänyt hallussaan välinettä, joka soveltuu erityisesti käytettäväksi välineenä rikoksessa?

Käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että D on hankkinut kahleet ainakin henkilön jonkinlaista, joko vapaaehtoista tai tahdonvastaista, vapaudenriistoa varten. Käräjäoikeus toteaa, että kahle/kahleet eivät ole esine, joka on ainoastaan ja varta vasten rikollisen teon toteuttamista varten valmistettu. D:n hallussapitämät kahleet soveltuvat myös yhteisymmärryksessä toteutettavaan rankaisemattomaan bdsm-toimintaan. Niiden hallussapidolle on ollut olemassa muukin uskottava laillinen syy. Kahleita voidaan lisäksi käyttää jonkun muunkin kuin sanotussa lainkohdassa tarkoitetun rikoksen teossa. Tällä perusteella kahleet eivät sovellu erityisesti käytettäväksi välineenä nimenomaan rikoslain 21 luvun 1 – 3 tai 6 §:n rikoksessa. Siten syyte jää tältä osin näyttämättä.

Oliko D tässä tapauksessa laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman asianomistajaan kohdistuvan törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen tekemistä varten?

D on kiistänyt, että hänellä olisi ollut suunnitelma asianomistajaan kohdistuvan törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen tekemiseksi. Törkeän pahoinpitelyn taikka henkirikoksen tekeminen ei ole ollut hänen toiminnan tarkoitus. Keskusteluissa on ollut kyse bdsm-toimintaan olennaisena osana kuuluvasta fantasioinnista ja mielikuvien luomisesta eivätkä keskustelut ole olleet suunnitelmia todellisuudessa toteutettavista tapahtumista.

Käräjäoikeus toteaa, että kuten edellä on todettu, todistajan kertomuksen perusteella BDSM-toimintaan liittyy paljon fantasiointia. Bdsm-toimintaan kuuluu keskeisesti myös erilaiset rooliasemat. Tämä tukee D:n kertomusta asiassa. Käräjäoikeus toteaa, että fantasian ja toden erottaminen voi ulkopuolisen taholta olla vaikeaa.

D on itse myöntänyt, että jos asianomistaja olisi tullut hänen luokseen, pelkkä kahlitseminen ei olisi täyttänyt hänen tarkoitustaan. Hän olisi antanut kidutukseksi luonnehdittavaa käsittelyä sietokyvyn rajoissa, mm. pyykkipoikia iholle, steariinin tiputettua iholle ja kevyttä ruoskintaa. Hän on myös puhunut rankemmasta bdsm-toiminnasta sitä enempää kuvailematta. Tämä menettely voisi täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön, mikä ei riitä syyksilukemiseen. Asianomistaja kanssa käyty keskustelu yhteiskunnasta katoamisesta ja vangittuna olosta voisi viitata vapaudenriistoon. D:n asianomistajalle lähettämät esineet ja kahleet kertovat jonkin asteisesta suunnitelmallisuudesta, mutta ne eivät tässä syytekohdassa itsessään osoita, että D:llä olisi ollut tarkoitus tappaa asianomistaja tai syyllistyä törkeään pahoinpitelyyn.

D on kertomansa mukaan kytkenyt eutanasian/avustetun itsemurhan edellytykseen, että asianomistaja olisi sitä itse vakaasti halunnut.

Kirjallisiksi todisteiksi jätetyt asianomistajan itsensä tekemä lentovarausvahvistus 21.3.2023, junalippu 24.3.2023 ja asianomistajan laatima aikataulu eivät itsessään osoita, että D:llä olisi ollut tarkoitus tappaa asianomistaja tai syyllistyä törkeään pahoinpitelyyn. Asianomistajan päiväkirjamerkinnöistä 3.3.2023 ei ilmeisesti D:llä ole ollut tietoa.

Viestit vastaajan ja asianomistajan välillä kuvastavat herra/isäntä ja orja/alistuva osapuoli -välistä suhdetta. D on lähettänyt asianomistajalle kuvia kellaristaan ja navetan sellistä ja ilmoittanut, että asianomistaja olisi tänne kytkettynä. Tämä viittaa vapaudenriistoon. D puhuu elinikäisestä kidutusorjasta, joka on hänelle nautinnon lähde. D ehdottaa asianomistajalle junalippujen ostamista Helsingistä käteisellä. Asianomistaja tuo esille suunnitelmansa ostaa juna- ja lentoliput käteisellä. Asianomistaja on halunnut, että häntä ei löydetä eikä kukaan tiedä, minne hän on menossa. D on todennut, että ”kun panen sinut kahleisiin et poistu täältä elävänä”. Asianomistaja on puhunut katoamisesta ja eroon hankkiutumisesta. Asianomistaja on ilmoittanut, että D päättää milloin ja miten hänen elämänsä päättyy. Osapuolet ovat edelleen suunnitelleet matkoja yksityiskohtaisesti. Asianomistaja on kirjoittanut D:lle, että hänen vankeutensa ei kestä vuosia vaan kuukausia. D on vastannut, että oleskelu hänen luonaan on lopullista ja että asianomistaja tulee kuolemaan hänen käsissään. D on ilmoittanut haluavansa kidutuksen kohteen. Osapuolet keskustelevat puhelinten ja liittymien jäljitettävyydestä. D toteaa, että jos asianomistajan terveydentilan hoitaminen on työlästä, seuraava askel on eutanasia ja ”elämän lopettaminen jokatapauksessa”. Vastaaja ja asianomistaja ovat keskustelleet myös muustakin kuin kidutusorjuudesta. Asianomistaja on 21.3.2023 kertonut aikomuksestaan varata lentolippu Suomeen toukokuun puoleenväliin ja halustaan keskustella D:n kanssa. He ovat keskustelleet asianomistajan tulosta Suomeen Helsinkiin, sieltä Jyväskylään, lounastapaamisesta jossain ravintolassa Jyväskylässä ja asianomistajan matkustamisesta takaisin Helsinkiin seuraavana päivänä. Asianomistaja 26.3.2023 on kysynyt paluumatkasta ja D on neuvonut häntä käyttämään VR:n sivuja. D kehottaa asianomistajaa tekemään päätös itse, mitä tämä haluaa. Tämän jälkeen keskustellaan vielä kidutusorjuudesta ja sopimuksesta. D ei ole yksipuolisesti houkutellut tai painostanut asianomistajaa, vaan keskustelu ja matkan järjestämiseen tähtäävät toimet ovat olleet molemminpuolista.

Vastaajan ja muiden henkilöiden välisistä anonyymeistä nettikeskusteluista ilmenee niin sanotusti paljon pahoja ajatuksia, mitä D voisi jollekulle henkilölle tehdä. Käräjäoikeus toteaa, että tällainen yksityiskohtainenkaan keskustelu ei osoita sitä, että D:llä olisi ollut asianomistaja C:n suhteen yksityiskohtainen ja selvä suunnitelma rikoksen tekemistä varten.

Todisteesta, pöytäkirja, tiedonhaku internet- tietoverkon avoimista tietolähteistä ilmenee D:n internetprofiilit fetlife ja recon -sivuilla, joiden mukaan hän on sadisti ja kiinnostunut kivun aiheuttamisesta ja kidutussessioista. Todisteesta ilmenee, että D on valmis opastamaan ensikertalaisia lievään sadomasokismiin ja viemään toiminnan pidemmälle ja olemaan niin sadisti, kuin joku haluaa. Profiilissa D etsii kipulelua, joka voisi vierailla hänen luonaan säännöllisesti. Hän on myös valmis harkitsemaan 24/7 tapaamisia. SM:n ei tarvitse olla älyttömän rajua, D myös ilmoittaa. Valokuvat viittaavat paljolti sitomiseen eri tavoin ja lievempään väkivaltaan, pyykkipoikien asettamiseen. Todiste ei osoita, että D:llä olisi tarkoitus tappaa joku henkilö tai kohdistaa tähän vakavaa väkivaltaa.

Kirjalliseksi todisteeksi jätetyssä sopimuksessa puhutaan orjuudesta, määräysvallasta, nöyryytyksestä, rankasta fyysisestä että seksuaalisesta kaltoinkohtelusta ja nimenomaisesti raiskauksesta. Teksti viittaa vapaudenriistoon, mistä D on tässä asiakokonaisuudessa tuomittukin, ja fyysiseen että seksuaaliseen kaltoinkohteluun, mahdollisesti törkeään pahoinpitelyyn. Asianosaisten välisellä sopimuksella ei ole merkitystä asian arvioinnissa varsinkin, kun kyseessä on ollut anonyymi internetkeskustelu ennen heidän mahdollista varsinaista tapaamista. D:n kertomin tavoin asiakirja oli asianomistajan itsensä laatima, mitä ei ole voitu osoittaa vääräksi. Mikään ei myöskään osoita vääräksi sitä, että D olisi tarkoittanut käyttää sopimuspohjia kertominsa tavoin tunnelman luomiseksi.

D on tässä asiakokonaisuudessa toisen ulkomaalaisen asianomistajan kanssa käyttänyt sopimusta ja kahleita luonaan. D on tuomittu tuossa asiassa törkeästä vapaudenriistosta ja pahoinpitelystä. D:n syyksi ei ole luettu tapon yritystä eikä törkeää pahoinpitelyä. Käräjäoikeus on todennut, että D ei ollut kohdistanut asianomistajaan vakavaa väkivaltaa. Asianomistajalle ei ole aiheutettu vaikeaa ruumiinvammaa, vakavaa sairautta ja hengenvaaraa. Syytteet seksuaalirikoksista on hylätty. Sanotussa toisessa asiassa D on käyttänyt rikoksentekovälineenä maakellarissa aiemmin olleita kahleita ja ketjuja. Vapaudenriiston osalta on katsottu, että fantasia on muuttunut todellisuudeksi. D:n aiemman toiminnan perusteella ei voida katsoa, että D olisi tässä syytekohdassa valmistellut törkeää henkeen tai terveyteen kohdistuvaa rikosta.

Näyttöä mahdollisista tappamistavoista tai siinä käytettävistä välineistöstä kahleiden lisäksi ei ole esitetty. Kahleiden hallussapito ei osoita, että D olisi valmistellut asianomistajan hengen riistämistä tai että valmisteltavana olisi ollut pahoinpitelyrikoksen törkeä tekomuoto.

D:n kertoma avustetusta itsemurhasta ja eutanasiasta viittaa korkeintaan yleiseen valmiuteen tarpeen tullen tehdä lainkohdissa mainittu rikos jonkun henkilön sitä pyytäessä, mutta se ei ole teon tunnusmerkistön kannalta riittävää. Tappamista vastaan puhuu myös bdsm-toimintaan liittyvä fantasiointi ja rooliasetelmat. Asiassa ei ole syyksilukemiseen vaadittavalla tavalla näytetty, että D olisi tehnyt vakavasti otettavan päätöksen rikoslain 21 luvun 6a §:ssä tarkoitetun rikoksen toteuttamisesta. Näin ollen syyte hylätään.

Rangaistusseuraamus

Kohdassa 5 rangaistusta mitattaessa tulee ottaa huomioon asianomistajalle aiheutettu vaikea ruumiinvamma ja tekotavan erityisen raaka ja julma, kidutuksenomainen luonne. Yksistään tästä teosta hänet tulisi tuomita vankeuteen neljäksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi. Rangaistusta mitattaessa kohdassa 5 otetaan huomioon rikoslain 6 luvun 6 § 2 -kohdassa tarkoitetulla tavalla asianomistajan poikkeuksellisen suuri oma myötävaikutus, eli suostumus menettelyyn, joka on ollut omiaan heikentämään tekijän kykyä noudattaa lakia. Kohdassa 7 huomioon tulee ottaa samankaltainen tavoite ja tekotapa kuin kohdassa 5. Kohta 7 tuo rangaistukseen 8 kuukautta lisää. Asianomistaja A:han kohdistunut menettely lisää rangaistusta neljällä kuukaudella. Kohdassa 6 vastaajan syyksi luettu teko on vähäinen, sakolla sovitettavissa, oleva teko. Koventamisperustetta ei ole aihetta soveltaa, koska se on jo otettu huomioon kokonaisarvioinnissa. Nämä seikat huomioiden vastaaja tuomitaan yhteiseen neljän vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen.

Vapaudenmenetys

D on ollut tämän asian vuoksi vailla vapauttaan 12.02. - 15.02.2023 välisen ajan ja 13.06.2023 – 26.3.2024 välisen ajan. Rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla rangaistuksesta on tuomiolauselmasta ilmenevin tavoin vähennettävä aika, jonka vastaaja on ollut vapautensa menettäneenä.

Yksityisoikeudellinen korvausvelvollisuus

Käräjäoikeus on korvauksia arvioidessaan käyttänyt apunaan henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia.

Asianomistaja A

Asianomistajalle aiheutuneet vahingot ovat syy-yhteydessä vastaajan tahalliseen syyksi luettuun tekoon.

Kärsimys

Kohdassa 1 D:n syyksi luettu rikos on sellainen, jonka uhrilla on oikeus saada vastaajalta rikoslain 5 luvun 6 §:n nojalla kärsimyskorvausta teon luonteen perusteella. Rikosnimike on ollut törkeä vapaudenriisto (rikoslaki 25:2 §). Asiaan soveltuu heva:n suositusten kohta III.1.5.3.: vapaudenriistoa on pidettävä pitkäaikaisena suhteutettuna tapaan, jolla loukatun vapautta on rajoitettu. Tekoon voi liittyä merkittävää väkivaltaa tai sen uhkaa, korvaussuositus 2.500 – 7.000 euroa. Käräjäoikeus katsoo, ettei korvaussuositusta ole aihetta ylittää. D velvoitetaan rikosperusteella suorittamaan asianomistaja A:lle vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n perusteella korvausta henkisestä kärsimyksestä 3.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen viimeisestä tekopäivästä 12.2.2023 lukien. Ylimeneviltä osin vaatimus hylätään.

Kipu, särky ja muu tilapäinen haitta

Asianomistajasta 11.12.2023 laaditun psykologin lausunnon mukaan hänellä olisi traumaperäinen stressihäiriö ja vakava masennus. Oireilu ei ollut lieventynyt lausunnon antamiseen mennessä. Psykologin lausunnosta ei ilmene minkälaista hoitoa asianomistaja olisi saanut, hoidon pituutta tai hoitomenetelmiä. Asiassa ei ole näytetty, että asianomistaja olisi ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa. Asiaan soveltuu heva:n suositusten kohdat I.13.2. Traumaperäinen stressihäiriö, korvaussuositus 1.500 – 8.000 euroa ja I.13.4. Masennus. Käräjäoikeus katsoo, että korvaussuosituksia ei ole aihetta ylittää. Kohtuullinen yhteisen korvauksen määrä on 4.000 euroa. D velvoitetaan suorittamaan asianomistajalle rikoksella aiheutetusta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 4.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen viimeisestä tekopäivästä 12.2.2023 lukien. Ylimeneviltä osin vaatimus hylätään.

Vielä D velvoitetaan suorittamaan asianomistajalle korvaukseksi kuluista 865,07 euroa ja ansiomenetyksestä 3.199,19 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 29.1.2024 lukien.

Asianomistaja B

Asianomistajalle aiheutuneet vahingot ovat syy-yhteydessä vastaajan tahalliseen syyksi luettuun tekoon.

Vastaaja on vaatinut, että tuomittavia korvauksia sovitellaan ottaen huomioon asianomistajan oma myötävaikutus, koska asianomistaja on ollut kohdissa 2 ja 3 tietoinen toimenpiteiden toteuttamistavasta (VahL 6:1 §).

Vaikka vahingonaiheuttajan toiminnan oikeudenvastaisuus ei ole poistunut loukatun suostumuksen perusteella, käräjäoikeus ottaa vahingonkorvauksia määrättäessä sovitteluperiaatteena huomioon asianomistajan myötävaikuttamisen tekoon (ns. psyykkinen myötävaikuttaminen).

Käräjäoikeus on korvauksia arvioidessaan käyttänyt apunaan henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia.

Kärsimys

Kohdassa 5 D:n syyksi luettu rikos on sellainen, jonka uhrilla on oikeus saada vastaajalta rikoslain 5 luvun 6 §:n nojalla kärsimyskorvausta teon luonteen perusteella. Rikosnimike on ollut törkeä pahoinpitely (rikoslaki 21:5 §). Asiaan soveltuu heva:n suositusten kohta III. 6.3.: Muu ruumiillisen koskemattomuuden vakava loukkaus; Loukattu henkistä koskemattomuutta ihmisarvoa alentavalla tavalla. Korvaussuositus 700 – 4.000 euroa. Tässä tapauksessa asianomistaja B:n ruumiillista koskemattomuutta on loukattu ihmisarvoa alentavalla tavalla. Loukkauksen laadun arviointiin vaikuttavat erityisesti aiheutetun vamman vakavuus, sen syytteessä kuvattu erityisen suurta kipua aiheuttanut tekotapa, sadistinen kivuntuottaminen teon motiivina, hengenvaaralliset teko-olosuhteet ja teon pitkähkö kesto yli 4 tuntia. Psykiatrian erikoislääkärin lausunnosta 10.2.2024 ilmenee, että asianomistajan oireilu on aiheuttanut merkittävää kärsimystä jatkuvien traumaoireiden ja itsetuhoisten ajatusten muodossa. Näillä perusteilla suositettu korvauksen määrän yläraja voidaan ylittää. Kohtuullinen kärsimyskorvauksen määrä olisi 6.000 euroa. Asianomistaja on mahdollistanut teon ottamalla yhteyttä D:hen ja menemällä D:n luokse toimenpiteitä varten. Sovittelu huomioon ottaen D velvoitetaan rikosperusteella suorittamaan asianomistaja B:lle vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n perusteella korvausta henkisestä kärsimyksestä 4.000 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 6.3.2023 lukien. Ylimeneviltä osin vaatimus hylätään.

Kipu ja särky ja muu tilapäinen haitta

Vastaaja on kohdassa 5 aiheuttanut asianomistajalle noin 4 tuntia poikkeuksellista kipua. Asianomistajalta on amputoitu sukuelin ja toimenpide on aiheuttanut toiminnallisen haitan, virtsaamisvaikeuden. Menettelyä voidaan hyvin verrata kidutukseen. Vastaaja on tahallaan pitkittänyt tekoaan aiheuttaakseen asianomistajalle mahdollisimman paljon kipua ja kärsimystä. Kipu on havaittavissa kirjalliseksi todisteeksi jätetyltä videotallenteelta. Heva:n suositusten kohdassa I.11 on korvaussuositukset traumaattisista amputoitumisista. Nyt kysymyksessä olevan kaltaisesta tilanteesta ei ole omaa suositusta. Kohdan 11 suositukset huomioiden kohtuullinen korvauksen määrä olisi 15.000 euroa. Sovittelu huomioon ottaen D velvoitetaan suorittamaan asianomistajalle rikoksella aiheutetusta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta (virtsaamisvaikeus) 10.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 6.3.2023 lukien. Ylimeneviltä osin vaatimus hylätään.

Mielenterveyden häiriö

Psykiatrian erikoislääkärin lausunnosta 10.1.2024 ilmenee asianomistajan merkittävä psyykkinen oireilu ja hänelle asetetut diagnoosit traumaperäinen stressihäiriö, ahdistuneisuus ja keskivaikea masennustila. Asiaan soveltuu heva:n suositusten kohdat 13.2. (korvaussuositus 1.500 – 8.000 euroa) ja 13.4.2 (korvaussuositus 2.000 – 4.000 euroa). Käräjäoikeus katsoo, ettei suosituksia ole aihetta ylittää. Kohtuullinen yhteisen korvauksen määrä asianomistajalle aiheutetusta mielenterveyden häiriöstä olisi 6.000 euroa. Sovittelu huomioon ottaen D velvoitetaan suorittamaan asianomistajalle rikoksella aiheutetusta traumaperäisestä stressihäiriöstä, ahdistuneisuudesta ja keskivaikeasta masennustilasta yhteensä 4.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 6.3.2023 lukien. Ylimeneviltä osin vaatimus hylätään.

Muut kulut

Lisäksi vastaaja velvoitetaan suorittamaan asianomistaja B:lle myöntämänsä mukaisesti:

- majoituskustannuksista Jyväskylässä 6. – 11.3.2023 aikana 426 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 11.3.2023 lukien.

- majoituskustannuksista Jyväskylässä 7.6.2023 yöltä 294 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 7.6.2023 lukien.

- matkakustannuksista 6.-11.3.2023 ja 7.6.2023 yhteensä 483,36 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 241,68 eurolle 11.3.2023 lukien ja 241,68 eurolle 7.6.2023 lukien.

- lääkkeistä 6,44 euroa ja 9.08 euroa yhteensä 15,52 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 11.3.2023 lukien.

- Psykologikäynneistä poliklinikkamaksut 41,80 euroa per 4.8.2023, 9.8.2023 ja 12.9.2023 korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kustakin käyntikerrasta lukien.

- poliklinikkamaksu päivystyskäynnistä 41,80 euroa 20.9.2023 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.9.2023 lukien.

- sairaalamaksut akuuttipsykiatrian osaston hoitojaksosta 456 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 22.8.2023 lukien.

Kansaneläkelaitos

D velvoitetaan korvaamaan Kansaneläkelaitokselle aiheutunut vahinko asianomistajan työkyvyttömyyden perusteella maksettu sairauspäiväraha 7.015, 30 euroa.

Rikoksentekovälineen menettäminen

D tuomitaan menettämään valtiolle kansion, jossa allekirjoitettu suostumuslomake, metallisen lukittavan kaulapannan, metalliketjun, metalliset käsiraudat ketjuineen ja metalliset jalkaraudat ketjuineen (Takavarikkopöytäkirja nro 5680/R/5932/23/KEY/1, omaisuuserät 8, 17, 18, 19, 20, esitutkintapöytäkirjan liite 1). Esineitä on käytetty rikoksentekovälineinä.

D tuomitaan menettämään valtiolle Lenovo-tabletin, jolla hän oli käynyt asianomistaja A:n kanssa keskusteluja ennen Suomeen tuloa (Takavarikkopöytäkirja nro 5680/R/5932/23/KEY/3, omaisuuserä 5 esitutkintapöytäkirjan liite 2); samoin lentoliput ja autoparkkitosite (Takavarikkopöytäkirja nro 5680/R/5932/23/KEY/3, omaisuuserät 14, esitutkintapöytäkirjan liite 2).

D tuomitaan menettämään valtiolle Samsung Galaxy A 10 -puhelimen (Takavarikkopöytäkirja nro 5680/R/5932/23/TVP/1, omaisuuserä 1, esitutkintapöytäkirjan liite 3), josta on löytynyt keskusteluja ja asiakirjoa, mm. pysäköintilippu, lentolippu, orjasopimus englanniksi ja saksaksi.

D tuomitaan menettämään valtiolle Fujitsu Lifebook kannettavan tietokoneen (takavarikkopöytäkirja nro 5680/R/5932/23/KEY/3, omaisuuserä 4 esitutkintapöytäkirjan liite 2), jossa ollut lentolippu, pysäköintilippu ja sopimus saksaksi ja englanniksi.

D tuomitaan menettämään valtiolle rikoksentekovälineet Samsung Galaxy puhelin, HP tietokone, HP Elitebook tietokone, Samsung tabletti, Panasonic kamera, Transcend muistikortti, asiakirjat, köydet ja kirurgiset tekovälineet sekä rikoksen kohde kannellinen lasipurkki, missä sisällä ihmisperäistä kudosta (Kotietsintäpöytäkirja 2400/R/96/23/KEY/1, omaisuuserät 1-2, 4-5, 7, 11, 26, 28, 30-32, 34-35)

Menettämisseuraamukset eivät ole kohtuuttomia.

Takavarikkojen kumoamiset

Canon merkkinen digikamera määrätään palautettavaksi D:lle (Takavarikkopöytäkirja nro 5680/R/5932/23/KEY/3, omaisuuserä 3, esitutkintapöytäkirjan liite 2). Esinettä ei ole käytetty rikoksen tekemisessä. Takavarikko kumotaan.

Samsung Galaxy A 13 -puhelin (takavarikkopöytäkirja nro 2400/R/96/23/KEY/1, omaisuuserä 1), jolla yleiset internetkeskustelut muiden anonyymien henkilöiden kanssa on käyty, määrätään palautettavaksi D:lle. Takavarikko kumotaan.

Fujitsu Lifebookin yhteydessä takavarikoitu laturi (takavarikkopöytäkirja nro 5680/R/5932/23/KEY/3, omaisuuserä 4) määrätään palautettavaksi takaisin D:lle. Käräjäoikeus katsoo, että laturi ei ole tallennusväline, vaan arkikäytössä ja yleisesti käytössä, muuhunkin tietokoneeseen liitettävissä oleva esine. Takavarikko kumotaan.

HP tietokoneen osalta (kotietsintäpöytäkirja 2400/R/96/23/KEY/1, omaisuuserä 12) käräjäoikeus syyttäjän pyynnöstä kumoaa takavarikon. Omaisuus määrätään palautettavaksi D:lle.

Ulkoinen levyasema Seagate

Rikoslain 10 luvun 4 §:b 2) kohdan mukaan valtiolle menetetyksi on tuomittava rikoksen tekemisessä käytetty oikeudenkäynnin kohteena olevaan tahalliseen rikokseen läheisesti liittyvä esine tai omaisuus, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tahallista rikosta varten hankittu tai valmistettu taikka ominaisuuksiltaan erityisen sovelias tahallisen rikoksen tekemiseen.

Syyttäjä on vaatinut, että vastaaja on tuomittava menettämään valtiolle Seagate ulkoinen kovalevy oikeudenkäynnin kohteena olevaan tahalliseen rikokseen läheisesti liittyvänä esineenä, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tahallista rikosta varten hankittu ja ominaisuuksiltaan erityisen sovelias tahallisen rikoksen tekemiseen. Menetetyksi tuomitseminen on tarpeen uusien rikosten ehkäisemiseksi. Syyttäjän käsitykseen Bitlocker-salaus viittasi D:n haluun salata asemalla olevat tiedot. Muista D:n hallusta takavarikoiduista laitteista on löytynyt runsaasti rikokseen liittyvää materiaalia.

Vastaaja on vastustanut vaatimusta.

Käräjäoikeus toteaa, että ulkoinen levyasema ja sen kovalevy on esine, joka voi olla sinänsä rikoksentekoväline, joka voidaan tuomita valtiolle menetetyksi.

Käräjäoikeus toteaa, että kyseinen ulkoinen kovalevy on riidattomasti suojattu Bitlocker-salasanalla eikä sen sisällöstä ei ole tietoa.

Asiassa ei ole näytetty, että Seagate-kovalevy olisi yksinomaan tai pääasiallisesti tahallisen rikoksen tekemistä varten hankittu. Se on kuitenkin ominaisuuksiltaan erityisen sovelias nyt kysymyksessä olevan rikoksen tekemiseen. Toisaalta ulkoinen kovalevy on yleisesti ihmisten arkikäytössä oleva ja laillinen erilaisten tiedostojen säilyttämiseen tarkoitettu esine. Ulkoinen kovalevy voidaan rinnastaa tietokoneen sisäiseen kovalevyyn. Henkilöllä voi olla täysin laillinen tarve tai halu suojata tärkeitä henkilökohtaisia tietoja fyysiseen tallennusvälineeseen pilvipalveluiden sijasta salasanan taakse. Useimmilla on myös taloudelliset edellytykset uuden tällaisen laitteen hankkimiseen, minkä vuoksi sen tuomitsemisella valtiolle menetetyksi ei yleensä voida käytännössä vaikuttaa riskiin siitä, että rikoksentekijä saattaa syyllistyä uudelleen rikoksiin (kts. tapaukset KKO:2017:95 ja HE 80/2000). D:n hallusta takavarikoitua ulkoista levyasemaa ja sen kovalevyä ei ole syytä tuomita valtiolle menetetyksi rikoksentekovälineenä. Esine määrätään palautettavaksi takaisin D:lle (Takavarikkopöytäkirja nro 5680/R/5932/23/KEY/3, omaisuuserä 10). Takavarikko kumotaan.

Kaikki edellä mainitut takavarikot pidetään kuitenkin voimassa, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu (Pakkokeinolaki 7 luku 18 §).

Sotilasarvon menettäminen

D on tuomittu vankeuteen yli kahdeksi vuodeksi. Hänet tuomitaan menettämään sotilasarvonsa (rikoslaki 2 luku 14 a §). Seuraamusta ei rikoksen laatu, rikokseen johtaneet ja siitä ilmenevät seikat sekä sotilasarvon menettämisestä tekijälle aiheutuvat muut seuraukset ole pidettävä kohtuuttomana.

Vangittuna pitäminen

D:lle hänen syykseen luetuista rikoksista tuomittava rangaistus on yli kaksi vuotta vankeutta. Lisäksi on todennäköistä, että D jatkaa rikollista menettelyä. D määrätään pidettäväksi edelleen vangittuna siihen asti, kunnes rangaistuksen täytäntöönpano alkaa tai muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. Vangittuna pitäminen ei asian laadun, vastaajan iän tai muiden henkilökohtaisten olojen vuoksi ole kohtuutonta.

Tuomiolauselma

Vastaaja

Hylätyt syytteet

3. Törkeä seksuaalinen kajoaminen
09.02.2023 - 12.02.2023

4. Törkeä raiskaus
09.02.2023 - 12.02.2023

8. Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu
09.06.2022 - 13.06.2023

Syyksi luetut rikokset

1. Törkeä vapaudenriisto
08.02.2023 - 12.02.2023
Rikoslaki 25 luku 2 §
Rikoslaki 6 luku 5 §

2. Pahoinpitely
09.02.2023 - 12.02.2023
Rikoslaki 21 luku 5 § 1
Rikoslaki 6 luku 5 §

5. Törkeä pahoinpitely
06.03.2023
Rikoslaki 21 luku 6 § 1
Rikoslaki 6 luku 5 §

6. Lievä ampuma-aserikos
01.01.2012 - 05.06.2023
Rikoslaki 41 luku 3 §
Ampuma-aselaki 18 §
Rikoslaki 6 luku 5 §

7. Törkeän pahoinpitelyn yritys
05.06.2023
Rikoslaki 21 luku 6 § 2
Rikoslaki 6 luku 5 §

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1-2, 5-7
4 vuotta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 12. - 15.2.2023 ja 13.6.2023 - 26.3.2024

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset

Fujitsu Lifebook kannettava tietokone, Lenovo tabletti, lentoliput ja parkkitosite tuomitaan valtiolle menetetyksi.
Takavarikko 5680/R/5932/23/KEY/3, omaisuuserä 4,5,14 määrätään pidettäväksi voimassa, kunnes menettämisseuraamus pannaan täytäntöön tai asiasta toisin päätetään.

Samsung Galaxy puhelin,HP Elitebook tietokone,HP tietokone, Samsung tabletti, Panasonic kamera, Transcend muistikortti, asiakirjat, köydet ja kirurgiset tekovälineet sekä rikoksen kohde kannellinen lasipurkki, missä sisällä ihmisperäistä kudosta tuomitaan valtiolle menetetyksi.
Takavarikko 2400/R/96/23/KEY/1, omaisuuserät 1-2, 4-5, 7, 11, 26, 28, 30-32, 34-35 määrätään pidettäväksi voimassa, kunnes menettämisseuraamus pannaan täytäntöön tai asiasta toisin päätetään.
Pakkokeinolaki 7 luku 18 §
Rikoslaki 10 luku 5 §
Rikoslaki 10 luku 4 §

Kansio, metallinen lukittava kaulapanta, metalliketju, metalliset käsiraudat ketjuineen, metalliset jalkaraudat ketjuineen tuomitaan valtiolle menetetyksi. Takavarikko 5680/R/5932/23/KEY/1, omaisuuserät 8, 17, 18,19,20 määrätään pidettäväksi voimassa, kunnes menettämisseuraamus pannaan täytäntöön tai asiasta toisin päätetään.
Rikoslaki 10 luku 4 §

Samsung Galaxy A 10 -puhelin tuomitaan valtiolle menetetyksi.
Takavarikko 5680/R/5932/23/TVP/1, omaisuuserä 1 määrätään pidettäväksi voimassa, kunnes menettämisseuraamus pannaan täytäntöön tai asiasta toisin päätetään.

Sotilasarvo tuomitaan menetetyksi.
Rikoslaki 2 luku 14 a §

Korvausvelvollisuus

Vastaaja D velvoitetaan korvaamaan Kansaneläkelaitokselle aiheutunut vahinko asianomistajan työkyvyttömyyden perusteella maksettu sairauspäiväraha 7.015, 30 euroa.

Vastaaja D velvoitetaan rikosperusteella suorittamaan asianomistaja B:lle korvaukseksi henkisestä kärsimyksestä 4.000 euroa, kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 10.000 euroa, mielenterveyden häiriöstä 4.000 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 6.3.2023 lukien.

Lisäksi vastaaja velvoitetaan suorittamaan asianomistajalle myöntämänsä mukaisesti:
- majoituskustannuksista Jyväskylässä 6. – 11.3.2023 aikana 426 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 11.3.2023 lukien.
- majoituskustannuksista Jyväskylässä 7.6.2023 yöltä 294 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 7.6.2023 lukien.
- matkakustannuksista 6.-11.3.2023 ja 7.6.2023 yhteensä 483,36 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 241,68 eurolle 11.3.2023 lukien ja 241,68 eurolle 7.6.2023 lukien.
- lääkkeistä yhteensä 15,52 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 11.3.2023 lukien.
- Psykologikäynneistä poliklinikkamaksut 41,80 euroa per 4., 9. ja 12.9.2023 korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kustakin käyntikerrasta lukien.
- poliklinikkamaksu päivystyskäynnistä 41,80 euroa 20.9.2023 korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.9.2023 lukien.
- sairaalamaksut akuuttipsykiatrian osaston hoitojaksosta 456 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 22.8.2023 lukien.
- sairauspoissaolojen aiheuttamasta ansionmenetyksestä 3.534,99 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.10.2023 lukien; ja 1.079,18 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 23.12.2023 lukien.

Vastaaja D velvoitetaan suorittamaan

asianomistaja A:n ansionmenetyksestä 286 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 27.4.2024 lukien.

Vastaaja D velvoitetaan suorittamaan asianomistaja A:lle rikoksella aiheutetusta kärsimyksestä 3.000 euroa sekä kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 4.000 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen viimeisestä tekopäivästä 12.2.2023 lukien.

D velvoitetaan suorittamaan asianomistajalle korvaukseksi kuluista 865,07 euroa ja ansiomenetyksestä 3.199,19 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 29.1.2024 lukien.

Muut lausunnot

Fujitsu Lifebookin yhteydessä takavarikoitu laturi (takavarikkopöytäkirja nro 5680/R/5932/23/KEY/3, omaisuuserä 4) määrätään palautettavaksi takaisin D:lle. Takavarikko kumotaan.

HP tietokoneen osalta (kotietsintäpöytäkirja 2400/R/96/23/KEY/1, omaisuuserä 12) käräjäoikeus syyttäjän pyynnöstä kumoaa takavarikon. Omaisuus määrätään palautettavaksi D:lle.

Samsung Galaxy A 13 -puhelin (takavarikkopöytäkirja nro 2400/R/96/23/KEY/1, omaisuuserä 1) määrätään palautettavaksi D:lle. Takavarikko kumotaan.
Pakkokeinolaki 7 luku 18 §
Rikoslaki 10 luku 5 §
Rikoslaki 10 luku 4 §

Ulkoinen kovalevy Seagate palautettavaksi takaisin D:lle (Takavarikkopöytäkirja nro 5680/R/5932/23/KEY/3, omaisuuserä 10). Takavarikko kumotaan

Vastaaja määrätään pidettäväksi edelleen vangittuna. Hänet passitetaan vankilaan rangaistusta suorittamaan, jos hän tyytyy ratkaisuun tai muutoin siellä säilytettäväksi, kunnes rangaistuksen täytäntöönpano alkaa tai asiasta toisin määrätään. Passituspaikka: Riihimäen vankila
Pakkokeinolaki 2 luku 11 § ja 12 §

Asian ovat käräjäoikeudessa ratkaisseet käräjätuomarit Johanna Savolainen, Mikko Pennanen ja Kaisa Korhonen.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Salassapito

Hovioikeuden tuomio sisältää arkaluonteisia tietoja kunkin asianomistajan yksityiselämästä ja terveydentilasta. Asian suullinen käsittely on toimitettu käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa yleisön läsnä olematta. Hovioikeus on päätöksellään 11.11.2024 nro 384 määrännyt asian oikeudenkäyntiaineiston sekä asianomistajien henkilöllisyyden salassa pidettäviksi. Asianomistajien henkilöllisyys on pidettävä salassa myös suhteessa toisiin asianomistajiin. Käräjäoikeuden tuomion osalta ovat voimassa käräjäoikeuden salassapitomääräykset.

Edellä lausutuilla perusteilla hovioikeus määrää oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:n 1 momentin ja 2 momentin 1 kohdan nojalla, että ratkaisu on salassa pidettävä asianomistajien henkilöllisyyden osalta. Salassapitoaika on 60 vuotta asian vireilletulosta tuomioistuimessa eli 10.1.2024 lukien. Salassapitoajan viimeinen päivä on siten 10.1.2084.

Pääkäsittely

Hovioikeus on 27.-29.1. ja 3.-6.2.2025 toimittanut asiassa pääkäsittelyn, josta on laadittu erillinen pöytäkirja.

Syytekohdat 1-4 (Asianomistaja A)

Syytteen tarkistaminen

Syytekohta 1, teonkuvauksen 8. kappale, muutokset kursivoidulla

Asianomistajan tarkoitus tullessaan D:n luokse on ollut suostua bdsm-toimintaan liittyvään lyhytaikaiseen sitomiseen ja toimintaan, mikä ei aiheuta vahinkoa eikä fyysistä vaaraa. Asianomistajan vapaudenriiston aikana allekirjoittama suostumus ei ole pätevä sen antamisolosuhteet ja sisältö huomioon ottaen. Muuta suostumusta vapaudenriistoon asianomistaja ei ole D:n tavattuaan antanut eikä D ole suostumusta kysynyt tai varmistanut. D on joka tapauksessa ylittänyt asianomistajan suostumuksen rajat vapaudenriiston laadun ja keston osalta. Suostumus ei poista rikosoikeudellista vastuuta sen vuoksi, että teolla on aiheutettu vakavaa vaaraa asianomistajan hengelle ja terveydelle .

Syytekohta 2, teonkuvauksen 9. kappale, muutokset kursivoidulla

Asianomistajan tarkoitus tullessaan D:n luokse on ollut suostua bdsm-toimintaan liittyvään lyhytaikaiseen sitomiseen ja toimintaan, mikäei aiheuta vahinkoa eikä fyysistä vaaraa . D on asianomistajan ollessa maakellarissa kahlittuna allekirjoituttanut asianomistajalla mm. vakavaa väkivallan käyttöä ja kuolemaan johtavaa kohtelua koskevan suostumuksen. Seei ole pätevä sen antamisolosuhteet ja sisältö huomioon ottaen. Muuta suostumusta väkivallan käyttöön asianomistaja ei ole D:n tavattuaan antanut eikä D ole suostumusta kysynyt tai varmistanut.D on joka tapauksessaylittänyt väkivallan käytössäasianomistajan suostumuksen rajat kestoltaan, laadultaan ja toimenpiteiltään. Suostumus ei poista rikosoikeudellista vastuuta sen vuoksi, että D:n asianomistajaan kohdistama terveyden loukkaus on ollut vakava ja aiheuttanut vakavaa vaaraa asianomistajan hengelle ja terveydelle.

Syytekohta 2 a), teonkuvauksen 2. kappale, muutokset kursivoidulla

Asianomistajan tarkoitus tullessaan D:n luokse on ollut suostua bdsm-toimintaan liittyvään lyhytaikaiseen sitomiseen ja toimintaan, mikäei aiheuta vahinkoa eikä fyysistä vaaraa .D on asianomistajan ollessa maakellarissa kahlittuna allekirjoituttanut asianomistajalla mm. vakavaa väkivallan käyttöä ja kuolemaan johtavaa kohtelua koskevan suostumuksen. Seei ole pätevä sen antamisolosuhteet ja sisältö huomioon ottaen . Muuta suostumusta väkivallan käyttöön asianomistaja ei ole D:n tavattuaan antanut eikä D ole suostumusta kysynyt tai varmistanut.D on joka tapauksessaylittänyt väkivallan käytössäasianomistajan suostumuksen rajat kestoltaan, laadultaan ja toimenpiteiltään. Suostumus ei poista rikosoikeudellista vastuuta sen vuoksi, että D:n asianomistajaan kohdistama terveyden loukkaus on ollut vakava ja aiheuttanut vakavaa vaaraa asianomistajan hengelle ja terveydelle.

Syytekohta 2 a), teonkuvauksen 3. kappale 1. virke, muutokset kursivoidulla. Myös asianomistaja A:n tarkistaman teonkuvauksen mukainen muutos (pääkäsittelyssä).

Pahoinpitely on tehty erityisen raa’alla ja julmalla tavalla, ja sillä on aiheutettu asianomistajalle vakava sairaus eli vaikea-asteinen traumaperäinen stressihäiriö ja vaikea masennustila.

Syytekohta 3, teonkuvauksen 2. kappale, muutokset kursivoidulla

Syytekohta 4, teonkuvauksen 3. kappale, muutokset kursivoidulla

Syyttäjän, asianomistaja A:n ja D:n valituksissa ja vastauksissa esitetyt vaatimukset

Syyttäjät ovat valituksessaan vaatineet, että D tuomitaan hovioikeudessa tarkistetun syytteen mukaisesti rangaistukseen syytekohdassa 1 törkeästä vapaudenriistosta, syytekohdassa 2 tapon yrityksestä tai törkeästä pahoinpitelystä, syytekohdassa 3 törkeästä seksuaalisesta kajoamisesta ja syytekohdassa 4 törkeästä raiskauksesta tai että D tuomitaan rangaistukseen syytekohdissa 3 ja 4 seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Lisäksi syyttäjät ovat vaatineet, että D tuomitaan menettämään valtiolle rikoksentekovälineenä tai oikeudenkäynnin kohteena olevaan tahalliseen rikokseen läheisesti liittyvänä esineenä Canon-merkkinen digikamera ja Seagate-merkkinen ulkoinen kovalevy, jotka yksinomaan tai pääasiallisesti hankittu tahallista rikosta varten tai jotka ovat ominaisuuksiltaan erityisen soveliaita tahallisen rikoksen tekemiseen, ja että takavarikot pidetään voimassa, kunnes asia on ratkaistu lainvoimaisesti (Takavarikkopöytäkirja nro 5680/R/5932/23/KEY/3, omaisuuserät 3 ja 10). Lisäksi syyttäjät ovat vaatineet, että D:lle tuomittua vankeusrangaistusta joka tapauksessa korotetaan ja että D velvoitetaan korvaamaan valtiolle todistelukustannukset hovioikeudesta.

Asianomistaja A on valituksessaan vaatinut, että D tuomitaan rangaistukseen syytekohdassa 2 törkeästä pahoinpitelystä syyttäjien tarkistaman teonkuvauksen mukaisesti. Lisäksi A on vaatinut, että D:lle tuomittua vankeusrangaistusta korotetaan ja että D:n velvollisuus suorittaa hänelle vahingonkorvausta korotetaan kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 15.000 euroon ja kärsimyksestä 12.000 euroon laillisine viivästyskorkoineen.

D on vastauksessaan vaatinut, että syyttäjän ja A:n valitukset hylätään.

D on valituksessaan vaatinut, että syyte kohdan 1 törkeästä vapaudenriistosta hylätään tai että hänen katsotaan syyllistyneen törkeän vapaudenriiston asemesta vapaudenriistoon ja syyte enemmälti hylätään. Lisäksi D on vaatinut, että syyte kohdan 2 pahoinpitelystä hylätään tai että hänen katsotaan syyllistyneen pahoinpitelyn asemesta heitteillepanoon ja syyte enemmälti hylätään. D on vielä vaatinut, että hänelle tuomittua rangaistusta joka tapauksessa alennetaan.

Syyttäjät ovat vastauksessaan vaatineet, että D:n valitus hylätään ja että D tuomitaan kohdassa 2 joka tapauksessa rangaistukseen vaihtoehtoisen syytteen mukaisesti vähintään pahoinpitelystä ja heitteillepanosta, mikäli syyksilukeminen kohdassa 1 muuttuu vapaudenriistoksi, ja että D määrätään pidettäväksi edelleen vangittuna.

Asianomistaja A on vastauksessaan vaatinut, että D:n valitus hylätään.

Valituksissa ja vastauksissa vedotut perusteet

Suostumus

Syyttäjät : Syytteessä yksilöidyt teot liittyvät sadomasokistiseen bdsm-toimintaan. Ilman suostumusta tehtynä D:n menettely täyttää rikosten tunnusmerkistöt. A:han kohdistettuun menettelyyn ei ole miltään osin ollut A:n pätevää suostumusta, ja D on joka tapauksessa ylittänyt A:n suostumuksen rajat. Lisäksi D:n A:han kohdistama terveyden loukkaus ja vakavaa vaaraa A:n hengelle aiheuttanut menettely on syytekohdissa 1 ja 2 sellaista, ettei se loukatun suostumuksellakaan tehtynä voi jäädä rankaisematta. Jotta suostumukselle voidaan antaa oikeusvaikutuksia, sen tulee olla pätevästi annettu eli vapaaehtoinen ja täsmällinen ja sen antajan tulee olla selvillä siitä, mihin hän suostuu. Suostumus tulee olla koko toiminnan ajan ja sen on oltava peruttavissa. D:n menettelyä ja sen tahallisuutta arvioitaessa lähtökohtana tulee olla se, että D on hänen ja A:n välisessä suhteessa riidattomasti ollut se ainoa osapuoli, joka on vahingoittanut toista, ja D:n motiivi toiminnalle on ollut sadistinen. D on tehnyt asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa, vahingoittanut asianomistajan terveyttä ja riistänyt tältä liikkumisvapauden. D:n velvollisuutena on ollut ennen tällaiseen toimintaan ryhtymistä varmistaa A:n suostumus, mutta D ei ole tehnyt mitään suostumuksen olemassaolon varmistaakseen tavattuaan A:n.

A:n ja D:n välillä on ennen tapaamista käyty viestein keskusteluja kummankin mieltymyksistä liittyen bdsm-toimintaan. Tällainen yleinen keskustelussa annettu suostumus väkivaltaan ja vapaudenriistoon on liian epämääräinen eikä sen voimassaolosta ole teon hetkellä ollut selvyyttä, eikä suostumusta näin ollen voida pitää pätevänä. D:n ja A:n välillä ei ole ollut olemassa vakiintunutta tapaa harjoittaa bdsm-toimintaa eikä D:llä ole ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia arvioida hänelle tuntemattoman A:n reaktioista mitään siitä, milloin niin sanotut sovitut väkivallan ja vapaudenriiston rajat on ylitetty. Rikosvastuun poistava riittävän tarkkarajainen ja yksilöity suostumus ei ole sellainen, jossa toiminnan rajat asetetaan sen perusteella, että D havainnoi A:n reaktioita.

Etukäteistä täsmällistä ja pätevää suostumusta vapaudenriistoon ei ole annettu. D on A:lta kysymättä raudoittanut tämän kädet jo autossa ja kuljettanut A:n suoraan maakellariin, missä hän on kahlinnut tämän seinään kiinni. D on yksipuolisesti päättänyt A:n vapaudesta siinä kohtaa, kun hän on pannut toimeen suunnitelmansa raudoittaa ja sulkea A kellariin. Vapaudenriiston alettua mistään pätevästä suostumuksesta ei voi puhua, koska asianomistaja ei näissä olosuhteissa ole voinut enää antaa suostumustaan vapaaehtoisesti. A:n maakellarissa allekirjoittama asiakirja ei ole ollut sisällöltään eikä antamisolosuhteiden vuoksi pätevä suostumus. A on ollut kahlehdittuna sopimuksen tekohetkellä, suostumus on epämääräinen eikä kukaan voi antaa suostumusta kidutukseen tai hengen riistämiseen. D ei ole voinut pitää itsestään selvänä hänen muiden kanssa toteuttamiensa aiempien sessioiden perusteella, että A tulee hänen luokseen tarkoituksenaan alistua pitkäaikaiseen kahlehtimiseen.

Pätevänä ja rikosvastuun poistavana suostumuksena ei tapauksen olosuhteissa voida pitää sitä, että A on tullut D:n luokse harjoittamaan bdsm-toimintaa ja pitänyt joitain D:n toimia tavanomaisena tai hyväksyttävänä bdsm:nä. On eri asia, onko toimille ollut A:n pätevä suostumus teon aikana vai onko A hyväksynyt jälkikäteen jotkin toimet. Myöskään A:n passiivinen suhtautuminen tai tekojen kohteeksi alistuminen ei osoita konkludenttista suostumusta, koska A:lla ei ole ollut muita vaihtoehtoja. Hän on ollut koko ajan alastomana kahleissa eikä ole voinut poistua D:n luota. On ollut talvi, eikä kukaan muu kuin D ole tiennyt A:n olinpaikkaa. A ei ole voinut pyytää D:tä lopettamaan tai reaktioillaan vastustaa tämän tekoa, eikä hänellä ole D:n toistuvien lyöntien vuoksi ollut välillä voimia pyytää D:tä lopettamaan. Toisaalta A on osittain reagoinut kipuun ja pyytänyt D:tä lopettamaan sekä saanut itku- ja paniikkikohtauksen, mutta hänellä ei ole ollut tilaisuutta sanoa mitä haluaa, koska D ei ole sallinut hänen puhua ja on käynyt A:n luona vain sessioiden aikana ja poistunut heti niiden jälkeen.

A:lla ei ole ollut mahdollisuutta antaa pätevää suostumusta itseensä kohdistuvaan väkivaltaan olosuhteissa, joissa hänen fyysistä ja psyykkistä terveyttään on heikennetty. Henkirikos tai sen yritys ja törkeän pahoinpitelyn asteelle yltävä terveyden loukkaus ovat tekoina sellaisia, ettei päteväkään suostumus poistaisi rangaistavuutta. D on tiennyt toimintansa lainvastaisuuden, ja teot ovat siten tahallisia. Seksuaaliset teot ovat tapahtuneet törkeän vapaudenriiston aikana ja sen jälkeen, kun D on jo käyttänyt väkivaltaa asianomistajaa kohtaan. Asianomistaja ei ole vapaaehtoisesti suostunut seksuaalisiin tekoihin, vaan hänet on pakotettu niihin sellaisella väkivallalla, johon asianomistaja ei ole etukäteen pätevästi suostunut. D on käyttänyt hyväksi asianomistajan pelkotilaa ja myös väärin omaa erityistä valta-asemaansa.

Asianomistaja A : A:n suostumus on ulottunut lyhytaikaiseen sitomiseen ja toimintaan, joka ei aiheuta vahinkoa eikä fyysistä vaaraa. D on ylittänyt A:n suostumuksen rajat vapaudenriiston sekä A:han kohdistetun väkivallan ja muiden fyysisten tekojen laadun ja keston osalta. D on välittömästi A:n Suomeen saapumisen jälkeen riistänyt tämän vapauden tavalla, josta ei ollut sovittu ja johon A ei ole antanut eikä ole voinut antaa pätevää suostumusta. Kysymyksessä ei ole ollut A:n olettama bdsm-roolileikki, vaan D on pitänyt A:ta vangittuna epäinhimillisissä olosuhteissa ja kohdellut häntä tavalla, joka on ollut nöyryyttävää ja A:n ihmisarvoa loukkaavaa. D:n menettely on ollut omiaan vaarantamaan A:n hengen ja terveyden. D on käyttänyt A:ta välineenä omien sadististen tarpeidensa tyydyttämiseen, eikä A:lla ole ollut puolustautumismahdollisuuksia tai mahdollisuutta vaikuttaa väkivallan kestoon tai laatuun. D:n tarkoituksena on ollut aiheuttaa A:lle mahdollisimman paljon kipua, tuskaa ja kärsimystä. A on ollut valmis jopa ottamaan tappavan annoksen insuliinia päästäkseen pois D:n orjuudesta, mutta onkin saanut hälytettyä apua.

D: Asianomistajan tulo kaukaa toisesta maasta D:n luokse useamman päivän ajaksi sekä osapuolten käymät edeltävät keskustelut ovat antaneet olettaa pidempikestoista bdsm-toimintaa, eikä kyse ole näin ollen ollut lyhytkestoisesta bdsm-toiminnasta. D ei ole ylittänyt eikä hänen ole ollut tarkoitus ylittää A:n suostumuksen rajoja. D on pyrkinyt varmistumaan bdsm-toiminnan yhteydessä siitä, ettei asianomistajan antaman suostumuksen rajoja ylitetä. Joka tapauksessa D:ltä puuttuu tahallisuus siltä osin kuin asianomistajan antaman suostumuksen rajat mahdollisesti ovat ylittyneet.

Mitä suostumuksen antamiseen tulee, A:n hiljaa oleminen on ollut osa osapuolten välistä roolia ja valta-asetelmaa koskevan illuusion ylläpitämistä. Toiminnasta on sovittu osapuolten edeltävässä yhteydenpidossa. A:lla on ollut mahdollisuus ilmaista tahtonsa toiminnan lopettamisesta ja mahdollisuus päästä vapaaksi.

Se, että D on sadisti, ei tarkoita hänen ylittävän bdsm-toiminnassa A:n suostumusta. D on havainnoinut A:ta ja noudattanut tämän tahtoa sekä keventänyt toimintaansa syytekohdassa 2 tarkoitetuissa tilanteissa sekä pidättäytynyt toimista, joiden kohdalla on havainnut A:n käyttäytymisestä toiminnan aiheuttavan liian suurta kipua. Ainoastaan sähköpiiskan ja piikkipyörän käyttämistä A ei ole halunnut. D ei ollut edes yrittänyt antaa sähköä A:n sukuelimiin, koska hän oli havainnut, että se olisi A:n tahdon vastaista.

Syytekohta 1 (törkeä vapaudenriisto)

Syyttäjät : Vapaudenriisto on alkanut heti, kun A on mennyt D:n autoon lentoasemalla. D on autossa laittanut asianomistajan silmille aurinkolasit, joiden linssit oli teipattu umpeen näkemisen estämiseksi, ja hupun sekä käsiraudat. D on taluttanut asianomistajan suoraan autosta huputettuna kahleilla varustelemaansa maakellariin kysymättä asianomistajan suostumusta. Autossa D on kehottanut A:ta sulkemaan puhelimensa, muuta ei ole puhuttu, eikä D ole kysynyt asianomistajan suostumusta käsirautojen laittamiseen. Asianomistaja ei ole pelkästään autoon menemällä suostunut siihen, että hänen kätensä heti raudoitetaan. A:n kanssa ei ole keskusteltu rajoista tai turvamerkeistä eikä siitä, mitä toiminta tulee sisältämään, eikä A ole antanut menettelyyn suostumustaan. D ei ole voinut erehtyä suostumuksesta, koska hän on tarkoituksellisesti jättänyt sen selvittämättä.

D:n tarkoitus on ollut kuljettaa asianomistaja suoraan D:n maakellariin, kun taas A on luullut menevänsä D:n asuntoon. A:lla ei ole ollut mahdollisuutta käydä tarpeillaan ennen seuraavaa aamua. Hupun ja linsseistä teipattujen aurinkolasien laittaminen on osa vapaudenriistoa, sillä näin D on kuljettanut A:n paikkaan, jonka sijaintia A ei ole tullut tietämään. Sillä ei ole merkitystä, missä vaiheessa huppu on laitettu asianomistajan päähän. Vapaudenriistossa on käytetty vakavan väkivallan uhkaa. D on kohdistanut vapaudenriiston aikana asianomistajaan vakavaa väkivaltaa ja D:n tarkoitus on ollut jatkaa sitä. D on vaatinut asianomistajan allekirjoituksen asiakirjaan, jonka mukaan asianomistaja ilmoittaa haluavansa, että hänet murretaan henkisesti ja fyysisesti tavoilla, jotka johtavat hänen kuolemaansa. D on etsinyt orjaa pidettäväksi olosuhteissa, joihin hän on A:n saattanut, ja toiminta on ollut tahallista ja suunnitelmallista. A:lla ei ole ollut mahdollisuutta ilmaista tahtoaan tai päästä vapaaksi, vaan poliisikin on tarvinnut kahta eri työkalua saadakseen A:n käsi- ja jalkakahleet irti.

D ei ole voinut havainnoida A:n tilaa, koska hän on käynyt tämän luona vain väkivaltasessioiden aikana ja muulloin jättänyt A:n kahlittuna yksin maakellariin lähes kolmeksi vuorokaudeksi. Vapaudenriistossa täyttyvät kaikki ankaroittamisperusteet. Vapaudenmenetystä on jatkettu yli kolmen vuorokauden ajan, sillä vapaudenriisto on alkanut 9.2.2023 noin klo 01.00 ja päättynyt 12.2.2023 illalla. A on soittanut hätäkeskukseen klo 19.43. D on otettu kiinni klo 21.47 ja asianomistaja on vapautettu näiden kellonaikojen välillä. Vapaudenriistossa on aiheutettu vakavaa vaaraa A:n hengelle ja terveydelle, sillä A on ollut yksin alastomana kahlittuna kylmässä maakellarissa ilman liikkumismahdollisuuksia vähällä ruualla ja vedellä ja yli vuorokauden ilman tarvitsemaansa lääkitystä. A:han on kohdistettu kolmena eri kertana väkivaltaa. Vapaudenriistossa on myös käytetty erityistä julmuutta ja vakavan väkivallan uhkaa, kun A on suljettu pelkoa ja fyysistä kärsimystä aiheuttaviin olosuhteisiin maakellariin. Teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

D : D ei ole oikeudettomasti riistänyt A:n liikkumisvapautta, vaan menettelylle on ollut A:n suostumus. D ei ole havainnut A:n peruuttaneen suostumustaan tai halunneen bdsm-toiminnan päättymistä. A:lla olisi halutessaan ollut mahdollisuus päästä vapaaksi avaamalla kahleet työkaluilla, jotka olivat olleet hänen käytettävissään maakellarissa. Rikokselta edellytetty tahallisuus puuttuu, eivätkä ankaroittamisperusteet tai kokonaistörkeys täyty ottaen huomioon A:n suostumus ja tarkoitus D:n luokse saapumisessa.

Syytekohta 2 (tapon yritys ym.)

Syyttäjät : A:n kuoleman todennäköisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon se, mitä D oli jo tehnyt, D:n luomat vapaudenriiston olosuhteet ja D:n menettelyn tarkoitus. D on tehnyt vuorokauden kuluessa kolmessa eri tilanteessa A:lle väkivaltaa ja jättänyt näiden tekojen jälkeen A:n aina yksin ilman lääkkeitään terveydelle vaarallisiin olosuhteisiin kahlittuna kylmään ja lopulta kokonaan yksin vailla mahdollisuutta ottaa yhteyttä kehenkään lähes kolmen vuorokauden ajaksi. D:n tarkoitus on ollut saada pitkäkestoiseen kidutukseen käytettävä kohde eli orja, jota hän voi työstää. D on allekirjoituttanut A:lla tätä tarkoitusta vastaavan asiakirjan, jonka mukaan asianomistajan kohtelu johtaa hänen kuolemaansa. D:n tarkoitus murtaa A fyysisesti ja psyykkisesti ilmenee jo tehdyistä teoista ja olosuhteista. Tarkoitus ilmenee myös D:n viestikeskusteluista ja D:n A:lla allekirjoituttamasta asiakirjasta. D on kertonut pitävänsä kuolemaa käsittelyn valitettavana sivuvaikutuksena. D:n tarkoitus on ollut jatkaa A:n vapaudenriistoa ja kohtelua jo toteutetulla tavalla toistaiseksi. Tilanteen pitkittyessä A:n vointi olisi lääkärinlausunnon mukaan todennäköisesti voinut heikentyä henkeä uhkaavasti jo muutaman päivän kuluessa.

A on ollut vähällä ravinnolla ja vedellä, joka oli loppumassa ennen vapautumista. A:lla on useita sairauksia, joiden hoitotasapaino kyseisissä oloissa on voinut heikentyä ja A:n mukaan hänen vointinsa oli jo heikentynyt. A ei ole pystynyt liikkumaan, hän on joutunut virtsaamaan ja ulostamaan vieressään olevaan ämpäriin, on ollut talviaika ja kylmä ja A on palellut kellarissa alastomana. D on ollut tietoinen A:n sairauksista ja niiden vaatimasta lääkityksestä. Se, että D on vienyt A:lle perjantaina tämän lääkkeet, ei osoita teosta luopumista eikä puhu tappotahallisuutta vastaan. D on edelleen jättänyt A:n kahleisiin eikä ole käynyt tarkistamassa tämän vointia yli kahteen vuorokauteen, vaikkei siihen ole ollut mitään estettä.

D on aloittanut rikoksen tekemisen ja hänen tarkoituksenaan on ollut jatkaa aloittamaansa menettelyä. A:n jättäminen yksin maakellariin kolmeksi päiväksi osoittaa D:n hyväksyneen, että A kuolee D:n toimien seurauksena. On syntynyt vaara seurauksesta eli A:n menehtymisestä. Ainakin vaaran syntymättä jääminen on johtunut satunnaisesta syystä eli siitä, että A on onnistunut hälyttämään apua itselleen. Teko on edennyt yrityksen asteelle ja seuraus on D:n tieten ollut varsin todennäköinen.

Vaihtoehtoisen syytteen teonkuvaus viittaa tapon yrityksen teonkuvaukseen kokonaisuudessaan lukuun ottamatta tapon yritystä koskevia lauseita. A on kahden ensimmäisen väkivaltasession aikana ollut kahlehdittuna maakellarin seinään ja kolmannen session aikana A:n jaloissa ja ranteissa on ollut painavat kahleet ja hän on ollut sidottuna toimenpidetuoliin köydellä. Kahleet ovat rikkoneet A:n ihoa ja A on koko ajan ollut alastomana. D on saattanut A:n täysin puolustuskyvyttömään tilaan ja kohdistanut häneen pitkäkestoista väkivaltaa sähköpiiskalla, kaasupolttimella, ruoskilla, kumipampulla, pyykkipojilla, kuumalla steariinilla ja neuloilla. Ensimmäinen väkivaltasessio on kestänyt noin tunnin, toinen puolitoista tuntia ja kolmas neljä tuntia. Teko on tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla ja se on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä syytteessä kuvatuilla perusteilla.

Pahoinpitely tulee lukea D:n syyksi vähintään siltä osin kuin D on antanut sähköiskuja sähkösauvalla, käyttänyt piikkipyörää jalkapohjissa, lyönyt kepillä jalkapohjiin ja kahlinnut A:n siten, että kahleet ovat aiheuttaneet fyysisiä vammoja A:lle. A ei ole antanut pätevää suostumusta väkivallan käyttöön ja joka tapauksessa väkivalta on ylittänyt asianomistajan suostumuksen rajat. Pätevälläkään suostumuksella ei olisi tässä tapauksessa merkitystä, koska väkivalta on ollut laadultaan vakavaa ja kohdistunut puolustuskyvyttömään henkilöön. D:n menettely on ollut tahallista. Ensisijaisesti kyse on tapon yrityksestä tai törkeästä pahoinpitelystä.

Asianomistaja A : A:lle on aiheutunut traumaperäinen stressihäiriö ja vaikea masennus, joiden on katsottava täyttävän laissa tarkoitetun vakavan sairauden kriteerit (KKO 2017:8). Vaikea-asteinen traumaperäinen stressihäiriö voi olla loppuelämän mittainen ja vaatia pitkäkestoista hoitoa sekä altistaa itsemurhalle.

D : D:n tarkoituksena ei ole ollut tappaa asianomistajaa. Sopimuksessa ja edeltävissä keskusteluissa on ollut kyse ainoastaan bdsm-toimintaan kuuluvan tunnelman luomisesta eikä se osoita D:n menettelyn tarkoituksena olleen asianomistajan kuolema bdsm-toiminnan yhteydessä. A:lla on ollut halutessaan mahdollisuus päästä vapaaksi. Poliisien tullessa A on osoittanut maakellarista poliisille paikan, missä on ollut työkaluja, joilla kahleet voi avata. A on päässyt liikkumaan ovelle ja hänellä on ollut mahdollisuus päästä käsiksi myös työkaluihin, joilla kahleet saa auki. Kyse on ollut tavanomaisesta bdsm-toiminnasta, jota ei toiminnan luonne ja A:n antama suostumus huomioon ottaen ole pidettävä kvalifiointiperusteet täyttävänä pahoinpitelynä.

Syytekohdat 3 ja 4 (törkeä seksuaalinen kajoaminen ja törkeä raiskaus)

Syyttäjät : A:n osallistumista seksuaalisiin tekoihin ja sukupuoliyhteyteen ei ole pidettävä vapaaehtoisena, koska A ei ole ilmaissut osallistuvansa niihin vapaaehtoisesti ja hänet on pakotettu niihin väkivallalla, johon A ei ole pätevästi etukäteen suostunut. Lisäksi A ei ole voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan vapaudenriistosta ja väkivallankäytöstä johtuvan pelkotilansa vuoksi eikä D:n erityisen valta-aseman vakavan väärinkäytön vuoksi. Ainakin A:n mahdollisuus muodostaa tai ilmaista tahtoaan on ollut heikentynyt D:n erityisen valta-aseman väärinkäytön vuoksi.

Seksuaalisia tekoja ovat maakellarissa toisen session aikana tapahtunut sähköpiiskan käyttö lähellä sukuelimiä ja yritys käyttää sähköpiiskaa sukuelimiin sekä kaikki D:n asunnossa ns. kolmannen session aikana tapahtuneet teot. Teot eivät ole seksuaalisia ainoastaan siltä osin kuin D on kohdistanut toimiaan A:n sukuelimeen. Kolmannessa sessiossa on kyseessä bdsm-toimintaan liittyvä kokonaisuus, joten vapaaehtoisuutta tulee arvioida kokonaisuutena.

Hallituksen esityksen mukaan raiskaussäännöksen väkivallalla ei tarkoiteta sellaista sukupuoliyhteyteen tai seksuaaliseen tekoon liittyvää väkivaltaa, johon osapuolet ovat etukäteen pätevästi suostuneet. A:n pätevää suostumusta väkivaltaan ei kuitenkaan ole ollut. Asianomistajan mukaan asunnossa tapahtunut toiminta oli hänen kokemuksensa mukaista normaalia bdsm-toimintaa, mutta tilanteessa oli osioita, joita hän ei ollut hyväksynyt. A oli myös murtunut teon aikana ja alkanut itkeä. D:n mukaan asianomistaja oli saanut paniikkikohtauksen, mikä on osoitus pelkotilasta. Asianomistaja on ollut pelkotilassa D:n edeltävien toimien eli kellariin kahlehtimisen, suostumusasiakirjan allekirjoittamisen vaatimisen ja väkivallan käyttämisen vuoksi.

Seksuaaliset teot ovat tapahtuneet törkeän vapaudenriiston aikana ja sen jälkeen, kun D on jo käyttänyt väkivaltaa asianomistajaa kohtaan. Asianomistaja on ollut D:n vankina kellarissa ja kahleissa tai sidottuna seksuaalisten tekojen aikana. Näissä olosuhteissa hänellä ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta tehdä valintaa siitä, osallistuuko hän seksuaaliseen toimintaan vai ei. Sillä ei ole merkitystä, että teot ovat osin olleet sellaisia, joista asianomistaja on tuntenut mielihyvää.

Valta-aseman perustetta ei ole seksuaalirikoslainsäädännössä rajattu muodollisiin valta-asetelmiin. D:n ja asianomistajan välisessä bdsm-suhteessa on ollut selvä sadisti-alistuja-valta-asetelma. D:n tekoa on arvioitava kokonaisuutena. Hän on käyttänyt vakavasti väärin tätä valta-asemaansa, kun hän ei ole noudattanut tällaisen suhteen sääntöjä, vaan on pyrkinyt omien sadististen tarpeidensa tyydyttämiseksi aiheuttamaan asianomistajalle mahdollisimman paljon kipua ja kärsimystä. Vaihtoehtoinen syyte seksuaalisesta hyväksikäytöstä tulee kyseeseen, jos valtasuhteen heikomman osapuolen eli asianomistajan valinnan mahdollisuus on heikentynyt vähemmän kuin raiskaus- ja kajoamissäännöksissä.

D on tehnyt A:lle vakavaa väkivaltaa ennen seksuaalisia tekoja ja niiden aikana. Sekä raiskauksessa että seksuaalisessa kajoamisessa vakavaksi arvioitavaan väkivaltaan riittää vähäisempi väkivalta kuin törkeässä pahoinpitelyssä. Teot on tehty erityisen nöyryyttävällä tavalla. A on ollut kahlehdittuna ja sidottuna tekojen ajan, minkä lisäksi D on koko menettelyn ajan kohdellut A:ta nöyryyttävällä ja epäinhimillisellä tavalla. Teot ovat kokonaisuutena arvostellen törkeitä syytteessä sanotuin perustein. Huomioon on otettava tekojen vahingollisuutta arvioitaessa A:n sairaudet ja hänen pitämisensä kylmässä, mikä on lisännyt A:n tuntemaa kipua.

D: Sähköpiiskaa ei ole käytetty sukuelinten alueelle, minkä vuoksi kyse ei ole seksuaalisesta kajoamisesta. Asunnon sisällä tapahtuneet seksuaaliset teot ovat olleet A:n itsensäkin mielestä tavanomaisia bdsm-toimintaan kuuluvia tekoja, joista hän on nauttinut ja joihin hän on antanut suostumuksensa. D ei ole A:sta tekemiensä kipuhavaintojen vuoksi yrittänyt antaa sähköä sukuelimiin, vaikka hänellä olisi halutessaan ollut mahdollisuus niin tehdä. D on kunnioittanut A:n tahtoa, ja joka tapauksessa rikoksen edellyttämä tahallisuus puuttuu.

Rangaistusseuraamus, menettämisseuraamus ja vangitseminen

Syyttäjät : D:lle rangaistusta mitattaessa on sovellettava koventamisperusteena rikollisen toiminnan suunnitelmallisuutta. D on suunnitelmallisesti hakenut uhreja eri kontaktisivustoilta ja markkinoinut siellä aiempaa toimintaansa, jota hän on kuvannut tässä tarkoituksessa. Uhreina on henkilöitä, jotka ovat ominaisuuksiensa tai psyykkisen tilansa vuoksi hyväksi käytettävissä. Kyseessä ei ole lyhyt täytäntöönpanohetkinen harkinta, vaan rikoksen tekeminen ja siihen tähtäävä pidempiaikainen toiminta on ollut suunnitelmallista. D on tiennyt toimintansa laittomuuden, hankkinut toimintaa varten erityistä välineistöä ja varustellut maakellarinsa. Samat seikat, jotka ovat johtaneet siihen, että rikos on katsottu törkeäksi, voivat vaikuttaa myös rangaistusta mitattaessa (KKO 2014:85, kohta 7 ja KKO 2017:8, kohta 15). Törkeä vapaudenriisto on lajissaan vakava teko. Syyksilukemisen muuttuessa rangaistusta on tässä valituksessa kyseessä olevista rikoksista 1-4 korotettava noin viiteen vuoteen.

Rikosten keskinäisen yhteyden tulisi tässä tapauksessa olla rangaistusta ankaroittava seikka eikä tavanomaista yhden kolmasosan lisäämistä pohjarangaistukseen tulisi soveltaa. Rikosten erittäin voimakkaasti henkilöön kohdistuva luonne huomioon ottaen kolmasosan lisääminen pohjarangaistukseen on liian lievä yhteisen rangaistuksen määräämisperuste (KKO 2024:4 ja KKO 2018:60). Yhteisen vankeusrangaistuksen tulisi olla D:n syyksi luettavista teoista yhdeksän vuotta vankeutta, kuten syyttäjät ovat pääkäsittelyssä lausuneet.

D:n vangittuna pitämiselle on edellytykset eikä se ole asian laadun, vastaajan iän tai muiden henkilökohtaisten olojen vuoksi kohtuutonta.

D:ltä takavarikoitu Canon-kamera on rikoksentekoväline, koska siinä on D:n kuvaamia kuvia ja video asianomistaja A:han kohdistuneesta toiminnasta. Lisäksi kamerassa on kymmeniä kuvia ja videoita D:n aiemmasta bdsm-toiminnasta. Esine on pääasiallisesti tahallista rikosta varten hankittu tai se on ominaisuuksiltaan erityisen sovelias tahallisen rikoksen tekemiseen. Menetetyksi tuomitseminen on tarpeen uusien rikosten ehkäisemiseksi. D on salannut vahvalla salauksella takavarikossa olevan Seagate-merkkisen ulkoisen kovalevyn eikä ole antanut selvitystä sen sisällöstä. Tämä rikoskokonaisuus osoittaa, että D on kuvannut bdsm-toimintaansa ja julkaissut kuvia internetissä sivuillaan. Kovalevy liittyy läheisesti nyt kyseessä olevaan rikosasiaan. On syytä epäillä, että se sisältää seksuaalista väkivaltamateriaalia ja on pääasiallisesti tahallista rikosta varten hankittu tai ominaisuuksiltaan erityisen sovelias tahallisen rikoksen tekemiseen, sillä tällaisen materiaalin hallussapito mahdollistaa materiaalin levittämisen. Tuomitsemalla kovalevy menetetyksi voidaan ehkäistä uusia rikoksia.

Asianomistaja A : Syytekohtien 1 ja 2 teoista käräjäoikeudessa mitattu rangaistus on tekojen ja seuraamusten laatu huomioon ottaen liian lievä siinäkin tapauksessa, ettei syyksilukeminen muutu.

D : Valituksissa ei ole esitetty perusteita, joiden nojalla koventamisperustetta tulisi soveltaa tai rangaistusta korottaa.

Vahingonkorvaukset

Asianomistaja A : Kyse on yhdestä rikoskokonaisuudesta, josta on aiheutunut A:lle vahinkoa ja josta siten tulee määrätä yksi yhteinen korvaus. Kipua, särkyä tai muuta tilapäistä haittaa tai kärsimystä ei ole mahdollista hajauttaa yksittäisiä D:n syyksi luettavia osatekoja koskeviksi. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan (HEVA) suositukset eivät sellaisenaan sovellu korvausten arviointiin.

A:lle on aiheutunut D:n menettelystä osin voimakasta kipua ja fyysisinä vammoina nirhaumaa ja ruhjetta kämmeniin, kyynärvarsiin, säären alaosiin ja nilkkoihin, turvotusta kämmeniin, ihorikkoa akillesjänteiden päälle, nirhaumaa vatsalle ja reisiin, verenvuotoa virtsaputkesta ja neulanrei'istä peniksessä, peniksen iholle pistojälkiä, henkitorven tulehdus sekä psyykkisenä seurauksena vaikea-asteinen traumaperäinen stressihäiriö ja vaikea masennustila (vakava sairaus). Fyysisistä vammoista pitkäkestoisinta haittaa on aiheutunut nilkkakahleiden aiheuttamista hiertymistä, joiden takia asianomistaja ei pystynyt pitämään kannallisia kenkiä yli kahteen kuukauteen, koska ne hiersivät kivuliaasti. Mustelmia asianomistajalla oli kaikkialla kehossa. Voimakkainta kipua asianomistajalle aiheutui karjan ajoon tarkoitetulla sähköpiiskalla annetuista sähköiskuista sekä alastomana ulkona kävelyttämisen jälkeen kylmiin jalkapohjiin käytetystä piikkipyörästä. Näistä aiheutunut kipu ylitti asianomistajan sietokyvyn ja sai hänet huutamaan kivusta. A:lla ei ole Suomeen saapuessaan ollut henkitorven tulehdusta.

Henkitorven tulehduksen on aiheuttanut se, että D on pitänyt A:ta alastomana kahlittuna kylmässä maakellarissa usean vuorokauden ajan ja kävelyttänyt A:ta alastomana ulkona lumessa sekä kohdistanut A:han väkivaltaa, jonka aikana A on huutanut kivusta.

Merkittävin vahinko on A:lle aiheutunut psyykkisen terveydentilan heikkeneminen. Ennen tapahtumia A:lla ei ollut mielenterveyden häiriöitä. Tapahtumien jälkeen asianomistajalla todettiin ensin akuutti stressireaktio, joka kehittyi vakava-asteiseksi traumaperäiseksi stressihäiriöksi, joka on vaikuttanut myös A:n fyysiseen hyvinvointiin. Kehon jatkuva ylivalppaustila ja jännittyneisyys ovat heikentäneet diabeteksen hoitotasapainoa ja nostaneet entisestään koholla ollutta verenpainetta. Lisäksi A on kärsinyt teon jälkeen masennustilasta, joka on kehittynyt asteeltaan vakavaksi. Mielenterveyden häiriöt ilmenevät A:n jokapäiväisessä elämässä muun muassa siten, että teonaikaiset tapahtumat palautuvat hänen mieleensä monta kertaa päivässä sekä päivä- että yöaikaan aiheuttaen voimakasta ahdistusta. Asianomistaja herää lähes joka yö painajaisiin palaten unissaan alasti kahlittuna maakellariin tuntien hänelle silloin aiheutetun kivun, pelon ja ahdistuksen yhä uudestaan. Asianomistaja nukkuu kotonaan lamppu päällä, jotta hän painajaisista herätessään tajuaa mahdollisimman pian olevansa kotona turvassa. Asianomistaja saa päivittäin itku- ja paniikkikohtauksia. Hän tuntee arvottomuutta, kelvottomuutta ja kyvyttömyyttä, pelkää lohduttomuuden ja syyllisyyden tunteita, ja hänellä on toistuvasti kuolemaan ja itsemurhaan liittyviä ajatuksia. Asianomistaja pelkää tulevaisuuttaan, sillä henkinen pahoinvointi, unihäiriöt ja vakava uupumus ovat vain vaikeasti kestettävissä. Suru ja toivottomuuden tunne värittävät arkea, mikä ilmenee yleisenä pelokkuutena, kireytenä, ärtyisyytenä ja estoisuutena. Asianomistaja on käynyt teon jälkeen säännöllisesti psykologin vastaanotoilla, pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa, ja hoito jatkuu edelleen. Tilapäinen haitta on ollut laadultaan vaikea ja pitkäkestoinen. Korvauksen tuomitseminen HEVA:n suositusten kohdan I 13.2 mukaan ei edellytä sairaalahoitoa. Korvauksen määrässä tulee korottavana tekijänä ottaa huomioon HEVA:n soveltamisohjeen mukaisesti oheisvammat, kuten vaikea masennustila sekä fyysinen kipu ja vammat. Fyysisistä ja psyykkisistä vammoista aiheutuvat haitat eivät ole päällekkäisiä. Kohtuullinen kokonaiskorvaus kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta on 15.000 euroa.

D on loukannut A:n ihmisarvoa ja itsetuntoa. D:n teko muistuttaa vahingollisuudeltaan enemmän panttivangin ottamista kuin vapaudenriistoa. Vapaudenriiston olosuhteet ovat olleet poikkeukselliset, vapaudenriisto on kestänyt useita päiviä ja tekoon on liittynyt väkivaltaa, vakavan väkivallan uhkaa ja kuolemanpelkoa. D on käyttänyt A:ta omien sadististen tarpeidensa tyydyttämiseen ja D:n menettely on ollut omiaan vaarantamaan A:n hengen ja terveyden. Korvaus tulee määrätä HEVA:n suositusten kohdan III 1.6 mukaisesti.

D : A ei ole tuonut esiin seikkoja, joiden perusteella vahingonkorvauksia tulisi korottaa.

Syytekohdat 5 ja 7

Syytteen tarkistaminen

Syytekohta 7, teonkuvauksen 1. kappale, muutokset kursivoidulla

D on tehnyt ja yrittänyt tehdä asunnossaan asianomistaja B:lle ruumiillista väkivaltaa laittamalla asianomistajan virtsaputkeen metalliputkenja leikkaamalla veitsellä viillon asianomistajan kivespussiin ja yrittämällä leikata asianomistajan kivespussit kahtia ja tuoda virtsaputken aukon kivespussin taakse.

Syytekohta 7, teonkuvauksen 4. kappale, muutokset kursivoidulla

Teko on jäänyt enemmälti yritykseksi. Jos katsottaisiin, että vaaraa rikoksen täyttymisestä ei olisi syntynyt, se on johtunut satunnaisesta syystä, kun D on tuntenut olonsa huonovointiseksi ja asianomistaja on pyytänyt operaation keskeyttämistä.

Syytekohta 7, teonkuvauksen 6. kappale, muutokset kursivoidulla

Pahoinpitely on syytekohdassa 5 mainituin perustein tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, pahoinpitelyssä on yritetty aiheuttaa vaikea ruumiinvamma ja teossa on käytetty teräasetta.

Syyttäjän, asianomistaja B:n ja D:n valituksissa ja vastauksissa esitetyt vaatimukset

Syyttäjät ovat valituksessaan vaatineet, että D tuomitaan syytekohdassa 5 rangaistukseen törkeästä pahoinpitelystä käräjäoikeudessa esitetyn syytteen mukaisesti ja D:lle tuomittua vankeusrangaistusta korotetaan. Lisäksi syyttäjät ovat vaatineet, että D tuomitaan menettämään valtiolle rikoksentekovälineenä Samsung Galaxy A 13 -puhelin (takavarikkopöytäkirja 2400/R/96/23/KEY/1) ja takavarikko pidetään voimassa, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Asianomistaja B on valituksessaan vaatinut, että D tuomitaan syytekohdassa 5 rangaistukseen törkeästä pahoinpitelystä ja syytekohdassa 7 hovioikeudessa tarkistetun syytteen mukaisesti törkeän pahoinpitelyn yrityksestä ja että D:lle tuomittavaa rangaistusta korotetaan. B on lisäksi vaatinut, että D:n velvollisuus suorittaa hänelle vahingonkorvausta korotetaan kivusta ja särystä 30.000 euroon, toiminnallisesta haitasta (virtsaamisvaikeus, virtsaputken väärä sijainti) 6.000 euroon, kärsimyksestä 35.000 euroon ja traumaperäisestä stressihäiriöstä, ahdistuneisuudesta ja keskivaikeasta masennustilasta (muu tilapäinen haitta) 18.000 euroon, kaikki määrät laillisine viivästyskorkoineen.

D on vastauksessaan vaatinut, että syyttäjien ja asianomistajan valitukset hylätään.

D on valituksessaan vaatinut, että syyte kohdan 5 törkeästä pahoinpitelystä hylätään tai hänen katsotaan syyllistyneen törkeän pahoinpitelyn asemesta pahoinpitelyyn ja syyte enemmälti hylätään. Lisäksi D on vaatinut, että syyte kohdan 7 törkeän pahoinpitelyn yrityksestä hylätään tai hänen katsotaan syyllistyneen törkeän pahoinpitelyn yrityksen asemesta pahoinpitelyn yritykseen ja syyte enemmälti hylätään. D on vielä vaatinut, että hänelle tuomittua rangaistusta joka tapauksessa alennetaan.

Syyttäjät ovat omasta ja Kansaneläkelaitoksen puolesta vastauksessaan vaatineet, että D:n valitus hylätään. Syyttäjät ovat vaatineet, että D tuomitaan syytekohdassa 7 törkeän pahoinpitelyn yrityksestä hovioikeudessa tarkistetun syytteen mukaisesti.

Asianomistaja B on vastauksessaan vaatinut, että D:n valitus hylätään.

Valituksissa ja vastauksissa vedotut perusteet

Suostumuksesta

Syyttäjät: Suostumukselle ei tule kyseessä olevissa olosuhteissa antaa mitään rikosoikeudellista merkitystä teon oikeudellisessa arvioinnissa eikä rangaistuksen määräämisessä. D on ryhtynyt toimenpiteeseen tietäen B:n heikon psyykkisen tilan ja käyttänyt tätä tilaa hyväkseen esiintyen asiantuntevana henkilönä. D:n sadistinen motiivi ja B:n riippuvuus D:stä tulee ottaa huomioon rangaistusta ankaroittavana tekijänä.

Asianomistaja B : Käräjäoikeuden tuomio on oikea siltä osin kuin siinä on katsottu, että näin vakaviin tekoihin ei asianomistaja voi antaa suostumusta pätevästi. Käräjäoikeus on kuitenkin virheellisesti katsonut, että B olisi myötävaikuttanut vahinkojen syntymiseen. B on vastauksessaan viitannut syyttäjien valitukseen.

D: B on tiennyt etukäteen, miten toimenpide tullaan suorittamaan, ja hän on sen hyväksynyt. Toimenpiteisiin on siten ollut B:n suostumus ja hyväksyntä, eikä D ole painostanut tai johdatellut B:tä, vaan toimenpiteisiin on ryhdytty B:n omasta halusta ja aloitteesta. B on ollut tyytyväinen ensimmäiseen toimenpiteeseen, mitä kuvastaa myös se, että hän on tullut uudelleen D:n luokse toiseen operaatioon. Toimenpiteen suorittamiseen ei ole ollut sadistista tai seksuaalista motiivia, vaan D:n motiivi on ollut kiinnostus kehonmuokkaukseen liittyviin toimenpiteisiin. Nämä seikat tulee ottaa huomioon syyllisyyttä ja teon moitittavuutta vähentävinä seikkoina. B:n suostumukselle ja tahdolle tulee siten antaa merkitystä ainakin arvioitaessa, täyttävätkö teot väitettyjen rikosten törkeät tekomuodot.

Syytekohta 5 (törkeä pahoinpitely)

Syyttäjät ja asianomistaja B : Käräjäoikeuden tuomiossa ei ole syyksiluettu B:lle aiheutettua verenvuotoa, vaikka perusteluissa on katsottu teosta aiheutuneen verenvuotoa. Kirjallisena todisteena olevan videon perusteella leikkaus on aiheuttanut syytteessä väitetyllä tavalla runsasta verenvuotoa, millä on merkitystä rangaistusta mitattaessa. Kokonaistörkeyden osalta perusteluissa on todettu, ettei D ole käyttänyt hyväkseen B:n heikkoa psyykkistä tilaa sadististen tarpeidensa tyydyttämiseksi, mutta tämä on luettu D:lle syyksi ja syyksilukeminen on oikea. B:llä on ennen nyt kyseessä olevia tapahtumia ollut psyykkistä oirehdintaa ja ahdistuneisuutta liittyen sukupuoliristiriitaan ja kehollisiin sukupuolidysforiakokemuksiin. Tämän vuoksi asianomistaja on halunnut päästä eroon peniksestään ja kiveksistään, mutta ei ole uskaltanut hakea apua virallista tietä. B on päätynyt ottamaan yhteyttä D:hen, joka oli internetissä ilmoittanut tekevänsä kehonmuokkauksia. B:n motiivi ja perussairaus ovat olleet D:n tiedossa ennen operaatiota, mutta D ei ole luopunut operaation aloittamisesta, vaan hänen oma motiivinsa on mennyt B:n edun edelle. D:n motiivi on ollut maksimaalisen kivun tuottaminen B:lle saadakseen operaatiosta tyydytystä omille sadistisille tarpeilleen. D:n motiivina on lisäksi ollut saada uusia kontakteja sillä perusteella, että hän on suorittanut peniksen poiston. D:n motiivi suhteessa B:n motiiviin osoittaa, että D on käyttänyt hyväkseen B:n heikkoa psyykkistä tilaa sadististen tarpeidensa tyydyttämiseksi.

Teko on ollut suunnitelmallinen. D on suunnitelmallisesti ainakin heinäkuusta 2022 lukien etsinyt henkilöä, jolle voisi tehdä penektomian, ja liioitellut osaamistaan saadakseen ensimmäisen kontaktin. D on hakenut kohdetta teolle internetin keskustelupalstoilta. D on ollut pidätettynä syytekohtien 1-4 tapahtumien vuoksi, mutta siitä huolimatta hän on jatkanut samankaltaista lainvastaiseksi tietämäänsä toimintaa, jonka motiivina on hänen sadistiset tarpeensa aiheuttaa ja nähdä toisen kipua.

Sukupuolen korjausleikkaukset on julkisessa terveydenhuollossa keskitetty yliopistolliseen sairaalaan, mikä ilmentää operaation lääketieteellistä vaatimustasoa. Toimenpide on suoritettu D:n kotona epäasiallisissa olosuhteissa epäammattimaisin menettelytavoin ja pitkittäen leikkausta tahallisesti. B:n pyyntöjen huomiointi leikkauksen aikana on mahdollistanut operaation loppuun suorittamisen, ja D on saanut kudoksen itselleen kuten oli sovittu ennakkoon. Kyse ei ole ollut B:n olon helpottamisesta, vaan D:n henkilökohtaisesta motiivista ja sadistisesta tarpeesta saattaa operaatio loppuun. Mikäli D:llä olisi ollut tarkoitus helpottaa B:n oloa, toimenpidettä ei olisi tehty ilman puudutetta tai ylipäätään D:n toimesta. Operaation yksityiskohdista ei ole sovittu, vaan D on kertonut omat ehtonsa toimenpiteen suorittamiselle, ja B on joutunut ne hyväksymään. B ei ole ollut tyytyväinen lopputulokseen, vaan toimenpiteestä on aiheutunut seurauksia, joihin hän tai D eivät ole osanneet varautua. B on ollut riippuvainen D:stä ja tullut uuteen operaatioon, jotta D korjaisi B:lle aiheuttamansa virtsausongelmat.

D : Kyse ei ole ollut sadistisesta toiminnasta, vaan D on ollut kiinnostunut kehonmuokkauksesta ja pyrkinyt suorittamaan toimenpiteen parhaan kykynsä mukaan perehtymällä ammattikirjallisuuteen. D on pitänyt taukoja ja edennyt B:n voinnin mukaisesti. D on toimenpiteen aikana löysännyt siteitä ja hieronut B:n kramppiin mennyttä jalkaa helpottaakseen B:n oloa. B on halunnut toimenpidettä ja keskustellut sen toteuttamisesta avoimesti D:n kanssa. B on tullut tietämään, miten toimenpide suoritetaan, ja B on hyväksynyt toimenpiteen. Suostumusta ja B:n tahtoa kuvaa myös se, että B on ollut toimenpiteen jälkeen tyytyväinen lopputulokseen ja tullut uudelleen D:n luo toiseen toimenpiteeseen.

Syytekohta 7 (törkeän pahoinpitelyn yritys)

D : D ja B olivat sopineet toimenpiteestä yhteisymmärryksessä B:n aloitteesta. D ja B ovat myös yhdessä sopineet toimenpiteen keskeyttämisestä.

Syyttäjät : Törkeysarvostelun osalta on mahdollinen ristiriita siltä osin, kun syytekohdassa 7 viitataan kohtaan 5, jossa käräjäoikeus on hylännyt teon törkeysarvosteluun liittyvät seikat (D:n pidätysaika samankaltaisen menettelyn johdosta ja teon suunnitelmallisuus, D:n varustautuminen tekoon välinein ja aikaa varaamalla). Menettely tulee lukea D:n syyksi, kuten syyttäjien valituksessa on vaadittu, ja kuten käräjäoikeus on sen syyksilukenutkin ottaen huomioon teon törkeysarvostelu syytteessä vaaditulla tavalla.

D on ryhtyessään operoimaan B:tä uudelleen ollut tietoinen tämän huonosta psyykkisestä tilasta sukupuoli-identiteettiään kohtaan sekä syytekohdan 5 menettelyllä aiheuttamistaan vammoista. Osapuolet eivät ole päätyneet uuteen operaatioon yhteisymmärryksessä, vaan operaatio on ollut B:lle ainut mahdollisuus korjata fyysinen vamma, jonka D oli hänelle aiheuttanut. Osapuolet eivät ole yhdessä sopineet operaation keskeyttämisestä, vaan operaatio on keskeytynyt B:n pyynnöstä. B:n suostumukselle ei tule tekoa arvioitaessa antaa mitään merkitystä.

Asianomistaja B: Käräjäoikeuden tuomio on oikea eikä valituksessa ole esitetty mitään sellaista, jota käräjäoikeus ei olisi jo arvioinut. B on vastauksessaan viitannut syyttäjien valitukseen.

Rangaistusseuraamus ja menettämisseuraamus

Syyttäjät : Käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus syyksiluetuista rikoksista 5 ja 7 on liian lievä. Rangaistus ei ole oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin eikä rikoksesta ilmenevään tekijän muuhun syyllisyyteen. Teossa ei B:n suostumuksesta huolimatta tule soveltaa lieventämisperusteena asianomistajan poikkeuksellisen suurta myötävaikutusta. D:n motiivi teolle on erityisen moitittava suhteessa B:n motiiviin, jonka D on tullut tietämään ennen leikkausta, mutta ei ole ollut siitä kiinnostunut. D on käyttänyt hyväkseen B:n heikkoa psyykkistä tilaa sadististen tarpeidensa tyydyttämiseksi. Tällä seikalla on merkitystä rangaistuksen mittaamiseen ja erityisesti siihen, että asiassa ei ole perusteita soveltaa rangaistuksen lieventämisperustetta. D on ollut tietoinen toimintansa lainvastaisuudesta, eikä B:n suostumus ole seikka, joka olisi ollut omiaan heikentämään D:n kykyä noudattaa lakia. Tätä osoittaa jo D:n laatiman suostumusasiakirjan syytesuojalauseke. D on lisäksi syytekohdassa 7 toistamiseen ryhtynyt toimenpiteeseen, jonka moitittavuutta tulee arvioida soveltamalla koventamisperustetta rangaistusta mitattaessa. Lieventämisperustetta ei tule huomioida missään tapauksessa. Oikeudenmukainen rangaistus olisi yksin näistä syytekohdista 6 vuotta vankeutta, kuten syyttäjät ovat pääkäsittelyssä lausuneet.

D ei ole ryhtynyt operaatioon auttaakseen B:tä, vaan on käyttänyt hyväkseen asianomistajan psyykkistä tilaa tarkoituksenaan tuottaa B:lle maksimaalista kipua saadakseen operaatiosta tyydytystä omille sadistisille tarpeilleen. Tämän vuoksi D on vaatinut, että operaatio tehdään ilman kivunlievitystä ja puudutusta ja saanut vielä B:n allekirjoittamaan suostumuksen, jonka mukaan B itse olisi pyytänyt toimenpiteen suorittamista ilman kivunlievitystä. B:llä ei ole ollut asiassa mitään bdsm-toimintaan liittyvää tarkoitusta eikä hän ole halunnut tuntea kipua. D on lisäksi pitkittänyt operaatiota.

D:n syyllisyys on suurta. Hänellä ei ole mitään lääketieteellistä koulutusta ja hän on ryhtynyt vaativaan leikkausoperaatioon tietoisena B:n perussairaudesta eli perinnöllisestä verisuonitukoksesta, jonka vuoksi B:llä on ollut käytössä verenohennuslääkitys. D:n syyllisyyttä lisää se, että hän on ryhtynyt vielä toistamiseen vastaavan kaltaiseen operaatioon tietoisena B:lle peniksen poistolla aiheuttamistaan haitoista. Mikäli D olisi ollut kiinnostunut B:n voinnista, olisi hän ohjannut B:n terveydenhuollon piiriin eikä aloittanut syytekohdan 7 uutta operaatiota vailla minkäänlaista koulutusta terveydenhuollosta ja lääketieteestä tai toimivaltaa suorittaa kyseistä operaatiota.

Teko on ollut hyvin vahingollinen ja vaarallinen D:n ammattitaidottomuuden ja toimenpiteeseen liittyvien riskien sekä teko-olosuhteiden vuoksi. Teosta on aiheutunut B:lle pitkäaikaisia fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia, joihin D on suhtautunut piittaamattomasti.

D:lle rangaistusta mitattaessa on sovellettava koventamisperusteena rikollisen toiminnan suunnitelmallisuutta. D on suunnitelmallisesti hakenut uhreja eri kontaktisivustoilta ja markkinoinut siellä aiempaa toimintaansa, jota on kuvannut tässä tarkoituksessa. Uhreina on henkilöitä, jotka ovat ominaisuuksiensa tai psyykkisen tilansa vuoksi hyväksi käytettävissä. Kyseessä ei ole lyhyt täytäntöönpanohetkinen harkinta, vaan rikoksen tekeminen ja siihen tähtäävä pidempiaikainen toiminta on ollut suunnitelmallista. D tietää toimintansa laittomuuden ja on hankkinut toimintaa varten erityistä välineistöä. Samat seikat, jotka ovat johtaneet siihen, että rikos on katsottu törkeäksi, voivat vaikuttaa myös rangaistusta mitattaessa (KKO 2014:85, kohta 7 ja KKO 2017:8, kohta 15).

Takavarikoitu Samsung Galaxy A 13 -puhelin sisältää kuvina samoja tiedostoja D:n B:lle suorittamista toimenpiteistä kuin Panasonic-kamerasta taltioidut videot. Se on siten rikoksentekoväline. Puhelimessa on lisäksi todisteena olevia viestiketjuja ja tiedostoja, jotka liittyvät asianomistajiin A ja C. Takavarikko on määrätty kumottavaksi, mutta mahdollisesti sama puhelin on tuomittu menetetyksi.

Asianomistaja B : Käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus on liian lievä. D:n rikokset ovat systemaattista ja suunnitelmallista kidutusta, erityistä vahinkoa sekä terveyden ja hengen vaaraa asianomistajille aiheuttaneita tekoja. D:n toiminnan suunnitelmallisuus ja sadistinen motiivi eivät ole tulleet rangaistusta mitattaessa riittävästi huomioiduiksi kokonaisarvostelussa. D:n motiivi on ollut sadistinen ja liittynyt D:n seksuaalisiin intresseihin, minkä vuoksi rangaistus tulee rinnastaa törkeän raiskauksen ja tapon yrityksen rangaistuskäytäntöön. Oikeudenmukainen rangaistus olisi yksin näistä kohdista 6 vuotta 6 kuukautta vankeutta.

D: B:n suostumus ja tahto tulee ottaa huomioon myös rangaistuksen mittaamisessa D:n menettelyn moitittavuutta arvioitaessa. Sillä tulee olla merkittävä rangaistusta alentava vaikutus, että toimenpiteisiin on ollut B:n suostumus ja hyväksyntä, toimenpiteisiin on ryhdytty B:n omasta halusta ja aloitteesta, B on ollut tyytyväinen toimenpiteeseen, eikä toimenpiteen suorittamiseen ole ollut sadistista tai seksuaalista motiivia, vaan D:n motiivi on ollut kiinnostus kehonmuokkaukseen liittyviin toimenpiteisiin. D:lle tuomittu rangaistus on joka tapauksessa liian ankara.

Vahingonkorvaukset

Asianomistaja B : B on valituksessaan toistanut käräjäoikeuden tuomion sivuilta 19-23 ilmenevät vahingonkorvausvaatimusten perusteiksi vetoamansa seikat. D on menettelyllään aiheuttanut B:lle suurta kärsimystä, kipua ja särkyä sekä psyykkisen terveydentilan vaurioitumisen. Vahingonkorvausten perusteita ja määriä arvioitaessa on huomioitava, että menettely on aiheuttanut verenvuotoa ja poikkeuksellisen voimakasta kipua ainakin neljän tunnin ajan, mitä voidaan verrata kidutukseen. D:llä on ollut tekoon liittyvä sadistinen tarve ja hän on tahallaan pitkittänyt tekoa aiheuttaakseen B:lle mahdollisimman paljon kipua ja kärsimystä. B on ollut oman seksuaali-identiteettinsä vuoksi erittäin ahdistunut eikä ole kyennyt ymmärtämään, mistä menettelyssä on todellisuudessa kyse. B ei ole kyennyt ymmärtämään teon todellisia riskejä hengelleen ja terveydelleen eikä sitä, että tällainen menettely vie häneltä mahdollisuuden terveydenhuollossa seksuaali-identiteettinsä mukaisiin korjausleikkauksiin.

D on ollut täysin tietoinen B:n hauraasta asemasta, ahdistuksesta ja siitä, että tekojen aikana B on ollut täysin vastaajan vallassa ja kyvytön keskeyttämään aloitetun operaation tai saamaan ulkopuolista apua. Teot ovat tapahtuneet B:n ollessa tapaamassa D:tä B:lle vieraalla paikkakunnalla ja kaukana omasta kodistaan. Tapaamisten aikana B on ollut täysin riippuvainen D:n hoidosta ja osaamisesta. D:n ja B:n välillä on ollut erityinen luottamussuhde D:n vakuutettua, että leikkaus on helppo ja ongelmaton toteuttaa. D ei ole selvittänyt, onko operaatiolle jokin lääketieteellinen este, kuten B:n sairaus, joka aiheuttaa erityisen verenvuotoriskin, infektioriskin ja riskin henkeä uhkaavaan shokkiin. D ei ole välittänyt siitä, että toimenpide voi aiheuttaa pysyvän toiminnallisen haitan, kuten tässä tapauksessa on aiheutunut vaikeus virtsata. Pysyvän haitan osalta todetaan, että virtsaputki on väärin aseteltu, joten virtsasuihku suuntautuu ylöspäin, kuroutuu koko ajan umpeen ja vaatii jatkuvia toimia virtsaamisen onnistumiseksi. Toiminnallista haittaa ei ole voitu korjata ja haitan korjaamisen onnistuminen on epävarmaa.

B:n seksuaaliterveyden hoito on vaikeutunut ja hänen sukupuolenkorjauksensa ei todennäköisesti ole enää kokonaan fyysisesti mahdollista. D:n menettely on vahingoittanut vakavasti B:n psyykkistä tasapainoa ja seksuaali-identiteettiä. B:llä on diagnosoitu oireilultaan vakava-asteinen traumaperäinen stressihäiriö ja masennus. B on ollut pitkään työkyvytön. B on joutunut psyykkisten oireiden vuoksi osastohoitoon ja tiiviiseen avohoidossa tapahtuvaan terapiaan. B:lle on myös määrätty lääkitys psyykkisten oireiden vuoksi ja hän on jonossa trans-poliklinikalle sukupuoli-identiteettinsä selvittämiseksi ja siihen liittyviin korjaushoitoihin. B:lle haetaan hänen psyykkisen vointinsa tasaannuttua 3-4 vuotta kestävää psykoterapiaa tämän teon aiheuttaman posttraumaattisen trauman hoitamiseksi. Kärsimyksen osalta ei edellytetä näyttöä kärsimyksen aiheutumisesta, vaan teon luonne riittää korvauksen perusteeksi. Tässä tapauksessa kyse on ainakin neljä tuntia kestäneestä ilman puudutusta tehdystä operaatiosta hermotukseltaan erityisen herkälle genitaalialueelle, eikä tekoa ole edeltänyt psykologinen valmistaminen kehon osan menetykseen. Teolla on pysyvästi ja peruuttamattomasti viety B:ltä mahdollisuus identiteettinsä mukaiseen seksuaalisuuteen, eikä B:n sukupuolenkorjausta voida toteuttaa lääketieteellisesti siten kuin se olisi ollut mahdollista ilman D:n tekoa. Teko on poikkeuksellisen vakava henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaus, ja korvauksen tulee olla merkittävä. Tekoa ei voida verrata pelkästään törkeään pahoinpitelyyn. Oikeuskäytännössä on todettu esimerkiksi, että alaikäiseen lapseen kohdistuneesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kärsimyskorvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon menettely, johon hyväksikäyttö on perustunut, hyväksikäytön sisältö sekä lapsen ikä ja kypsyys. Vakiintuneen korvauskäytännön mukainen korvausasteikko törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön perusteella on ollut 10.000-30.000 euroa silloin, kun on kysymys pitkään jatkuneista ja lukuisista sukupuoliyhteyksistä sekä yksittäisistä hyvin nuoren lapsen kanssa tapahtuneista sukupuoliyhteyksistä. D:n teko on peruuttamattomalla ja perustavaa laatua olevalla tavalla muuttanut B:n seksuaalisuutta. Korvaus kärsimyksestä ei voi olla vähäisempi kuin pitkäaikaisia vaikutuksia aiheuttava törkeä lapseen kohdistunut seksuaalinen teko. Huomioon tulee ottaa myös kirjalliset todisteet B:n psyykkisestä voinnista ja teon aiheuttamasta traumasta, trauman hoidosta ja arvio jatkohoidosta.

Täysimääräinen korvaus kivusta ja särystä on 30.000 euroa. Käräjäoikeus on virheellisesti yhdistänyt kivusta ja särystä tuomittavaan korvaukseen korvauksen mahdollisesti pysyväksi jäävästä virtsaamisvaikeudesta. Virtsaputki on väärin aseteltu, ja virtsasuihku suuntautuu ylöspäin. Virtsaputki kuroutuu koko ajan umpeen ja vaatii jatkuvia toimia, jotta virtsaaminen onnistuisi. Virtsaputken sijoittelun ja toiminnan korjaaminen on todennäköisesti mahdollista, mutta ei varmaa. Tämän vuoksi tästä toiminnallisesta, pitkäaikaiseksi muodostuneesta haitasta tulee määrätä erikseen korvaus ja sen tulee olla vaaditut 6.000 euroa.

B:llä on oikeus saada korvausta hänelle rikoksista aiheutuneesta psyykkisestä henkilövahingosta. Täysimääräinen korvaus B:lle tästä henkilövahingosta aiheutuneesta tilapäisestä haitasta eli traumaperäisestä stressihäiriöstä, ahdistuneisuudesta ja keskivaikeasta masennustilasta on vaaditut 18.000 euroa.

D:n motiivi on ollut sadistinen, eikä B ole voinut antaa pätevää suostumusta törkeään pahoinpitelyyn ja pysyvän haitan aiheuttamiseen. B:n suostumus tai hakeutuminen teon kohteeksi ei siten voi olla peruste sovitella vahingonkorvauksia. B ei ole mitenkään voinut arvioida kivun määrää tai toimenpiteen riskejä. Asianomistaja on lisäksi ollut haavoittuva psyykkisen vointinsa vuoksi. Näin ollen asiassa ei voi olla sellaista asianomistajan myötävaikutusta, joka alentaisi D:n vahingonkorvausvelvollisuutta.

D : Käräjäoikeuden tuomio on oikea. Vahingonkorvauksia ei ole perusteita korottaa, vaikka menettely luettaisiin D:n syyksi.

Syytekohta 8

Syytteen tarkistaminen

Syytekohta 8, teonkuvauksen 5. kappale, 3. virke, muutokset kursivoidulla

Asianomistaja on tehnyt sopimuksen tekoaikaan konkreettisia matkajärjestelyitä ostamalla Saksasta junalipun sekä tekemällä lentovarauksen saapuakseen Helsinkiin 15.5.2023 ja sieltä edelleen Jyväskylään 18.5.2023.

Syytekohta 8, teonkuvauksen 8. kappale, lisäys kursivoidulla

D:n valmistelemassa rikoksessa hänen tarkoituksensa on ollut laittaa asianomistaja kahleisiin, pitää asianomistajaa vankinaan ja kohdistaa asianomistajaan pitkäkestoista ja tuskallista kidutuksenomaista väkivaltaa, jonka seurauksena on asianomistajan kuolema. D:n valmistelemassa rikoksessa kyse olisi ollut henkirikoksesta tai pahoinpitely olisi tehty erityisen raa’alla ja julmalla tavalla, siinä olisi aiheutettu asianomistajalle vaikea ruumiinvamma tai hengenvaarallinen tila ja rikos olisi ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä huomioon ottaen asianomistajan heikko terveydentila ja psyykkinen kunto, mitä D on käyttänyt hyväkseen.

Valituksissa esitetyt vaatimukset

Syyttäjät ovat vaatineet, että D tuomitaan rangaistukseen syytekohdassa 8 törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta käräjäoikeudessa esitetyn ja hovioikeudessa tarkistetun syytteen mukaisesti, että D:lle tuomittua yhteistä rangaistusta korotetaan ja että D:ltä takavarikoidut Samsung-puhelin, Samsung Galaxy A 13 -puhelin ja HP-tietokone tuomitaan rikoksentekovälineinä menetetyiksi.

D on vaatinut, että syyttäjien valitus hylätään.

Valituksissa ja vastauksissa vedotut perusteet

Syyttäjät: D on tapon, murhan, surman tai törkeän pahoinpitelyn tekemistä varten pitänyt hallussaan välinettä, joka soveltuu erityisesti käytettäväksi välineenä rikoksessa, ja laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman C:hen kohdistuvan törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen tekemisestä.

D on hakenut internetin keskustelufoorumeilla pitkään henkilöä, jota voisi pitää vankinaan ja johon voisi kohdistaa väkivaltaa. D käyttää itse nimityksiä kidutusorja, kipulelu, kidutusobjekti tai rajoja vailla oleva kohde yhdensuuntaiselle matkalle. Viestit useiden eri henkilöiden ja C:n kanssa osoittavat D:n tarkoituksen. D ei fantasioi, vaan hänen tarkoituksenaan on saada kohteekseen tällainen henkilö. D:n motiivi liittyy hänen sadistiseen tarpeeseensa tuottaa kipua toiselle ja nähdä toisen henkilön kipua.

D on edellä kuvatussa tarkoituksessa pitänyt yhteyttä C:hen, joka on kertonut terveyshuolistaan ja halustaan hävitä yhteiskunnasta. D on käyttänyt tätä hyväkseen ja tuonut keskusteluun C:n kahleisiin laittamisen sekä vankina ja elinikäisenä kidutusorjana pitämisen. D on useiden kuukausien ajan yrittänyt saada ja houkutella C:n luokseen. D on pyrkinyt salaamaan C:n tulon Suomeen ja C:n yhteyden D:hen siten, että hän on lähettänyt C:lle Saksaan tekaistuja henkilötietoja käyttäen Suomesta ostetun puhelimen ja prepaid-liittymän SIM-kortin sekä antanut C:lle ohjeet, kuinka niitä ei voida yhdistää C:hen tai tämän matkaan. D on ohjeistanut C:tä Suomeen tulon jälkeen käyttämään vain käteistä rahaa ja jäämään junasta pois ennen lippuun merkittyä asemaa. D on vielä ohjeistanut C:tä tuhoamaan puhelimen, tietokoneet ja viestit, joissa on tietoja D:stä.

D on sopinut C:n kanssa ajankohdat, jolloin C tulisi D:n luokse, ja jatkanut keskustelua C:n kanssa, vaikka C on jättänyt sairauksiensa vuoksi saapumatta sovittuina aikoina syksyllä 2022 ja 6.2.2023. D on osana suunnitelmaa tehnyt C:n kanssa maalis-huhtikuussa 2023 kirjallisen sopimuksen, jonka mukaan C:stä tulisi D:n orja, johon D kohdistaisi vakavaa väkivaltaa. C on tehnyt sopimuksen tekoaikaan konkreettisia matkajärjestelyitä ostamalla Saksassa junalipun sekä tekemällä lentovarauksen saapuakseen Helsinkiin 18.5.2023. D on lähettänyt C:lle tiedot juna-aikatauluista Helsingistä Jyväskylään.

Asianomistaja C:n erottaa muista D:n keskustelukumppaneista se, että D on tehnyt konkreettisen suunnitelman ja järjestelyjä C:n matkustamisesta D:n luokse matkalippuineen ja matka-ajankohtineen. D:n toiminnan tarkoitus on ollut kohdistaa C:hen vähintään törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön täyttävä rikos tai henkirikos. D on ollut tietoinen C:n sairauksista, kuten diabeteksesta. D:n suunnittelemassa rikoksessa olisi ollut kyse puolustuskyvyttömään, kahlittuna ja vankina pidettyyn henkilöön kohdistuvasta väkivallasta. Tekotapa olisi siten ollut erityisen raaka tai julma. Rikos olisi myös kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä huomioon ottaen C:n heikko terveydentila ja psyykkinen kunto, mitä D on käyttänyt hyväkseen. D:n valmistelemassa rikoksessa hänen menettelynsä olisi johtanut C:n kuolemaan tai eutanasiaan. D:n toiminnan tarkoitus on siten ollut toteuttaa rikos, jota tarkoitetaan törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelua koskevassa tunnusmerkistössä.

Kyse ei ole suostumuksellisesta bdsm-toiminnan suunnittelusta C:n kanssa. C ei ole lähtökohtaisesti halunnut väkivaltaa, vaan sitä, että joku olisi hänestä kiinnostunut ja "omistaisi" hänet. C on ollut elämäntilanteestaan ahdistunut ja D on tuonut keskusteluihin kidutusaiheen mukaan. Kun D:n suunnittelemassa rikoksessa on kyse vähintään törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön täyttävästä toiminnasta, C:n suostumuskaan ei poista valmistellun teon rangaistavuutta.

C on keskustellut D:n kanssa 9.6.2022 alkaen 22.4.2023 asti. C:n suunnitellut ja terveydentilan vuoksi peruuntuneet matkat D:n luokse ovat olleet syksyllä 2022 ja 6.2.2023. Viimeisin suunniteltu matka-ajankohta, jota varten C:llä on ollut junalippu ja lentovaraus, on ollut 18.5.2023. Kun D on suunnitellut C:n matkaa luokseen, hänen luonaan ovat olleet asianomistajat A ja B.

D on ollut pidätettynä asianomistaja A:han kohdistuneen rikosepäilyn vuoksi 12.-15.2.2023 ja hänen kotiinsa on tehty kotietsintä, jossa on takavarikoitu kahleet. D on vapauduttuaan hankkinut uudet kahleet, jotka soveltuvat käytettäväksi välineenä D:n C:n osalta suunnittelemassa rikoksessa. Suunniteltu tekotapa on ollut hankkia henkilö, jota D pitäisi kahlittuna maakellarissaan tai navetassa. Kahleet ovat erityisen soveliaat väkivallan kohdistamiseksi D:n suunnittelemalla tavalla.

C ei ole saapunut D:n luokse viranomaisten otettua häneen yhteyttä. Vaara rikoksen toteuttamisesta ei ole ollut vähäinen huomioon ottaen C:n tukeutuminen D:hen päätöksenteossaan ja se, että D:llä on samaan aikaan, kun hän on houkutellut asianomistajaa luokseen, ollut asuintilansa maakellarissa asianomistaja A kahlittuna ja väkivallan kohteena vastoin tahtoaan. Asianomistaja A:han kohdistunut rikos on toteutunut samankaltaisena kuin mistä nyt kyseessä olevassa valmistelurikoksessa on kyse.

D : D on vastauksessaan toistanut käräjäoikeuden tuomion sivuilta 27-28 ilmenevät syytteen kiistämisperusteensa. D:n tarkoituksena ei ole ollut törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen tekeminen. Keskustelut ovat olleet vastavuoroisia ja niissä on ollut kyse bdsm-toiminnalle tyypillisestä tunnelman luomisesta. Keskusteluista ei voida tehdä päätelmiä todellisuudessa toteutettaviksi tulevista teoista. Suurimmassa osassa tapaamisia bdsm-toiminta on toteutettu käytännössä huomattavasti lievempänä kuin mitä osapuolten välillä on edeltävästi keskusteltu, eikä D olisi tullut ylittämään C:n suostumusta tai tekemään mitään vastoin tämän tahtoa.

D ei ole houkutellut C:tä luokseen, vaan kyse on ollut yhteisymmärryksessä käydyistä keskusteluista. Viestien perusteella ei voida tehdä päätelmiä siitä, mitä C on halunnut tai keskusteluillaan tarkoittanut.

D ei ole pitänyt hallussaan rikoksen tekemiseen soveltuvia välineitä, vaan kyse on ollut tavanomaisesta bdsm-välineistöstä, jota D on käyttänyt useita kertoja bdsm-toimintansa yhteydessä. Tämä koskee kaikkia D:n hallusta takavarikoituja esineitä.

Syyksilukemisen muuttamiselle tai rangaistuksen korottamiselle ei ole perusteita.

Todistelu

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Hovioikeudessa vastaanotettu näyttö

Näytön ja sen arvioinnin osalta hovioikeus toteaa, että asiassa kuullut henkilöt ovat kertoneet asian ratkaisemisen kannalta olennaisista seikoista pääosin samalla tavalla kuin heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu (s. 34-54, 74-83, 86-87 ja 93-99). Heidän kertomustensa sisältöä sekä kirjallista todistelua on tarvittaessa ja tarpeellisilta osin selostettu jäljempänä näytön arvioinnin yhteydessä.

Suostumuksesta teon oikeuttamisperusteena yleisesti

D on keskeisesti kiistänyt tekojensa oikeudenvastaisuuden sillä perusteella, että asianomistajat A ja B ovat etukäteen pätevästi suostuneet syytekohtien 1-4, 5 ja 7 tekoihin ja myös allekirjoittaneet tätä koskeneet asiakirjat. A:n osalta kyse on ollut bdsm-toiminnasta toisin kuin B:n osalta.

Sen lisäksi, mitä käräjäoikeus on todennut loukatun suostumuksesta (käräjäoikeuden tuomio s. 56-57), toteaa hovioikeus vielä seuraavaa.

Rikoslain yleisiä oppeja koskeneen uudistuksen yhteydessä lakiin ei katsottu tarpeelliseksi ottaa loukatun suostumusta koskevaa erillistä vastuuvapausperustetta, joten suostumuksen vaikutus teon rangaistavuuteen jätettiin edelleen oikeuskäytännön ratkaisujen ja oikeuskirjallisuuden suositusten varaan (HE 44/2002 vp, s. 111).

Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on vakiintuneesti edellytetty vastuusta vapauttavalta suostumukselta, että suostumuksen antaja ymmärtää suostumuksen kohteena olevan teon ja sen seurausten todellisen luonteen ja kykenee siten myös ymmärtämään suostumuksensa merkityksen teon oikeuttamisperusteena (KKO 2001:7 sekä esim. Anttila, Inkeri: Loukatun suostumus oikeudenvastaisuuden poistavana perusteena (Helsinki 1946), s. 79-80 ja 89-90 ja Nuutila, Ari-Matti: Rikoslain yleinen osa (Helsinki 1997), s. 312-316). Suostumuksen tulee kattaa näin ollen sekä itse teko että myös sen seuraukset – niin fyysiset kuin psyykkisetkin seuraukset. Teon rangaistavuuteen ja annetun suostumuksen merkitykseen vaikuttavat myös ennen kaikkea terveydenloukkauksen sisältävän teon tarkoitus ja tavoite (Nuotio, Kimmo ym.: Rikosoikeus (5. uudistettu painos. Helsinki 2022), s. 614). Erehdyttämällä saadun suostumuksen nojalla tehdystä teosta tulee siten tuomita rangaistus kuin suostumusta ei olisi ollenkaan annettu (Anttila, mt. s. 89-90). Suostumus ei myöskään poista rangaistavuutta, jos teko ei ole puolustettavissa ottaen huomioon teon tarkoitus ja loukkauksella aiheutettu vahinko tai vaara (Hahto, Vilja: Uhrin myötävaikutus ja rikoksentekijän vastuu (Turku 2006), s. 247).

Tyypillisesti loukatun suostumus voi oikeuttaa sellaiset vahinkoa aiheuttavat teot, jotka tapahtuvat esimerkiksi urheilussa erilaisissa kamppailu- ja pelitilanteissa ja joiden yhteydessä ei selvästi poiketa pelin säännöistä, jotka osallistujat ovat etukäteen hyväksyneet itseään sitoviksi (jääkiekon osalta esim. KKO 1996:74 ja KKO 1997:129). Samalla tavalla suostumuksen merkitystä on arvioitava myös sadomasokistisessa bdsm-toiminnassa, jossa toiminta tapahtuu todistaja F:nkin kertomalla tavalla (käräjäoikeuden tuomio s. 49-50) tavallisesti sessioissa ja jossa usein jäljitellään väkivaltaa painottaen turvallisuutta ja suostumuksen tärkeyttä (Paalanen, Tommi: Sadomasokismi ja väkivaltaporno – sallitun rajat lain ja etiikan näkökulmasta. Oikeus 2014, s. 273, 275 ja 286-288). Pätevä suostumus, joka perustuu vapaaehtoisuuteen, oikeaan tietoon ja ymmärrykseen, erottaa sadomasokistisen seksin ja väkivallan toisistaan (Paalanen, mt. s. 286). F:n mukaan osapuolten on etukäteen tärkeä suunnitella ja sopia siitä, mitä bdsm-sessioissa tulee tapahtumaan (mitä, miten ja minkä aikaa tehdään eli teot, tekovälineet sekä niiden käyttötapa, kohde ja seuraukset). Bdsm on F:n mukaan hyvin vapaa oletuksista ja ilmiönä (”scene”) niin monipuolinen, että on tärkeää etukäteen suunnitella, sopia ja siten varmistaa osapuolten suostumus bdsm:ssä tapahtuviin tekoihin ja niiden seurauksiin, jos osapuolet eivät entuudestaan tunne toisiaan ja keskinäisiä pelisääntöjään.

Suostua ei voi sellaiseen tekoon, jonka vahinkoseuraukset ovat vakavat tai korvaamattomat, ja huomioon otetaan myös suostumuksen antajan katumusriski (Nuutila, mt. s. 313). Vakavan vamman tai vastaavan seurauksen tuottavissa pahoinpitelyissä katumisriski on erittäin suuri. Oikeuskirjallisuudessa on käräjäoikeudenkin toteamalla tavalla esitetty yhtenäinen kanta, jonka mukaan törkeään pahoinpitelyyn tai henkirikokseen ei voi pätevästi antaa suostumusta (Hahto, mt. esim. s. 247, 254, 271 ja 279-280, Anttila, mt. s. 128 sekä Nuutila, mt. s. 313, Nuotio ym., mt. s. 614 ja Frände, Dan ym.: Keskeiset rikokset (5. uudistettu painos. Helsinki 2023), s. 259-261).

Suostumuksesta ja D:n motiivista syytekohdissa 1-4

D:llä on ollut Mr----nimellä profiileja useilla eri sivustoilla (esim. Recon, Fetlife ja Manmods), joilla keskustellaan miehiin suuntautuneesta bdsm:stä, sadomasokismista ja kehonmuokkauksesta (kirjallinen todiste 11). D on kertonut, että häntä kiinnostaa kohteen reaktiot kipuun ja reaktioiden seuraaminen, mikä ilmenee myös D:n profiilitiedoista ja eri henkilöille lähettämistä viesteistä (kirjalliset todisteet 6, 11 ja 16). Kyse ei ole tässä tapauksessa vain fantasioinnista ja viestittelystä, koska D:n mukaan hän ei saa tyydytystä pelkästä viestittelystä, vaan kyllästyy siihen varsin pian. Myös viesteistä ilmenee, että D turhautuu, jos vastapuoli empii tai perääntyy siitä, että fantasiat muuttuisivat todeksi (kirjallinen todiste 16, esim. s. 387: ”Eräs toinen saksalainen mies on sanonut haluavansa vankeusrangaistuksen ilman oikeuksia vapauteen. Olemme yrittäneet sitä kaksi kertaa viikon ajan. Molemmilla kerroilla hän sanoo kolmantena päivänä muuttaneensa mielensä. Minä en halua sitä. Jos tulet tänne, et kerjää, että sinut päästetään vapaaksi.” ... s. 444: ”Ymmärrätkö vihdoinkin, mitä tarkoitan? … On luonnollista, että sinulla on epäilyksiä. Jos sinusta tuntuu, että riski on liian suuri, KERRO MINULLE YKSINKERTAISESTI ETTET OLE TULOSSA.” … s. 451: ”Kolme päivää ennen sovittua matkapäivää hän esti minut kaikilla kanavilla. Tämä on ollut minun kokemukseni niin monta kertaa.” … s. 453: ”Pelkästään tänä vuonna olen joutunut pettymään useaan otteeseen, ja joka kerta pitkän keskustelun jälkeen siitä, mitä tehdä ja miten matkustaa.”).

D haluaa näin ollen oikeita tapaamisia ja tehdä oikeita tekoja (kirjallinen todiste 11, s. 325: ”words mean things”). Tämä ilmenee myös esimerkiksi D:n profiilista Fetlife-sivustolla (kirjallinen todiste 11, s. 314: ”Real meets highly preferred”) ja myös Recon-sivustolla (kirjallinen todiste 11, s. 339: ”Real meets only.”). D on kertonut aloittaneensa bdsm-toimintansa vuoden 1986 lopussa tai vuoden 1987 alussa ja tunnustanut tehneensä myös vakavaa väkivaltaa käsittäviä tekoja, joista hän kertoo viesteissään ja jotka eivät ole nyt käsiteltäviä tekoja (kirjallinen todiste 16, esim. s. 437, 480 ja 489). D kuvaa toiselle lähettämässään viestissä A:lle tekemäänsä väkivaltaa, jonka hän on pitkälti myös tunnustanut tässä oikeudenkäynnissä (kirjallinen todiste 16, s. 526: ”Ruoskintaa, neuloja, sähköä, tulileikkejä, epämiellyttäviä sidontoja, hengityksen hallintaa… kaikkea tavallista.”).

Vankeus, myös 24/7, ja siihen liittyvä kivun aiheuttaminen ”kipulelulle” ovat eräitä D:n profiileissa ja viesteissä toistuvia teemoja. D on oman kertomansa mukaan tarjonnut edellä mainituilla sivustoilla muun muassa pitkän tai pysyvän vankeuden järjestämistä, mitä koskevia keskusteluja on myös esitetty kirjallisina todisteina. Kertomuksensa mukaan D ilmoittaa profiileissaan olevansa puhtaasti sadisti, kipureaktioihin keskittyvä mestari eikä orjakouluttaja tai ankara valmentaja eli dominanssia korostava herra. Hän myös korostaa muiden kanssa käymissään viestittelyissä olevansa kiinnostunut kipureaktioista. D:n mukaan häntä kiinnostaa löytää kohteenaan olevan ihmisen kipuraja. D etsii profiileissaan ja viesteillään kipulelua ja korostaa, ettei toiminta ole hänelle seksuaalista ja että hän on valmis keskustelemaan kellarissaan asuvasta vangista, mikä ilmenee profiileista otetuista kuvakaappauksista (kirjallinen todiste 11, s. 302, 314 ja 339). D:llä on profiileissaan lisäksi englanninkielisiä sopimuspohjia otsikoilla Suostumus vangitsemiseen ja kiduttamiseen (kirjallinen todiste 11, s. 319-320) ja Täydellinen omistusoikeus -sopimus – Ei rajoja, ei oikeuksia (kirjallinen todiste 11, s. 323-324).

Useista kirjallisina todisteina esitetyistä eri henkilöille lähetetyistä viesteistä ja viestikeskusteluista ilmenee, että D on sadisti ja pitkään etsinyt vangittuna pidettävää kidutus- tai kipuorjaa – jopa pysyväksi vangiksi itselleen – ja että D on pitänyt orjan kuolemaakin mahdollisena vankeuden ja kidutuksen seurauksena (kirjallinen todiste 16, esim. s. 374-375, 380-381, 386-387, 435, 440, 442-444, 447, 449, 451, 453, 469-471, 474, 479, 481, 530-531, 552-553, 558, 560, 566-567 ja 588-589). Viesteistä ilmenee edellä todetulla tavalla myös D:n turhautuminen ja pettymys, kun vastapuoli ei olekaan ollut tosissaan tai valmis saapumaan D:n luo (kirjallinen todiste 16, s. 487). Lukuisien pitkälle aikavälille ajoittuvien viestien ja D:n oman kertomuksen perusteella kyse ei ole D:n puolelta ollut fantasiasta, vaan todellisesta tahdosta löytää tällainen henkilö. D on myös kertonut tietävänsä, että hänen toimintansa voi täyttää törkeiden rikosten tunnusmerkistöjä, vaikka toimintaan olisi vastapuolelta suostumus. Tämä ilmenee myös kirjallisina todisteina esitetyistä viesteistä (kirjallinen todiste 16, s. 403 ja 444). D:n valmiutta mennä kivun tuottamisessa jopa äärimmäisyyksiin kuvaa esimerkiksi se, että D on kertonut sormen amputoimisen olevan mahdollista, jos se vain perustuu sitä haluavan vakaaseen harkintaan ja tahtoon. D:n mielestä ihmisellä pitää olla oikeus muokata kehoaan, vaikka yhteiskunta pitäisi sitä omituisena. A:n osalta D on todennut, että toiminnan oli tarkoitus pysyä sellaisena, ettei A olisi joutunut katkerasti pettymään, jolloin kiinnijäämisen ja sen myötä rikosoikeudellisen vastuun riski olisi jäänyt pieneksi. Myös tietoisuus rikosoikeudellisen vastuun mahdollisuudesta ilmentää D:n todellista tarkoitusta saada itselleen kipu- tai kidutusorja sen sijaan, että kyse olisi pelkästään fantasioinnista. D tiedostaa toimintansa lainvastaisuuden, mutta on valmis ottamaan riskin rikosoikeudellisesta vastuusta toteuttaakseen haluamansa. Tämäntyyppinen tietoinen riskinotto ilmentää hovioikeuden näkemyksen mukaan sitä, että D:n toimintaa ohjaa voimakkaasti sadismi ja sadistinen tarve tuottaa ja nähdä toisen henkilön aitoa ja jopa hyvin voimakasta kipua.

Asianomistaja A ja D, joilla molemmilla on ollut kokemusta bdsm:stä pidemmältä ajalta, ovat kertomustensa perusteella keskustelleet viestien välityksellä siitä, mitä kumpikin osapuoli toivoo tulevalta tapaamiselta, jonka aikana osapuolten tarkoituksena on ollut harjoittaa A:n ja D:n roolien mukaista bdsm-toimintaa mukaan lukien A:n vankeudessa pitämistä. A on halunnut olla vankina ja D on halunnut kidutuksen kohteen eli asetelma on ollut sama kuin asianomistaja C:n osalta (kirjallinen todiste 16, s. 387). Suurin osa A:n ja D:n välisistä viesteistä on hävitetty, minkä A oli havainnut vasta vapauduttuaan maakellarista. Todennäköistä onkin, että D on hävittänyt viestit salatakseen yhteytensä A:han, mitä hän on myös itse pitänyt mahdollisena (käräjäoikeuden tuomio s. 46-47). Yleinen lähtökohta on F:n kertomalla tavalla myös tämänkaltaisessa ”rankassa” bdsm-toiminnassa, että 24/7 vankeuden tarkemmasta käytännön toteutuksesta sovitaan osapuolten kesken ennen pidemmän vankeusjakson käsittävän ensimmäisen session aloittamista. Myös A oli olettanut näin tapahtuvan, mutta D:n mukaan tällainen sopiminen ei ollut soveltunut tämänkaltaiseen rankempaan bdsm-toimintaan, jossa sovitun kaltainen toiminta alkoi heti osapuolten ensitapaamisesta.

Hovioikeus toteaa, että bdsm-toiminta on myös D:n itsensä kertomalla tavalla monimuotoista ja että siinä on aina tärkeää kunnioittaa toisen suostumusta ja sen rajoja. D ei siten ole voinut perustellusti lähteä siitä, että A, joka on D:n tietämällä tavalla sairastanut diabetesta, kohonnutta verenpainetta, hiv:tä ja jolta on poistettu sappirakko, olisi etukäteen osapuolten lähettämissä viesteissä suostunut sellaiseen vangittuna pitämiseen, joka olisi tarkoittanut olemista tapaamisen aikana ”keskiaikaisessa vankityrmässä”/”keskitysleirillä”/ ”maanpäällisessä helvetissä” D:n yksin määräämällä tavalla ja määräämän ajan (A, D ja kirjallinen todiste 6). Myös D on tiennyt, että A:n auto on ollut pysäköitynä lentoasemalla 8.-17.2.2023 ja että A:n tarkoituksena on siten ollut palata takaisin kotimaahansa (kirjallinen todiste 8, s. 296). D on itsekin tunnustanut, että A:n vangittuna pitäminen perjantaiaamusta lukien on ollut kohtuutonta ja perustunut yksin hänen omaan virhearvioonsa, jota hän ei ole kyennyt mitenkään selittämään edes siltä osin, milloin hänen olisi ollut tarkoitus mennä seuraavan kerran tapaamaan maakellarissa alasti kahlittuna ollutta A:ta. Näin ollen on selvää, että A:n vangittuna pitäminen on ollut oikeudenvastaista perjantain 10.2.2023 aamun jälkeen, jolloin D on käytännössä jättänyt A:n oman onnensa nojaan kahlittuna maakellariin.

Asiassa on riidatonta, että A ja D eivät ole sopineet etukäteen viesteissään eivätkä myöskään myöhemmin tavatessaan Jyväskylässä tai D:n luona Laukaassa vankeudesta ja sen eri vaiheiden (sessioiden) kestosta ja niiden välissä mahdollisesti olevista tauoista, kuten eivät myöskään sessioiden aikana A:han kohdistettavan väkivallan ja seksuaalisten tekojen ja niiden seurausten tarkemmasta laadusta. Edelleen on ollut riidatonta, että D on etukäteen lähettänyt A:lle englanninkielisen asiakirjan, jonka A on kääntänyt saksaksi ja jossa A on ilmaissut tahtonsa tulla muun muassa pidetyksi vankeudessa ja kidutetuksi Mr---:n toimesta (kirjallinen todiste 9). A on allekirjoittanut tämän asiakirjan torstaiaamuna 9.2.2023 pidetyn toisen session lopuksi.

Hovioikeus toteaa, että D:n rikosoikeudellisen vastuun kannalta on olennaista arvioida, onko D voinut pitää varsin todennäköisenä, että A on ymmärtänyt D:n suunnitteleman ja sittemmin toteuttaman A:n vangitsemisen tosiasiallisen luonteen ja siitä hänelle aiheutuvien fyysisten ja psyykkisten seurausten vahingollisuuden ja vaarallisuuden. D:nkin ymmärtämällä tavalla bdsm-viestittelyssä on usein sekoittuneena fantasiaa, ja osa D:n ja A:n keskustelusta on voinut olla varsinkin A:n taholta fantasiointia ja mielikuvien luomista. Tapahtumien eteneminen heti lentoasemalta lähtien osoittaa kuitenkin, että erityisesti D:n puolelta viestikeskustelut ovat olleet suurimmaksi osaksi totuutta vastaavia ja että D on myös A:n osalta tarkoittanut sitä, mitä on kirjoittanut (”words mean things”, ks. esim. kirjallinen todiste 6, s. 284: ”Normaalia elämää kunnes ajat lentokentälle” ja kirjallinen todiste 16, s. 397 (viesti BDSMPigslave---:lle eli asianomistaja C:lle: ”Olen ollut vakavissani jokaisessa keskustelussamme. Joka kerta, kun olen kuvannut, mitä tarjoan, olen ollut tosissani. Tarkoitan sitä, mitä sanon. Olen tarkoittanut sitä, mitä olen sanonut.”) ja s. 525 (viesti L L:lle, jossa D viittaa A:n ”ei rajoja ei oikeuksia” -orjuuteen, josta tämä oli kuitenkin halunnut pois neljän päivän jälkeen)).

D on kertonut A:lle olevansa sadisti. D on kertonut tarkoituksena olleen luoda kokonaisuus, jossa A saa haluamansa kokemuksen tahdonvastaisesta vankeudesta, jolloin häntä voidaan pahoinpidellä miten hyvänsä ja milloin hyvänsä. Toiminnan jaksottamisen oli D:n mukaan tarkoitus jäädä hänen vastuulleen. D oli uskonut, että A pärjäisi yksin vankeudessa 16-20 tuntia kerrallaan, muttei muistanut varmaksi, oliko kestosta sovittu etukäteen.

Osapuolet ovat keskustelleet paljonkin odotuksistaan ja sopineet, että toiminta alkaa heti, kun A saapuu Suomeen. A on kuitenkin kertonut ymmärtäneensä, että kaavaillun bdsm-toiminnan yksityiskohdista sovittaisiin myöhemmin, että toiminnassa eli vankeudessa pitämisessä olisi myös taukoja ja että hän voisi sessioiden välissä esimerkiksi ottaa tarvitsemansa lääkkeet ja käydä tarpeillaan vessassa. Yleisten bdsm-sääntöjen ja käytänteiden puitteissa A ei ole ymmärtänyt eikä hän ole voinutkaan ymmärtää, että D:n tarkoituksena on ollut toteuttaa A:n vangitseminen ja vangittuna pitäminen sellaisella tavalla, jolla D on sittemmin todellisuudessa sen toteuttanut. A ei ole voinut ymmärtää, mitä teko tai teot tosiasiassa tulivat pitämään sisällään, eikä hän ole voinut ymmärtää tekojen fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia. A on luullut tulevansa tavanomaiseen bdsm-sessioon, johon kuuluu väkivaltaisten ja seksuaalisten tekojen lisäksi jonkinlainen vapaudenmenetyksen kokemus, mutta todellisuus ei ole ollut yleisten bdsm-sääntöjen mukainen. A on kertonut, ettei hän olisi tullut Suomeen, jos hän olisi tiennyt mitä on tulossa. A:n näkemyksen mukaan D oli toiminut kuin puhdas sadisti, joka oli pyrkinyt toteuttamaan vain omia mieltymyksiään.

A on kertonut, että hän oli toisen session lopussa allekirjoittaessaan suostumusasiakirjan ymmärtänyt, ettei kyse ole leikistä vaan todellisesta asiasta. A oli tällöin ollut polvillaan alastomana ja kahlittuna ja D oli seisonut hänen vierellään keppi oikeassa kädessään. D:n katse oli ollut kylmä ja välinpitämätön. A oli ajatellut allekirjoittavansa oman kuolemantuomionsa. Kun otetaan huomioon, miten tapahtumat ovat sittemmin kokonaisuudessaan edenneet, A:n kertomusta siitä, että hänelle oli paljastunut D:n toiminnan todellinen luonne toisen session lopuksi, ei ole syytä epäillä. Kyse ei ole ollut väkivallan ja vangittuna pitämisen jäljittelystä bdsm:n muodossa, vaan todellisesta vangittuna pitämisestä ja A:n kiduttamisesta D:n haluamalla tavalla ja haluaman ajan.

Vaikka bdsm:ään kuuluu jonkinasteinen väkivalta ja jopa vapaudenriisto, joihin osallistujan on mahdollista antaa pätevä suostumus, toiminnassa on kuitenkin tärkeää noudattaa bdsm:n sääntöjä ja sopia tarkastikin etukäteen, mitä sessio pitää sisällään, kuinka kauan eri sessiot (vangittuna pitäminen) kestävät sekä millaista väkivaltaa (tekoväline, kohde, kesto ja seuraukset) uhriin on lupa kohdistaa. Sisällöstä voidaan sopia myös vasta paikan päällä. A ja D eivät ole sopineet vierailun tai sessioiden sisällöstä tai turvamerkeistä etukäteen eivätkä paikan päällä. D:n toimintaa on aiemmin todetun mukaisesti vahvasti ohjannut sadismi ja motiivina D:n toiminnalle on ollut D:n sadististen tarpeiden tyydyttäminen. D:n tarkoituksena on alusta asti ollut saattaa A viestikeskusteluissa kuvattuihin keskiaikaisen vankityrmän tai keskitysleirin oloihin eikä vain jäljitellä näitä oloja A:n kanssa tarkemmin sovittavalla tavalla, jolloin kyse olisi voinut olla sallitusta bdsm:stä. D on halunnut itselleen kipuorjan ja luoda todellisen orja-asetelman, joka oikeuttaa hänet päättämään niin orjan vangittuna pitämisestä kuin tämän kiduttamisesta ja kohtelusta muutoinkin. A:n on katsottava antaneen suostumuksensa tavanomaiseen bdsm:ään. D ei ole varmistanut, että A olisi etukäteen ollut selvillä tekojen todellisesta luonteesta eli siitä, että kyse ei olisikaan leikistä eli yhdessä määriteltyjen pelisääntöjen mukaisesti toteutettavasta bdsm:stä. D on käyttänyt tätä A:n erehtymistä hyväkseen eikä ole pyrkinyt sopimaan tarkemmin, millaisista sessioista A:n vankeus koostuu ja mitä A:lle tehdään tämän vankeuden aikana. D:n on täytynyt ymmärtää tai pitää ainakin varsin todennäköisenä, ettei hänen toteuttamansa bdsm-toiminta vastaa sitä käsitystä, mikä A:lla on ollut Suomeen saapuessaan. D ei näin ollen itse ole voinut erehtyä, vaan hänen toimintansa on ollut tahallista ja kyse on siten tahallisista rikoksista.

Koska A ei ole ollut etukäteen tietoinen D:n suunnitteleman ja toteuttaman vapaudenriiston ja sen yhteydessä tekemän väkivallan tosiasiallisesta kestosta ja laadusta, hänen ei voida katsoa antaneen etukäteen pätevää suostumusta mihinkään häneen kohdistettuun tekoon tai toimintaan. Näin ollen D:n syyksi luettava törkeä vapaudenriisto on alkanut 9.2.2023 jo siitä, kun D on lentokentällä ottanut A:n hallintaansa tarkoituksin pitää tätä tosiasiallisesti bdsm:n säännöistä piittaamatta vangittuna ja orjanaan. D on 9.2.2023 kohdistanut kahlittuna olleeseen A:han voimakasta väkivaltaa yllättäen sähköpiiskalla, mihin A ei ole antanut etukäteen suostumustaan. Kun A on tämän jälkeen kahlittuna allekirjoittanut maakellarissa suostumuksensa vangittuna ja kidutettavana olemiseen, ei hänellä ole enää ollut tosiasiallista mahdollisuutta vapaaseen tahdonmuodostukseen. A ei siten ole antanut etukäteen viesteissään eikä myöskään D:n luona ollessaan pätevää suostumusta vangittuna pitämiseensä eikä mihinkään niistä väkivaltaa ja seksuaalista väkivaltaa käsittävistä teoista, jotka D on 9.2.2023 kohdistanut A:han kolmessa eri sessiossa. D on siten rikosoikeudellisessa vastuussa kaikista A:han kohdistamistaan teoista, vaikka kyse olisi teoista, joihin A olisi periaatteessa voinut antaa suostumuksensa ja jotka A on voinut kokea sinänsä tavanomaiseen bdsm:ään kuuluvina hyväksyttävinä tekoina.

Hovioikeus hyväksyy näin ollen käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset (käräjäoikeuden tuomio s. 55-59 ja 62-65) siltä osin kuin käräjäoikeus on katsonut A:n suostumuksen pätemättömäksi syytekohtien 1-2 tekojen osalta. Hovioikeus katsoo toisin kuin käräjäoikeus, että A ei ole antanut käräjäoikeuden toteamalla tavalla pätevää suostumusta edes konkludenttisesti siihen, että A:n vapaus saadaan riistää ajomatkan ajaksi (syytekohta 1). Käräjäoikeus on syytekohdissa 2-4 katsonut A:n suostuneen muihin tekoihin paitsi sähköpiiskan käyttöön (syytekohta 2, toinen sessio) ja piikkipyörän käyttöön jalkapohjissa ja kepillä jalkapohjiin lyömiseen (syytekohta 2, kolmas sessio). Hovioikeus on edellä todetusti katsonut toisin kuin käräjäoikeus, että A:lla ei ole etukäteen ollut tiedossa D:n häneen kohdistaman vangittuna pitämisen, väkivallan ja seksuaalisten tekojen todellinen kesto ja luonne ja että A ei siten ole voinut pätevästi suostua tekoihin D:n syyksi kohdassa 1 luetun törkeän vapaudenriiston aikana eli A:n ollessa kahlittuna ja alasti D:n luona joko maakellarissa tai tämän talossa. Näin ollen hovioikeus katsoo syytekohdissa 2-4 toisin kuin käräjäoikeus, että A ei ole voinut antaa pätevää suostumustaan myöskään siihen väkivaltaan ja niihin seksuaalisiin tekoihin, joita olisi sinänsä ollut mahdollista pitää tavanomaisena ja osapuolten viesteissään suunnittelemana bdsm:nä. D:n rikosoikeudellista vastuuta arvioitaessa ei siten voida antaa merkitystä miltään osin väitetylle A:n suostumukselle.

Suostumuksesta ja D:n motiivista syytekohdissa 5 ja 7

Hovioikeus toteaa, että B ei ole käräjäoikeuden toteamalla tavalla (tuomion s. 89-90 ja 91-93) voinut pätevästi antaa suostumustaan syytekohtien 5 ja 7 tekoihin. Kyse on ollut erittäin vaativista kirurgisista operaatioista, joissa on käytetty teräasetta, jotka ovat kohdistuneet B:n sukuelimien alueelle ja jotka D on tehnyt kotiolosuhteissa ja ilman asianmukaista lääketieteellistä koulutusta. D on ensin yli neljä tuntia kestäneessä leikkauksessa, joka on tehty ilman kivunlievitystä, poistanut B:n peniksen. D:n leikkaus on hänen myöntämällään tavalla epäonnistunut virtsaputken osalta, mitä D on toisessa leikkauksessa pyrkinyt korjaamaan siten, että hän olisi halkaissut B:n kivespussin ja siirtänyt virtsaputken ja sen aukon välilihaan halkaistun kivespussin taakse (kirjallinen todiste 8). Tällainen virtsaputken korjausleikkaus olisi ollut vaativa ja D:n tekemänä hyvin vaarallinen operaatio ottaen huomioon kivesten ja lantionpohjan lihasten alueella sijaitsevat verisuonet ja hermot, ja sen tekeminen olisi edellyttänyt etukäteen virtsaputken paikantamista ja myös leikkauksen hyvää suunnittelua (G ja kirjallinen todiste 5). Kaiken lisäksi tekoihin on liittynyt D:n B:llekin jälkikäteen selvästi ilmoittama sadistinen motiivi (käräjäoikeuden tuomion s. 84-85 ja 91-93) eli hän on ryhtynyt moitittavista syistä tekoihin, joita varten hän oli etsinyt pitkään niin kidutusorjaa kuin mieshenkilöä penektomiaan (kirjallinen todiste 10, s. 121 ja kirjallinen todiste 16, esim. s. 519, 528, 554, 612, 620, 622, 632 ja 656). Näin ollen B:n antamalla suostumuksella ei ole merkitystä D:n syyksi luettavien tekojen rikosoikeudellisen arvioinnin kannalta. Myös D on todellisuudessa ollut tietoinen näiden hyvinkin vakavien tekojen lainvastaisuudesta, mutta hän on ollut valmis tekemään ne tyydyttääkseen ennen kaikkea omia sadistisia motiivejaan.

Syytekohta 1

Oikeusohjeet

Rikoslain 25 luvun 1 §:n mukaan vapaudenriistosta tuomitaan se, joka sulkemalla sisään, sitomalla, kuljettamalla johonkin tai muulla tavoin oikeudettomasti riistää toiselta liikkumisvapauden tai eristää toisen tämän ympäristöstä. Luvun 2 §:n mukaan vapaudenriisto on törkeä, jos vapaudenmenetystä jatketaan yli kolmen vuorokauden, aiheutetaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle tai käytetään erityistä julmuutta tai vakavan väkivallan uhkaa ja teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Vakavan vaaran osalta lain esitöissä ja oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että vaaran tulee olla konkreettista ja vakavaa. Vaaran vakavuus muodostuu sekä mahdollisen terveysvahingon vakavuudesta että sen todennäköisyydestä. Törkeässä vapaudenriistossa vakava vaara voi kohdata vapautensa menettänyttä esimerkiksi hänen jäädessään vaille tarvitsemiaan tärkeitä lääkkeitä. (HE 94/1993 vp, s. 107 ja Frände ym., mt. s. 479)

Lain esitöiden ja oikeuskirjallisuudessa katsotun mukaisesti erityisen julmuuden käyttäminen tarkoittaa pelon, kauhun tai ahdistuksen hyödyntämistä tai syntymistä vapaudenriistossa. Sitä voi olla muun muassa sulkeminen pimeään, kammottavaan paikkaan taikka se, että johonkin outoon paikkaan viedylle uskoteltaisiin, ettei hänellä ole pelastautumismahdollisuuksia. Vakavan väkivallan uhan käyttämistä olisi esimerkiksi se, että henkilöä uhataan kuolemalla, jos hän yrittää paeta. (HE 94/1993 vp, s. 108 ja Frände ym, mt. s. 479)

Riidattomat ja riitaiset seikat

Riidatonta on syytekohdan 1 teonkuvauksen kappaleet 2 ja 4-7 kokonaisuudessaan.

Riitaista asiassa on teonkuvauksen kappaleen 1 osalta teon väitetty oikeudettomuus, kappaleen 3 osalta väitetty hupun laittaminen autossa ja asianomistajan suostumuksen kysymättä jättäminen ennen maakellariin taluttamista sekä kappaleen 8 osalta A:n etukäteen viesteissä antaman suostumuksen pätevyys, sen rajat ja niiden ylittäminen, allekirjoitetun suostumuksen pätevyys ja suostumuksen vaikutus rikosoikeudelliseen vastuuseen. Riitaista on vielä kappaleen 9 osalta täyttyvätkö vedotut ankaroittamisperusteet ja kappaleen 10 osalta väitetty kokonaistörkeys.

A:n väitetyn suostumuksen pätevyydestä ja suostumuksen kysymisestä

Hovioikeus on edellä katsonut (s. 22-26), ettei A ole antanut etukäteen eikä muutoinkaan pätevää suostumustaan sille, että D on pitänyt häntä vangittuna ja kohdistanut häneen kolmessa eri sessiossa sinänsä bdsm-toimintaan kuuluvaa väkivaltaa ja seksuaalisia tekoja. A ja D ovat kertoneet yhtenevästi, että he olivat sopineet etukäteen, että A pysyy hiljaa ja noudattaa D:n ohjeita saavuttuaan lentokentälle. D:n kertoman mukaan tarkoitus oli aloittaa toiminta heti, kun A saapuu Suomeen. Näin ollen asiassa on myös tullut näytetyksi, että D ei ole kysynyt A:n suostumusta viedessään tämän autosta maakellariin.

Hupun laittaminen ja näytön arviointi

A on kertonut D:n laittaneen hänelle muun ohella hupun autossa ja menneensä huppu päässä maakellariin, jossa D oli laittanut A:lle toisen hupun. Asiassa ei ole syytä epäillä A:n kertomusta tältäkään osin. Myös D:n oma kertomus tukee A:n kertomusta tapahtumista muutoin paitsi hupun laittamisen osalta. Kyse on hyvin pienestä yksityiskohdasta, joka on voinut jäädä A:n mieleen selvemmin kuin D:n. Hovioikeus katsoo näin ollen näytetyksi, että D on laittanut A:lle hupun autossa teonkuvauksessa väitetyllä tavalla.

Ankaroittamisperusteet ja kokonaistörkeysarvostelu

Asiassa on arvioitava vielä erikseen, onko A:n hengelle ja terveydelle aiheutettu vakavaa vaaraa syytekohdassa 2 kuvatulla tavalla, onko teossa käytetty erityistä julmuutta sulkemalla asianomistaja kahlittuna pitkäksi ajaksi yksin maakellariin pelkoa ja fyysistä kärsimystä aiheuttavissa olosuhteissa ja onko teossa käytetty vakavan väkivallan uhkaa. Mikäli ankaroittamisperuste tai -perusteet täyttyvät, on lisäksi arvioitava, onko teko ollut suunnitelmallinen, olosuhteet epäinhimilliset ja D käyttänyt valta-asemaansa ja A:n luottamusta hyväkseen omien sadististen tarpeidensa tyydyttämiseksi. Koska A ei ole antanut pätevää suostumusta vapautensa riistämiseen, on selvää, että vapaudenriisto on kestänyt käräjäoikeuden (tuomion s. 59) toteamalla tavalla yli kolme vuorokautta.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden näytön arvioinnin vakavan vaaran aiheuttamisesta sekä erityisestä julmuudesta (s. 59-60), kun lisäksi otetaan huomioon, että A on ollut yksin kahlittuna ja alasti maakellarissa 10.-12.2.2023 pakkasen kiristyessä selvästi 11.-12.2.2023 (kirjallinen todiste 18).

Vakavan väkivallan uhan osalta on otettava huomioon vapaudenriiston aikana vallinneet olosuhteet sekä A:han kohdistettu monimuotoinen ja pitkäkestoinen väkivalta sekä välineistö, jota väkivallassa on käytetty. A:ta on pidetty pitkiä aikoja yksin kahlittuna kellarissa epäinhimillisissä ja pelottavissa olosuhteissa, eikä A ole tiennyt, milloin D palaa hänen luokseen, milloin väkivalta jatkuu tai kauanko vangittuna pitäminen tulee jatkumaan. Kuvatunlaisissa oloissa aiheutuu eittämättä psyykkistä kärsimystä ja pelkoa. Tilanteessa on ollut vakavasti otettava uhka siitä, että vapaudenriistoa jatketaan aina A:n murtumiseen asti. Hovioikeus katsoo, että vakavalla väkivallalla uhkaamisena voidaan tässä tapauksessa pitää uhkaamista jättää A kahleissa vangittuna yksin kellariin ennalta määräämättömäksi ajaksi, minkä seurauksena olisi ollut A:n menehtyminen.

Kokonaisuutena arvostellen myös A:han kohdistettua moninaista fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa on pidettävä vakavana riippumatta yksittäisen väkivallanteon tai seurausten vakavuudesta. D on kohdistanut kahlittuna olleeseen A:han vakavaa väkivaltaa muun muassa toisessa sessiossa 9.2.2023 antamalla kahlittuna ja alastomana olleelle A:lle sähköpiiskalla sähköiskuja. Vakavan väkivallan uhan arvioinnin osalta on kiinnitettävä huomiota erityistä julmuutta osoittavien seikkojen ohella siihen, että A on kertonut kokeneensa, että allekirjoittaessaan D:n laatiman suostumuksen maakellarissa toisen session jälkeen 9.2.2023 hän allekirjoitti oman kuolemantuomionsa. Allekirjoittamassaan suostumuksessa A suostui siihen, että häntä voidaan kiduttaa ja silpoa ja hänet voidaan murhata. Siinä kohtaa A on kertonut ymmärtäneensä, ettei kyse ole enää leikistä ja että nyt vierailu menee huonosti. A oli nähnyt D:n ilmeestä ja katseesta kylmyyden ja välinpitämättömyyden eikä A osannut kieltäytyä tai edes puhua, vaan koki olevansa halvaantunut. Hovioikeus pitää A:n kertomusta tältä osin uskottavana ottaen huomioon allekirjoitushetkeä edeltäneet suurelta osin riidattomat teot, erityisesti sähköpiiskan käytön ja jättämisen kahlittuna ja alasti maakellariin vailla tietoa vapaaksi päästämisen ajankohdasta, sekä A:n kohtelun ja olosuhteet, joissa A:ta on pidetty. Näin ollen A:n pitkäkestoiseen vapaudenriistoon on liittynyt D:nkin ymmärtämällä tavalla A:n näkökulmasta vakavan väkivallan uhka – kyse ei ole ollut enää tavanomaisesta yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti etenevästä bdsm:stä.

Kyse on käräjäoikeuden toteamalla tavalla (tuomion s. 60-61) ollut suunnitelmallisesta teosta, jota on edeltänyt pitkään jatkunut ja tiivis viestittely A:n ja D:n välillä. Hovioikeus toteaa selvyyden vuoksi, että D ei ole lähettänyt A:lle puhelinta ja sim-korttia, kuten käräjäoikeus on tuomionsa sivulla 61 todennut, vaan tämä on liittynyt asianomistaja C:hen. Näillä lisäyksillä ja muutoksilla hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset törkeän vapaudenriiston kokonaisarvostelun osalta (s. 60-61).

Tekoaika

Asianomistajan lento on saapunut Jyväskylään 9.2.2023 klo 00:40 (todiste 8). Edellä todetuin tavoin vapaudenriisto on alkanut lentokentällä heti A:n saavuttua. Lennon aikataulun perusteella teko on kuitenkin alkanut vasta 9.2.2023 päivän puolella, joten hovioikeus katsoo vapaudenriiston alkamisajaksi 9.2.2023.

Syyksilukeminen

D on kohdassa 1 syyllistynyt 9.-12.2.2023 törkeään vapaudenriistoon siten, että hän on sulkemalla sisään, sitomalla, kuljettamalla ja muulla tavoin oikeudettomasti riistänyt asianomistaja A:n liikkumisvapauden.

Asianomistaja on saapunut keskiviikon ja torstain 8.-9.2.2023 välisenä yönä Jyväskylän lentoasemalle, mistä D on kuljettanut autollaan asianomistajan asuintilalleen Laukaaseen. D on autossa laittanut asianomistajan silmille aurinkolasit, joiden linssit oli teipattu umpeen näkemisen estämiseksi ja hupun sekä käsiraudat. D on taluttanut asianomistajan suoraan autosta huputettuna kahleilla varustelemaansa maakellariin kysymättä asianomistajan suostumusta. D on käskenyt asianomistajaa riisumaan itsensä alasti ja kahlinnut asianomistajan painavilla kahleilla nilkoista ja ranteista ja yrittänyt laittaa kaulaan kahleen ja sen jälkeen laittanut kaulaan ketjun ja kiinnittänyt kahleet ketjuilla maakellarin seinissä olleisiin kiinnikkeisiin. D on tehnyt kahlitulle asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa hovioikeuden hänen syykseen kohdassa 2 lukemalla tavalla ja tämän jälkeen laittanut asianomistajan maakellarin lattialle alastomana makaamaan seinään kahlittuna. D on ottanut hupun asianomistajan kasvoilta, sammuttanut valot ja jättänyt asianomistajan pimeään maakellariin yksin seuraavaan aamuun. Asianomistaja ei ole tiennyt olinpaikkaansa.

D on 9.2.2023 torstaina aamulla mennyt asianomistajan luokse kellariin ja allekirjoituttanut asianomistajalla mm. vankeudessa pitämistä ja vakavaa väkivallankäyttöä koskevan suostumuksen. D on tehnyt asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa hovioikeuden hänen syykseen kohdassa 2 lukemalla tavalla ja jättänyt asianomistajan yksin kahlittuna maakellariin.

Torstaina 9.2.2023 illalla D on hakenut asianomistajan maakellarista asunnolleen, jonne asianomistaja on kävellyt lumessa alastomana kahleet jaloissa ja ranteissa. Asunnossa D on sitonut asianomistajan toimenpidetuoliin ja tehnyt asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa sekä seksuaalisia tekoja hovioikeuden hänen syykseen kohdissa 2-4 lukemalla tavalla. D on vienyt asianomistajan takaisin maakellariin ja kahlinnut asianomistajan kellarin lattialle, jossa asianomistaja on ollut yksin seuraavaan aamuun.

Asianomistajan tarkoitus tullessaan D:n luokse on ollut suostua bdsm-toimintaan liittyvään lyhytaikaiseen sitomiseen ja toimintaan, mikä ei aiheuta vahinkoa eikä fyysistä vaaraa. Asianomistajan vapaudenriiston aikana allekirjoittama suostumus ei ole pätevä sen antamisolosuhteet ja sisältö huomioon ottaen. Muuta suostumusta vapaudenriistoon asianomistaja ei ole D:n tavattuaan antanut eikä D ole suostumusta kysynyt tai varmistanut. Suostumus ei poista rikosoikeudellista vastuuta sen vuoksi, että teolla on aiheutettu vakavaa vaaraa asianomistajan hengelle ja terveydelle.

Vapaudenriistossa vapaudenmenetystä on jatkettu yli kolmen vuorokauden. Vapaudenriistossa on aiheutettu vakavaa vaaraa asianomistajan hengelle ja terveydelle hovioikeuden D:n syyksi kohdassa 2 lukemalla tavalla. Vapaudenriistossa on käytetty erityistä julmuutta sulkemalla asianomistaja kahlittuna pitkäksi ajaksi yksin maakellariin asianomistajalle pelkoa ja fyysistä ja psyykkistä kärsimystä aiheuttavissa olosuhteissa. Vapaudenriistossa on käytetty vakavan väkivallan uhkaa. D on kohdistanut asianomistajaan vakavaa väkivaltaa, mitä D:n tarkoitus on ollut jatkaa.

Vapaudenriisto on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä: teossa täyttyy useita eri ankaroittamisperusteita, teko on suunnitelmallinen, olosuhteet, joissa vastaaja on pitänyt asianomistajaa ovat olleet epäinhimilliset ja D on käyttänyt bdsm-suhteeseen liittyvää valta-asemaansa ja asianomistajan luottamusta hyväkseen omien sadististen tarpeidensa tyydyttämiseksi.

Syytekohta 2

Oikeusohjeet

Rikoslain 21 luvun 1 §:n mukaan taposta tuomitaan se, joka tappaa toisen. Myös yritys on rangaistava. Rikoslain 5 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan teko on edennyt rikoksen yritykseksi, kun tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä. Rikoksen yritys on kysymyksessä silloinkin, kun sellaista vaaraa ei aiheudu, jos vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain satunnaisista syistä.

Teko on oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä omaksutun kannan mukaan pääsääntöisesti rangaistavan yrityksen asteella, kun käsillä on konkreettinen vaara rikoksen täyttymisestä. Konkreettinen vaara tarkoittaa lain esitöiden mukaan sitä, että rikoksen täyttymisen tulisi olla tosiasiallisesti mahdollista ja myös käytännössä uskottava vaihtoehto (HE 44/2002 vp, s. 137). Tapon yrityksessä teko on siis edennyt yritykseksi, kun tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan konkreettisen vaaran uhrin kuolemasta, jota hänen on tekohetkellä myös täytynyt pitää menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena (rikoslaki 3 luku 6 § ja esim. HE 44/2002 vp, s. 87-88).

Riidattomat ja riitaiset seikat

Riidatonta on syytekohdan 2 tapon yrityksen teonkuvauksen kappaleet 2-4, 6-7 ja 12 kokonaisuudessaan. Selvennyksenä voidaan todeta, että kappaleen 6 osalta on riidatonta, että D on työntänyt injektioneuloja peniksen varteen eli peniksen ihopoimun läpi. Riitaista asiassa on tapon yrityksen teonkuvauksen kappaleen 1 osalta, onko D yrittänyt tappaa A:n, kappaleen 5 osalta, onko D yrittänyt antaa sähköä A:n sukuelimiin, ja kappaleen 8 osalta, onko A:lle aiheutunut henkitorven tulehdus. Lisäksi riitaista on kappaleen 9 osalta A:n antaman suostumuksen pätevyys, sen rajat ja niiden ylittäminen, allekirjoitetun suostumuksen pätevyys ja suostumuksen vaikutus rikosoikeudelliseen vastuuseen. Vielä riitaista on kappaleen 10 osalta, onko A ollut kahlittuna vastoin tahtoaan, onko D:n tarkoituksena ollut heikentää A:n fyysistä ja psyykkistä terveyttä, sekä kappaleen 11 osalta, onko D suhtautunut piittaamattomasti A:n henkeen ja terveyteen ja onko A:n kuolema D:n menettelyn seurauksena ollut varsin todennäköinen.

Potkiminen ensimmäisen session aikana ja näytön arviointi

Hovioikeus toteaa, että tämän rikosasian valmistelussa ja pääkäsittelyssä on pidetty riidattomana myös puolustuksen taholta teonkuvauksen kappaletta 3 kokonaisuudessaan eli myös siltä osin kuin syyttäjä on väittänyt D:n potkineen A:ta ensimmäisen session aikana. Käräjäoikeudessa D on kiistänyt potkimisen katsoen sen olleen pikemminkin jalalla tönimistä ja kevyttä tallomista (käräjäoikeuden tuomio s. 24). Käräjäoikeus on päätynyt (tuomion s. 62) tältä osin siihen, että D on asianomistajan kertomalla tavalla myös ensimmäisen session aikana tallonut A:ta. Vaikka D on sinänsä tunnustanut syyttäjän väittämän seikan olemassaolon hovioikeudessa, tulee hovioikeuden vielä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 5 §:n 3 momentin mukaisesti harkita, mikä merkitys D:n tunnustuksella on todisteena tästä väitetystä potkimisesta. Teonkuvauksen kappale 3 koskee niin sanottua ensimmäistä sessiota keskiviikon ja torstain välisenä yönä. A ja D eivät ole käräjäoikeudessa tai hovioikeudessa kertoneet mitään väitetystä potkimisesta, eikä se ole ilmennyt myöskään pääkäsittelyssä viitatuista esitutkintakertomuksista. Näin ollen asiassa on jäänyt näyttämättä, että D olisi ensimmäisen session aikana potkinut A:ta, vaikka D on tunnustanut tämän seikan hovioikeudessa. Hovioikeus hyväksyy näin ollen käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, että D on ensimmäisenkin session aikana ainoastaan tallonut A:ta.

A:n väitetystä suostumuksesta ja sen pätevyydestä

Edellä hovioikeuden tuomiossa (s. 22-26) lausutulla tavalla hovioikeus on katsonut toisin kuin käräjäoikeus, että A ei ole pätevästi suostunut vangittuna pitämiseensä eikä sen aikana tapahtuvaan väkivaltaan, joten kyse ei ole miltään osin osapuolten aitoon yhteisymmärrykseen perustuvasta bdsm:stä. Näin ollen yksittäisiä väkivallantekoja ei voida käräjäoikeuden katsomalla tavalla oikeuttaa sillä, että kyse olisi muissa olosuhteissa ollut tavanomaiseen bdsm:ään kuuluneesta väkivallasta, johon A olisi voinut sinänsä suostua.

Sähkön antaminen sukuelimeen ja näytön arviointi

A on kertonut D:n lähestyneen sähköpiiskalla hänen sukuelintään noin 5-6 cm etäisyydellä, jolloin A on huutanut kovasti ”stop stop stop”. D on poistanut sähköpiiskan sukuelimen luota, mutta jatkanut sähköpiiskan käyttöä muualla vartalolla. D on kertonut käyttäneensä sähköpiiskaa eri kohtiin A:n vartaloa ja lopettaneensa A:n sanottua stop. D on kertomansa mukaan kuitenkin lähestynyt sähköpiiskan kärjellä vielä A:n nivusia ja sanonut, että hän päättää, milloin tämä loppuu. A:n ja D:n kertomuksilla on tullut näytetyksi, että D on lähestynyt sähköpiiskalla myös A:n sukuelimiä ja hänen ulkoisesti havaittavan käyttäytymisensä perusteella on ollut ilmeistä, että hänen tarkoituksenaan on ollut antaa sähköpiiskalla sähköä myös A:n sukuelimiin. D on kuitenkin rikoslain 5 luvun 2 §:n 1 momentissa (HE 44/2002 vp, s. 142) tarkoitetulla tavalla vapaaehtoisesti luopunut sähkön antamisesta sukuelimen alueelle, vaikkakin vasta A:n kiellon jälkeen. A on ollut tilanteessa kahlittuna ja D:llä olisi halutessaan ollut mahdollisuus käyttää toimintakuntoista sähköpiiskaa myös A:n sukuelinten alueella. Näin ollen syyte on hylättävä tältä osin.

Henkitorven tulehdus ja näytön arviointi

A on kertonut, että hänellä ei ole ollut mitään tulehduksen oireita saapuessaan Suomeen ja että bdsm-sessioon ryhdyttäessä tulee olla hyvässä kunnossa ja täysin terve. A:n mukaan hän on sairastunut oltuaan pitkän aikaa kylmässä ja vetoisessa maakellarissa. Lääkäri on 17.2.2023 tutkinut A:n ja todennut muun ohella hänellä antibioottihoitoa vaatineen henkitorven tulehduksen (kirjallinen todiste 14). Tulehdukselle ei ole esitetty muita syitä. Näin ollen hovioikeus katsoo, että A:lle on teonkuvauksen mukaisesti aiheutunut henkitorven tulehdus.

Syyte tapon yrityksestä: näytön arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on ollut riidatonta, ja myös tullut A:n ja D:n yhtenevien kertomusten perusteella selvitetyksi, että D on vieraillut A:n luona maakellarissa viimeisen kerran perjantaina 10.2.2023 aamulla, jolloin D on jättänyt maakellarissa alasti kahlittuna olleelle A:lle tämän laukun, lääkkeet, ruokaa, vettä ja lisäpeiton. Myös kirjallisina todisteina esitetyistä valokuvista (kirjallinen todiste 2, s. 252-253 ja 258-264) näkyy ruokapakkauksia, vesipulloja ja peittoja. A:lla on siten ollut perjantaiaamusta alkaen saatavilla ainakin jonkin verran ruokaa, vettä, lääkkeensä ja peittoja.

D:n ilmeisenä tarkoituksena on käräjäoikeudenkin toteamalla tavalla (tuomion s. 61-62) ollut heikentää A:n fyysistä ja psyykkistä terveyttä jättäessään tämän yksin ja ilman valvontaa maakellariin 10.2.2023 aamusta lähtien määrittelemättömäksi ajaksi, kuten myös D on esitutkinnassa (s. 139 ja 142) kertonut. Tätä johtopäätöstä tukevat myös A:n allekirjoittama suostumus ja D:n lähettämät viestit, joissa D kuvaa haluaan pitää orja aina kahlittuna, päättää orjan kohtalosta, murtaa tätä niin fyysisesti kuin henkisesti vankeuden aikana ja jättää orja yksin useiksi päiviksi (kirjalliset todisteet 6 ja 16, esim. s. 400, 449, 455, 471 ja 567).

Tappamisesta D on kertonut siten, että hän uskoo maininneensa A:lle Telegramissa käydyissä keskusteluissa, että pitkäaikainen armoton pahoinpitely ja kiduttaminen sekä pitäminen epäinhimillisissä olosuhteissa johtavat lopulta kuolemaan. Tarkoitus on ollut luoda tunnelmaa sekä kehys sille, että he ovat tilanteessa, jossa tämä riski on olemassa. D:n mukaan tarkoitus ei kuitenkaan ole ollut kuoleman aiheuttaminen suoraan tai epäsuoraan. D on kertonut, ettei tappaminen ole hänelle kiinnostavaa, vaan häntä kiinnostaa kohteen reaktioiden seuraaminen, kuten hän on kertonut myös esitutkinnassa (s. 157). Hovioikeus toteaa, että D:n kertomus ja viestit tukevat sitä johtopäätöstä, että D:n tarkoituksena ei ole ollut surmata A:ta eli ”orjaansa/kipuleluaan”, vaan käyttää tätä mahdollisimman pitkään omien sadististen mieltymystensä täyttämiseen (kirjallinen todiste 16, esim. s. 440 ja 588-589: ”Tappaminen ei ole kiinnostavaa … Tappaminen ei ole pääasia, vaan kärsimys.”).

D:n kertomus jättää täysin avoimeksi sen olennaisen kysymyksen, oliko hänen tarkoituksenaan ja jos oli, niin koska, palata A:n luokse. Tällä on olennainen merkitys arvioitaessa sitä, kuinka suureen kuolemanvaaraan D on A:n saattanut jättäessään tämän yksin kahlittuna maakellariin. Hovioikeus hyväksyy sen käräjäoikeuden johtopäätöksen (tuomion s. 66), ettei D:n tarkoituksena ole ollut saada A:sta pitkäaikaista kidutusorjaa, vaan vierailun on ollut tarkoitus päättyä siten, että A voi palata takaisin kotiinsa 17.2.2023.

Selvää on, että A, jonka terveydentilan ja säännöllisesti tarvitseman lääkityksen D on tiennyt, on ollut maakellarissa D:n tietämällä tavalla kahlittuna ja alasti 10.2.2023 aamusta lukien käytössään se vähäinen ruoka ja vesi, jonka D on hänelle jättänyt. Se, että A on kyennyt soittamaan apua ja että poliisi on vapauttanut A:n 12.2.2023 illalla, on ollut D:n kannalta täysin sattumanvarainen seikka, joten D on tuomittava tapon yrityksestä, jos A:n kuolema on ollut D:n näkökulmasta todennäköisempää kuin se, että A kykenee selviämään hengissä siihen saakka, kunnes hänen on ollut tarkoitus palata kotiinsa.

A on kertonut, että pahinta näin jälkikäteen arvioituna oli hylätyksi tuleminen, minkä seurauksena A oli jo hyvästellyt läheisensä ja harkinnut itsemurhan tekemistä ottamalla yliannostuksen insuliinia. A:lla on ollut käytössään tarvitsemansa lääkkeet sekä vähäinen määrä ruokaa ja vettä, minkä lisäksi maakellarissa on ollut päällä lämpöpatteri. A:n fyysinen tila ei ole ollut 12.2.2023 hänen henkeään uhkaava ja hän on kyennyt itse kävelemään ambulanssin kyytiin (kirjallinen todiste 12 sekä A ja E), vaikka hänen jättämisensä yksin kyseisiin olosuhteisiin on jo 12.2.2023 mennessä vakavasti vaarantanut hänen terveyttään. Sitä, miten A:n terveydentila olisi kehittynyt seuraavien päivien aikana, ellei hän olisi itse kyennyt soittamaan apua, ei voida varmuudella arvioida. Asiassa esitetyn näytön perusteella ei voida poissulkea riittävällä varmuudella sitä vaihtoehtoa, että A:n vangittuna pitäminen ei olisi johtanut seuraavien muutamien päivien kuluessa hänen kuolemaansa, vaikka A:sta esitetyn lääkärinlausunnon mukaan hänen vointinsa olisi todennäköisesti voinut heikentyä henkeä uhkaavasti jo muutaman päivän kuluessa (kirjallinen todiste 12). Näin ollen hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin (tuomion s. 65), että A:n kuolema ei ole D:n tekohetkellä tietämien seikkojen perusteella ollut varsin todennäköinen seuraus. Tätä arviointia tukee se, että D ei ole kohdistanut A:han sellaista vakavia fyysisiä vammoja aiheuttanutta väkivaltaa, joka yhdessä A:n sairauksien kanssa olisi voinut varsin todennäköisesti johtaa A:n kuolemaan vallinneissa olosuhteissa.

Näillä lisäyksillä ja muutoksilla hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset tapon yrityksen osalta (s. 65). Syyte tapon yrityksestä tulee hylätä.

Syytekohta 2 a)

Oikeusohjeet

Pahoinpitelystä tuomitaan rikoslain 21 luvun 5 §:n mukaan se, joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan. Pahoinpitely on 6 §:n mukaan törkeä, jos siinä aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla tai käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Lain esitöiden mukaan raakuudella ja julmuudella on vivahde-ero. Esimerkiksi päähän potkiminen voidaan yleensä katsoa raa'aksi, mutta puolustuskyvyttömään kohdistunut pahoinpitely julmaksi. Raakuudessa painopiste on väkivallan fyysisessä karkeudessa, ja julmuus taas voi ilmetä esimerkiksi puolustuskyvyttömään kohdistuvana väkivaltana. (HE 94/1993 vp, s. 96 ja HE 6/1997 vp, s. 174)

Oikeuskäytännössä on todettu, että puolustuskyvyttömän pahoinpitelemistä ei voida kaikissa tilanteissa pitää erityisen julmana, vaan pahoinpitelyn katsominen erityisen julmaksi edellyttää, että rikokseen liittyy muitakin julmuutta osoittavia piirteitä. Tyypillisesti tällaisina pidetään korkeimman oikeuden toteamin tavoin tarkoituksellista kärsimyksen tai tuskien aiheuttamista taikka niiden pitkittämistä, mutta julmuusarviointiin voivat vaikuttaa myös muut pahoinpitelyn tekotapaan, uhrin ja tekijän asemaan sekä teko-olosuhteisiin liittyvät seikat (KKO 2021:54, kohta 17).

Terveyden vahingoittamisella tarkoitetaan lain esitöiden (HE 93/1994 vp, s. 95) mukaan myös sellaisia tekoja, joiden seuraukset ilmenevät mielisairauksina ja mielenterveyden häiriöinä, mikä on otettava huomioon myös tulkittaessa rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettua vaikeaa ruumiinvammaa ja vakavaa sairautta, jotka voivat olla luonteeltaan myös psyykkisiä edellyttäen, että henkisen terveyden vahingoittuminen on vakavaa (ks. HE 94/1993 vp, s. 96, HE 68/1966 vp, s. 6-7 ja 16 sekä esim. Frände ym., mt. s. 133 ja 247-251, Ojala, Seksuaalirikokset (2. uudistettu painos. Helsinki 2022), s. 151-154 sekä KKO 1998:67 ja KKO 2022:80, kohdat 4-9).

Vaikean ruumiinvamman ja vakavan sairauden arvioinnissa on keskeistä, kuinka merkittävästi vamma tai sairaus kaiken kaikkiaan heikentää uhrin elämänlaatua. Tässä arvioinnissa on merkitystä sekä vamman tai sairauden vaikutuksen kestolla että vamman vakavuudella muutoin. Vaikealta ruumiinvammalta ja vakavalta sairaudelta tulee edellyttää sen asteista vakavuutta, että vamma kulloinkin esitettävän lääketieteellisen selvityksen perusteella vaikuttaa haitallisesti uhrin elämänlaatuun merkittävän ajanjakson ajan. (KKO 2022:80, kohdat 12 ja 13)

Ojalan mukaan (mt. s. 153-154) tulkinta-apuna voidaan käyttää Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan korvausohjeita, jolloin psyykkinen vaikea vamma ja vakava sairaus rinnastuu näiden ohjeiden mukaiseen vaikeaan psyykkiseen haittaan, jossa edellytetään, että henkilö on tarvinnut sairaalahoitoa psykoositasoisen häiriön vuoksi tai säännöllinen psykiatrinen hoitosuhde on kestänyt yli 12 kuukautta ja henkilön toiminnallinen toipuminen on kestänyt yli 12 kuukautta.

Riidattomat ja riitaiset seikat sekä A:n väitetty suostumus

Riidatonta on törkeän pahoinpitelyn teonkuvauksen kappale 1 eli pääpiirteissään se, mitä D on tehnyt kolmessa eri sessiossa A:lle ja mitä fyysisiä ja henkisiä seurauksia A:lle on aiheutunut erityisesti vangittuna pitämisestä. Riitaista on teonkuvauksen kappaleen 2 osalta A:n antaman suostumuksen pätevyys, sen rajat ja niiden ylittäminen, allekirjoitetun suostumuksen pätevyys ja suostumuksen vaikutus rikosoikeudelliseen vastuuseen sekä kappaleen 3 osalta ankaroittamisperusteet ja kokonaistörkeysarvostelu.

A:n väitetyn etukäteen annetun suostumuksen sekä sen pätevyyden, rajojen ja rajojen ylittämisen, allekirjoitetun suostumuksen pätevyyden ja suostumuksen vaikutuksen osalta viitataan edellä hovioikeuden tuomion sivuilla 22-26 lausuttuun. A ei ole pätevästi antanut suostumustaan ruumiilliseen väkivaltaan eikä terveytensä vahingoittamiseen.

Arviointi vakavan sairauden osalta

A on kertonut, että kamalinta D:n menettelyssä oli A:n täydellinen hylkääminen kolmeksi päiväksi, jona aikana A oli joutunut jättämään hyvästit läheisilleen ja harkinnut itsemurhaa. A on tapahtuneen jälkeen ollut stressaantuneempi ja ylitarkkaileva ja hänen diabetes- ja verenpainelääkitystään on jouduttu vaihtamaan. A saa itku- ja paniikkikohtauksia ja hän on menettänyt elämänilonsa eikä hän myöskään luota enää ihmisiin. A ei ole voinut harrastaa bdsm:ää kumppaninsakaan kanssa tapahtumien jälkeen. A on kertonut joka yö tuntevansa kahleet, jotka vetävät häntä pois sängystä, ja nukkuvansa aina pieni valo päällä. A:lla on itsetuhoisia ajatuksia ja hän käy tällä hetkellä psykologilla kerran kuukaudessa. A on kertonut psykologin ehdottaneen hänelle lääkitystä, mutta A ei ole halunnut aloittaa sitä. A on vielä kertonut olevansa työkykyinen ja työelämässä. Hovioikeudella ei ole syytä epäillä A:n kertomusta.

Psykologin 11.12.2023 päivätyn lausunnon (kirjallinen todiste 15) mukaan A:lla ei ole ollut psyykkisiä häiriötä ennen tapahtunutta. Lausunnon mukaan A kärsi selvästi vakavasta traumaperäisestä stressihäiriöstä heti kotimaahansa palattuaan. Myöhemmin tehtyjen arviointien mukaan tilanne oli vielä 10 kuukautta tapahtumien jälkeen lähes sama. Lisäksi A:lla on todettu vakava masennus ja ahdistusta. Tuoreen 6.1.2025 päivätyn psykologin lausunnon (kirjallinen todiste 17) mukaan A:n tila on ollut huonompi kuin aiemmin. A:lla on edelleen voimakasta masennusta.

A:n kertomuksella ja sitä tukevilla kirjallisilla todisteilla hovioikeus katsoo tulleen näytetyksi, että D:n syyksi luettu menettely on aiheuttanut A:lle vaikea-asteisen traumaperäisen stressihäiriön ja vaikean masennustilan.

Hovioikeus toteaa, että vaikea-asteista traumaperäistä stressihäiriötä ja vaikeaa masennusta voidaan sinänsä pitää edellä lausutulla tavalla törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistössä tarkoitettuna vakavana sairautena.

A:n tarvitsema psykiatrinen hoito ja myös hänen toiminnallinen toipumisensa on kestänyt jo selvästi yli 12 kuukautta. A:n psyykkisen tilan häiriintyminen heikentää edelleen merkittävästi hänen elämänlaatuaan. Nämä näkökohdat puoltavat vahvasti sitä johtopäätöstä, että kyse on A:n osalta vakavasta sairaudesta. Tätä vastaan puhuu kuitenkin se, että A ei ole missään vaiheessa ollut osastohoidossa, hän on koko ajan ollut työkykyinen eikä hän ole turvautunut lääkitykseen psyykkisen terveydentilansa kohentamiseksi. Lisäksi on mahdollista, että A:n oireet ovat voineet vaikeutua tai pitkittyä sen vuoksi, ettei hän ole halunnut aloittaa lääkitystä. Punnittuaan näitä näkökohtia kokonaisuutena hovioikeus katsoo, että A:n vaikea-asteista traumaperäistä stressihäiriötä ja vaikeaa masennustilaa ei ole pidettävä tässä tapauksessa laissa tarkoitettuna vakavana sairautena, vaikka A on joutunut hyvin poikkeuksellisen rikoksen uhriksi.

Onko D:n syyksi luettu pahoinpitely ollut erityisen raaka ja julma?

Asiassa on arvioitava, onko pahoinpitely tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla. D:n A:han kohdistama väkivalta ja siinä käytetyt välineet ovat pitkälti riidattomia samoin kuin olosuhteet ja tilanteet eli bdsm-sessiot, joissa väkivaltaa on tehty, sekä näiden sessioiden kestot. Sekä A että D ovat kertoneet samansuuntaisesti väkivallasta ja niihin liittyvistä tilanteista, mitä tukee myös asiassa esitetty kirjallinen todistelu.

A on ollut kahlittuna tai sidottuna, kun D on kohdistanut häneen väkivaltaa maakellarissa tai D:n talossa. Välillä A on ollut kahlittuna makuuasentoon ja välillä seisoma-asentoon. A on joka tapauksessa ollut puolustuskyvytön, koska hän on ollut joko kahlittuna maakellarissa tai sidottuna toimenpidetuoliin kahleet edelleen käsissään ja jaloissaan D:n kohdistaessa häneen eri tekovälineillä (muun muassa pamppu, keppi, ruoska, sähköpiiska, kaasupoltin ja piikkipyörä) moninaista väkivaltaa. Väkivaltaa sisältäneitä sessioita on ollut kolme ja ne ovat olleet kestoltaan pitkiä, viimeinen jopa neljä tuntia. A on ollut koko ajan kahleissa ja suurelta osin myös kahlittuna, mistä on aiheutunut hänelle niin fyysisiä kuin erityisesti henkisiä vammoja. Ottaen huomioon aiemmin sanottu D:n sadistisesta motiivista hovioikeus toteaa, että näissä väkivaltaa sisältäneissä sessioissa D on halunnut aiheuttaa A:lle mahdollisimman paljon ja eri tavoin aitoa ja voimakasta kipua. Koska A:n pätevää suostumusta ei voida katsoa olleen mihinkään häneen kohdistettuun tekoon, ei arvioinnissa voida antaa merkitystä sille, että osa väkivallasta on ollut A:n mielestä bdsm:ään kuuluvaa.

Kokonaisuutena arvostellen D:n syyksi luettu A:han kohdistettu ruumiillinen väkivalta ja myös A:n terveyden vahingoittaminen (pitämällä häntä maakellarissa ja jättämällä hänet epämääräiseksi ajaksi yksin vangittuna maakellariin) eli D:n syyksi luettu pahoinpitely on näin ollen tehty erityisen julmalla tavalla. Pahoinpitelyssä on myös raakuuden piirteitä, mutta fyysinen väkivalta ei ole ollut missään vaiheessa laissa tarkoitella tavalla erityisen raakaa, vaikka D on hetkellisesti aiheuttanut A:lle myös erittäin voimakasta kipua varsinkin sähköpiiskalla ja piikkipyörällä.

Kokonaistörkeysarvostelu: onko törkeä pahoinpitely käsittänyt kidutuksenomaista väkivaltaa?

D on kohdistanut kolmessa eri sessiossa kahlittuna tai muutoin sidottuna olleeseen A:han monimuotoista väkivaltaa ja lopulta jättänyt A:n yksin kahlittuna maakellariin usean vuorokauden ajaksi ilman, että A on tiennyt, onko hänellä mahdollisuutta vapautua hengissä orjuudesta, jota hän oli luullut bdsm-toiminnaksi eli orjuuden jäljittelyksi. Hovioikeus katsoo toisin kuin käräjäoikeus (tuomion s. 66), että varsinkin A:n jättäminen yksin alastomana ja kahlittuna maakellariin epämääräiseksi ajaksi on kokonaisuutena arvostellen kidutuksenomaista fyysistä ja henkistä väkivaltaa, joka on vakavasti loukannut A:n ihmisarvoa ja aiheuttanut A:lle varsinkin voimakasta psyykkistä kärsimystä ja jonka tarkoituksena on ollut murtaa A niin fyysisesti kuin henkisesti (ks. HE 76/2009 vp, s. 28-29). D on käyttänyt väärin bdsm-suhteeseen liittyvää valta-asemaansa ja käyttänyt hyväkseen A:n luottamusta omien sadististen tarpeidensa tyydyttämiseksi. Lisäksi D on kohdistanut puolustuskyvyttömään A:han edellä lausutulla tavalla erityisen julmalla tavalla ruumiillista väkivaltaa sekä vahingoittanut ja vaarantanut tämän terveyttä. A:lle on myös aiheutunut vaikea-asteinen traumaperäinen stressihäiriö ja vaikea masennustila. Kyse on siten myös kokonaisuutena arvostellen törkeästä pahoinpitelystä.

Hovioikeus toteaa, että D on tehnyt A:lle bdsm-sessioissa sekä ruumiillista väkivaltaa että seksuaalisia tekoja sekä syyllistynyt jäljempänä todettavalla tavalla myös törkeään raiskaukseen tunkeutuessaan näytteenottoharjalla A:n penikseen. Nämä selvästi seksuaaliset teot, jotka ovat kohdistuneet A:n sukuelinten ja rintojen alueelle, ja sukupuoliyhteys luetaan D:n syyksi syytekohdissa 3 ja 4.

Syyksilukeminen

D on kohdassa 2 syyllistynyt 9.2.2023 törkeään pahoinpitelyyn siten, että hän on tehnyt asianomistaja A:lle ruumiillista väkivaltaa ja vahingoittanut tämän terveyttä vapaudenriistoa koskevassa syytekohdassa kuvatuissa olosuhteissa.

D on torstaina 9.2.2023 aamulla lyönyt kahleissa maakellarissa ollutta alastonta asianomistajaa kumisella pampulla useita kertoja vartaloon ja raajoihin, polttanut ja yrittänyt polttaa polttimella asianomistajan ihokarvoja, tallonut asianomistajan reisiä, antanut sähköiskuja sähkösauvalla/piiskalla ainakin 15 kertaa asianomistajan vartaloon, käsivarsiin, jalkoihin ja jalkateriin. D on jatkanut väkivallankäyttöä, vaikka asianomistaja on kieltänyt ja huutanut kivusta. Väkivalta on kestänyt puolitoista tuntia. D on jättänyt asianomistajan alastomana kellariin kahlittuna.

D on torstaina 9.2.2023 illalla hakenut asianomistajan maakellarista asunnolleen, jonne asianomistaja on kävellyt lumessa alastomana kahleet jaloissa ja ranteissa. D on sitonut asianomistajan toimenpidetuoliin köydellä ja laittanut pyykkipoikia pitkin asianomistajan vartaloa, ainakin käsivarsien sisäpinnoille, reisien sisäpinnoille, nivustaipeen ihoon ja liikuttelemalla pyykkipoikia aiheuttanut kipua asianomistajalle. D on valuttanut kynttilästä steariinia pitkin asianomistajan ihoa sekä käyttänyt piikkipyörää jalkapohjissa ja lyönyt kepillä asianomistajaa jalkapohjiin. Asianomistaja on huutanut kivusta ainakin jalkapohjiin kohdistuvan väkivallan aikana. Edellä kuvattu menettely on kestänyt neljä tuntia. D on vienyt asianomistajan takaisin kellariin ja kahlinnut seinään kiinni. Asianomistaja on ollut yön yksin kellarissa.

Asianomistajalle on aiheutunut D:n menettelystä osin voimakasta kipua ja fyysisinä vammoina nirhaumaa/ruhjetta kämmeniin, kyynärvarsiin, säären alaosiin ja nilkkoihin, turvotusta kämmeniin, ihorikkoa akillesjänteiden päälle, nirhaumaa vatsalle ja reisiin, henkitorven tulehdus sekä psyykkisenä seurauksena traumaperäinen stressihäiriö ja masennustila.

Asianomistajan tarkoitus tullessaan D:n luokse on ollut suostua bdsm-toimintaan liittyvään lyhytaikaiseen sitomiseen ja toimintaan, mikä ei aiheuta vahinkoa eikä fyysistä vaaraa. D on asianomistajan ollessa maakellarissa kahlittuna allekirjoituttanut asianomistajalla mm. vakavaa väkivallan käyttöä ja kuolemaan johtavaa kohtelua koskevan suostumuksen. Se ei ole pätevä sen antamisolosuhteet ja sisältö huomioon ottaen. Muuta suostumusta väkivallan käyttöön asianomistaja ei ole D:n tavattuaan antanut eikä D ole suostumusta kysynyt tai varmistanut. Suostumus ei poista rikosoikeudellista vastuuta sen vuoksi, että D:n asianomistajaan kohdistama terveyden loukkaus on ollut vakava ja aiheuttanut vakavaa vaaraa asianomistajan hengelle ja terveydelle.

D on pitänyt asianomistajaa 9.2.2023 aamuyöstä alkaen vastoin tämän tahtoa talviaikaan kahlittuna ja alastomana maakellarissa, tehnyt kolmessa eri tilanteessa asianomistajalle väkivaltaa ja jättänyt mm. diabetesta sairastavan asianomistajan maakellariin yksin ja ilman valvontaa 10.2.2023 aamusta lähtien määrittelemättömäksi ajaksi. Asianomistajalla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa liikkumiseensa ja ravinnon saantiinsa. D:n tarkoituksena on ollut tällä menettelyllä heikentää asianomistajan fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Kukaan muu kuin D ei ole tiennyt asianomistajan olinpaikkaa. D:n tiedossa on ollut asianomistajan sairaudet ja hänen niihin tarvitsemansa päivittäinen lääkitys ja säännöllinen ravinto ja vesi. D on pitänyt asianomistajaa vähällä ravinnolla ja vedellä. Asianomistajan lääkkeet ovat olleet D:n hallussa perjantaihin 10.2.2023 asti.

Asianomistaja on onnistunut neljän vuorokauden vapaudenriiston ja väkivallan jälkeen irrottamaan kahleet seinäkiinnityksestä luultuaan D:n poistuneen asuintilaltaan ja saanut otettua puhelimensa ja soitettua hätäkeskukseen 12.2.2023 kello 19:43. Poliisi on vapauttanut asianomistajan kahleista ja kellarista 12.2.2023 illalla.

Pahoinpitely on tehty erityisen julmalla tavalla. D on kohdistanut maakellariin kahlitsemisen ja tuoliin sitomisen vuoksi puolustuskyvyttömään asianomistajaan pitkäkestoista kidutuksenomaista väkivaltaa useilla eri välineillä, sähköpiiskalla, kaasupolttimella, erilaisilla ruoskilla, kumipampulla, ja kuumalla steariinilla. Rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä huomioon ottaen teon suunnitelmallisuus ja kesto, asianomistajan vapaudenriisto ja muut teko-olosuhteet sekä D:n sadistinen motiivi ja se, että D on käyttänyt bdsm-suhteeseen liittyvää valta-asemaansa ja asianomistajan luottamusta hyväkseen omien tarpeidensa tyydyttämiseksi.

Syytekohta 2 b)

Koska D:n on edellä katsottu syyllistyneen törkeään vapaudenriistoon, asiassa ei ole tarpeen lausua vaihtoehtoisesta heitteillepanoa koskevasta syytteestä.

Syytekohta 3

Oikeusohjeet

Rikoslain 20 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan seksuaalisesta kajoamisesta tuomitaan se, joka koskettelemalla tai muulla tavoin tekee muun kuin raiskausta koskevassa säännöksessä tarkoitetun seksuaalisen teon sellaiselle henkilölle, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti, tai saa tämän ryhtymään sellaiseen tekoon, ja teko olennaisesti loukkaa tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Pykälän 2 momentin mukaan henkilön osallistumista seksuaaliseen tekoon ei ole pidettävä vapaaehtoisena, jos 1) hän ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavalla ilmaissut osallistuvansa siihen vapaaehtoisesti; 2) hänet on pakotettu seksuaaliseen tekoon käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkauksella; tai 3) hän ei ole voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan muun muassa pelkotilansa tai erityisen valta-aseman vakavan väärinkäytön vuoksi.

Sen lisäksi, mitä käräjäoikeus on kirjannut seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta (tuomion s. 68-69), hovioikeus toteaa, että seksuaalisella teolla tarkoitetaan rikoslain 20 luvun 23 §:n 2 momentin mukaan sellaista tekoa, joka tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen. Seksuaalisuutta voi liittyä monenlaisiin tekoihin ja toimiin, ja käsitykset tekojen seksuaalisuudesta vaihtelevat. Myös teko-olosuhteet vaikuttavat teon seksuaalisuuteen. Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkauksen olennaisuutta taas tulee arvioida teon laatu, osapuolten välinen suhde ja muut teon olosuhteet huomioon ottaen. Loukkauksen olennaisuutta koskevan edellytyksen täyttymistä voivat lisätä esimerkiksi seksuaalisen teon jatkaminen uhrin kielloista tai estelyistä huolimatta ja olosuhteet, joissa uhrin on vaikeaa estää tai lopettaa teon kohteeksi joutuminen sanoin tai teoin. (HE 13/2022 vp, s. 108)

Seksuaalinen kajoaminen on luvun 4 §:n 1 momentin mukaan törkeä muun muassa, jos siinä käytetään tai uhataan käyttää vakavaa henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai rikos tehdään erityisen nöyryyttävällä tavalla ja seksuaalinen kajoaminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Seksuaalisen kajoamisen ja raiskauksen tunnusmerkistötekijöitä arvioidaan niitä koskevien esityölausumien mukaan samalla tavalla siltä osin kuin säännöksissä on kyse samoista tunnusmerkistötekijöistä. Näin ollen alla viitattu esitöissä ja oikeuskirjallisuudessa sanottu vapaaehtoisuudesta sekä ankaroittamisperusteiden osalta vakavasta henkilöön kohdistuvasta väkivallasta ja erityisen nöyryyttävästä tekotavasta koskee sekä raiskausta että seksuaalista kajoamista (esim. HE 13/2022 vp, s. 108 ja 110). Tulkinta-apua voidaan hakea myös väkivaltarikoksia koskevasta oikeuskäytännöstä (HE 13/2022 vp, s. 107).

Henkilön osallistumista sukupuoliyhteyteen ja muihin seksuaalisiin tekoihin voidaan pitää vapaaehtoisena, kun hän on osallistunut siihen omasta valinnastaan, joka hänellä on ollut riittävä kyky ja vapaus tehdä (valinnanmahdollisuus). Vapaaehtoisuutta arvioitaessa on siten kiinnitettävä huomiota asianomistajan kykyyn vapaasti päättää seksuaalisesta itsemääräämisoikeudestaan eli onko hänellä ollut olosuhteet huomioon ottaen kohtuullinen mahdollisuus jättää osallistumatta tekoihin. Tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä sitä, että toinen nimenomaisesti kieltäytyy taikka fyysisesti tai sanallisesti vastustelee tai muuten puolustautuu. (HE 13/2022 vp, s. 108 ja s. 98-105)

Laista ja sen esitöistä ilmenevällä tavalla asianomistajan vapaaseen tahdonmuodostukseen ja sen ilmaisemiseen voidaan vaikuttaa monin tavoin, joista pelkkä suostuttelu ja muut vastaavat vaikuttamistavat eivät vielä poista vapaaehtoisuutta. Arvioitaessa sitä, onko toinen pakotettu väkivallalla seksuaalisiin tekoihin, on syytä kiinnittää huomiota paitsi siihen, kuinka voimakasta väkivaltaa käytetään, myös teko-olosuhteisiin kokonaisuudessaan. Väkivallaksi voidaan katsoa lieväkin voimankäyttö, kuten toisen kiinni- ja aloillaan pitäminen. (HE 13/2022 vp, s. 98 ja 101)

Henkilön osallistumista ei voida pitää vapaaehtoisena, jos hänet on pakotettu siihen uhkauksella. ”Pakottaa” tarkoittaa esitöiden mukaan sitä, että käytetyn uhan on oltava asteeltaan ja olosuhteet huomioon ottaen sellaista, että se riittää murtamaan toisen tahdon siten, että tämä tekee kuten pakottaja haluaa. Kysymykseen tulee sekä väkivallalla uhkaaminen että muu vakava uhkaus, jolla toinen pakotetaan seksuaalisiin tekoihin. Uhan ei edellytetä olevan välitön, vaan myös uhkaus tehdä väkivaltaa tai muu vakava teko vastaisuudessa sisältyy tunnusmerkistöön. Väkivallan uhan pakottavuutta arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota paitsi siihen, kuinka vakavalla väkivallalla uhataan, myös teko-olosuhteisiin kokonaisuudessaan. Uhkaus voi olla pakottava, jos se kohdistuu elämän perusedellytyksiin kuten terveyteen tai muihin keskeisiin tarpeisiin. Uhkauksen tulee olla luonteeltaan sellainen, että se saa kohteena olevan henkilön taipumaan uhkaukseen. Uhkaus voi olla pakottava jo silloin, kun seurauksena oleva vahinko on vakava ja tekijä esittää uhkauksen niin, että toinen pitää sen toteutumista varteenotettavana mahdollisuutena, jos hän ei alistu sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaaliseen tekoon. (HE 13/2022 vp, s. 102-103)

Pelkotilalla, jossa henkilö ei ole voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan, tarkoitetaan esimerkiksi pelon aiheuttamaa tilaa, joka lamauttaa henkilön tahdonilmaisukyvyn. Lisäksi pelkotilalla tarkoitetaan tilanteita, joissa henkilö pitää vastentahtoisuuden ilmaisemista liian vaarallisena. Pelkotilan syntymiseen voivat vaikuttaa muun muassa tilanteen olosuhteet ja osapuolten välinen suhde ja se voi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen käyttäytyy aggressiivisesti tai uhkaavasti tai teon kohde muusta syystä kokee tilanteen vaaralliseksi, vaikka nimenomaista uhkausta ei esitetäkään. Pelkotilan ei tarvitse syntyä toisen osapuolen käyttäytymisestä, vaan se voi syntyä myös teko-olosuhteista (HE 13/2022 vp, s. 103-104 ja Ojala, mt. s. 129-130).

Rikoslain 20 luvun 1 ja 3 §:ssä tarkoitettu erityisen valta-aseman vakava väärinkäyttäminen koskisi sellaista toimintaa, jonka seurauksena toinen ei voi muodostaa tai ilmaista tahtoaan eli päättää vapaaehtoisesti seksuaalisesta itsemääräämisoikeudestaan. Väärinkäyttämisellä tarkoitetaan puuttumista valtasuhteen perusteena olevaan seikkaan, mutta väärinkäyttäminen ei välttämättä edellyttäisi nimenomaista uhkausta tai viittaamista valtasuhteen perusteena olevaan seikkaan (esim. työ- tai hoitosuhde tai henkinen valta-asema). Säännöksessä tarkoitettu valta-asema kattaa esitöiden mukaan tilanteet, joissa yhdellä osapuolella on toiseen nähden henkinen yliote taikka valta vaikuttaa tämän etuun tai asemaan. Valta-aseman perustetta ei ole rajattu ja kysymykseen tulevat siten muutkin kuin muodolliset valta-asemat (ks. KKO 2014:17 (kansanparantaja-tapaus) ja Ojala, mt. s. 132-133). Säännöksessä tarkoitetun valta-aseman tulee kuitenkin olla merkitykseltään erityisen suuri. Valtasuhteen merkittävyyttä harkittaessa on syytä arvioida suhteen merkitystä elämän perusedellytysten kuten toimeentulon, työsuhteen, asumisen, terveyden, hengellisten tai muiden keskeisten tarpeiden tai perusvapauksien kannalta. Tekijän tahallisuuden tulee luonnollisesti ulottua pelkotilaan ja erityisen valta-aseman vakavaan väärinkäyttöön. (HE 13/2022 vp, s. 104-105)

Ankaroittamisperusteena vakavalla henkilöön kohdistuvalla väkivallalla tarkoitetaan esitöiden mukaan vakavampaa väkivaltaa kuin kiinnipitäminen, kaataminen, kämmenellä tai nyrkillä lyöminen, potkiminen ja raahaaminen, mutta väkivallan ei kuitenkaan voimakkuudeltaan tarvitse täyttää törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistössä tarkoitettua väkivaltaa. (HE 13/2022 vp, s. 101, 106 ja 110)

Erityisen nöyryyttävästä tekotavasta voi olla kyse tilanteessa, jossa uhri sidotaan ja alistetaan piiskaamiselle tai tämä pakotetaan sadomasokistisen toiminnan kohteeksi. Nöyryyttävänä tekotapana voidaan pitää myös sukupuoliyhteyden tai muun seksuaalisen kanssakäymisen kuvaamista. Erityisen nöyryyttävä tekotapa on myös jossain määrin rinnasteinen erityisen henkisen kärsimyksen aiheuttamiselle, joka on myös törkeän seksuaalisen kajoamisen ja törkeän raiskauksen ankaroittamisperuste. Rikoksen kvalifioinnin pitää perustua objektiivisiin seikkoihin ja törkeydeltä edellytetään perusmuotoista tekoa olennaisesti moitittavampaa menettelyä. (HE 13/2022 vp, s. 107 ja KKO 2017:69 sekä Frände ym., mt. s. 135-136, Ojala, mt. s. 164 ja Tapanila, Antti: Seksuaalirikokset ja oikeudenkäynti (Helsinki 2023), s. 62)

Riidattomat ja riitaiset seikat

Riidatonta on syytekohdan 3 teonkuvauksen kappaleet 4-6 kokonaisuudessaan, kappale 4 sillä tarkennuksella, että D on työntänyt injektioneuloja A:n peniksen ihopoimun läpi. Riitaista asiassa on teonkuvauksen kappaleiden 1 ja 2 osalta ja muutoinkin, onko D tehnyt A:lle seksuaalisia tekoja vastoin tämän suostumusta. Sessiot ja niiden kestot sekä D:n A:han kohdistamat seksuaaliset teot ovat sähköpiiskan käyttöä lukuun ottamatta riidattomia. Riitaista on kappaleen 3 osalta ollut, onko D yrittänyt antaa sähköpiiskalla sähköä A:n sukuelimiin, miltä osin hovioikeus on jo edellä katsonut, että D on vapaaehtoisesti luopunut käyttämästä sähköpiiskaa A:n sukuelimiin (hovioikeuden tuomio s. 31-32). Kappaleen 7 osalta on riitaista, onko A osallistunut tekoihin vapaaehtoisesti, onko A pakotettu tekoihin väkivallalla, onko A ollut pelkotilassa ja onko D käyttänyt vakavasti väärin erityistä valta-asemaansa. Riitaista on vielä, onko D pyrkinyt aiheuttamaan A:lle mahdollisimman paljon kipua ja kärsimystä omien sadististen tarpeidensa tyydyttämiseksi. Riitaista on kappaleen 8 osalta, ovatko teot loukanneet A:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta, ja kappaleen 9 osalta syytteessä vedotut ankaroittamisperusteet (vakava henkilöön kohdistuva väkivalta, erityisen nöyryyttävä tekotapa) ja kokonaistörkeys.

A:n väitetyn etukäteen annetun suostumuksen sekä sen pätevyyden, rajojen ja niiden ylittämisen, allekirjoitetun suostumuksen pätevyyden ja suostumuksen vaikutuksen osalta viitataan edellä hovioikeuden tuomion sivuilla 22-26 lausuttuun. A ei ole pätevästi antanut suostumustaan ruumiilliseen väkivaltaan eikä terveytensä vahingoittamiseen. Seuraavaksi arvioidaan vielä, onko A käräjäoikeuden katsomalla (tuomion s. 69-70) tavalla tästä huolimatta suostunut vapaaehtoisesti sadomasokistiseen seksiin, jonka harjoittamista varten hän oli saapunut D:n luokse.

Törkeä seksuaalinen kajoaminen: näytön arviointi ja johtopäätökset A:n vapaaehtoisesta osallistumisesta tekoihin

Edellä lausutulla tavalla D on syyllistynyt kohdassa 2 törkeään pahoinpitelyyn, jonka yhteydessä hänen syykseen ei ole luettu niitä seksuaalisesti olennaisesti tekoja (piikkipyörän käyttö nännien ympärillä, sähköstimulaattorin käyttö sukuelimien alueella ja neulojen työntäminen peniksen ihopoimun läpi), jotka ovat jääneet arvioitaviksi syytekohdan 3 yhteydessä. D on teonkuvauksen kappaleen 4 mukaisesti niin sanotussa kolmannessa sessiossa riidattomasti sitonut asianomistajan toimenpidetuoliin köydellä ja laittanut pyykkipoikia käsivarsien sisäpinnoille, reisien sisäpinnoille ja nivustaipeen ihoon sekä liikutellut pyykkipoikia. D on valuttanut kynttilästä steariinia pitkin asianomistajan ihoa, työntänyt useita injektioneuloja asianomistajan peniksen varteen ja käyttänyt sähköstimulaattoria laittamalla toisen tarraelektronin asianomistajan peniksen päälle ja toisen kivespussiin sekä käyttänyt piikkipyörää nännien ympärillä ja jalkapohjissa ja lyönyt kepillä asianomistajaa jalkapohjiin. Vaikka kyse on yhdestä ja samasta bdsm-sessiosta, käsittää se sekä ruumiillista väkivaltaa että seksuaalisia tekoja, jotka tulevat arvioiduiksi omina rikoksinaan kohdissa 2-3.

A on kertonut (käräjäoikeuden tuomio s. 37) olleensa tapahtumien olosuhteista johtuen niin peloissaan, ettei hän ollut pystynyt saamaan kolmannesta sessiosta sellaista mielihyvää, jota hän olisi voinut saada jossain toisessa tilanteessa. Hänellä oli ollut kahleet käsissään ja jaloissaan. A oli ollut niin heikossa kunnossa, että hän oli juuri ja juuri pysynyt pystyssä. Jossain vaiheessa hän murtui henkisesti. A on kertonut kokeneensa session sinänsä tavallisena bdsm:nä ja nauttineensa kaikesta muusta paitsi piikkipyörästä. A:n mukaan hän oli kolmannessa sessiossa pelännyt D:n reaktioita ja tämän tekoja eli sitä, mitä D saattaa tehdä A:lle sessiossa. D oli jatkanut piikkipyörän käyttöä A:n kielloista huolimatta, kuten D oli aiemmin toisessa sessiossakin jatkanut sähköpiiskan käyttöä. A oli kokenut, että hänen on pitänyt suostua kaikkeen, mitä D oli halunnut. Sekä A että D ovat kertoneet A:n murtuneen itkuun session aikana. A:n mukaan murtuminen johtui piikkipyörästä, jota D oli käyttänyt vielä 2-3 minuuttia A:n jalkapohjiin A:n pyydettyä lopettamaan. Maakellarissa olleen A:n jalkapohjat olivat olleet tavallista herkemmät diabeteksesta ja lumessa avojaloin kävelemisestä johtuen.

Käräjäoikeus on painottanut (tuomion s. 69-70) A:n seksuaalisiin tekoihin antamaa suostumusta arvioidessaan sitä, että A on pitänyt kolmannessa sessiossa tehtyjä seksuaalisia tekoja tavanomaisena bdsm:nä, joka oli tuottanut A:lle mielihyvää, ja ettei A ole ilmaissut missään vaiheessa, että teot olisivat olleet hänen tahtonsa vastaisia. Tämä pitää sinänsä paikkansa, mutta tällainen arviointi sivuuttaa ne olosuhteet, joissa D on pitänyt A:ta ennen kolmatta sessiota ja varsinkin sen, että A:lle oli toisen session lopuksi sitoumusta allekirjoittaessaan selvinnyt, että kyse ei ole bdsm:stä eli leikistä, vaan että D voi sadistina oikeasti orjuuttaa ja kiduttaa häntä ilman yhteisiä pelisääntöjä. Olosuhteisiin on siten D:nkin ymmärtämällä tavalla liittynyt A:n näkökulmasta vaara hänen terveydelleen eli vaara hänen vangittuna pitämisensä jatkamisesta maakellarissa siten kuin sittemmin on 10.2.2023 lukien käynytkin. A ei ole vallinneissa olosuhteissa kyennyt muodostamaan ja ilmaisemaan vapaasti tahtoaan siitä, haluaako hän kolmatta sessiota ja sen aikana tehtäviä seksuaalisia tekoja eikä hänellä ole ollut kohtuullista mahdollisuutta kieltäytyä seksuaalisista teoista. A on siten pakotettu väkivallalla ja sen uhalla suostumaan seksuaalisiin tekoihin. Sitoumuksen allekirjoittamista edeltäneet tapahtumat sekä olosuhteet huomioon ottaen hovioikeus pitää uskottavana, että viimeistään sitoumuksen allekirjoittamisen jälkeen A on pelännyt D:tä ja ollut pelkotilassa siten, ettei ole voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan tuleviin tekoihin osallistumisesta. Myös D:n on täytynyt pitää sitä varsin todennäköisenä vallinneissa olosuhteissa ottaen huomioon se, kuinka hänen toimintansa on selvästi poikennut bdsm:ssä vakiintuneista toimintatavoista, joilla pyritään varmistamaan osapuolten suostumus. Tätä johtopäätöstä tukee se, että A on kolmannen session aikana itkenyt ja murtunut henkisesti.

Koska A:n pätevää suostumusta ei voida katsoa olleen mihinkään häneen kohdistettuun väkivaltaan eikä seksuaalisiin tekoihin, ei törkeän seksuaalisen kajoamisen rikosoikeudellisessa arvioinnissa voida antaa merkitystä sille, että menettely on ollut A:n mielestä tavallista bdsm:ää, josta hän on myös tietyiltä osin nauttinut. Teot ovat olleet erityisesti A:n näkökulmasta seksuaalisesti olennaisia ja loukanneet A:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti ottaen huomioon tekoja edeltävät tapahtumat ja olosuhteet kokonaisuudessaan sekä se, ettei A käytännössä ole voinut estää tai lopettaa tekojen kohteeksi joutumista.

D:n menettelyä on voimakkaasti ohjannut sadistinen motiivi eli halu tuottaa ja nähdä aitoa ja voimakasta kipua. A:n motiivi D:n luona vierailulle on ollut nautinnon hakeminen tavanomaisessa bdsm-toiminnassa, jossa jäljitellään väkivaltaa ja tässä tapauksessa erityisesti ”orjuutta”. A:n, joka on masokisti, tarkoituksena ei ole ollut vaarantaa omaa terveyttään, mistä syystä hän on etukäteen informoinut D:tä sairauksistaan ja niiden vaatimasta säännöllisestä lääkityksestä. A on luottanut siihen, että D noudattaa osaltaan bdsm:n tavanomaisia pelisääntöjä ja kunnioittaa A:n tahtoa. D:llä on tässä asetelmassa ollut selvä valta-asema, jonka perusteella D:llä on ollut päätösvalta A:n vangittuna pitämisestä ja myös A:n terveydestä. Valta-asemaa arvioitaessa on otettava osapuolten erisuuntaisten motiivien lisäksi huomioon se, että vapaudenriisto ja muu D:n menettely on alkanut heti A:n saavuttua lentokentälle, toiminnan rajoista ei ole osapuolten kesken sovittu mitään ja tapahtumat ovat edenneet tyypillisestä bdsm:stä poiketen vastoin käsitystä, joka A:lla on ollut D:n luo tullessaan. Lisäksi on otettava huomioon olosuhteet kokonaisuudessaan ja D:n A:lla allekirjoituttama sitoumus. Edellä sanottu viittaa siihen, että D:llä on ollut vahva henkinen yliote A:sta, joka on ollut selvästi alisteisessa asemassa D:hen nähden ja täysin D:n armoilla. D on ollut tästä tietoinen ja tätä erityistä valta-asemaansa vakavasti väärinkäyttäen kohdistanut A:han haluamaansa väkivaltaa ja seksuaalisia tekoja. D ei ole noudattanut bdsm:n sääntöjä.

Onko kyseessä törkeä seksuaalinen kajoaminen?

Asiassa on arvioitava, onko teossa käytetty vakavaa henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai onko teko tehty erityisen nöyryyttävällä tavalla. Mikäli ankaroittamisperuste tai -perusteita tulee näytetyksi, on lisäksi arvioitava, onko teko kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Vakavalla väkivallalla tarkoitetaan edellä lausutulla tavalla väkivaltaa, jonka ei tarvitse täyttää törkeän pahoinpitelyn kvalifiointiperusteita mutta jonka tulee olla vakavampaa kuin kiinnipitäminen, kaataminen, kämmenellä tai nyrkillä lyöminen, potkiminen tai raahaaminen. Lain esitöissä kuvatut väkivallanteot liittyvät tavanomaisiin seksuaalirikoksiin, eivät niinkään sadomasokistiseen seksiin. On kuitenkin perusteltua pitää laissa tarkoitettuna vakavana väkivaltana sellaista sadomasokistisen seksin yhteydessä tapahtuvaa sitomista, kahlitsemista ja tällöin uhriin kohdistettavaa väkivaltaa, johon osallistuja ei ole antanut pätevää suostumusta. Väkivallan ei tällöinkään tarvitse voimakkuudeltaan täyttää törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistössä tarkoitettua väkivaltaa.

A:ta on seksuaalisia tekoja edeltävästi ja myös niiden jälkeen riidattomasti pidetty koko ajan kahleissa ja kolmatta sessiota lukuun ottamatta vangittuna maakellarissa epäinhimillisissä oloissa. Kolmas sessio on kestänyt neljä tuntia ja sen aikana D on monin eri tavoin kohdistanut sadomasokistisia tekoja, niin ruumiillista väkivaltaa kuin myös seksuaalisia tekoja, toimenpidetuoliin sidottuna olleeseen A:han, jolla on ollut sekä käsissään että jaloissaan kahleet. A:lla olleet kahleet ja kahlittuna pitäminen ovat aiheuttaneet hänelle niin fyysisiä vammoja (kipua ja hiertymiä) kuin myös vahingoittaneet hänen mielenterveyttään. D on osittain myös videokuvannut ja valokuvannut A:han kohdistuneet tekonsa. Suostumuksellisen bdsm-session puitteissa tekoa ei sellaisenaan pidettäisi erityisen nöyryyttävänä. Koska A:n pätevää suostumusta ja sen mukaista vapaaehtoista osallistumista tekoihin ei aiemmin todetun mukaisesti voida katsoa olleen, seksuaaliset teot on katsottava tehdyn erityisen nöyryyttävällä tavalla ottaen lisäksi huomioon tekoja edeltäneet ja niitä seuranneet olosuhteet kokonaisuudessaan. D on myös kohdistanut A:han vakavaa väkivaltaa kolmannen session seksuaalisten tekojen yhteydessä, mikä on osin erikseen luettu D:n syyksi kohdassa 2 törkeänä pahoinpitelynä. Hovioikeus toteaa selvyyden vuoksi, että D on luopunut toisessa sessiossa antamasta sähköpiiskalla sähköä A:n sukuelimiin ja että muutoin toisen session väkivalta on luettu D:n syyksi kohdassa 2.

Seksuaalisia tekoja sisältänyt sessio on riidattomasti kestänyt neljä tuntia. D:n suunnitelmallisuutta ilmentää A:n sitominen toimenpidetuoliin köydellä ja tekoihin varustautuminen erilaisilla tekovälineillä (pyykkipojat, kynttilän steariini, piikkipyörä, keppi, injektioneulat ja sähköstimulaattori). D on ollut tietoinen A:n eri sairauksista, kuten diabeteksesta, joka on lisännyt A:n tuntemaa kipua jaloissa. Ottaen vielä huomioon, että D:n tarkoituksena on ollut aiheuttaa mahdollisimman paljon kipua saadakseen kivun näkemisestä itselleen tyydytystä, tekoa on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Syyksilukeminen

D on kohdassa 3 syyllistynyt 9.2.2023 törkeään seksuaaliseen kajoamiseen siten, että hän on tehnyt asianomistaja A:lle koskettelemalla ja muulla tavoin seksuaalisia tekoja.

Seksuaaliset teot ovat tapahtuneet syytekohdassa 1 kuvatun vapaudenriiston aikana, johon asianomistaja ei ole antanut suostumustaan, ja "kolmannessa sessiossa", jossa D on lisäksi tehnyt asianomistajalle syytekohdassa 2 kuvattua ruumiillista väkivaltaa, johon asianomistaja ei ole antanut suostumustaan.

D on asunnossaan sitonut asianomistajan toimenpidetuoliin köydellä. D on työntänyt useita injektioneuloja asianomistajan peniksen varteen ja käyttänyt sähköstimulaattoria laittamalla toisen tarraelektronin asianomistajan peniksen päälle ja toisen kivespussiin sekä käyttänyt piikkipyörää nännien ympärillä.

D on osittain videoinut/kuvannut teon.

D:n menettelystä on aiheutunut asianomistajalle verenvuotoa neulanrei'istä peniksessä ja peniksen iholle pistojälkiä.

Asianomistajan osallistumista seksuaalisiin tekoihin ei ole pidettävä vapaaehtoisena, koska asianomistaja on pakotettu seksuaalisiin tekoihin käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa, johon asianomistaja ei ole pätevästi etukäteen suostunut eikä asianomistaja ole voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan vapaudenriistosta ja väkivallan käytöstä johtuvan pelkotilansa ja/tai D:n erityisen valta-aseman vakavan väärinkäytön vuoksi. D:n erityinen valta-asema on perustunut sadomasokistiseen bdsm-suhteeseen, jossa asianomistaja on ollut alistuva osapuoli "orja" ja D dominoiva osapuoli "master/herra". D ei ole noudattanut bdsm-suhteeseen liittyviä sääntöjä ja rajoja vaan on pyrkinyt omien sadististen tarpeidensa tyydyttämiseksi aiheuttamaan asianomistajalle mahdollisimman paljon kipua ja kärsimystä.

Teot ovat olleet tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen seksuaalisesti olennaisia ja loukanneet asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta.

Seksuaalisessa kajoamisessa on käytetty vakavaa henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa ja se on tehty erityisen nöyryyttävällä tavalla asianomistaja kahlehtimalla ja sitomalla tämän ollessa sadomasokistisen toiminnan kohteena sekä asianomistajan muu kohtelu koko bdsm-toiminnan aikana. Rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä huomioon ottaen kahden ankaroittamisperusteen toteutuminen, teon suunnitelmallisuus ja D:n tiedossa ollut asianomistaja sairaus, mikä on lisännyt asianomistajan tuntemaa kipua.

Syytekohta 4

Oikeusohjeet

Rikoslain 20 luvun 1 §:n mukaan raiskauksesta tuomitaan se, joka on sukupuoliyhteydessä sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti.

Henkilön osallistumista sukupuoliyhteyteen ei ole pidettävä vapaaehtoisena, jos hän ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavalla ilmaissut osallistuvansa siihen vapaaehtoisesti; hänet on pakotettu sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkauksella; tai hän ei ole voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan muun muassa pelkotilansa tai erityisen valta-aseman vakavan väärinkäytön vuoksi.

Raiskaus on luvun 2 §:n mukaan törkeä muun muassa, jos siinä käytetään tai uhataan käyttää vakavaa henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai jos se tehdään erityisen raa’alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla ja raiskaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Vapaaehtoisuuden, pelkotilan ja erityisen valta-aseman vakavan väärinkäytön osalta viitataan edellä syytekohdan 3 yhteydessä todettuihin oikeusohjeisiin, samoin vakavan väkivallan ja erityisen nöyryyttävän tekotavan osalta.

Riidattomat ja riitaiset seikat

Riitaista asiassa on teonkuvauksen kappaleen 1 osalta onko A osallistunut sukupuoliyhteyteen vapaaehtoisesti, kappaleen 2 osalta onko näytteenottoharja työnnetty virtsarakkoon saakka, kappaleen 3 osalta A:n suostumus ja sen rajat ja kappaleen 4 osalta A:n vapaaehtoisuus ja kyky ilmaista tai muodostaa tahtoaan pelkotilan tai D:n valta-aseman väärinkäytön vuoksi. Riitaista on vielä kappaleen 5 osalta ankaroittamisperusteet ja kokonaistörkeys.

A:n suostumuksen ja sen rajojen osalta viitataan edellä aiemmin suostumuksesta yleisesti ja suostumuksesta syytekohdissa 1-4 todettuun.

Vapaaehtoisuuden eli väkivallalla pakottamisen, pelkotilan ja valta-aseman väärinkäytön arvioinnin osalta viitataan edellä syytekohdassa 3 todettuun.

Väitetty sukupuoliyhteys: näytteenottoharjan työntäminen penikseen ja sen törkeysarviointi

Asiassa on ollut riitaista, onko D työntänyt näytteenottoharjan A:n virtsarakkoon saakka. Lääkäri on arvioinut sairauskertomusmerkintöjen ja poliisin toimittaman video- ja kuvamateriaalin perusteella antamassaan lääkärinlausunnossa (kirjallinen todiste 13), että videolla harja näyttäisi yltävän aina virtsarakkoon saakka. A on käräjäoikeuden tuomiosta (s. 37) ilmenevällä tavalla kertonut, että D oli koskettanut virtsarakon lähellä olevaa lihasta. A:n ja D:n mukaan harja ei ollut mennyt virtsarakkoon saakka. A:lta ei ollut tullut virtsaa teon aikana. Asiassa on jäänyt vastoin A:n ja D:n kertomuksia näyttämättä, että D olisi työntänyt näytteenottoharjan A:n virtsarakkoon saakka. Kyse on joka tapauksessa ollut sukupuoliyhteydestä, joka täyttää raiskauksen tunnusmerkistön.

Raiskauksen ankaroittamisperusteet ja kokonaistörkeysarvostelu

A:ta on riidattomasti sukupuoliyhteyttä edeltävästi ja myös sen jälkeen pidetty vangittuna epäinhimillisissä oloissa. Sukupuoliyhteyden aikana A on ollut kahleissa ja sidottuna ja sukupuoliyhteys on ollut osa sadomasokistista sessiota. Lisäksi D on riidattomasti videokuvannut tekoa. Suostumuksellisen bdsm-session puitteissa tekoa ei sellaisenaan pidettäisi erityisen nöyryyttävänä vaan pikemminkin A:n ja D:n kertomalla tavalla tavanomaisena bdsm-toimintana, johon olisi mahdollista antaa pätevä suostumus. Koska A ei ole kuitenkaan törkeän vapaudenriiston aikana eikä sitä ennen antanut yksilöityä ja pätevää suostumusta sukupuoliyhteyteen, on raiskaus katsottava vallinneissa olosuhteissa tehdyn erityisen nöyryyttävällä tavalla. D on myös väärinkäyttänyt vakavasti erityistä valta-asemaansa eikä ole kunnioittanut A:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta, vaan on käyttänyt A:n pelkotilaa hyväkseen tyydyttääkseen omia sadistisia intressejään. A ei ole D:n ymmärtämällä tavalla voinut vapaasti muodostaa ja ilmaista tahtoaan ollessaan D:n vankina oikeasti eikä vain osana yhdessä sovittua bdsm-toimintaa, jolloin vangittuna pitäminen ”pysyvästi” olisi määritelty yhdessä. Myös raiskauksen yhteydessä on käytetty vakavaa väkivaltaa, kuten edellä on lausuttu.

Lääkärinlausunnon (kirjallinen todiste 13) mukaan harjan käyttö voi aiheuttaa virtsaputken kuroutumisen tai arpeutumisen, joiden kesto on usein pysyvä ilman urologisia toimenpiteitä. Teko on siten ollut potentiaalisesti vahingollinen. Teko on ollut suunnitelmallinen, kuten syytekohdan 3 yhteydessä on todettu. Tekoa on pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Syyksilukeminen

D on kohdassa 4 syyllistynyt 9.2.2023 törkeään raiskaukseen siten, että hän on ollut sukupuoliyhteydessä asianomistaja A:n kanssa, joka ei ole osallistunut siihen vapaaehtoisesti.

D on törkeää seksuaalista kajoamista koskevassa syytteessä kuvatussa tilanteessa ja olosuhteissa D:n asunnossa asianomistajan ollessa sidottuna toimenpidetuoliin ollut sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa tunkeutumalla seksuaalisesti asianomistajan sukuelimeen esineellä. D on työntänyt edestakaisin näytteenottoharjaa asianomistajan virtsaputkessa, mistä on aiheutunut limakalvorikkoa virtsaputkessa ja verenvuotoa. Teko on ollut potentiaalisesti vahingollinen; kuvatunlainen harjan käyttö voisi aiheuttaa virtsaputken kuroutumisen/arpeutumisen. D on videoinut teon.

Asianomistajan osallistumista sukupuoliyhteyteen ei ole pidettävä vapaaehtoisena, koska asianomistaja ei ole voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan vapaudenriistosta ja väkivallan käytöstä johtuvan pelkotilansa ja/tai D:n bdsm-toimintaan liittyvän erityisen valta-aseman vakavan väärinkäytön vuoksi törkeää seksuaalista kajoamista koskevassa syytteessä kuvatulla tavalla.

Raiskauksessa on käytetty vakavaa henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa ja se on tehty erityisen nöyryyttävällä tavalla huomioon ottaen asianomistajan sitominen tämän ollessa sadomasokistisen toiminnan kohteena ja muu asianomistajan kohtelu koko bdsm-toiminnan aikana. Rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä huomioon ottaen kahden ankaroittamisperusteen toteutuminen, teon suunnitelmallisuus ja teon potentiaalinen vahingollisuus.

Rikosten yksiköinti ja lainkonkurrenssi syytekohdissa 3 ja 4

D on syyllistynyt 9.2.2023 pidetyssä kolmannessa sessiossa niin syytekohdassa 3 tarkoitettuihin seksuaalisiin tekoihin kuin syytekohdassa 4 tarkoitettuun sukupuoliyhteyteen. Kyse on ajallisesti ja paikallisesti yhdestä historiallisesta tapahtumasta ja sen mukaisesti D:n syyksi luetussa menettelyssä on kyse vain yhdestä rikoksesta (ks. esim. KKO 2024:65), jolla on ollut liityntä myös A:han kohdistuneeseen törkeään vapaudenriistoon (syytekohta 1) sekä D:n A:han kohdistamaan ruumiilliseen väkivaltaan ja A:n terveyden vahingoittamiseen (syytekohta 2). Tämä on johdonmukaista lain esitöissä todetun kanssa: jos raiskauksessa käytetään väkivaltaa, tekijä tuomitaan vain raiskauksesta siinä tapauksessa, että pahoinpitely liittyy yksinomaan raiskauksen tekemiseen. Jos taas tekijä syyllistyy samalla kertaa muuhun kuin raiskauksen tekemiseksi käytettyyn väkivaltaan, voidaan lisäksi soveltaa pahoinpitelysäännöstä. Samoin todetaan törkeän seksuaalisen kajoamisen osalta. (HE 13/2022 vp, s. 102, 107 ja 109-110. Ks. myös Ojala, mt. s. 87 ja 117 ja Frände ym., mt. s. 189: ”Yleinen pääsääntö on, että jos yhden tunnusmerkistön soveltaminen täysin kattaa toisenkin sisältämän vääryyden, sovelletaan vain ensiksi mainittua.”)

D:n syyksi törkeänä pahoinpitelynä kohdassa 2 luetut teot eivät ole välittömästi liittyneet hänen syykseen luettuihin seksuaalisiin tekoihin eivätkä sukupuoliyhteyteen, vaikka ne on osin tehty samassa bdsm-sessiossa. Väkivalta on ajallisesti kestänyt pidempään kuin kolmannen session seksuaaliset teot ja sukupuoliyhteys. Samalla tavalla on katsottava, että D:n syyksi kohdassa 3 luetut seksuaalisesti olennaiset teot eivät ole välittömästi olleet osa kohdan 4 sukupuoliyhteyttä eli ne eivät ole laadultaan ja kestoltaan olleet välittömästi osa sitä tekoa, jossa D on näytteenottoharjalla tunkeutunut A:n penikseen. Näin ollen D:n syyksi luettu sukupuoliyhteys täyttää törkeän raiskauksen tunnusmerkistön (syytekohta 4) ja tähän sukupuoliyhteyteen kuulumattomat itsenäiset seksuaalisesti olennaiset teot tulevat arvioiduiksi törkeänä seksuaalisena kajoamisena (syytekohta 3), kuten syyttäjä on syytteessään vaatinut. Se, että kyse on ollut ajallisesti ja paikallisesti samasta tapahtumakokonaisuudesta, joka täyttää useamman eri rikoksen tunnusmerkistön, otetaan huomioon rangaistuksen mittaamisessa.

Syytekohta 5

Oikeusohjeet

Pahoinpitelyn ja törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistöjen sekä ankaroittamisperusteena vedotun erityisen raakuuden ja julmuuden osalta viitataan aiemmin syytekohdan 2 a) oikeusohjeissa lausuttuun.

Riidattomat ja riitaiset seikat

Riidatonta on teonkuvauksen kappaleet 1-2, 8 ja 10 eli niistä ilmenevät tapahtumat kokonaisuudessaan. Riitaista asiassa on teonkuvauksen kappaleen 3 osalta, onko veitsi ollut tylsä, onko leikkaaminen tehty kiskoen, koukkien ja repien sekä onko D aiheuttanut ylimääräistä kipua operaatiota pitkittämällä. Riitaista on teonkuvauksen kappale 4 eli onko D huomioinut toimenpiteen riskit ja informoinut niistä tai virtsaamiseen ja seksuaalitoimintoihin liittyvistä seurauksista asianomistajaa sekä onko D huomioinut asianomistajan perussairauden, oikeaoppisen toimenpidetekniikan, anatomiset rakenteet, toimenpiteeseen vaadittavan asianmukaisen ympäristön, oman ammattitaidottomuutensa, asianomistajan elintoimintojen seurannan, mahdolliset komplikaatiot, steriliteetin ja välineiden asianmukaisuuden. Lisäksi riitaista on, onko D tehnyt suunnitelman operaation toteuttamisesta.

Teonkuvauksen kappaleen 5 osalta on riitaista, onko D videoinut operaation ja säilönyt peniksen todistaakseen kontakteilleen tehneensä kyseisen operaation saadakseen uusia kontakteja sadististen tarpeidensa toteuttamiseksi. Kappaleen 6 osalta riitaista on runsas verenvuoto, kappaleen 7 osalta, kuten muutoinkin, asianomistajan suostumuksen pätevyys ja vaikutus rikosoikeudelliseen vastuuseen ja kappaleen 9 osalta ankaroittamisperusteet, kuten myös D:n väitetyt sadistiset motiivit ja tarkoitus pitkittää tekoa näistä syistä. Kappaleen 11 osalta on vielä riitaista väitetty teon kokonaistörkeys.

Väitetty loukatun suostumus

B ei ole voinut antaa pätevää suostumustaan syytekohtien 5 ja 7 tekoihin, kuten hovioikeus on edellä lausunut (hovioikeuden tuomio s. 26-27).

Näytön arviointi veitsen tylsyyden; kiskovan, koukkivan ja repivän tekotavan sekä toimenpiteen pitkittämisen osalta

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden näytön arvioinnin ja johtopäätökset veitsen tylsyyden sekä kiskovan, koukkivan ja repivän tekotavan osalta (käräjäoikeuden tuomio s. 85).

Koska D:llä riidattomasti ei ole ollut tarvittavaa ammattitaitoa operaation suorittamiseen ja se on tehty ilman kivunlievitystä ja puutteellisin välinein, on leikkaus kestänyt kauan. Leikkaus on pitkittynyt ja siitä on aiheutunut huomattavan suurta kipua B:lle myös siitä syystä, että D on joutunut poistamaan tikkejä löytääkseen kesken leikkauksen kadottamansa virtsaputken pään. Vaikka D:llä on ollut leikkaukseen liittyvä sadistinen motiivi, asiassa ei ole näytetty, että D olisi tahallisesti pitkittänyt operaatiota tuottaakseen B:lle ylimääräistä kipua. D:llä ei ole ollut ammattitaitoa arvioida tulevan leikkauksen kestoa etukäteen, mistä syystä hänen etukäteen antamastaan arviosta ei voida tehdä johtopäätöksiä operaation tahallisesta pitkittämisestä. D:n sadistinen motiivi ei muuta tätä arviointia, sillä leikkaus olisi lääketieteen ammattilaistenkin toimesta tehtynä voinut kestää pitkään, koska virtsaputken kiinnittäminen penektomian jälkeen on haastava toimenpide jo itsessään (G).

D:n väitetyt laiminlyönnit penektomian osalta

Kuten käräjäoikeus on todennut, D:n lääketieteellisen ammattitaidon puutteen vuoksi ei ole mielekästä edes arvioida D:n kykyä suunnitella ja toteuttaa operaatiota tai ottaa riskejä huomioon asianmukaisesti. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden näytön arvioinnin ja johtopäätökset tältä osin (s. 85-88).

Näytön arviointi operaation videoimisen ja penispreparaatin tarkoituksen osalta

Sopimuksen mukaan B on antanut D:lle suostumuksen julkaista valokuvia ja videoaineistoa toimenpiteestä. B ei ole tiennyt, miksi D videoi operaation eikä heillä B:n mukaan ollut ollut puhetta siitä etukäteen. B ei ollut miettinyt asiaa sen enempää halutessaan vain saada operaation tehdyksi. D on kertonut ottaneensa vakiintuneen tapansa mukaan kuvia ja videoita B:lle muistoksi, mutta myös käytettäviksi omissa profiileissaan näyttääkseen, mitä hän on saanut aikaan. Hovioikeus katsoo näytetyksi, että B ei ole halunnut videomateriaalia itselleen, vaan D on yksipuolisesti päättänyt operaation tallentamisesta hyödyntääkseen sitä markkinointimielessä profiileissaan. D on riidattomasti julkaissut kuvia niin penispreparaatista kuin B:stä leikkauksen jälkeen (kirjallinen todiste 11). Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden näytön arvioinnin ja johtopäätökset penispreparaatin osalta (s. 84-85).

Runsas verenvuoto ja näytön arviointi

B:llä on riidattomasti ollut veren hyytymiseen liittyvä sairaus, johon hänellä on ollut käytössä kolmoisverenohennuslääkitys (G ja kirjallinen todiste 12). G on videon perusteella kertonut, että D yrittää ottaa verisuonia haltuun ompelemalla, mutta ei tee sitä oikeaoppisesti. G ei ole pystynyt arvioimaan verenvuodon määrää, koska videolla ei näy koko toimenpide. D on kertonut tyrehdyttäneensä verenvuotoa joka viillon jälkeen 2-3 minuuttia. Kirjallisena todisteena olevalta videolta nähdään, että verenvuoto on D:n toimenpiteistä huolimatta jatkuvaa ja että D tyrehdyttää sitä useaan otteeseen talouspaperilla ja haavataitoksilla, jotka vereentyvät D:n hanskojen ohella selvästi ja saman tien. Verenvuoto on ollut runsaampaa kuin pientä tihkumista, mutta verta ei ole vuotanut valtoimenaan. Hovioikeus katsoo kuitenkin, että videolla nähdyn verenvuodon voidaan katsoa olleen syytteessä väitetyllä tavalla runsasta yli neljä tuntia kestäneen leikkauksen aikana, mitä tukee myös D:n kertomus vuodon tyrehdyttämisestä.

Näytön arviointi ankaroittamisperusteiden ja kokonaistörkeyden osalta

Asiassa on arvioitava, onko rikos tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, onko D:n tarkoituksena ollut tuottaa B:lle maksimaalista kipua omien sadististen tarpeidensa tyydyttämiseksi, onko D käyttänyt B:n heikkoa psyykkistä tilaa hyväkseen, onko D suhtautunut piittaamattomasti B:n terveyteen ja onko D ollut samanlaisen menettelyn vuoksi pidätettynä helmikuussa 2023. B:lle on riidattomasti aiheutunut vaikea ruumiinvamma (käräjäoikeuden tuomio s. 88) eikä B ei ole voinut antaa suostumustaan D:n suorittamaan penektomiaan.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden näytön arvioinnin ja johtopäätökset erityisen raa'an ja julman tekotavan osalta (s. 88) lukuun ottamatta operaation pitkittämistä, jota on arvioitu aiemmin edellä.

D:n motiivi on ollut sadistinen. Sadismin ohjaamana D on ollut kiinnostunut kivun tuottamisesta ja B:n kipureaktioista. Usean tunnin kestänyt operaatio genitaalialueella on tehty ilman kivunlievitystä, eikä mitään kivunlievitysmenetelmää ole edes harkittu eikä siitä ole keskusteltu, mikä ilmentää edelleen sadistista tarkoitusta. Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden näytön arvioinnin ja johtopäätökset sadistisen motiivin osalta (s. 84).

B:n mukaan hän on saavuttuaan D:n luokse kertonut tälle vihaavansa sukuelintään, jolloin D on toppuutellut häntä todeten, ettei hän halua kuulla lisää asiasta. B on kertonut, että häntä jännitti ja pelotti niin mielettömästi, ettei hän ollut saanut suostumuksesta mitään selvää. B ei ollut muistanut omaa ikäänsä, kun D oli pyytänyt B:tä täyttämään ikänsä kudosluovutussopimukseen (kirjallinen todiste 9), ja lopulta D oli kertonut B:lle tämän iän.

D on kertonut, että B ei ollut viestien perusteella vaikuttanut pakkomielteiseltä tai hermostuneelta ja tämä oli esittänyt järkeviä kysymyksiä ja vastauksia. B oli tullessaan vaikuttanut hermostuneelta ja jännittyneeltä, mutta ei tavallista bdsm-sessioon tulevaa henkilöä enempää. D on kertonut B:n epäröineen omaa ikäänsä ja sen kirjoittamista kudosluovutussopimukseen ja on hovioikeudessa arvellut sen johtuneen siitä, ettei B ole halunnut antaa henkilötietojaan.

B on riidattomasti kärsinyt sukupuolidysforiasta ja hän oli vuosina 2018-2019 jo itse vahingoittanut penistään halkaisemalla peniksen päätä vähäistä pidemmältä matkalta. D on tullut tietämään B:n sukuelintään kohtaan tuntemasta vihasta sekä B:n aiemmin itse tekemästä peniksen silpomisesta, mutta D ei ole halunnut keskustella asiasta tai tarkemmin B:n penikseensä kohdistaman väkivallan syistä. D on voinut havaita peniksen silpomisen leikkaukseen ryhtyessään ja tämä on kirjattu myös B:n allekirjoittamaan suostumukseen (B, D sekä kirjalliset todisteet 7 ja 12). Hovioikeus katsoo, että D:n on täytynyt vallinneissa olosuhteissa pitää varsin todennäköisenä, että B on sukupuolidysforian vuoksi ollut hyvin ahdistunut tilanteestaan. Penektomia on näyttäytynyt B:lle ainoana keinona hakea apua ahdistukseensa. D on sivuuttanut B:n ahdistuneisuuden toteuttaakseen omat sadistiset intressinsä ja saadakseen tehdä ilman kivunlievitystä penektomian, johon hän oli etsinyt pitkään mieshenkilöä.

B ja D eivät ole olleet tasavertaisia erisuuntaisten motiivien lisäksi siksi, että D on tiennyt oman osaamisensa ja kokemuksensa puutteen sekä näin ollen kaikki toimenpiteen riskit, mutta B ei ole ollut tietoinen D:n suorittamaan operaatioon tosiasiallisesti liittyvistä komplikaatioista tai muista riskeistä. B:llä ei siten ole ollut oikeita ja riittäviä tietoja D:n ammattitaidosta ja kokemuksesta ja ilman kivunlievitystä tehtävän leikkauksen todellisesta luonteesta ja riskeistä.

Vaikka B on D:n mukaan viestittelyssä vaikuttanut olevan asianmukaisessa kunnossa, olisi D:n tullut arvioida tilannetta uudelleen B:n tavattuaan ennen näin vakavaan, vaaralliseen ja peruuttamattomaan toimenpiteeseen ryhtymistä. D on tavannut B:n vain hetkeä ennen leikkauksen suorittamista, mikä ei ole mahdollistanut B:n psyykkisen tilan arviointia. D ei ole myöskään pyrkinyt varmistumaan B:n terveydentilasta eikä keskustellut eri vaihtoehdoista ja B:n hoitohistoriasta. Ottaen huomioon, kuinka vaikeaa D:n on ollut löytää penektomiapotilas, hän on itsekkäästi halunnut saada B:n leikattavakseen piittaamatta tämän terveydestä ja pyrkimättä valmistamaan tätä henkisesti hyvin radikaaliin leikkaukseen. Yllä kuvattu D:n toiminta ilmentää hänen pyrkimystään ja tarkoitustaan sekä motiiviaan hyvin selvästi. B taas on ollut haavoittuvassa tilassa ja D:n tietäen kamppaillut sukupuoli-identiteettinsä kanssa. D:n on siten katsottava käyttäneen B:n heikkoa psyykkistä tilaa hyväkseen saadakseen itselleen penektomiapotilaan ja tyydyttääkseen näin omia sadistisia intressejään.

D on riidattomasti ollut pidätettynä 12.-15.2.2023 liittyen asianomistaja A:ta koskevaan tekokokonaisuuteen. Kyse on tuolloin ollut A:n orjuuttamisesta ja kiduttamisesta, ei penektomiasta. Tästä huolimatta kyse on ollut samankaltaisesta menettelystä eli D:n omien sadististen intressien tyydyttämisestä. D:n on kummankin asianomistajan kohdalla näytetty toimineen sadistisen motiivin ohjaamana ja toiminnan tähdänneen D:lle tyydytystä tuovaan aidon ja kovan kivun tuottamiseen ja sen havainnointiin. Ottaen huomioon syyksilukeminen ja perustelut kohdissa 1-4 hovioikeus katsoo D:n olleen pidätettynä samankaltaisen menettelyn vuoksi mainittuna ajankohtana.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden näytön arvioinnin ja johtopäätökset piittaamattoman suhtautumisen ja myös hengenvaarallisen tekotavan osalta (s. 89).

D on kertomallaan tavalla hakenut vähänkin aktiivisemmin penektomiapotilasta vuodesta 2015 lukien. D on myös keskustellut operaation toteuttamistavasta B:n kanssa etukäteen, varannut ajan ja sopinut B:n kanssa operaation toteuttamisesta, varustautunut tekoon erilaisin välinein ja toimenpidealueen siivoamalla sekä perehtymällä pidemmän aikaa ihmisen anatomiaan ja penektomiaan. Tämä kaikki osoittaa sellaista teon suunnitelmallisuutta, jolle on annettava merkitystä kokonaisarvostelussa. Näin ollen hovioikeus katsoo, että D:n syyksi kohdassa 5 luettava törkeä pahoinpitely on syyttäjien esittämällä tavalla kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Syyksilukeminen

D on kohdassa 5 syyllistynyt 6.3.2023 törkeään pahoinpitelyyn siten, että hän on tehnyt asunnossaan asianomistaja B:lle ruumiillista väkivaltaa leikkaamalla veitsellä asianomistajan peniksen irti.

D on kotiolosuhteissa tylsällä veitsellä kiskoen, koukkien ja repien leikannut asianomistajan peniksen irti antamatta kivunlievitystä ja käyttämättä puudutetta operaation aikana aiheuttaen siten ylimääräistä kipua. D on käyttänyt operaatiossa veitsen lisäksi kynäpolttajaa verenvuodon tyrehdyttämisessä sekä ommellut verisuonia ja hermoja kiinni. Operaatio on kestänyt yli neljä tuntia.

Pahoinpitelyssä on aiheutettu vaikea ruumiinvamma. D on poistanut asianomistajan peniksen. Peniksen poistosta on aiheutunut virtsaamisvaikeuksia edellä kuvatulla tavalla.

Rikos on tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, kun operaatiossa ei ole käytetty mitään kivunlievitystä tai puudutetta ja sen yhteiskesto on ollut yli neljä tuntia. D:n tarkoituksena on ollut tuottaa asianomistajalle maksimaalista kipua saadakseen operaatiosta tyydytystä sadistisille tarpeilleen.

Pahoinpitelyssä on käytetty teräasetta eli veistä.

Rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon usean ankaroittamisperusteen täyttymisen lisäksi D:n henkilökohtaisten sadististen tarpeiden tyydyttämistarkoitus ja asianomistajan heikon psyykkisen tilan hyväksikäyttö näiden tarpeiden tyydyttämiseksi, D:n tarkoitus kerryttää markkinointimateriaalia uusien kontaktien saamiseksi, D:n piittaamattomuus toisen terveyttä kohtaan oltuaan samankaltaisen menettelyn vuoksi poliisin pidättämänä 12.2.-15.2.2023, teon suunnitelmallisuus muun muassa D:n varustautuessa tekoon välinein ja aikaa varaamalla sekä hengenvaarallinen tekotapa D:n poistaessa kotiolosuhteissa ilman terveydenhuollon koulutusta peniksen asianomistajalta, jonka perussairautena on perinnöllinen verisuonitukos.

Syytekohta 7

Oikeusohjeet

Pahoinpitelyn ja törkeän pahoinpitelyn oikeusohjeiden osalta viitataan aiemmin kohdassa 2 a) lausuttuun ja yrityksen osalta aiemmin syytekohdan 2 oikeusohjeissa lausuttuun. Sen lisäksi yrityksen osalta todetaan seuraavaa.

Rikoslain 5 luvun 1 §:n 2 momentin toisen virkkeen mukaan käsillä on rangaistava yritys, vaikka vaaraa rikoksen täyttymisestä ei syntynyt, jos vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain satunnaisista syistä. Esitöiden mukaan tässä tarkoitetussa tilanteessa käsillä ei ole ollut tosiasiallista rikoksen täyttymisen mahdollisuutta, mutta tekijän näkökulmasta ja senhetkisen tilanteen pohjalta rikoksen täyttymistä on saattanut pitää uskottavana. Yrityksestä rangaistaan, jos tapahtumien ketju olisi jälkikäteen helposti voitu modifioida sellaiseksi, että rikos olisi voinut tulla täytetyksi. (HE 44/2002 vp, s. 137. Ks. myös esim. KKO 2019:100, kohdat 16-20 ja siellä viitatut ennakkopäätökset)

Riidattomat ja riitaiset seikat

Riidatonta on teonkuvauksen kappaleet 2-3 kokonaisuudessaan. Riitaista asiassa on teonkuvauksen kappaleen 1 osalta, onko D syyllistynyt rangaistavaan yritykseen, ja kappaleen 4 osalta satunnaiset syyt. Riitaista on kappaleen 5 osalta suostumuksen pätevyys ja suostumuksen vaikutus rikosoikeudelliseen vastuuseen sekä kappaleen 6 osalta ankaroittamisperusteet, joiden osalta viitataan syytekohdan 5 teonkuvaukseen. Lisäksi riitaista on kappaleen 7 osalta kokonaistörkeys, jonka osalta viitataan myös syytekohdan 5 teonkuvaukseen.

Ottaen huomioon syyksilukeminen kohdassa 5 olisi syytekohdan 7 teko toteutuessaan täyttänyt vähintään pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Asiassa on arvioitava, olisiko teko toteutuessaan myös täyttänyt törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön, onko teko edennyt yrityksen asteelle ja jos on, onko teko jäänyt yritykseksi vain satunnaisista syistä ja onko D vapaaehtoisesti luopunut teosta.

Väitetty loukatun suostumus

B ei ole voinut pätevästi antaa suostumustaan tähän leikkaukseen, kuten edellä on todettu (hovioikeuden tuomion s. 26-27).

Näytön arviointi rangaistavan yrityksen ja satunnaisten syiden osalta

D on riidattomasti aloittanut suunnitellun toimenpiteen tekemisen ja viiltänyt kirurgin veitsellä B:n kivespussia, mutta toimenpide on keskeytynyt sen jälkeen, kun D on kertonut olevansa huonovointinen. Myöskään B ei ole halunnut, että D ryhtyisi leikkaamaan huonovointisena, mihin on osaltaan varmasti vaikuttanut D:n esille tuoma epävarmuus (hikoilu, kivespussin nahkan sitkeys), leikkauksen vaativuus ja se, että leikkaus on suunniteltu tehtävän aiempaan tapaan ilman kivunlievitystä. Videolta kuultavasta keskustelusta ilmenee, että kumpikin osapuoli on osallistunut keskeyttämistä koskevaan päätöksentekoon ja että operaation keskeyttämisestä on päätetty yhdessä. D ja B ovat kuitenkin vielä tämän jälkeen jatkaneet WhatsAppissa aiempaan tapaan keskustelua siitä, että D voisi tehdä B:lle virtsaputken korjausleikkauksen (”reroute”), mutta että ainakaan muutamaan päivään D ei taida ryhtyä mihinkään (kirjallinen todiste 10, s. 359-360). Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden näytön arvioinnin ja johtopäätöksen siitä, että D on syyllistynyt ainakin pahoinpitelyn yritykseen ja että rikos on jäänyt 5.6.2023 täyttymättä vain satunnaisista syistä (s. 91). D ei ole oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä.

Vedotut törkeän pahoinpitelyn yrityksen ankaroittamisperusteet ja kokonaistörkeysarvostelu

Asiassa on arvioitava, onko rikos tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, kun siinä ei ole käytetty kivunlievitystä, ja onko teolla yritetty aiheuttaa B:lle vaikea ruumiinvamma. Lisäksi on arvioitava, onko D:n tarkoituksena ollut tuottaa B:lle maksimaalista kipua saadakseen operaatiosta tyydytystä sadistisille tarpeilleen.

Viitaten syytekohdassa 5 todettuun hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden näytön arvioinnin erityisen raakuuden ja julmuuden osalta samoin kuin vaikean ruumiinvamman osalta (s. 91). Teossa on riidattomasti käytetty teräasetta.

Ensimmäisen operaation jälkeen B ja D ovat viestitelleet B:n toipumisesta sekä toisesta toimenpiteestä, jolla korjattaisiin virtsaamisongelmaa ja muokattaisiin B:n kiveksiä (kirjallinen todiste 10).

B on kokenut, ettei hänellä ole muuta mahdollisuutta saada tilannetta korjattua kuin turvautua uudestaan D:n apuun. B on siten ollut riippuvainen D:stä, joka on jo tässä vaiheessa varmuudella tiennyt B:n suhtautumisen sukuelimeensä ja vaikeudet sukupuoli-identiteetin suhteen. D:n motiivit operaatioon ovat olleet pääosin sadistiset ja hän on ennen 5.6.2023 tuonut B:lle esille niin penektomiaan liittyneet sadistiset intressinsä kuin toiveensa saada B suostumaan myös bdsm:ään (kirjallinen todiste 10). Ottaen huomioon se, mitä B:n psyykkisen tilan hyväksikäytöstä on sanottu syytekohdassa 5, hovioikeus hyväksyy näillä lisäyksillä käräjäoikeuden perustelut myös kokonaisarvostelun osalta (s. 91-93).

Syyksilukeminen

D on kohdassa 7 syyllistynyt 5.6.2023 törkeän pahoinpitelyn yritykseen siten, että hän on tehnyt ja yrittänyt tehdä asunnossaan asianomistaja B:lle ruumiillista väkivaltaa laittamalla asianomistajan virtsaputkeen metalliputken ja leikkaamalla veitsellä viillon asianomistajan kivespussiin ja yrittämällä leikata asianomistajan kivespussit kahtia ja tuoda virtsaputken aukon kivespussin taakse.

Teko on jäänyt enemmälti yritykseksi, kun D on tuntenut olonsa huonovointiseksi ja asianomistaja on pyytänyt operaation keskeyttämistä.

Pahoinpitely on syytekohdassa 5 mainituin perustein tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, pahoinpitelyssä on yritetty aiheuttaa vaikea ruumiinvamma ja teossa on käytetty teräasetta.

Syytekohta 8

Oikeusohjeet

Sovellettavat oikeusohjeet törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelun osalta ilmenevät käräjäoikeuden tuomiosta (s. 99-101). Lisäksi hovioikeus toteaa seuraavaa.

Valmistelun kohteena täytyy olla konkreettinen, jollakin tavalla yksilöity teko, jonka tekijä on päättänyt tehdä ja joka täyttää laissa tarkoitetun törkeän rikoksen tunnusmerkistön myös sen kokonaisarvostelun osalta. Teolla saattaa olla muitakin tarkoitusperiä kuin törkeän rikoksen tekeminen, mutta ne eivät saa muodostaa olennaista osaa tekijän tavoitteenasettelusta. Etukäteen on törkeisiin tekomuotoihin liittyvän kokonaisarvostelun vuoksi vaikeaa arvioida, valmisteleeko joku nimenomaan tietyn rikoksen törkeää tekomuotoa. Kokonaisarvostelulla ei voi olla valmistelurikoksessa täysin samaa merkitystä kuin arvioitaessa täytettyä tekoa, mutta suuntaviivat ovat kuitenkin samoja. Arvio tehdään niiden tietojen varassa, jotka olivat käsillä valmisteluteon toteutuessa. Rangaistavuuden edellytyksenä on, että tekijän tarkoitusperät kyetään kiinnittämään ulkoisesti havaittaviin seikkoihin. (HE 141/2012 vp, s. 6 ja 35 ja Frände ym., mt. s. 264-265)

Tekovälineiden osalta laki ei ole tyhjentävä, eikä rikoksessa käytettäväksi aiotun välineen tarvitse olla aseen luonteinen ja hengenvaarallinen. Tekovälineen ja sen hallussapidon osalta on lain esitöiden ja oikeuskirjallisuuden mukaan keskeistä sen erityinen soveltuvuus välineenä siinä rikoksessa, jonka tekemistä varten välinettä pidetään hallussa. Tekovälineen hallussapidon tulee siten tapahtua silmällä pitäen valmistelun kohteena olevaa törkeää rikosta ja välineen tulee erityisesti soveltua valmistelun kohteena olevan rikoksen viimekätiseen täytäntöönpanoon eli esimerkiksi törkeään pahoinpitelyyn. Monet mahdolliset rikoksentekovälineet ovat sinänsä laillisia, kuten veitsen tai ampuma-aseen luvallinen hallussapito. Ehdotetun säännöksen mukaan rangaistusvastuu ulotetaan vain tilanteisiin, joissa välineitä pidetään hallussa nimenomaan viitatun rikoksen tekemistä varten. (HE 141/2012 vp, s. 35-36 ja Frände ym., mt. s. 266)

Lakivaliokunta on korostanut sitä, että valmistelurikoksen rangaistavuus edellyttää näyttöä muistakin seikoista kuin rikoksen tekemisessä käytettävien välineiden hallussapidosta. Se, että valmistelutoimi tulee tehdä tietyn rikoksen tekemistä varten, tarkoittaa, että henkilö on tehnyt päätöksen tunnusmerkistössä mainitun rikoksen toteuttamisesta ja pitää välineitä hallussaan nimenomaan kyseisen päätöksen toteuttamiseksi. Säännösten suppeasta tulkinnasta seuraa, että niitä ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu sovellettaviksi esimerkiksi kirjoituksiin, jotka on lisätty internetiin ajattelemattomasti tai uhoamismielessä. (LaVM 8/2013 vp, s. 5-6)

Yksityiskohtaisen suunnitelman osalta oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että pelkkä päätös esimerkiksi henkilön ampumisesta ei riitä, vaan yksityiskohtaisen suunnitelman pitää sisältää jotain selvästi enemmän. Pelkkä rikoksentekopäätös ei voi tulla rangaistavaksi yksityiskohtaisen suunnitelman laatimisena, eikä suunnitelman yksityiskohtaisuutta voi aukottomasti arvioida vain sen toteuttamiskelpoisuuden perusteella, vaan toteuttamiskelpoisuuden arviointi tulee jättää vaaran arviointiin. Yksityiskohtaisen suunnitelman tulee luoda edellytykset ja olla välttämätön rikoksen toteuttamisessa ja se on siten olennainen osa tekoa, joka vaatii paljon ennakkovalmisteluja onnistuakseen. Yksityiskohtainen suunnitelma ei kuitenkaan edellytä, että rikoksen kaikki yksityiskohdat olisi lopullisesti päätetty. Tekoajan, -paikan ja -tavan yksityiskohtaiseen suunnitteluun vaikuttaa myös se, millainen teko on ylipäänsä suunnitteilla. Pelkkä yleinen valmius väkivallan käyttöön ei vielä riitä yksityiskohtaiseksi suunnitelmaksi. (ks. KKO 2017:52, kohdat 30 ja 40 ja Matikkala, Jussi: Näkökohtia rikoksen valmistelusta. Teoksessa Hinkkanen, Ville – Mäkipää, Leena (toim.): Suomalainen kriminaalipolitiikka – Näkökulmia teoriaan ja käytäntöön. Tapio Lappi-Seppälän juhlakirja (Helsinki 2013), s. 243 sekä Elo, Elina: Törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu oikeuskäytännössä. Teoksessa Lahti, Raimo – Konttinen-Di Nardo, Essi: Kirjoituksia modernista rikosoikeudesta (Tampere 2017), s. 28-32)

Säännöksen 2 momentissa valmistelurikoksen edellytykseksi asetetaan vaaravaatimus. Sen mukaan kyse ei ole valmistelurikoksesta, jos vaara siitä, että rikos olisi toteutettu, on ollut muista kuin satunnaisista syistä vähäinen. Lainkohdassa tarkoitetun vaaran muotoilussa on hyödynnetty vastaavaa käsitteistöä kuin rikoksen yrityksen yhteydessä. Vaaraedellytys tarkoittaa sitä, että rikoksen täyttymisen täytyy olla tosiasiallisesti mahdollista. Sen lisäksi rikoksen täyttymisen pitää olla käytännössä uskottava vaihtoehto. Säännöksessä ei nimenomaisesti edellytetä sitä, että valmisteltava pääteko ollaan toteuttamassa välittömästi, mutta ajallinen yhteys valmisteluteon ja pääteon välillä on kuitenkin merkityksellinen ja otettava huomioon vaaraedellytystä arvioitaessa. Valmistelun sisältämää vaaraa on arvioitava kokonaisvaltaisesti. Sen suuruuteen vaikuttavat monet seikat, kuten rikosta valmistelevien henkilöiden lukumäärä ja heihin liittyvät muut seikat, käytettäväksi ajatellut keinot ja suunnitelma, uhriin liittyvät seikat samoin kuin ajallinen näkökulma eli se, kuinka lähellä tai kaukana tulevaisuudessa rikos tehtäisiin. Valmistelun edetessä vaara usein kasvaa. Jos vaara oli vain vähäinen, rangaistavuus riippuu siitä, johtuiko vaaran vähäisyys satunnaisista vai muista syistä. Jos vaaran vähäisyys johtui satunnaisista syistä, valmistelurikoksen edellyttämä vaara toteutuu. Jos vaaran vähäisyys johtui muista syistä, näin ei ole. (HE 141/2012 vp, s. 37-38, LaVM 8/2013 vp, s. 5-6, Frände ym., mt. s. 268 ja Tapani, Jussi – Tolvanen, Matti – Hyttinen, Tatu: Rikosoikeuden yleinen osa – Vastuuoppi (3. uudistettu painos. Helsinki 2019) s. 469 ja 494-504).

Riidattomat ja riitaiset seikat

Riidatonta on teonkuvauksen kappale 5 kokonaisuudessaan. Riitaista asiassa on teonkuvauksen kappaleen 1 osalta yleisesti tunnusmerkistön täyttyminen eli onko D henkirikoksen tai törkeän pahoinpitelyn tekemistä varten pitänyt hallussaan välinettä, joka soveltuu erityisesti käytettäväksi välineenä rikoksessa ja laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman asianomistaja C:hen kohdistuvan törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen tekemisestä. Tunnusmerkistön täyttymisen kannalta on tarkemmin riitaista kappaleen 2 osalta D:n tarkoitus eli onko D käyttänyt hyväkseen C:n terveyshuolia ja halua kadota yhteiskunnasta, ja onko D:n viesteissä ollut kyse fantasiasta vai onko hän tarkoittanut, että asianomistaja tulisi kuolemaan. Kappaleen 3 osalta on riitaista vielä D:n tarkoitus siltä osin, onko D yrittänyt houkutella asianomistajaa luokseen kohdistaakseen tähän törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen tunnusmerkistön täyttäviä tekoja vai tavanomaista bdsm-toimintaa, onko D varustellut maakellarin vankina pitämistä varten ja soveltuvatko D:n hankkimat kahleet käytettäviksi tekovälineenä D:n suunnittelemassa rikoksessa. Kappaleen 4 osalta on riitaista D:n pyrkimys salata C:n Suomeen tulo ja yhteys D:hen. D:n väite on näiltä osin, että asianomistaja C on itse halunnut pitää suunnitelman salaisena ja että kyse on ollut fantasiasta. Kappaleessa 4 kuvatut seikat ovat sinänsä riidattomia. Kappaleen 6 osalta on riitaista yksityiskohtaisen suunnitelman laatiminen viitaten edellä todettuihin riitaisiin seikkoihin ja kappaleen 7 osalta asianomistajan tukeutuminen D:hen päätöksenteossaan sekä onko D houkutellut C:tä luokseen. Kappaleen 8 osalta on vielä riitaista D:n tarkoitus ja millaisesta rikoksesta asiassa olisi toteutuessaan ollut kyse. Kappaleen 9 osalta on riitaista asianomistajan suostumuksen merkitys, kuten myös väitetyt valmistelun kohteena olleet teot.

Väitetty loukatun suostumus

Edellä hovioikeuden tuomiossa (s. 22) lausutulla tavalla pätevän suostumuksen antaminen henkirikokseen tai törkeään pahoinpitelyyn ei ole mahdollista. Näin ollen sillä, että C olisi omalta osaltaan suostunut D:n suunnittelemiin tekoihin, ei ole merkitystä arvioitaessa D:n rikosoikeudellista vastuuta.

Näytön arviointi ja johtopäätökset D:n tarkoituksen ja menettelyn osalta

Hovioikeus toteaa, että D:n keskustelut C:n kanssa ovat jatkuneet myös sinä aikana, kun D on pitänyt A:ta orjanaan maakellarissa ja lopulta jättänyt A:n yksin useiksi päiviksi maakellariin 10.2.2023 ja kun D on 6.3.2023 veitsellä leikkaamalla poistanut B:n peniksen ja tämän jälkeen vielä käynyt keskusteluja B:n kanssa uudesta B:n sukuelimiin kohdistuvasta leikkauksesta. Edellä hovioikeuden tuomiossa lausutut näkökohdat D:n sadistisesta motiivista ja toiminnan todellisesta luonteesta, ei siis vain fantasiasta, on siten asetettava lähtökohdaksi myös arvioitaessa D:n menettelyä ja sen tarkoitusperiä C:n osalta.

D:n ja C:n (BDSMPigslave---) välistä viestikeskustelua sekä D:n tähän liittyvä kertomus on kirjattu käräjäoikeuden tuomioon (s. 93-99).

D on kertonut aikoneensa laittaa C:n kahleisiin, jolloin C saisi pakollista rauhallista itsekseen oloa ilman virikkeitä ja ajatukset irti oravanpyörästä. Kahlitseminen auttaa D:n mukaan kehoa tuntemaan, ettei ole vapautta eikä sen myötä myöskään joudu tekemään päätöksiä. D on kokenut, että C haluaa päästä hiljaisuuteen ja rauhaan – tilanteeseen, jossa tämän ei tarvitse tehdä itse mitään päätöksiä, ja hänen mielestään vangitseminen tarjoaisi C:lle hetken aikaa rauhassa itsekseen mietiskellä, mikä voisi jatkua joitain vuorokausia. Kuitenkin kipu ja kahleet olisivat D:n mukaan olleet todellisia. D on kertonut, ettei hänelle riitä pelkkä vankina pitäminen, vaan hän haluaa nähdä reaktioita kipuun ja että hän perisi C:ltä vuokrana sen, että saa nähdä C:n kipureaktioita. D on kertonut, että väkivalta olisi ollut pääpiirteissään samankaltaista kuin A:n kohdalla. D on hyvin painokkaasti ilmaissut, ettei tarkoituksena ole ollut C:n kuoleminen, mutta on kuitenkin ollut valmis hyväksymään C:n kuoleman ja tarvittaessa avustamaan siinä.

Hovioikeus toteaa, että D on kertonut toisin kuin käräjäoikeudessa, että hänen tarkoituksenaan olisi ollut laittaa C kahleisiin ja kohdistaa C:hen samankaltaista orjuuttamista ja kidutusta kuin A:han eli kyse olisi ollut raskaanpuoleisesta bdsm:stä, eikä ainoastaan pehmeänpuoleisista tekniikoista (käräjäoikeuden tuomio s. 94 ja 96). D:n mukaan C:n raaka kohtelu olisi käsittänyt myös muun muassa voimakkaamman sähkön antamista tälle sekä piikkipyörän käyttöä. D olisi halunnut aiheuttaa C:lle aitoa kipua ja nähdä C:n reaktioita vastineeksi siitä, että tämä olisi saanut olla määräajan D:n luona osin orjakoulutettavana ja osin kipuleluna eli kidutusorjana, koko ajan kahleissa (kirjallinen todiste 6, s. 177 ja s. 238: ”Tarvitsen todellakin kipulelun, joka on käytettävissä kidutettavaksi aina kun haluan.”). C:n kokema kipu ja kahleissa olo olisi ollut todellista, ja C:n etukäteen jo hyväksymän suostumuksen (kirjallinen todiste 1, ”No limits no rights”, ja kirjallinen todiste 6, s. 233) tarkoituksena on D:nkin mukaan ollut muistuttaa C:tä tästä (kirjallinen todiste 6, s. 190: ”Jos tulet tänne, et kerjää, että sinut päästetään vapaaksi.”). C:n suostumuksessa ei ole rajattu pois esimerkiksi sitä, että väkivallasta ei saa aiheutua luunmurtumia. D:n tarkoituksena ei ole ollut kuitenkaan tappaa C:tä eikä tappaminen sinänsä ole kiinnostanut D:tä. C on ollut huolissaan siitä, miten hänen terveyttään hoidettaisiin Suomessa, mihin D on ilmoittanut, ettei orjaa, jonka kehossa on merkkejä raa'asta kohtelusta, voida viedä lääkäriin, joten D antaisi kaiken tarvittavan hoidon (kirjallinen todiste 6, s. 225-226).

D:n ja C:n välisestä viestikeskustelusta (kirjallinen todiste 6) ilmenee, että C ei ole ollut ”kivun ystävä” (s. 175), hän on ollut epävarma vierailusta eikä hän ole pystynyt tekemään päätöksiä matkasuunnitelmiensa suhteen, vaan on kaivannut D:n rohkaisua. D:n rohkaistessa C on edelleen ollut epävarma (s. 209 D: ”Ja kun minä rohkaisen sinua tulemaan tänne sinä sanot EI MINUN TÄYTYY OLLA TÄYSIN TERVE EI EN VOI TULLA” C: ”Minun täytyy muuttua, olet oikeassa.”, s. 219: ”Minulla oli tänään huono päivä, olen yhä enemmän tietoinen siitä, että tarvitsen jonkun päättämään tulevaisuudestani. Minulta puuttuu yhä enemmän voimaa tehdä päätöksiä.”, s. 221: ” Hyvä Mr---, pitäisikö minun suunnitella myös paluumatka - vai ei Pyydän SINUA päättämään ja kirjoittamaan minulle mitä minun täytyy tehdä, SIR”, s. 223: ...”valitettavasti olen hyvin heikko päätöksissäni ja tarvitsen rohkaisua ja apua.”)

Viesteistä käyvät ilmi C:n terveyshuolet, negatiivinen suhtautuminen itseensä, epävarmuus itsestään ja halu olla mieliksi D:lle tai tuottaa tälle mielihyvää (s. 198: ” Vatsani on toistaiseksi kunnossa, mutta valitettavasti se roikkuu yhä enemmän ja enemmän. Minun on rehellisesti myönnettävä, että kaikki näyttää todella rumalta.”, s. 211: ” Maksoin SINUN puolestasi 6 kk SupportFetLife-palvelua koska en vieläkään tunne itseäni terveeksi matkustaakseni SINUN luoksesi. pienenä lahjana ja ihailun osoituksena SINUA kohtaan.” ...” Terveyteni on todella huono, eikä minulla ole tarpeeksi energiaa tehdä sitä kaikkea mitä minun pitäisi tehdä. Tarvitsen SINUA niin paljon ja pelkään todellakin, etten voi tarjota SINULLE mitään. Olen vanha ja sairas mies, joka tuskin pystyy liikkumaan kunnolla ylipainon ja rikkinäisen vatsan vuoksi. Minun on otettava useita tabletteja joka päivä ja pistettävä Insolien [insuliinia, tässä] kerran päivässä.”, s. 177: ”Saanko ottaa lääkkeeni, ottaisin pienen määrän mukaani.” ). C vaikuttaa jollain tasolla ihastuneen D:hen ja hänellä on ollut matkapuhelimessaan taustakuvana D:n profiilista tallennettu kasvokuva (s. 227: ”Näen hänet joka kerta kun katson matkapuhelintani.”, s. 190: ”Ennen kaikkea haluan, että joku haluaa minua.”).

D on kertonut huomanneensa, että C:n mieli oli hauras, mutta hän ei ollut halunnut katkaista yhteydenpitoa tähän ennen kuin vasta kasvotusten C:n saavuttua Suomeen. Viesteistä ilmenee, että D ei ole ollut kiinnostunut ainoastaan keskustelemisesta, vaan siitä, että C todella sitoumuksensa ja suunnitelman mukaisesti saapuu Suomeen ollakseen D:n kidutusorja. D ei ole vastannut viesteihin empaattisesti, vaan hän on ollut haluton keskustelemaan muusta kuin tulevasta vierailusta ja sen toteuttamisesta (s. 209-210). D:n mukaan esimerkiksi C:n sisar ei ollut liittynyt kaavailtuun toimintaan mitenkään eikä hän ollut ollut kiinnostunut keskustelemaan C:n kanssa tämän sisaresta, vaikka C olisi selvästi näin halunnut. Viestikeskustelussa D on todennut, että hänen tarvitsee ainoastaan tietää, kun C on valmis tekemään matkasuunnitelmia (s. 208), ja vaikuttaa hermostuvan, kun C on epäröinyt (s. 209, 222-223 ja 229-230). D on hovioikeudessa todennut, että viestikeskusteluita jälkikäteen lukiessa huomaa C:n päätöksentekokyvyn heikentyneen viestittelyn kuluessa ja että C on yrittänyt tukeutua häneen. D ei kertomuksensa mukaan ollut huomannut tätä viestittelyn aikana.

Hovioikeus toteaa, että C on selvästi turvautunut D:hen päätöksenteossaan ja hakenut tältä vahvistusta päätöksilleen ja valinnoilleen. Viesteistä ilmenee C:n heikko fyysinen ja myös henkinen terveydentila (halu kadota yhteiskunnasta), jota D on käyttänyt hyväkseen jatkaessaan vierailun ja käytännön järjestelyjen suunnittelemista (syytteen teonkuvauksen 2. ja 4. kappaleet) piittaamatta C:n viesteissä esille nostamista huolista ja epävarmuudesta. Vaikka D ei ole pakottanut, painostanut tai käskenyt C:tä luokseen vierailulle, hän on kuitenkin ylläpitänyt toimia saadakseen C:n kidutusorjakseen. D:n on siten katsottava omista sadistisista intresseistään käsin omalta osaltaan houkutelleen ja suostutelleen C:tä ja pyrkineen salaamaan tämän yhteydenpidon itseensä, vaikka C on myös omalta osaltaan halunnut matkustaa D:n luokse ja pitää yhteydenpidon salassa (kirjallinen todiste 1, s. 148: ”Herra kertoo minulle, mitä minun on tehtävä, jotta matkani pysyy huomaamattomana.”).

Näin ollen hovioikeus katsoo, että D on menetellyt asianomistajan C:n osalta syytteessä väitetyllä tavalla. Seuraavaksi hovioikeus arvioi vielä tarkemmin, voidaanko D:llä katsoa olleen laissa tarkoitettu yksityiskohtainen suunnitelma C:hen kohdistuvan törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen tekemiseksi ja voidaanko D:n hallussaan pitämiä kahleita pitää erityisen soveliaina rikoksentekovälineinä suunnitellussa teossa.

Näytön arviointi ja johtopäätökset D:n yksityiskohtaisesta suunnitelmasta

Kuten edellä on todettu, D on pitkään hakenut henkilöä, jota voisi pitää vankinaan ja kidutusorjanaan tai kipulelunaan. C:lle lähetetyssä sopimuksessa puhutaan orjuudesta ja tahdonvastaisesta palvelemisesta, kaikista ihmisoikeuksista luopumisesta, kokonaisvaltaisen määräysvallan ja omistusoikeuden antamisesta toiselle, mihin tahansa väkivaltaan ja tuhoisiin käsittelyihin suostumisesta sekä jatkuvaan ja vakavaan pahoinpitelyyn ja nöyryyttämiseen suostumisesta (kirjallinen todiste 1, s. 146-154). D on kertonut, että sopimuksessa ilmaistu raaka kohtelu tarkoittaa nöyryyttävää, alentavaa ja epäinhimillistä kohtelua, muun muassa solvausta ja pahoinpitelyä. Väkivalta sisältäisi edellä todetusti ruoskimista, steariinia, sähköä, pyykkipoikia, piikkipyörää ja sitomista stressaaviin asentoihin.

C:n ja D:n välillä käydyssä viestikeskustelussa (kirjallinen todiste 6) D on kirjoittanut aiheuttavansa mustelmia, naarmuja, palovammoja, avohaavoja ja murtuneita luita (s. 174). D on lisäksi kirjoittanut esimerkin kynnen irrottamisesta, luiden ulosvetämisestä, kahden sormen yhteen ompelemisesta ja erektion ja masturbaation estävän lävistyksen tekemisestä orjan kaluun (s. 175). D on vielä viesteissään C:lle kirjoittanut, että C tulee olemaan ”Aina kiinnitettynä, kahleet kytkettynä lattiaan tai seinään” (s. 177). D:n mukaan elinikäinen kidutusorja, jota ei voi vapauttaa, on hänelle nautinnon lähde (s. 178), todellisuus voi olla karumpaa kuin C kuvittelee (s. 180) ja hän aikoo laittaa C:n kahleisiin eikä C:n tahdolla ole mitään väliä, vaan tämä pysyy D:n vankina eikä poistu koskaan elävänä (s. 183). D on kirjoittanut, että kahlitsee C:n seinään ja riisuu tältä vaatteet (s. 185). D on kertonut C:lle saksalaisesta miehestä, joka on kaksi kertaa muuttanut mielensä vankina olemisesta ja todennut, ettei halua C:n kerjäävän vapaaksi päästämistä, ja että haluaa kidutuksen kohteen (s. 190). C on vastannut tähän haluavansa, että joku haluaa häntä, omistaa hänet ja tarvitsee häntä (s. 190). C on jo aiemmin kirjoittanut D:n kuvaileman kivun olevan liikaa hänelle ja ettei hän ole kivun ystävä, vaan kaipaa alistusta ja nöyryytystä (s. 175). C on vielä kirjoittanut tekevänsä töitä itsensä kanssa kipua kohtaan tuntemansa pelon osalta ja että ”pienikin paine sattuu kiveksiini, eikä se kiihota minua ... minun on kestettävä se kipu, en pysty vielä käsittelemään ja hyväksymään sitä” (s. 223). D on itsekin kertonut, ettei C:n ensisijaisena tavoitteena ole ollut kivun kokeminen, mutta koska D halusi kipulelun, joutuisi C tekemään myönnytyksiä asian suhteen ja olemaan valmis sietämään jonkin määrän kipua saadakseen paikan olla rauhassa yhteiskunnalta (s. 190). D on myös kertonut C:n tuoneen esiin, ettei C ollut kokenut kivun ottamisen suhteen eikä kovin kivunsietokykyinen.

D:n puhelimesta takavarikoitujen C:n päiväkirjamerkintöjen (kirjallinen todiste 4, s. 171-172) mukaan D on ollut kiinnostunut C:stä vain, jos tämä tulee D:n luokse, eikä D ole ollut kiinnostunut viestittelystä. D on siten ollut tietoinen C:n päiväkirjamerkinnöistä (vrt. käräjäoikeuden tuomio, s. 103). C on päiväkirjassaan kirjoittanut, että hänen elämänsä annetaan kidutuksesta tyydytystä saavan sadistin käsiin, jonka tarve on epäinhimillistää C täysin ja nähdä C ainoastaan kidutuksen kohteena. C:n mukaan D ei ole halunnut tietää hänen tunteistaan, peloistaan ja epäilyksistään Suomen matkaan liittyen.

D on C:lle lähettämissään viesteissä (kirjallinen todiste 6) kirjoittanut olleensa vakavissaan jokaisessa keskustelussa ja joka kerta olleensa tosissaan ja tarkoittaneensa sanomaansa (s. 200). D on kirjoittanut C:lle jättävänsä tämän yksin useiksi päiviksi (s. 203) ja myöhemmin D on suunnitellut C:n saapumista Suomeen juuri ennen kuin on itse lähdössä ulkomaille muutamaksi päiväksi, mikä olisi voinut tarkoittaa C:n jättämistä useiksi päiviksi yksin vankeuteen (s. 203 ja 214). D on kirjoittanut C:lle olevansa lain edessä vastuussa törkeistä rikoksista, kuten laittomasta vangitsemisesta ja vakavasta ruumiinvammasta (s. 206) sekä olemaan valmis ottamaan riskin lain edessä rikolliseksi tulemisesta (s. 207). D on lisäksi kertonut voivansa kuvitella, että elinikäisen kidutusorjan pitäminen voisi tuntua mukavalta, jos se olisi yleisen moraalin ja etiikan puolesta hyväksyttävää ja mahdollista.

Vaikka osa viestittelystä olisi ollut fantasiointia ja tunnelman luomista, välittyy erityisesti D:n lähettämistä viesteistä vahvasti kuva siitä, että hän on täysin tosissaan aikonut toteuttaa suunnittelemansa ja C:lle kertomansa asiat, mitä tukevat myös D:n oma kertomus ja hänen syykseen kohdissa 1-4 luetut rikokset. Ottaen huomioon, mitä A:n kanssa oli keskusteltu ja millaisena A:n vierailu oli todellisuudessa toteutunut, C ei ole voinut ymmärtää, mitä D:n kanssa suunniteltu teko tai suunnitellut teot tosiasiassa olisivat tulleet pitämään sisällään, eikä niiden fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia ole ollut mahdollista tietää ja ymmärtää etukäteen. Viestittelyn sekä sen, mitä A:n kanssa oli keskusteltu ja millaisena A:n vierailu oli todellisuudessa toteutunut, perusteella D:n kertomaa siitä, että hänen tarkoituksenaan olisi ollut C:n tavattuaan kertoa tälle, että tämän on parempi palata kotiin ja pyrkiä saamaan tilanteensa jollain muulla tavalla tasapainoon, ei voida pitää uskottavana. Kyse ei ole ollut aitoon yhteisymmärrykseen perustuvan eli suostumuksellisen bdsm-toiminnan suunnittelusta C:n kanssa. C ei ole lähtökohtaisesti halunnut väkivaltaa, vaan sitä, että joku olisi hänestä kiinnostunut ja "omistaisi" hänet. C on ollut elämäntilanteestaan ahdistunut ja D on halunnut kohdella C:tä sadistisesti ja tuonut keskusteluihin kidutusaiheen mukaan.

D on ollut tietoinen C:n sairauksista, kuten diabeteksesta. D:n suunnittelemassa rikoksessa olisi ollut kyse puolustuskyvyttömään, koko ajan kahlittuna ja vangittuna pidettyyn henkilöön kohdistettavasta väkivallasta. Asiassa on riittävästi näytetty viesteillä ja D:n kertomuksella, että suunnitelmana on ollut kohdistaa C:hen sellaista väkivaltaa, joka ei voisi olla etukäteen sovitun ja sallitun bdsm:n puitteissa, ja että tämä väkivalta täyttäisi ainakin saman törkeän pahoinpitelyn ankaroittamisperusteen kuin A:han kohdistunut teko. Ottaen huomioon D:n kuvaaman väkivallan laatu ja tekotapa kyse olisi varsin todennäköisesti voinut olla myös erityisen raa'asta väkivallasta. Suunniteltua rikosta on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä ottaen huomioon edellä lausuttu C:n heikosta terveydentilasta ja psyykkisestä kunnosta, joita D on käyttänyt hyväkseen. Asiassa ei ole näytetty kuitenkaan D:n tarkoituksena olleen tappaa C:tä eikä pitää C:tä tämän elinikää kidutusorjana, vaikka C ja D ovat viesteissä keskustelleet myös eutanasiasta ja elinikäisestä kidutusorjuudesta. Arviointi on tältäkin osin siis sama kuin asianomistaja A:n osalta syytekohdassa 2.

Kun D:n suunnittelemassa rikoksessa on ollut kyse vähintään törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön täyttävästä toiminnasta, C:n suostumus ei edellä lausutulla tavalla poista valmistellun törkeän pahoinpitelyn rangaistavuutta. Koska C:n ei voida katsoa antaneen pätevää suostumusta häntä kohtaan valmisteltuihin tekoihin, D on tuomittava rangaistukseen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.

Asianomistaja C ja D ovat riidattomasti käyneet viestinvaihtoa pitkään, lähes vuoden ajan, 9.6.2022-22.4.2023. A:n kanssa toteutuneet tapahtumat osoittavat, että D:n suunnitelma on ollut todellinen. C:n on näytetty jo hankkineen matkaa varten junalipun ja varanneen lennon Suomeen. D on omalta osaltaan aktiivisesti ohjeistanut C:tä matkajärjestelyissä ja varsinkin juna-aikatauluista Suomessa sekä toimittanut C:lle väärällä nimellä puhelimen ja prepaid SIM-kortin (kirjalliset todisteet 1-5). D on myös omalta osaltaan pyrkinyt varmistamaan ohjein, että C:n saapumista D:n luokse ja sitä edeltänyttä yhteydenpitoa ei voitaisi jäljittää eikä liittää D:hen (kirjallinen todiste 6). Kyse on siten D:n sadistiseen perversioon ja pitkään viestienvaihtoon perustuneesta yksityiskohtaisesta suunnitelmasta saada C luokseen kipuleluksi, jota D voisi orjuuttaa ja kiduttaa samalla tavalla kuin A:ta. Sekään, että D on ollut pidätettynä A:han kohdistuneiden rikosten johdosta helmikuussa 2023, ei ole saanut D:tä luopumaan valmistelutoimista, joiden tarkoituksena on ollut saattaa C samanlaiseksi kipuleluksi kuin A oli ollut D:n luona. Kyse ei ole ollut vain fantasiasta eikä ylimalkaisesti suunnitellusta rikoksesta, vaan tätä syyttäjien näyttämää suunnitelmaa on pidettävä laissa tarkoitettuna yksityiskohtaisena suunnitelmana, joka on voitu ottaa tosissaan. C:n osalta jo toteutunut tapahtumainkulku, C:n tukeutuminen D:hen päätöksenteossaan ja D:n A:han liittyen jo toteuttama toiminta huomioon ottaen vaaraa rikoksen toteuttamisesta ei voida pitää vähäisenä. Todennäköisen rikoksen tekoaika ja -paikka sekä tekotapa ovat olleet yksityiskohtaisesti suunniteltuina. Valmistellun törkeän rikoksen täytäntöönpanotoimien jatkaminen on keskeytynyt Suomen ja Saksan poliisin toimien johdosta eli ainoastaan satunnaisista syistä (kirjallinen todiste 10).

Näytön arviointi ja johtopäätökset tekovälineen eli kahleiden hallussapidon osalta

D on riidattomasti hankkinut häneltä 13.6.2023 takavarikoidut kahleet sen jälkeen, kun maakellarissa olleet kahleet oli A:han kohdistuneiden rikosten johdosta takavarikoitu helmikuussa 2023 (kirjallinen todiste 9). Kuten aiemmin on todettu, D:n on ollut tarkoitus pitää C:tä koko ajan kahleissa ja kahlehtiminen olisi D:n kertomuksen mukaan ollut olennainen osa C:hen eli D:n ”kipuleluun” kohdistettua orjuuttamista ja kidutusta. D on kertonut, mitä oli aikonut C:lle tehdä ja että pelkkä vankeudessa pitäminen ei olisi riittänyt hänelle. Kahleet voidaan näin ollen katsoa hankituiksi nimenomaan silmällä pitäen C:n suunniteltua vierailua D:n luona. Koska kyse olisi ollut C:n osalta samankaltaisesta rikoskokonaisuudesta kuin A:n osalta, kahleilla olisi varsin todennäköisesti ollut olennainen merkitys C:hen kohdistuneen rikoksen täytäntöönpanotoimissa. D on siten pitänyt kahleita hallussaan silmällä pitäen valmistelun kohteena olevaa rikosta ja kahleet ovat erityisesti soveltuneet käytettäviksi valmistelun kohteena olevassa C:n törkeässä pahoinpitelyssä. Tätä arviointia ei muuta se, että kahleet ovat sinänsä D:n kertomalla tavalla tyypillinen väline bdsm-toiminnassa.

Syyksilukeminen

D on kohdassa 8 syyllistynyt 9.6.2022-13.6.2023 törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmisteluun siten, että hän on rikoslain 21 luvun 6 §:ssä tarkoitetun rikoksen tekemistä varten pitänyt hallussaan välinettä, joka soveltuu erityisesti käytettäväksi välineenä rikoksessa ja laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman asianomistaja C:hen kohdistuvan törkeän pahoinpitelyn tekemisestä.

D on bdsm-toimintaan suuntautuneilla internetsivustoilla ja viesteissä useiden henkilöiden kanssa ilmoittanut etsivänsä kidutusorjaa pidettäväksi vankeudessa motiivinaan nähdä kidutettavan reaktioita kipuun. D on tässä tarkoituksessa keskustellut viestien välityksin C:n kanssa. Asianomistaja on kertonut terveyshuolistaan ja halustaan hävitä yhteiskunnasta. D on käyttänyt tätä hyväkseen ja tuonut keskusteluun asianomistajan kahleisiin laittamisen, vankina ja elinikäisenä kidutusorjana pitämisen ja kuvaillut raakaa ja vaikeita ruumiinvammoja aiheuttavaa väkivaltaa, jota kohdistaisi asianomistajaan. D on kirjoittanut viesteissään, ettei asianomistaja poistuisi elävänä kahleisiin laittamisen jälkeen ja että asianomistajan kuolema voisi olla pitkäkestoista ja tuskallista riippuen vastaajan mielentilasta.

D on useiden kuukausien ajan yrittänyt saada ja houkutella asianomistajaa luokseen kohdistaakseen tähän törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön täyttäviä tekoja. D on varustellut asuintilalleen maakellarin henkilön vankina pitämistä varten ja hankkinut poliisin helmikuussa 2023 maakellarista takavarikoimien kahleiden tilalle uudet kahleet, jotka soveltuvat käytettäväksi välineenä D:n suunnittelemassa rikoksessa.

D on sopinut asianomistajan kanssa ajankohdat, jolloin asianomistaja tulisi D:n luokse, ja jatkanut keskustelua asianomistajan kanssa, vaikka asianomistaja on jättänyt sairauksiensa vuoksi saapumatta sovittuina aikoina syksyllä 2022 ja 6.2.2023. D on osana suunnitelmaa tehnyt asianomistajan kanssa maalis-huhtikuussa 2023 kirjallisen sopimuksen, jonka mukaan asianomistajasta tulisi D:n orja, johon D kohdistaisi vakavaa väkivaltaa. Asianomistaja on tehnyt sopimuksen tekoaikaan konkreettisia matkajärjestelyitä ostamalla Saksassa junalipun sekä tekemällä lentovarauksen saapuakseen Helsinkiin 15.5.2023 ja sieltä edelleen Jyväskylään 18.5.2023. D on lähettänyt asianomistajalle tiedot juna-aikatauluista Helsingistä Jyväskylään.

D on edellä kuvatulla tavalla laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman asianomistajaan kohdistuvan törkeän pahoinpitelyn tekemistä varten.

Asianomistaja ei ole saapunut D:n luokse viranomaisten otettua häneen yhteyttä. Vaara rikoksen toteuttamisesta ei ole ollut vähäinen huomioon ottaen asianomistajan tukeutuminen D:hen päätöksenteossaan ja se, että D:llä on samaan aikaan, kun hän on houkutellut asianomistajaa luokseen, ollut helmikuussa 2023 asuintilansa maakellarissa toinen henkilö kahlittuna ja väkivallan kohteena vastoin tahtoaan.

D:n valmistelemassa rikoksessa hänen tarkoituksensa on ollut laittaa asianomistaja kahleisiin, pitää asianomistajaa vankinaan ja kohdistaa asianomistajaan pitkäkestoista ja tuskallista kidutuksenomaista väkivaltaa. D:n valmistelemassa rikoksessa kyse olisi ollut pahoinpitelystä, joka olisi tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla ja rikos olisi ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä huomioon ottaen asianomistajan heikko terveydentila ja psyykkinen kunto, mitä D on käyttänyt hyväkseen.

Asianomistajan suostumus ei poista teon rangaistavuutta. Valmisteltu rikos täyttäisi törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Rangaistuksen määrääminen

Sovellettavat oikeusohjeet

Rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet ja rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Rangaistus on saman luvun 4 §:n mukaan mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Merkityksellistä siis on ensinnäkin, että rangaistus on oikeudenmukaisessa suhteessa itse rikolliseen tekoon eli sen konkreettiseen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen. Arvioitavina ovat tällöin paitsi teosta aiheutuneet seuraukset, myös se vahinko ja vaara, jonka teosta on ennalta arvioiden saatettu odottaa aiheutuvan. Vaaraa taas arvioidaan sekä seurausten todennäköisyyden että niiden laadun ja vakavuuden mukaan (HE 44/2002 vp, s. 187). Tekijän syyllisyys puolestaan viittaa sekä teon vaikuttimiin että teon ilmentämään syyllisyyteen.

Törkeät pahoinpitelyt poikkeavat usein toisistaan merkittävästi niin rikoksen vahingollisuuden ja vaarallisuuden kuin siitä ilmenevän tekijän syyllisyydenkin kannalta, minkä vuoksi rikoksen rangaistusasteikko on säädetty laajaksi. Tämä vaikeuttaa tapausten vertaamista muihin samanlaisiin rikoksiin, mitä arviointia on kuitenkin tehtävä rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen pyrittäessä. Suurin osa törkeistä pahoinpitelyistä tuomituista rangaistuksista sijoittuu tilastollisesti rangaistusasteikon alimpaan neljännekseen. Moitittavuudeltaan erityisen törkeitä pahoinpitelyitä esiintyy varsin vähän. (KKO 2008:85, kohdat 5-6)

Määrättäessä rangaistusta törkeästä pahoinpitelystä on annettava erityistä painoarvoa tapauskohtaisille olosuhteille. Huomioon otetaan myös ne seikat, jotka ovat vaikuttaneet rikoksen törkeysarviointiin (KKO 2017:8, kohta 15 ja siinä viitatut sekä KKO 2022:73, kohta 20 ja siinä viitatut). Korkein oikeus on todennut ennakkopäätöksessä KKO 2014:85 (kohta 7), että rangaistus arvioidaan teossa ilmenevien mittaamiseen vaikuttavien seikkojen perusteella riippumatta siitä, ovatko samat seikat jo vaikuttaneet siihen, että rikos on täyttänyt kysymyksessä olevan tunnusmerkistön. Näin ollen samat seikat, jotka ovat johtaneet siihen, että rikos on katsottu törkeäksi, voivat vaikuttaa myös rangaistusta mitattaessa. Törkeän pahoinpitelyn rangaistuskäytäntöön voidaan korkeimman oikeuden toteamalla tavalla hakea johtoa jossain määrin myös tapon yrityksen rangaistuskäytännöstä (KKO 2008:85, kohta 8), vaikka tältä osin on huomattava, että lajissaan vakavista törkeistä pahoinpitelyistä tuomitaan käytännössä kovempia rangaistuksia kuin tapon yrityksestä keskimäärin (ks. esim. VaaHO 2022:13).

Rikoslain 7 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan yhteistä rangaistusta mitattaessa lähtökohdaksi on otettava siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus, sekä mitattava rikoksista yhteinen rangaistus siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa myös rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen.

Rikosten liittyessä kiinteästi toisiinsa on mittaamisharkinnassa arvioitava rikosten laadun, tekotavan ja ajallisen yhteyden sekä vastaajan menettelyn motivaatioperustan vaikutusta rikosten vahingollisuuteen ja niiden osoittamaan tekijän syyllisyyteen. Tämänkaltaisessa tilanteessa rikoksia voi myös olla perusteltua arvioida yhteistä rangaistusta mitattaessa kokonaisuuksina muun muassa rikosten yhteisen motivaatioperustan nojalla (ks. esim. KKO 2020:95, kohdat 18 ja 22), rikosten toteuduttua samalla menettelyllä (ks. esim. KKO 2019:29, kohdat 16 ja 23) taikka rikosten lukumäärän vuoksi (ks. esim. KKO 2018:44, kohta 17 ja KKO 2024:4, kohta 16).

Rikosten keskinäinen yhteys voi vaikuttaa rangaistusta alentavasti tai korottavasti. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön mukaan esimerkiksi rikosten keskinäisestä yhteydestä ilmenevän suunnitelmallisuuden on vakiintuneesti katsottu voivan vaikuttaa yhteistä rangaistusta ankaroittavana perusteena (ks. esim. KKO 2022:7, kohta 8). Ratkaisussa KKO 2018:60 (kohta 23) on katsottu, että kyseisessä tapauksessa rikosten erittäin voimakkaasti henkilöön kohdistuva luonne huomioon ottaen oikeuskäytännössä tavanomainen yhden kolmasosan ja tekojen lukumäärän mukaan edelleen alenevan murto-osan suuruisen yksikkörangaistuksen lisääminen pohjarangaistukseen oli liian lievä yhteisen rangaistuksen määräämisperuste. (KKO 2024:4, kohta 17 ja 33)

Rangaistuksen mittaamisen lähtökohdat ja rikosten keskinäisen yhteyden vaikutus tuomittavaan yhteiseen rangaistukseen

Hovioikeus toteaa, että D:n syyksi luetut rikokset muodostavat kunkin asianomistajan osalta oman itsenäisen kokonaisuutensa. Toisaalta näistä asianomistajiin A, B ja C kohdistuneista rikoksista piirtyy D:n sadistisen motivaation näkökulmasta yksi yhtenäinen kokonaisuus, jota leimaavat D:n sadistiset tarpeet: D:n sinnikäs ja pitkäaikainen oman ”kipulelun” ja ”penektomiaa haluavan henkilön” etsintä eli D:n halu aiheuttaa ja nähdä voimakasta aitoa kipua ja halu suorittaa amputaatioita ja äärimmillään peniksen amputaatio.

Asianomistajat A ja B ovat sinänsä suostuneet D:n syyksi kohdissa 1-4 (asianomistaja A) sekä 5 ja 7 (asianomistaja B) luettuihin rikoksiin, mutta heidän suostumuksillaan ei ole katsottu olleen merkitystä arvioitaessa D:n rikosoikeudellista vastuuta. A ei ole ollut tietoinen toiminnan todellisesta luonteesta ja B:hen kohdistuneet teot ovat olleet siinä määrin törkeitä, ettei B ole voinut niihin pätevästi suostua. D:n rikosten sadistiset vaikuttimet, jotka eivät ole olleet osa yhdessä sovittua bdsm:ää, ja rikosten suunnitelmallisuus huomioon ottaen asianomistajien suostumuksille ei tule antaa merkitystä myöskään rangaistusta mitattaessa.

D on jatkanut suunnitelmallista rikollista toimintaansa ja syyllistynyt maalis- ja kesäkuussa 2023 asianomistaja B:hen kohdistuneisiin kohtien 5 ja 7 sadistisista motiiveista tehtyihin vakaviin rikoksiin, vaikka hän on ollut asianomistaja A:han kohdistuneiden, niin ikään sadistisista motiiveista tehtyjen vakavien rikosten vuoksi vapautensa menettäneenä 12.-15.2.2023. D:n syyksi on luettu asianomistaja C:hen kohdistuvan törkeän pahoinpitelyn valmistelu, joka on ajoittunut ajalle 9.6.2022-13.6.2023. D on käynyt keskusteluja asianomistaja C:n kanssa jo kesästä 2022 lukien eli jo ennen A:han ja B:hen kohdistuneita rikoksia ja jatkanut törkeän pahoinpitelyn valmistelua vielä vapaudenmenetyksen ja B:hen kohdistuneen kohdan 5 rikoksen jälkeen.

Rikokset ovat erittäin voimakkaasti kohdistuneet asianomistajien A, B ja C henkilöön ja ne osoittavat jäljempänä tarkemmin kuvattavalla tavalla erittäin suurta suunnitelmallisuutta ja tietoisuutta tekojen lainvastaisuudesta. Näin ollen D:n syyksi luettujen rikosten suunnitelmallisuus ja keskinäinen yhteys on otettava huomioon rangaistusta ankaroittavana perusteena, minkä lisäksi yhteistä vankeusrangaistusta mitattaessa ei ole perusteltua lisätä pohjarangaistukseen (asianomistaja B) ainoastaan yhtä kolmasosaa kahdesta muusta tekokokonaisuudesta (asianomistajat A ja C).

Asianomistaja B: yhteisen vankeusrangaistuksen pohjarangaistus (syytekohdat 5 ja 7)

Käräjäoikeuden toteamalla tavalla D:lle tuomittavan vankeusrangaistuksen lähtökohdaksi on asetettava syytekohdan 5 törkeä pahoinpitely, joka on lajissaan täysin poikkeuksellinen ja erittäin vakava. D on hovioikeudessa kertonut, että hän oli kerran aiemmin avustanut Saksassa peniksenpoistoleikkauksessa eli penektomiassa ja että hän oli vuodesta 2015 lukien vähänkään aktiivisemmin etsinyt mieshenkilöä, jolle hän voisi tehdä peniksenpoistoleikkauksen (ks. myös kirjallinen todiste 16, s. 620). D on osin ollut turhautunut, koska hänelle ei ole annettu tilaisuutta tehdä penektomiaa (ks. kirjallinen todiste 16, s. 519: ”Useat miehet ovat sanoneet minulle, että koska en ole aikaisemmin tehnyt penektomiaa, he eivät myöskään tule minun luokseni operaatioon.” ”Koska minulla ei siis ole kokemusta, minulle ei anneta mahdollisuutta hankkia kokemusta.”). D on ollut täysin tietoinen asianomistaja B:lle tekemänsä leikkauksen laittomuudesta, mutta hän on kysyttäessä kertonut oikeuttaneensa teon itselleen sillä, että asianomistaja B:llä on ollut D:n näkemyksen mukaan oikeus määrätä omasta kehostaan ja viime kädessä jopa elämästään. D on siten suhtautunut täysin piittaamattomasti niin lakiin kuin asianomistaja B:n terveyteen ja henkeen asettaen niiden edelle psyykkisesti heikossa kunnossa olevan henkilön tahdon ja ennen kaikkea omat sadistiset tarpeensa.

Halu auttaa asianomistaja B:tä ei ole ollut D:n pääasiallinen motiivi penektomiaan. D on tehnyt leikkauksen pääasiassa siitä syystä, että hänellä on ollut tarve nähdä ja kokea ilman puudutusta tapahtuvan operaation uhrille aiheuttama äärimmäisen voimakas kipu, mihin D on viitannut myös asianomistaja B:lle penektomian jälkeen lähettämissään WhatsApp-viesteissä (ks. kirjallinen todiste 10, esim. s. 121: ”Minä kun olen sadisti, niin se aito, voimakas kipu oli mukava mauste operaation ohessa.”). D on kertonut myös muille lähettämissään viesteissä nauttineensa asianomistaja B:lle aiheuttamastaan kivusta (kirjallinen todiste 16, s. 613-614). D on näin ollen tehnyt penektomian pääasiassa omista itsekkäistä sadistisista lähtökohdistaan käsin uhrille, jota hän oli etsinyt sinnikkäästi hyvin pitkän aikaa. Lisäksi D on säilönyt irti leikkaamansa peniksen ja käyttänyt sitä internetin eri sivustoilla ja profiileissaan saadakseen itselleen uusia penektomia-asiakkaita (ks. kirjalliset todisteet 2 ja 11, esim. s. 363-372). D on käyttänyt hyväkseen B:n heikkoa psyykkistä tilaa tyydyttääkseen omia sadistisia tarpeitaan.

Asianomistaja B:llä on ollut perussairautena perinnöllinen verisuonitukos ja käytössään useita verenohennuslääkkeitä, joista D on ollut tietoinen ennen leikkausta. D on tehnyt penektomian ilman puudutusta ja teko on kestänyt yli neljä tuntia eli kyse on ollut hyvin pitkäkestoisesta ja kivuliaasta teosta. D on leikannut kiskoen, koukkien ja repien penistä aiheuttaen siten myös ylimääräistä kipua asianomistaja B:lle. Kun otetaan lisäksi huomioon D:n sadistiset vaikuttimet tekoon ja hänen tietoisuutensa tekonsa laittomuudesta, kohdan 5 rikos osoittaa D:ssä erittäin suurta syyllisyyttä ja piittaamattomuutta asianomistaja B:n ruumiillisesta koskemattomuudesta ja jopa hengestä.

D:n syyllisyyttä kohdissa 5 ja 7 korostaa entisestään se, että hän on epäonnistuneen penektomian jälkeen suostunut tekemään asianomistaja B:lle syytekohdassa 7 tarkoitetun leikkauksen, jossa hänen tarkoituksenaan on ollut leikata asianomistaja B:n kivespussi kahtia ja siirtää virtsaputkea siten, että sen suuaukko olisi ollut halkaistun kivespussin välissä. Epäonnistuneen penektomian jälkeen D on myös tarjoutunut muun muassa poistamaan asianomistaja B:n kivekset yksi kerrallaan sekä ryhtynyt houkuttelemaan asianomistaja B:tä sadomasokistiseen toimintaan, johon tällä ei D:n tieten ole ollut kiinnostusta (ks. kirjallinen todiste 10, esim. 121: ”Otit kipua oikeasti tosi hyvin vastaan. Monet ovat sätkineet vähemmästäkin. Ihan mieluusti otan kiveksetkin. Ehkä siitä tulee vielä mielenkiintoisempaa jos ne ottaa yhden kerrallaan niin jännitys on erilainen eri kerroilla.” ja s. 181: ”Hyvä poika. Saat päättää tulla kidutusta tai leikkelyä varten.”). Kyse ei ole näiltä osin ollut pelkästä fantasioinnista, vaan oikeasti suunnitelluista teoista, kuten kohtien 5 ja 7 rikokset osoittavat.

Penektomiassa ja sen jälkeisessä yritykseksi jääneessä operaatiossa on ollut kyse asianomistaja B:n sukuelimiin kohdistuvasta erittäin raa'asta väkivallasta, josta on aiheutunut B:lle vakavia fyysisiä ja psyykkisiä vahinkoja, joista osa on luonteeltaan pysyviä (ks. kirjalliset todisteet 12-13 ja 17-18). Varsinkin penektomia ja toteutuessaan myös suunniteltu operaatio ovat lajissaan hyvin vaikeita koulutetuillekin lääkäreille ja niitä tehdään vain yliopistosairaaloissa (G). Siten leikkaukset ovat varsinkin D:n kaltaisen tekijän suorittamina erittäin vahingollisia ja myös erittäin vaarallisia, koska tämän kaltaisiin leikkauksiin on liittynyt kotiolosuhteissa hyvin suuri riski runsaasta verenvuodosta, tulehduksista ja myös erityyppisistä vakavista seurannaisvahingoista (G ja kirjallinen todiste 5).

Rangaistuskäytäntöä kuvaavien tilastojen mukaan tapon yrityksistä viime vuosina tuomitut rangaistukset ovat olleet pituudeltaan keskimäärin noin neljä vuotta vankeutta tai hieman sitä lyhyempiä (ks. KKO 2024:4, kohta 20 ja esim. Vaasan hovioikeuden tuomio 10.1.2025 nro 100286 sekä Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti: Seuraamusjärjestelmä 2022, s. 113 ja Tilastokeskus, Rangaistukset käräjäoikeuksittain ja rikoksittain, 2022).

D:n syyksi kohdissa 5 ja 7 luetut rikokset poikkeavat suuressa määrin niistä teoista, jotka tyypillisesti tulevat arvioiduiksi tapon yrityksinä ja joista oikeuskäytännössä tuomitaan keskimäärin noin neljä vuotta vankeutta. Ensiksikin D:n syyksi luetut rikokset ovat hyvin ja pitkän aikaa suunniteltuja ja tehty johdonmukaisesti sadistisista motiiveista käsin. Toiseksi penektomiaan liittyneistä sadistisista vaikuttimista huolimatta rikokseen ei ole liittynyt väkivaltarikoksiin tavanomaisesti liittyvää raivoa eikä sen mukaista silmitöntä väkivaltaa, vaan pikemminkin hallittua mutta samalla erittäin raakaa ja kylmää väkivaltaa. D on leikkauksen aikana ollut hyvin keskittynyt ja kuunnellut klassista musiikkia. Hän onkin kuvaillut eräissä muille kuin B:lle lähettämissään viesteissä olevansa ”täysin rationaalinen ja tyyni psykopaatti” eikä ”raivopäinen psykopaatti” (ks. kirjallinen todiste 16, s. 528-529). Tavanomaisesta poikkeavaa rikoksissa on myös se, että erityisen raaka ja suunniteltu väkivalta on kohdistunut asianomistaja B:n sukuelinten alueelle ja että kyse on ollut kohdassa 5 erittäin pitkäkestoisesta ja äärimmäisen kivuliaasta operaatiosta.

Nämä seikat huomioon ottaen D on tuomittava kohtien 5 ja 7 rikoksista selvästi tapon yrityksestä tuomittavaa keskimääräistä rangaistusta ankarampaan vankeusrangaistukseen. Kun otetaan huomioon D:n sadistiset motiivit sekä erityisesti asianomistaja B:n kivut ja kärsimys niin vaarallisen leikkauksen aikana kuin sen jälkeen ja penektomiasta B:lle aiheutuneet vahingot, hovioikeus katsoo, että oikeudenmukainen yhteinen vankeusrangaistus kohtien 5 ja 7 rikoksista on 6 vuotta vankeutta (ks. esim. KKO 2008:85, KKO 2014:91, KKO 2015:12, KKO 2024:4 sekä VaaHO 2006:8, VaaHO 2022:13 ja Vaasan hovioikeuden tuomio 1.11.2024 nro 138243).

Asianomistaja A (syytekohdat 1-4)

D on hylännyt eli jättänyt asianomistaja A:n yksin, alasti ja kahleilla vangittuna maakellariin 10.2.2023 ilman, että A on tiennyt, tuleeko D ja jos tulee niin milloin, vapauttamaan hänet ”orjuudesta”. Vaikka hovioikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että A:lle olisi aiheutunut D:n menettelystä törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistössä tarkoitettu vakava sairaus, on A sairastunut D:n menettelyn seurauksena vaikea-asteiseen traumaperäiseen stressihäiriöön ja vaikeaan masennustilaan. D:n syyksi luettu törkeä vapaudenriisto on lajissaan erittäin vakava ja D:n toimintaa ovat ohjanneet ennen kaikkea D:n omat sadistiset motiivit, jotka eivät ole olleet osa osapuolten sopimaa bdsm-toimintaa: väkivallan ja orjuuden jäljittely on muuttunut A:n kokemaksi todelliseksi kauhuksi, mikä on vakavasti vaarantanut hänen terveyttään.

D:n syyksi on kohdissa 2-4 luettu törkeä pahoinpitely sekä törkeä seksuaalinen kajoaminen ja törkeä raiskaus. Rangaistusta mitattaessa on otettava huomioon törkeän seksuaalisen kajoamisen ja törkeän raiskauksen osalta se, että D on syyllistynyt näihin rikoksiin yhdellä hänen syykseen luetulla teolla, joten rikosten keskinäinen yhteys johtaa niiden osalta lievempään lopputulokseen kuin tilanteessa, jossa kyse on täysin toisistaan erillisistä teoista.

Kun otetaan huomioon D:n syyksi kohdissa 1-4 luettujen rikosten vahingollisuus sekä ennen kaikkea niistä ilmenevä D:n syyllisyys ja törkeän vapaudenriiston vaarallisuus, D tulisi tuomita syytekohtien 1-4 rikoksista noin 4-5 vuoden vankeusrangaistukseen, josta pohjarangaistukseen tulee edellä todetusti lisätä enemmän kuin ainoastaan yksi kolmasosa. Näin ollen näiden rikosten vaikutus D:lle tuomittavaan yhteiseen rangaistukseen on 2 vuotta.

Asianomistaja C (syytekohta 8)

D on jo kesästä 2022 lähtien ja myös sinä aikana, kun hän on pitänyt asianomistaja A:ta vankinaan ja tehnyt penektomian asianomistaja B:lle, käynyt keskusteluja asianomistaja C:n kanssa ja siten valmistellut asianomistaja C:hen kohdistuvaa törkeää henkeen tai terveyteen kohdistuvaa rikosta. Kyse on ollut tältäkin osin D:n omien sadististen motiivien johdattelemasta rikoksesta, joka olisi toteutuessaan varsin todennäköisesti vastannut asianomistaja A:n vangittuna ja kidutettuna pitämistä. D on yksityiskohtaisen suunnitelman laatimisen ohella tehnyt aktiivisia toimia, kuten lähettänyt C:lle Suomesta ostetun puhelimen ja sim-kortin tekaistulla nimellä, sekä antanut C:lle ohjeita, kuinka tämä voi matkustaa Suomeen D:n luokse ilman, että tätä voidaan liittää D:hen. D on myös kehottanut C:tä hävittämään kaikki D:hen liittyvät viestit ja muun yhteydenpidon. Kun otetaan huomioon rikoksen suunnitelmallisuus ja se, että D on jatkanut samankaltaista rikollista toimintaa, josta hän on A:han kohdistuneisiin rikoksiin liittyen ollut jo poliisin pidättämänä ja kuulusteltavana, tulee D tuomita syytekohdan 8 törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta noin 1 vuoden vankeusrangaistukseen, jonka vaikutus hänelle tuomittavaan yhteiseen vankeusrangaistukseen on 6 kuukautta.

Koventamisperuste

Edellä kuvatuin tavoin D:n menettely on ollut kaikilta osin erittäin suunnitelmallista. Osittain suunnitelmallisuus tulee huomioiduksi edellä selostetuin tavoin rikosten törkeysarvioinneissa ja siten jo eri rikoksia koskevien rangaistusten mittaamisessa. Samojen seikkojen ollessa sekä ankaroittamisperusteena että koventamisperusteena on niiden yhtäaikaisen soveltamisen katsottu edellyttävän perusteen poikkeuksellista korostuneisuutta (HE 44/2002 vp, s. 190-191 ja KKO 2021:74, kohta 20. Ks. myös esim. Tapani, Jussi – Tolvanen, Matti – Kemppinen, Heikki: Rikosoikeus – rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano (Helsinki 2022), s. 60-64)).

Hovioikeus katsoo, että D:n sadistinen, pitkään jatkunut toiminta on ollut erittäin suunnitelmallista ja siten poikennut arvioitavina olevien törkeiden rikosten tyyppitapauksista. D:lle tuomittavaa rangaistusta on näin ollen vielä koko tekokokonaisuuteen liittyvän rikollisen toiminnan suunnitelmallisuuden vuoksi kovennettava rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella. Koska suunnitelmallisuus tulee osin huomioiduksi jo eri rikoksia koskevien rangaistusten mittaamisessa, on koventamisperusteen vaikutus yhteiseen rangaistukseen tavanomaista vähäisempi. Hovioikeus katsoo koventamisperusteen vaikutukseksi 6 kuukautta.

Yhteinen vankeusrangaistus

D tuomitaan hänen syykseen kohdissa 1-8 luetuista rikoksista yhteiseen vankeusrangaistukseen, jonka pituus on 9 vuotta.

Vangittuna pitäminen ja vapaudenmenetysaika

D tuomitaan 9 vuoden pituiseen yhteiseen vankeusrangaistukseen, joten hänet määrätään pidettäväksi edelleen vangittuna. Vangittuna pitäminen ei ole asian laadun, vastaajan iän tai muiden henkilökohteisten olojen vuoksi kohtuutonta. Vapaudenmenetysaika ilmenee tuomiolauselmalta.

Menettämisseuraamukset

Rikoslain 10 luvun 4 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan menetetyksi voidaan tuomita myös oikeudenkäynnin kohteena olevaan tahalliseen rikokseen läheisesti liittyvä esine tai omaisuus, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tahallista rikosta varten hankittu tai valmistettu taikka ominaisuuksiltaan erityisen sovelias tahallisen rikoksen tekemiseen. Säännöksen 3 momentin mukaan menetetyksi tuomitsemisen tarpeellisuutta harkittaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota uusien rikosten ehkäisemiseen.

Oikeuskäytännössä rikoksentekoväline on ymmärretty melko laajassa merkityksessä. Menetetyksi on tuomittu rikoksen yhteydessä käytettyjä esineitä, vaikkei rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttäisikään tietyn esineen käyttämistä. Lain esitöiden mukaan harkinnassa tulee arvioida muun muassa sitä, onko esine erityisen sovelias rikosten tekemiseen ja onko sillä ylipäätään mitään laillista käyttöä. Lisäksi harkinnassa voidaan kiinnittää huomiota siihen, muodostaako esineen jättäminen juuri rikoksentekijän haltuun riskin sen käyttämisestä uudelleen rikoksen tekemisessä. Vaadittavaa läheistä liittymää rikokseen on lain esitöissä kuvattu joksikin asialliseksi yhteydeksi konfiskoitavaan omaisuuteen (HE 80/2000 vp, s. 27). Asialliseen yhteyteen saattaa sisältyä myös tietynlainen ajallinen ja paikallinen yhteys, jotka ovat omiaan tekemään yhteydestä läheisemmän.

Hovioikeus toteaa, että syyttäjien hovioikeudessa esittämien menettämisvaatimusten kohteena ovat Canon-merkkinen digikamera, Samsung A10 ja Samsung Galaxy A13 -matkapuhelimet, HP:n kannettava tietokone ja Seagate-merkkinen ulkoinen kovalevy, jotka ovat tavanomaisia ja siten helposti ja suhteellisen halvalla hankittavissa. Vaikka puhelimella, digikameralla, tietokoneella ja ulkoisella kovalevyllä voidaan joko kuvata ja tallentaa laittomia tapahtumia tai välittää laittomia tiedostoja, edellä mainittuja laitteita ei ole lähtökohtaisesti perusteltua katsoa esineinä erityisen soveliaiksi juuri rikosten tekemiseen.

D on riidattomasti videokuvannut ja valokuvannut asianomistajiin A ja B kohdistuneita väkivalta- ja seksuaalirikoksia. D:ltä on takavarikoitu useita tietoteknisiä laitteita, joilta on löydetty nyt syyksi luettuihin rikoksiin liittyviä viestiketjuja, sopimuksia sekä kuvia ja videoita, mutta myös muuta seksuaalista väkivaltaa sisältävää materiaalia, jonka valmistus ja levittäminen on säädetty rangaistavaksi (syyttäjien valituksen liitteenä oleva selvitys takavarikoiduista laitteista ja niiden kunkin sisältämästä aineistosta). D on jakanut internetissä tätä bdsm-toiminnassaan keräämäänsä video- ja kuvamateriaalia, kuten kuvia B:ltä leikkauksessa poistamastaan peniksestä ja myös B:stä ilman penistä. Vaara aineiston levittämisestä niin internetissä kuin muutoinkin on olemassa myös jatkossa, jos laitteet palautetaan D:lle. Myös Seagate-merkkisen ulkoisen kovalevyn osalta on varsin todennäköistä, että D on vahvalla salauksella pyrkinyt suojaamaan seksuaalista ja muutakin raakaa väkivaltaa sisältävän materiaalin, jonka hän on hankkinut pitkäaikaisen bdsm-toimintansa aikana. D:n hallusta löydetyt kuvat ja videot ovat sisällöltään sellaisia, että niiden valmistaminen ja levittäminen olisi syyttäjän vaatimuksesta voinut tulla rikosoikeudellisesti arvioitavaksi erillisenä rikoksena. D:ltä takavarikoituja edellä mainittuja laitteita voidaan näissä olosuhteissa poikkeuksellisesti pitää erityisen soveliaina tahallisen rikosten tekemiseen.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että D:n hallusta takavarikoidut laitteet, joiden osalta käräjäoikeus on perusteluissaan ja tuomiolauselmallaan hylännyt menettämisvaatimukset ja kumonnut takavarikot (tuomion s. 109: Canon-merkkinen digikamera, ja Seagate-merkkinen ulkoinen levyasema), voidaan tuomita syyttäjien hovioikeudessa vaatimalla tavalla valtiolle menetetyiksi rikoslain 10 luvun 4 §:ssä tarkoitettuina rikoksentekovälineinä ottaen huomioon niiden läheinen paikallinen ja ajallinen liityntä D:n syyksi kohdissa 1-4, 5 ja 7-8 luettuihin törkeisiin rikoksiin, joiden yhteydessä D on valmistanut seksuaalista väkivaltaa ja osin erittäin raakaa väkivaltaa (penektomia) sisältävää video- ja kuvamateriaalia sekä myös jakanut tätä materiaalia eteenpäin.

Hovioikeus toteaa, että käräjäoikeuden tuomion perustelujen mukaan Samsung Galaxy A13 -merkkinen puhelin (takavarikko 2400/R/96/23/KEY/1, omaisuuserä 1) on sekä tuomittu valtiolle menetetyksi että määrätty palautettavaksi D:lle. Tuomiolauselmalla puhelin on tuomittu valtiolle menetetyksi. Selvyyden vuoksi hovioikeus toteaa, että Samsung Galaxy A13 -merkkinen puhelin (takavarikko 2400/R/96/23/KEY/1, omaisuuserä 1) tuomitaan valtiolle menetetyksi. Toinen takavarikossa oleva Samsung Galaxy -merkkinen puhelin (syyttäjien vastauksen liitteen mukaan malli A10, takavarikko 5680/R/5932/23/TVP/1, omaisuuserä 1) on tuomittu valtiolle menetetyksi jo käräjäoikeudessa, joten sen osalta ei ole tarvetta erikseen lausua enää menettämisseuraamuksesta. Muita Samsung-merkkisiä puhelimia ei ole enää takavarikossa. Myös HP-merkkinen kannettava tietokone (takavarikko 2400/R/96/23/KEY/1, omaisuuserä 2) on jo tuomittu käräjäoikeudessa valtiolle menetetyksi eikä sen osalta ole tarpeen enää erikseen lausua menettämisseuraamuksesta.

Asiassa ei ole kuitenkaan osoitettu, että näitä hovioikeudessa menetetyiksi vaadittuja laitteita olisi käytetty vain tai pääasiallisesti laittoman materiaalin hankkimiseen, säilyttämiseen tai levittämiseen. D:n laitteissa on todennäköisesti myös laillisia tiedostoja, joilla voi olla huomattavan suuri merkitys hänelle. Tässä tapauksessa menettämisseuraamus on tuomittava rikoslain 10 luvun 4 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla, jollei laitteissa olevia laittomia tiedostoja poisteta.

Rikoslain 10 luvun 9 §:n 5 momentin mukaan tuomioistuimen on menettämisseuraamuksen määrätessään tarvittaessa annettava tarkemmat määräykset sen täytäntöönpanosta, jos menettämisseuraamus koskee pakkokeinolain 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua dataa tai jos se on erityisestä syystä muuten tarpeen. Mainitun momentin nojalla tuomioistuin voi määrätä takavarikoidun datan kanssa samalla kovalevyllä olevan laillisen aineiston siirtämisen toiselle alustalle, kovalevyn uudelleenkirjoittamisen ja laillisen datan palauttamisen kovalevylle. (ks. HE 4/2016 vp, s. 46–47)

Myös digikamera ja matkapuhelin voidaan tiedostojen tallennusalustana rinnastaa ulkoiseen kovalevyyn. Tämän vuoksi ja edellä mainituilla perusteilla hovioikeus määrää, että nyt hovioikeudessa tuomittavat menettämisseuraamukset raukeavat ja D:ltä takavarikoidut laitteet voidaan palauttaa hänelle, jos D:n takavarikoiduista laitteista poistetaan laittomat tiedostot tyhjentämällä laitteiden muistit siten, että laittomien tiedostojen pysyvästä poistamisesta voidaan varmistua. D:n tulee osoittaa ne lailliset tiedostot, jotka hän haluaa säilytettäviksi. Rikoslain 10 luvun 7 §:n 2 momentin mukaisesti ulosottomies valvoo menettämisseuraamuksen raukeamisen edellytykseksi määrättyjen velvoitteiden noudattamista ja päättää menettämisseuraamuksen raukeamisesta.

Korvausvelvollisuus

Oikeusohjeet

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään, muuta johdu. Vahingonkorvauslain pääsääntö on täyden korvauksen periaate (HE 187/1973 vp, s. 7 ja 13). Korvausta on suoritettava niin suuri määrä, että vahingonkärsijä pääsee korvauksen ansiosta siihen asemaan, jossa hän olisi ollut, ellei vahinkotapahtumaa olisi sattunut (Ståhlberg, Pauli – Karhu, Juha: Suomen vahingonkorvausoikeus (7. uudistettu painos. Helsinki 2020), s. 451-455).

Lain 5 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilövahingosta ja tietyin edellytyksin myös kärsimyksestä. Luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on muun muassa oikeus korvaukseen kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta, jota määrättäessä otetaan 2 c §:n 1 momentin mukaan huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. Korvaus määrätään objektiivisesti ja täyden korvauksen periaatteen mukaisesti. Henkilövahingon laadulla tarkoitetaan sitä, miten vamma tai sairaus ilmenee (esim. ruhje, haava, luunmurtuma, mielialahäiriö), ja vaikeusasteella tarkoitetaan sinänsä samanlaatuisten vammojen tai sairauksien keskinäisiä eroavuuksia. Samankaltaisten vammojen hoito ja paraneminen voi kestää eripituisia aikoja, mikä voi vaikuttaa korvauksen määrään. Tilapäisen haitan pitkittyminen voi olla peruste korottaa tuomittavaa korvausta. (ks. esim. Ståhlberg – Karhu, mt. s. 466-467)

Luvun 6 §:n 1 momentin mukaan oikeus kärsimyskorvaukseen on 1) sillä, jonka vapautta tai rauhaa on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu; 3) sillä, jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan vakavasti loukattu ja 4) sillä, jonka ihmisarvoa on tahallaan vakavasti loukattu muulla kuin 1–3 kohdassa tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla. Toisen momentin mukaan korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus.

Kärsimyksen korvaaminen ei edellytä, että loukkauksesta on aiheutunut loukatulle psyykkisen terveydentilan häiriö eli henkilövahinko. Jos loukkaavasta teosta on kuitenkin aiheutunut uhrille myös henkilövahinko, vahingonkärsijällä on oikeus saada korvausta sekä hänelle aiheutuneesta henkilövahingosta että kärsimyksestä. Tällöin on kuitenkin korvauksia tuomittaessa otettava huomioon se, että henkilövahingon perusteella suoritettava korvaus aineettomasta vahingosta eli kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta hyvittää osaltaan sitä kärsimystä, joka loukkauksesta aiheutuu. Lain esitöiden mukaan henkilövahingon perusteella suoritettava korvaus aineettomasta vahingosta muodostaa yleensä tosiasiallisesti riittävän hyvityksen myös henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Esimerkkinä on mainittu tavanomainen lievä pahoinpitely, jonka aiheuttama kärsimys tulee yleensä hyvitetyksi kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta tuomittavalla korvauksella. Loukkauksen vakavuutta olisi hallituksen esityksen mukaan arvioitava ennen muuta siltä kannalta, kuinka olennaisella tavalla teko loukkaa uhrin ihmisarvoa. Loukkausta voitaisiin pitää vakavana muun muassa silloin, kun teko on tehty erityisen raa’alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla. Vakavana voitaisiin pitää myös toistuvien henkilöön kohdistuvien loukkausten muodostamaa kokonaisuutta, vaikka loukkaukset olisivat yksittäisinä tekoina vähäisiä. Lisäksi loukkauksen vakavuutta arvioitaessa voitaisiin ottaa huomioon teon vaikuttimet. Arviointi jää viime kädessä tapauskohtaisen harkinnan varaan. (HE 167/2003 vp, s. 54 ja 57-58 sekä esim. KKO 2003:76, KKO 2005:55, KKO 2021:82 ja Ståhlberg – Karhu, mt. s. 352-359 ja 481-487)

Aineettomien vahinkojen korvauskäytännön yhdenmukaisuuden varmistamisessa on otettava huomioon henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset, joiden tehtävänä on yhtenäistää henkilövahinkojen ja kärsimyksen korvaamista koskevaa korvaus- ja oikeuskäytäntöä. Suositukset on tarkoitettu korvausharkinnan apuvälineeksi, eivätkä ne korvaa tuomioistuimen yksittäistapausta koskevaa omaa harkintaa. Suositukset perustuvat tuomioistuinkäytännössä muodostuneisiin korvaustasoihin, joiden pohjalta neuvottelukunta on pyrkinyt muodostamaan johdonmukaiset normit. Suositukset eivät ole tuomioistuimia sitovia, vaan tuomioistuimen on arvioitava korvaus kunkin tapauksen erityispiirteiden mukaan. Kärsimyskorvausten määriä arvioitaessa on varsinkin otettava huomioon tapauksen erityispiirteet ja se, että uhrin ihmisarvoa syvästi loukkaavan tahallisen teon yhteydessä korvaus kärsimyksestä ei voi jäädä määrältään näennäiseksi. (ks. esim. KKO 2009:82 ja KKO 2012:100 sekä Ståhlberg – Karhu, mt. s. 470- 471)

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvausta voidaan kohtuuden mukaan sovitella, jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon. Vahingonkorvauksen sovittelu vahingonkärsijän oman myötävaikuttavan tuottamuksen perusteella edellyttää, että vahingon kärsineellä on ollut mahdollisuus toimia toisin kuin hän on toiminut ja siten mahdollisuus välttää vahinkoseurauksen syntyminen tai ainakin vähentää vahingon vaaraa. Vahingonkärsijän tulee olla tietoinen vahinkoriskistä, jotta tämä voi johtaa korvauksen alentamiseen oman myötävaikutuksen perusteella. Tuntemattoman riskin ottaminen ei vaikuta korvausoikeuteen alentavasti. Myötävaikuttaminen voi ilmetä siten, että henkilö antautuu vaaraan. Vaaraan antautuminen ei kuitenkaan vähennä korvausvastuuta sellaisten seurausten osalta, jotka esimerkiksi epätyypillisyytensä tai suuruutensa vuoksi ovat sellaisia, joihin vahingonkärsijän ei voida katsoa suostuneen tai joiden osalta hänen ei voida katsoa ottaneen tietoista riskiä. Joka tapauksessa korvausta voidaan alentaa vahingonkärsijän oman myötävaikutuksen perusteella vain, jos tämän katsotaan omalla huolimattomuudellaan myötävaikuttaneen (”medvållande”) vahinkojen syntymiseen (ks. esim. Ståhlberg – Karhu, mt. s. 515-521).

Asianomistaja A

D ja A ovat riidattomasti sopineet siitä, että A saapuu D:n luokse bdsm-sessioissa tapahtuvaa orjuuttamista ja kidutusta varten eli kyse on ollut toiminnasta, joka A:n etukäteen ymmärtämällä tavalla olisi ollut orjuuttamisen ja kiduttamisen jäljittelyä yhteisesti sovittavalla tavalla. Toiminta on kuitenkin paikan päällä muuttunut täysin toiseksi, ja D on omista sadistisista motiiveistaan käsin oikeasti riistänyt A:n vapauden pitäen tätä koko ajan kahleissa ja kiduttanut tätä sekä tehnyt tälle seksuaalisia tekoja ja myös raiskannut tämän, kuten D:n syyksi on luettu. A ei ole tuntenut entuudestaan D:tä, mutta hänellä on kuitenkin ollut perusteltu syy luottaa siihen, että D noudattaa bdsm:ssä vakiintuneita toimintatapoja ja kunnioittaa A:n tahtoa. Nämä näkökohdat huomioon ottaen A:n ei voida sanoa tietoisesti antautuneen vaaraan lähtiessään D:n luokse harrastaakseen bdsm-toimintaa. Näin ollen ja koska A ei ole pätevästi suostunut niihin itseään loukkaaviin tekoihin, jotka D:n on hänelle katsottu tehneen, A:n ei voida katsoa omalla huolimattomuudellaan osaksikaan aiheuttaneen vahinkojaan.

Arvioitaessa korvauksen määrää niin kivun, säryn ja muun tilapäisen haitan kuin kärsimyksenkin osalta on otettava huomioon vapaudenriiston kesto, sen aikana vallinneet olosuhteet sekä A:han kohdistettu monimuotoinen ja pitkäkestoinen väkivalta kuin myös se välineistö, jota väkivallassa on käytetty. A:ta on pidetty pitkiä aikoja yksin kahlittuna kellarissa epäinhimillisissä ja pelottavissa olosuhteissa, eikä A ole tiennyt, milloin D palaa hänen luokseen, milloin väkivalta jatkuu tai kauanko vangittuna pitäminen tulee jatkumaan. Tilanteessa on aiemmin todetusti ollut vakavasti otettava uhka siitä, että vapaudenriistoa jatketaan aina A:n psyykkiseen ja myös fyysiseen murtumiseen asti. A:n psyykkinen terveydentila on vahingoittunut vakavasti sen johdosta, että hän on kokenut tulleensa hylätyksi yksin ja kahlittuna maakellariin siten, että kuolema on näyttäytynyt hänelle todennäköisenä vaihtoehtona ja etteivät hänen läheisensä ole tienneet hänen olinpaikkaansa.

A:lle aiheutuneet fyysiset vammat, kuten hiertymät, ovat olleet melko lieviä ja pinnallisia. Henkitorven tulehdus ei ole ollut erityisen vakava. Varsinkin väkivallan, mutta osin myös siihen liittyneiden seksuaalisten tekojen aikana A on kokenut fyysistä kipua etenkin tilanteissa, joissa D on käyttänyt sähköpiiskaa tai piikkipyörää tai lyönyt A:ta kepillä. A:n henkilövahingot ovat kuitenkin pääasiassa psyykkisiä eli A:lle on aiheutunut vaikea-asteinen traumaperäinen stressihäiriö ja vaikea masennustila. A:n psyykkisen tilan häiriintyminen on heikentänyt ja heikentää edelleen merkittävästi hänen elämänlaatuaan, mutta A ei missään vaiheessa ole ollut osastohoidossa, vaan hän on ollut työkykyinen eikä ole aloittanut lääkärin suosittelemaa lääkitystä. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan (HEVA) suositusten (5. painos, 2020) mukaan korvausasteikko on traumaperäisen stressihäiriön osalta 1.500-8.000 euroa (kohta I 13.2) ja vaikean masennustilan osalta 4.000-9.000 euroa (kohta I 13.4.3). A:lle aiheutunutta psyykkisen terveydentilan häiriötä on arvioitava kokonaisuutena ja kohtuullinen korvausmäärä asettuu mainittujen asteikkojen sisälle.

Hovioikeus arvioi kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta tuomittavan korvauksen kohtuulliseksi ja A:lle aiheutuneita vahinkoja täysimääräisesti vastaavaksi määräksi yhteensä 8.000 euroa ottaen huomioon vapaudenriiston ja siihen liittyneen monimuotoisen väkivallan kesto ja laatu, seksuaaliset teot, A:lle aiheutuneet fyysiset vammat, henkitorven tulehdus sekä etenkin A:lle aiheutunut psyykkisen terveydentilan häiriintyminen.

Edellä lausutulla tavalla A:lle on D:n syyksi luetuista rikoksista, etenkin törkeästä vapaudenriistosta, aiheutunut psyykkisen terveydentilan häiriö. Rikokset ovat vakavasti loukanneet A:n vapautta ja hänen ruumiillista koskemattomuuttaan ja ihmisarvoaan. A on erityisen julmalla tavalla jätetty yksin ja kahlittuna maakellariin sen jälkeen, kun häneen oli kohdistettu fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa. Sekä väkivalta että seksuaaliset teot ovat vallinneissa olosuhteissa olleet omiaan aiheuttamaan kärsimystä A:lle, mutta selkeästi eniten kärsimystä A:lle on aiheuttanut D:n syyksi luettu törkeä vapaudenriisto. HEVA:n suositusten kohdan III 1.5.3 mukaan korvausasteikko vapaudenriistossa, joka on pitkäaikainen suhteutettuna tapaan, jolla loukatun vapautta on rajoitettu, ja johon voi liittyä merkittävää väkivaltaa tai sen uhkaa, on 2.500-7.000 euroa. Jos loukatun henkeen tai terveyteen kohdistuu tämän tieten vakava uhka ja kyse on kohdassa III 1.6 tarkoitetusta panttivangin ottamisesta korvausasteikko on 2.000-30.000 euroa.

A:n yksin jättäminen kahlittuna 10.2.2023 lukien rinnastuu hyvin pitkälti tilanteeseen, jossa panttivanki kokee henkensä ja terveytensä olevan vakavassa vaarassa. Näin ollen hovioikeus arvioi kohtuulliseksi ja täysimääräiseksi korvaukseksi siitä kärsimyksestä, jonka D:n syyksi luettu menettely on ollut omiaan aiheuttamaan A:lle ja joka ei tule korvatuksi osana A:lle aiheutunutta psyykkistä henkilövahinkoa, yhteensä 10.000 euroa.

Asianomistaja B

Hovioikeus on katsonut edellä, että B:n psyykkinen terveydentila on ollut heikko ja että D on käyttänyt tätä hyväkseen tyydyttääkseen sadistiset intressinsä poistaessaan leikkauksessa B:n peniksen ilman kivunlievitystä. Kyse on B:n ruumiillista koskemattomuutta ja ihmisarvoa vakavasti loukkaavasta rikoksesta, eikä B ole kyennyt etukäteen arvioimaan kaikkia niitä vahinkoja, joita D:n suorittamasta operaatiosta on hänelle aiheutunut, eikä myöskään niitä vaaroja, jotka ovat liittyneet kotioloissa tehtyyn penektomiaan. Näin ollen ja koska D:n ymmärtämällä tavalla B ei ole voinut antaa pätevää suostumustaan leikkaukseen, B:n ei voida katsoa omalla huolimattomuudellaan osaksikaan aiheuttaneen vahinkojaan. Tässä arvioinnissa on annettu erityinen painoarvo sille, että kyse on ollut D:n pitkäaikaisen sadistisen toiveen toteuttamisesta eli leikkausta ei ole tehty hyväksyttävistä syistä ja hyväksyttävällä tavalla.

D on poistanut B:n peniksen yli neljä tuntia kestäneessä operaatiossa, joka on tehty ilman kivunlievitystä. D:n on näytetty leikkauksessa poistaneen B:n peniksen leikkaamalla sitä koukkien, kiskoen ja repien, mistä on aiheutunut B:lle ylimääräistä kipua ja kudosvaurioita. Hovioikeus toteaa, että B:lle on siten aiheutunut poikkeuksellisen voimakasta kipua ja kärsimystä leikkauksen aikana. Kyse ei ole tyypillisestä väkivaltarikoksen tai rikoksella aikaansaadun onnettomuuden aiheuttamasta amputaatiosta, joita on voitu pitää silmällä HEVA:n suosituksissa. Tyypillisesti kehonosan amputoituminen tapahtuu esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa, työtapaturmissa ja myös ulkoisen voimakkaan väkivallan seurauksena nopeasti ja äkillisesti tai sitten kyse on myöhemmin lääketieteellisesti oikeaoppisesti tehtävästä amputaatiosta (HEVA, kohta I 11 Traumaattiset amputoitumiset).

HEVA:n suositusten kohdassa I 11 käsitellään traumaattisia amputoitumisia sormen, ranteen, alaraajan, päänahan, korvalehden ja nenän osalta. Soveltamisohjeiden mukaan amputoituminen on ulkoisen leikkaavan väkivallan seurausta ja joskus välttämätöntä esimerkiksi ruhjovan väkivallan vuoksi. Korvausasteikko mainituissa amputaatioissa on kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 500-18.000 euroa.

Hovioikeus toteaa, että pitkäkestoinen, kidutusluonteinen penektomia, joka on tehty ilman kivunlievitystä, on lajissaan täysin poikkeuksellinen voimakasta kipua ja särkyä ja muuta vakavaa niin fyysistä kuin psyykkistä haittaa aiheuttava teko. Näin ollen korvausharkintaa ei voida tapauksen erityispiirteet huomioon ottaen perustaa HEVA:n suosituksista ilmenevään korvauskäytäntöön. Tuomittavan korvauksen määrän kannalta on olennaista arvioida B:lle niin teon aikana kuin sen jälkeen aiheutunutta kipua, särkyä ja muuta fyysistä ja psyykkistä haittaa täyden korvauksen periaatteen näkökulmasta.

D:n leikkaus on hänen myöntämällään tavalla epäonnistunut virtsaputken osalta, mikä on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen B:lle päivittäistä haittaa virtsaamisvaikeutena. B on kertonut joutuneensa penektomian jälkeen lähes päivittäin dilatoimaan eli laajentamaan jollakin välineellä virtsaputkeaan pitääkseen sen auki ja voidakseen virtsata. Edelleen B joutuu dilatoimaan säännöllisesti, ainakin noin kerran kuukaudessa. Virtsaaminen on aiheuttanut B:lle kipua. Myös dilatoiminen on ollut kivuliasta, eikä B:lle ole vielä tehty tätä haittaa korjaavaa leikkausta. B:lle on aiheutunut myös muita kiputiloja sukuelimien alueelle. B:llä on myös hankaluuksia virtsata istualtaan, koska virtsasuihku suuntautuu ylöspäin. B:n kertomaa tukee lääkärinlausunto (kirjallinen todiste 12, s. 415), jonka mukaan peniksen poistoalue on arpeutunut ja virtsaputki vaikuttaa herkästi kuroutuvan, mikä todennäköisesti aiheuttaa virtsaamisongelmia.

B:lle on kiistatta aiheutunut pitkäaikainen ja vaikea virtsaamisongelma D:n syyksi luetusta törkeästä pahoinpitelystä. Vaadittu 6.000 euron korvaus tästä tilapäisestä haitasta on kohtuullinen ja vastaa täysimääräisesti aiheutunutta vahinkoa. Arvioitaessa B:lle aiheutunutta muuta kipua, särkyä ja tilapäistä haittaa eli ennen kaikkea niin leikkauksen aikana kuin sen jälkeen aiheutuneita vahinkoja on otettava huomioon, että teko on ollut erittäin raaka ja julma ja siten hyvin erityislaatuinen eikä korvausmäärään kivun, säryn ja muun tilapäisen haitan osalta ole löydettävissä suoraan soveltuvaa suositusta. Asiaa on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon B:lle aiheutuneet fyysiset henkilövahingot. Hovioikeus arvioi kohtuulliseksi ja täysimääräiseksi korvaukseksi kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä fyysisestä haitasta yhteensä 26.000 euroa, johon määrään sisältyy vaadittu 6.000 euron korvaus virtsaamisongelmista ja virtsaputken väärästä sijainnista, ottaen huomioon B:lle tekoaikana aiheutunut voimakas ja pitkään kestänyt kidutusluontoinen kipu sekä virtsaamisvaikeudet operaation jälkeen.

B:lle on aiheutunut fyysisen kivun, säryn ja haitan lisäksi psyykkisen terveydentilan häiriö. B on kertonut olleensa psyykkisistä syistä osastohoidossa kolme kertaa ja käyvänsä edelleen vähintään kahden viikon välein terapiassa. Kertomansa mukaan B kokee edelleen takaumia ja välillä kauhukohtauksia sekä joutuu toisinaan käyttämään unilääkkeitä nukkuakseen. Lääkärinlausunnosta (kirjallinen todiste 13) ilmenee, että B:llä on ollut vaikea-asteista ahdistusta sekä merkittävää psyykkistä oireilua tapahtumien jälkeen. Tämän perusteella B:llä on diagnosoitu vakava-asteinen posttraumaattinen stressihäiriö ja masennus ja B on ohjattu osastohoitoon. Lääkärin mukaan oireilu on aiheuttanut merkittävää kärsimystä jatkuvien traumaoireiden ja itsetuhoisten ajatusten muodossa, ja B on menettänyt työkykynsä pitkäksi aikaa. Toisaalta B:n kertomuksesta on tullut esiin hänen voineen psyykkisesti huonosti jo ennen tekoa ja hän olisi todennäköisesti tarvinnut terveydenhuollon tukea psyykkiseen vointiinsa jo aiemmin. Tämän vahvistaa myös lääkärinlausunto (kirjallinen todiste 13). D:n B:lle tekemä teko on kuitenkin selvästi vahingoittanut B:n psyykkistä terveyttä, eikä tuomittava korvaus osaksikaan perustu B:n jo ennen tekoa kokemaan sukupuoli-identiteettiongelmaan.

B:n, joka on ollut osastohoidossa kolme eri jaksoa, psyykkisen terveydentilan häiriö on vakavampi kuin A:n. Tähän nähden ja ottaen huomioon edellä hovioikeuden tuomiossa (s. 70) todetut HEVA:n suositusten mukaiset korvausasteikot hovioikeus arvioi täysimääräiseksi korvaukseksi B:lle aiheutuneesta psyykkisen terveydentilan häiriintymisestä yhteensä 12.000 euroa.

D:n syyksi luettu törkeä pahoinpitely ja myös törkeän pahoinpitelyn yritys ovat lajissaan vakavia ja ne ovat vakavasti loukanneet B:n ruumiillista koskemattomuutta ja ihmisarvoa. Teot ovat aiheuttaneet B:lle psyykkisen terveydentilan häiriön, minkä lisäksi teot ovat olleet omiaan myös aiheuttamaan suurta kärsimystä B:lle. Törkeä pahoinpitely on vakavalla tavalla vaikuttanut B:n seksuaalisuuteen ja mahdollisuuksiin toteuttaa seksuaalisuuttaan. Kärsimystä on omiaan lisäämään se, että edelleen on epävarmaa, ovatko B:n ulkoiset sukuelimet korjattavissa toivotulla tavalla vai onko B:n mahdotonta päästä julkisessa terveydenhuollossa seksuaali-identiteettinsä mukaiseen korjausleikkaukseen. Muun (kuin henkirikoksen yrityksen) ruumiillisen koskemattomuuden vakavan loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä tuomittavan korvauksen korvausasteikko on HEVA:n suositusten kohdan III 6.2 mukaan 700-4.000 euroa. Teon erityispiirteet huomioon ottaen hovioikeus katsoo, ettei HEVA:n suositus tältä osin sovellu tapaukseen.

Edellä todettujen kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta sekä psyykkisen terveydentilan häiriintymisestä tuomittavien korvausten lisäksi D on velvollinen suorittamaan B:lle rikosten aiheuttamasta kärsimyksestä yhteensä 25.000 euroa ottaen huomioon rikosten poikkeuksellisen raaka ja julma tekotapa ja ensimmäisen operaation pitkä kesto, teko-olosuhteet sekä B:lle penektomiasta aiheutuneet vaikeudet toteuttaa seksuaalisuuttaan ja päästä sukupuolen korjausprosessiin liittyen sukuelinten korjausleikkaukseen.

--

Tuomiolauselma

- - -

Vastaaja

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luetut rikokset

1. Törkeä vapaudenriisto 09.02.2023 - 12.02.2023
Syyksilukemista muutettu
Rikoslaki 25 luku 2 §
Rikoslaki 6 luku 5 § 1/1

2. Törkeä pahoinpitely 09.02.2023
Rikoslaki 21 luku 6 § 1/2
Rikoslaki 6 luku 5 § 1/1

3. Törkeä seksuaalinen kajoaminen 09.02.2023
Rikoslaki 20 luku 4 § 1/1 ja 2
Rikoslaki 6 luku 5 § 1/1

4. Törkeä raiskaus 09.02.2023
Rikoslaki 20 luku 2 § 1/1 ja 4
Rikoslaki 6 luku 5 § 1/1

5. Törkeä pahoinpitely 06.03.2023
Syyksilukemista muutettu
Rikoslaki 21 luku 6 § 1
Rikoslaki 6 luku 5 § 1/1

7. Törkeän pahoinpitelyn yritys 05.06.2023
Syyksilukemista muutettu
Rikoslaki 21 luku 6 § 2
Rikoslaki 6 luku 5 § 1/1

8. Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu 09.06.2022 - 13.06.2023
Rikoslaki 21 luku 6a § 1/1 ja 2
Rikoslaki 6 luku 5 § 1/1

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1-8
9 vuotta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 12. - 15.2.2023 ja 13.6.2023 - 3.4.2025

Korvausvelvollisuus

D:n velvollisuus suorittaa asianomistaja A:lle korvausta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta korotetaan 8.000 euroon sekä kärsimyksestä 10.000 euroon korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 12.2.2023 lukien.

D:n velvollisuus suorittaa asianomistaja B:lle korvausta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta korotetaan 26.000 euroon, mielenterveyden häiriöstä 12.000 euroon sekä kärsimyksestä 25.000 euroon korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 6.3.2023 lukien.

Muut lausunnot

Canon-merkkinen digikamera ja Seagate-merkkinen ulkoinen kovalevy tuomitaan valtiolle menetetyksi. Takavarikko 5680/R/5932/23/KEY/3, omaisuuserät 3 ja 10 määrätään pidettäväksi voimassa, kunnes menettämisseuraamus pannaan täytäntöön tai asiasta toisin päätetään.

Menettämisseuraamus ja takavarikko raukeavat, jos takavarikoidun laitteen muisti tyhjennetään laittomien tiedostojen poistamisen varmistavalla tavalla. Ennen laitteen muistin tyhjentämistä laitteesta on kopioitava ja palautettava omistajalleen tämän osoittama laillinen aineisto. Täytäntöönpanon kustannuksista vastaa laitteen omistaja.

D:n on 30 päivän kuluessa tämän tuomion lainvoimaiseksi tulosta vaadittava poliisiviranomaiselta omaisuutensa palauttamista ja ilmoitettava, mitkä lailliset tiedostot hän haluaa säilytettäviksi.

Ulosottomies valvoo menettämisseuraamuksen raukeamisen edellytykseksi asetettujen velvoitteiden täytäntöönpanoa ja tekee päätöksen siitä, onko velvoitteet täytetty, ja esineen luovuttamisesta omistajalleen.

Käräjäoikeus on määrännyt Fujitsu Lifebookin yhteydessä takavarikoidun laturin (takavarikkopöytäkirja nro 5680/R/5932/23/KEY/3, omaisuuserä 4) palautettavaksi takaisin D:lle, miltä osin asia ei ole ollut hovioikeuden tutkittavana. Käräjäoikeuden tuomio on siten tältä osin lainvoimainen.

Muilta osin valitukset hylätään eikä käräjäoikeuden tuomiota muuteta.

Vastaaja on pidettävä edelleen vangittuna.

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Petteri Korhonen, Terhi Kettunen ja Sandra Wallin. Asian valmistelijana on ollut hovioikeuden esittelijä Laura Mäkinen.

Ratkaisu on yksimielinen.

Vailla lainvoimaa.

D on hakenut valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.