VaaHO:2024:10

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

A:lle oli määrätty edunvalvoja ilman, että hänen toimintakelpoisuuttaan olisi rajattu. Kysymys A:n oikeudesta antaa yhteistoimin edunvalvojansa kanssa vakuudeton laina tälle ja oikeudesta muuttaa laina ennakkoperinnöksi.

ETELÄ-POHJANMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 22.3.2024 NRO 296

Kantaja

A, edustajanaan yleinen edunvalvoja

Vastaaja

B

Asia

Saatava, velkakirja

Selostus asiasta

Tausta

********

B on toiminut äitinsä A:n edunvalvojana vuodesta 2002 lukien. Osapuolet ovat 30.4.2020 allekirjoittaneet velkakirjan, jolla B on lainannut äidiltään A:lta yhteensä 17.400 euroa. Velkakirjan mukaan velkaeriä on 12 ja velka maksetaan takaisin 30 kuukauden kuluessa kunkin velkaerän nostopäivästä. Ensimmäinen erä määrältään 1.500 euroa on nostettu 16.3.2020 ja viimeinen erä 1.200 euroa on nostettu 9.11.2020.

Digi- ja väestötietovirasto on 6.10.2022 antamallaan päätöksellä määrännyt Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin yleisen edunvalvojan A:n edunvalvojan sijaiseksi tehtävänään edustaa päämiestä ja valvoa hänen etuaan päämiehen ja hänen edunvalvojansa välisen, 30.4.2020 allekirjoitetun velkakirjan, velan tämänhetkisen määrän selvittämisessä ja takaisinmaksusuunnitelman toteutumisessa.

Yleinen edunvalvoja on pyytänyt B:tä toimittamaan tiliotteet velkakirjaa koskevista maksusuorituksista 31.3.2023 mennessä. B on 30.3.2023 toimittanut yleiselle edunvalvojalle hänen ja A:n välisen Lahja- / ennakkoperintöasiakirjan, josta ilmenee, että osapuolet ovat sopineet velkakirjan mukaisen saatavan muuttamisesta ennakkoperinnöksi.

A:n vaatimukset, edunvalvojan sijaisen esittäminä

A on vaatinut, että vastaaja B velvoitetaan suorittamaan A:lle:

A:n saatava 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 17.9.2022 lukien.
A:n saatava 2.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 21.10.2022 lukien.
A:n saatava 2.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 12.11.2022 lukien.
A:n saatava 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 5.12.2022 lukien.
A:n saatava 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 9.1.2023 lukien.
A:n saatava 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 21.1.2023 lukien.
A:n saatava 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 13.2.2023 lukien.
A:n saatava 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 28.2.2023 lukien.
A:n saatava 500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viiv6styskorkoineen 12.3.2023 Iukien.
A:n saatava 1.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 19.9.2023 lukien.
A:n saatava 1.200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 7.10.2023 lukien.
A:n saatava 1.200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 10.11.2023 lukien.
Oikeudenkäyntikulujen korvauksena 270 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä lukien.

Perusteet

B on tehnyt äitinsä A:n kanssa velkakirjan. B toimii äitinsä A:n edunvalvojana, joten hän on ollut esteellinen tekemään velkakirjaa edunvalvottavan kanssa. Velkakirja on pätemätön. B on ollut esteellinen allekirjoittamaan myös itselleen tulevaa lahja/ennakkoperintö -asiakirjaa. Ei ole varmuutta myöskään siitä, onko A ollut täysin kykenevä ymmärtämään asioiden merkitystä niitä koskevia asiakirjoja allekirjoittaessaan. Edunvalvoja ei saa myöskään lahjoittaa päämiehensä varallisuutta. B on velvollinen suorittamaan A:lle korvauksena velkakirjan mukaiset erät. Oikeudenkäynnin aikana on erääntynyt erät 10.-12. joten saatavan pääoma on yhteensä 17.400 euroa. Oikeudenkäyntikuluina vaaditaan asiassa aiheutuva oikeudenkäyntimaksu.

Vastaajan vastaus

B on vastustanut kantajan vaatimusta ja vaatinut sen hylkäämistä.

B on vaatinut, että kantaja velvoitetaan korvaamaan hänelle oikeudenkäyntikuluina 676 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä lukien.

Perusteet

Velkakirja on pätevä Suomen perustuslain 2 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla. B:tä ei voida asettaa eri asemaan kuin sisartaan vastaavassa tilanteessa. Edellä mainitussa perustuslain pykälässä säädetään syrjinnänkiellosta muun ohella muun henkilöön liittyvä syyn perusteella, joka on tässä tapauksessa sisarussuhde.

Edunvalvontatoimisto on viivytellyt vuoden 2020 vuositilinpäätöksen tarkastusta ja palautusta tarpeettomasti 30.3.2023 saakka. Edunvalvontatoimiston viivyttely on estänyt lainaehtojen asianmukaiset muutokset kantajan ja vastaajan välillä. Osapuolet ovat odottaneet tarkastettua vuositilinpäätöstä, joka yleisesti sisältää ohjeet ja mahdolliset lisäselvityspyynnöt. A:lle on syksyllä 2022, jolloin edunvalvontatoimisto ei siis ollut toimittanut vuoden 2020 tarkastettua vuositilinpäätöstä, määrätty edunvalvojan sijainen hoitamaan velkakirjasaatavaa koskevaa asiaa. Viimeistään tässä vaiheessa on ollut syytä olettaa, että edunvalvojan sijainen ottaa A:han yhteyttä selvittääkseen velkakirjasaatavan tilan ja mahdolliset toivotut muutokset lainan ehtoihin ja takaisinmaksuaikatauluihin. Edunvalvojan sijainen ei ole ollut missään yhteydessä A:han. Edunvalvottavan kuuleminen olisi paljastanut edunvalvojan sijaiselle, että lainaehtoihin ja takaisinmaksuaikatauluihin halutaan tehdä muutoksia.

Koska edunvalvontatoimisto on viivytellyt vuoden 2020 vuositilinpäätöksen tarkastusta ja palautusta ja koska edunvalvojan sijainen on toiminut virheellisesti ja syrjivästi laiminlyödessään edunvalvottavan kuulemisen asiassa, asiassa on 30.3.2023 laadittu lahjakirja ennakkoperinnöstä, joka koskee vuoden 2020 velkasaatavaa kantajan ja vastaajan välillä. Kantaja A on omasta tahdostaan muuttanut velkakirjasaatavan ennakkoperinnöksi 30.3.2023, ja edunvalvojan sijainen on sivuuttanut A:n tahdon. Asiakirja on toimitettu edunvalvojan sijaiselle hänen ilmoittamaansa määräpäivään 30.3.2023 mennessä. Ennakkoperintöasiakirjan on allekirjoittanut ja hyväksynyt myös A:n vanhin tytär.

Oikeudenkäyntikulut ovat aiheutuneet B:n omasta työstä, yhteensä 90 tuntia, joka sisältää asian selvittämisen, kanteeseen vastaamisen ja oikeudenkäynnin.

********

Käräjäoikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko B voinut pätevästi tehdä äitinsä A:n kanssa velkakirjan ja myöhemmin velkakirjaan liittyvän Lahja- / ennakkoperintöasiakirjan tilanteessa, jossa B on toiminut äitinsä edunvalvojana.

Velkakirjaa ja Lahja / ennakkoperintö asiakirjaa koskevien oikeustoimien pätevyys

Holhoustoimesta annetun lain (jälj. holhoustoimilain) 32 §:n 2 momentin mukaan edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai lapsi taikka joku, jota edunvalvoja edustaa. Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

Holhoustoimilain 36 §:n 1 momentin mukaan oikeustoimi, jonka tekemiseen edunvalvojalla ei ollut kelpoisuutta, ei sido päämiestä. Jos edunvalvoja on edustanut päämiestään sellaisessa oikeustoimessa, jonka tekemiseen hänellä ei ollut kelpoisuutta, oikeustoimi on pätemätön.

Holhoustoimilain 45 §:n 1 momentin mukaan edunvalvoja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtäväänsä hoitaessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut päämiehelleen.

Holhoustoimilain 32 §:n 2 momentin säännös ilmaisee itsekontrahoinnin kiellon: edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään tilanteissa, joissa on kysymys edunvalvojan ja päämiehen välisestä oikeustoimesta vaan näihin tilanteisiin tarvitaan aina edunvalvojan sijainen, joka arvioi oikeustoimen päämiehen edun näkökulmasta ja päättää joko yksin tai yhdessä päämiehen kanssa oikeustoimen tekemisestä tai tekemättä jättämisestä (Tornberg Johanna, Kuuliala Matti, 2015: Suomen edunvalvontaoikeus, s. 409).

Käräjäoikeus katsoo, että kun otetaan huomioon holhoustoimilain 32 §:n 2 momentin säännös edunvalvojan jääviydestä, osapuolten välillä tehty oikeustoimi alkuperäistä velkakirjaa ja sen myötä myöhemmin laadittua lahja/ennakkoperintöä koskien ovat pätemättömiä, koska B on ollut jäävi tekemään edunvalvojana oikeustoimia yhdessä edunvalvottavan, äitinsä A:n kanssa. Oikeustoimissa on ollut kysymys edunvalvojan ja päämiehen välisestä oikeustoimesta. B on ollut esteellinen edustamaan A:ta. Sopimusosapuolena ollessaan B ei ole voinut arvioida oikeustoimea sekä omasta puolestaan että edunvalvottavan A:n edun kannalta.

B on vedonnut siihen, että siitä huolimatta, että A:lle on määrätty edunvalvoja, se ei estä häntä vallitsemasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia, koska toimikelpoisuutta ei ole rajoitettu. Lisäksi A:lla on holhoustoimilain 38 §:n nojalla oikeus antaa olosuhteisiin nähden tavanomainen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäinen lahja. B:n mukaan A:n taloudellinen tilanne huomioon ottaen kyse on ollut taloudelliselta merkitykseltään vähäisestä lahjasta.

Käräjäoikeus toteaa, että vaikka A:n omaa toimintakelpoisuutta ei ole edunvalvojan määräämisen myötä rajoitettu, kyse on siitä, että edunvalvoja käyttää puhevaltaa asioissa, jotka kuuluvat edunvalvojalle määrättyyn tehtävään.

Johtopäätös siitä, että B:n ja A:n välinen ennakkoperintö-asiakirja on pätemätön, ei riko B:n perusoikeuksia. Perusoikeuksia voidaan rajoittaa eduskunnan säätämällä lailla ja nyt kyse on ollut holhoustoimilain 32 §:n 2 momentissa säädetystä esteellisyydestä.

B on vedonnut siihen, ettei yleinen edunvalvoja ole ollut missään yhteydessä A:han sen jälkeen, kun velkakirja-asiaa koskien A:lle määrättiin yleinen edunvalvoja edunvalvojan sijaiseksi.

Käräjäoikeus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että edunvalvojan sijaiseksi määrätty yleinen edunvalvoja on ottanut yhteyttä B:hen ja pyytänyt toimittamaan selvitystä maksusuorituksista 31.3.2023 mennessä. Vastauksena tiedusteluun B on toimittanut asiakirjan, jonka mukaan velkasaatava on muutettu ennakkoperinnöksi. Käräjäoikeus katsoo kanteen nostamisen merkitsevän sitä, että A:n edunvalvojan sijaiseksi määrätty yleinen edunvalvoja ei ole katsonut menettelyn olevan A:n edun mukaista eikä hän ole hyväksynyt oikeustointa, joten hänellä on edunvalvojan ominaisuudessa ollut oikeus saattaa asia vireille B:tä vastaan. Käräjäoikeudessa on kuultu A:ta, jonka kuulemisen perusteella on käynyt ilmi, ettei A ymmärrä asian merkitystä riittävällä tavalla.

Edunvalvojan sijaiseksi määrätyn yleisen edunvalvojan ryhtyessä toimiin velkakirjasta ilmenevän saatavan palauttamiseksi A:lle noudattaa tälle määrättyä tehtävänantoa ja on A:n edun mukaista. B:n menettelyn johdosta A:lle on aiheutunut 17.400 euron suuruinen taloudellinen vahinko, jonka B velvollinen korvaamaan.

********

Tuomiolauselma

B velvoitetaan suorittamaan A:lle korvausta taloudellisesta menetyksestä 17.400 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 22.3.2024 lukien.

Lisäksi B velvoitetaan suorittamaan A:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 270 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antopäivästä lukien.

Lainkohdat

Laki holhoustoimesta 32 § 2 mom, 36 § 1 mom ja 45 § 1 mom
Korkolaki 9 §
Oikeudenkäymiskaari 21 luku 1 §

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Taija Randen

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Valittaja

B
Vastapuoli

A, edustajanaan yleinen edunvalvoja

Valitus

B on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja A:n puolesta ajettu kanne hylätään.

Käräjäoikeus on arvioinut A:n ymmärryksen virheellisesti. A:n ymmärrys asiassa olisi pitänyt arvioida sen hetken mukaan, kun A on allekirjoittanut velkakirjan ja ennakkoperintöasiakirjan eikä käräjäoikeuden istuntopäivän tilanteen mukaan. A on vuoden 2024 alussa sairastunut mahdollisesti dementiaan ja tältä osin tutkimukset ovat kesken. Käräjäoikeus on myös asettanut A:lle esittämänsä kysymykset väärin ottaen huomioon, että tämä kärsii lähimuistin menetyksestä. Käräjäoikeuden puheenjohtaja on kieltänyt todisteiden esittämisen A:n terveydentilasta.

A:lle on määrätty edunvalvoja, mutta hänen toimintakelpoisuuttaan ei ole rajoitettu ja hänellä on vuodesta 2004 lähtien ollut maistraatin erityislupa tehdä itsenäisesti rahallisia oikeustoimia. A on ollut täysin oikeustoimikelpoinen tehdessään päätöksen laina- ja ennakkoperintöasiassa ja hänellä on oikeus tehdä henkilökohtaisia oikeustoimia rintaperilliseen ja ydinperheeseen liittyen ilman, että edunvalvontaviranomainen saa siihen puuttua. Käräjäoikeudessa käydyn keskustelun perusteella A olisi ollut oikeutettu antamaan lainaa tai ennakkoperinnön tyttärelleen N:lle, mutta ei B:lle, koska tämä on äitinsä edunvalvoja. Tämä loukkaa selkeästi B:n yhdenvertaisuutta.

********

Vastaus

A on edunvalvojansa sijaisen edustamana vaatinut, että valitus hylätään.

B on holhoustoimesta annetun lain 32 §:n 2 momentin nojalla ollut esteellinen tekemään oikeustoimia A:n kanssa, joten A:n 30.4.2020 allekirjoittama velkakirja ja 30.3.2023 allekirjoittama lahjakirja ovat pätemättömiä.

********

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Menettely ennen käräjäoikeuden käsittelyä ja käräjäoikeudessa

B:n esittämä väite siitä, että A:lle olisi vuonna 2004 myönnetty erityislupa suorittaa joitakin oikeustoimia itsenäisesti on jäänyt näyttämättä.

********

Asiassa esitettyyn selvitykseen nähden ei ole perusteltua aihetta epäillä käräjäoikeuden A:n kuulemiseen perustuvaa näytön arviointia, jonka mukaan A ei ymmärrä asian merkitystä riittävällä tavalla. B:n käräjäoikeudelle toimittamasta vastauksesta eikä myöskään käräjäoikeuden valmisteluistunnon pöytäkirjasta ilmene, että hän olisi halunnut käräjäoikeudessa esittää selvitystä A:n terveydentilasta.

Asian arviointia

Hovioikeus katsoo, että B:n hovioikeudelle valituksensa oheen liittämä selvitys A:n terveydentilasta ei voi johtaa käräjäoikeuden tekemästä poikkeavaan arvioon siitä, mitä A on kanteen perusteeksi esitetyn velkakirjan 30.4.2020 allekirjoittaessaan sen merkityksestä ymmärtänyt tai että tämän terveydentila olisi sen allekirjoittamisen jälkeen olennaisesti muuttunut.

B on vuodesta 2002 lähtien ollut A:n edunvalvoja. Huhtikuun 30. päivälle 2020 päivätyn velkakirjan mukaan B on 16.3. ja 9.11.2020 välisenä aikana lainannut äidiltään A:lta kahdessatoista eri erässä yhteensä 17.400 euroa. Velkakirjan mukaan lainaa on annettu käteisellä 1.500 euroa 16.3.2020 ja 500 euroa 11.9.2020 ja muut kymmenen eri suoritusta on tehty tilisiirtoina, näistä yhdeksän velkakirjan päiväyksen jälkeen. Velkakirjassa olevan tekstin mukaan lainan syy on ollut koronan aiheuttama ahdinko. Laina on ollut vakuudeton ja kunkin erän takaisinmaksupäivä on määrätty kahden ja puolen - kolmen vuoden päähän. Kyseistä velan antoa ei jo sen suureen yhteismäärään nähden voida pitää edunvalvontaan määrätyn henkilön tavanomaisena oikeustoimena.

Digi- ja väestötietoviraston määrättyä edunvalvojan sijaisen saatavan määrän selvittämiseksi ja maksusuunnitelman toteuttamiseksi on 30.3.2023 tehty asiakirja, jonka mukaan lainasumma 17.400 euroa muutetaan ennakkoperinnöksi. Asiakirjan ovat allekirjoittaneet A, B ja kaksi todistajaa.

Holhoustoimesta annetun lain 32 §:n 2 momentin mukaan edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään muun muassa silloin, jos vastapuolena on edunvalvoja itse. Saman lain 34 §:n 1 momentin 13 kohdan nojalla edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa antaa päämiehensä puolesta rahalainaa. Edelleen saman lain 11 §:n mukaan tuomioistuin voi määrätä edunvalvojalle sijaisen, jos tämä on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä.

A:n toimintakelpoisuutta ei ole holhoustoimesta annetun lain 18 §:n mukaisesti rajoitettu. Näin ollen edunvalvojan määrääminen ei holhoustoimesta annetun lain 14 §:n mukaan estä päämiestä itse vallitsemasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia. A on allekirjoittanut kanteen perusteeksi esitetyn velkakirjan 30.4.2020 velkojana ja B velallisena. Näin ollen B ei ole varsinaisesti edustanut A:ta kyseisen oikeustoimen tekemisessä. B:n olisi kuitenkin tullut A:n edunvalvojana kyseisestä epätavanomaisesta velaksi annosta sovittaessa varmistaa, että A on ymmärtänyt oikeustoimen merkityksen sekä sen merkityksen myös hänen taloudelliseen asemaansa. Näin menetellessään hänen olisi tullut ymmärtää, että hän ei ole voinut äitinsä edunvalvojana ottaa vastaan eikä siirtää A:n varoja lainaksi itselleen ilman holhousviranomaisen suostumusta tai edunvalvojan sijaisen määräämistä kyseisiä toimia varten. Tähän nähden B:n on katsottava olleen edunvalvojan asemastaan johtuen esteellinen tekemään velkakirjan yhdessä A:n kanssa. Näin ollen kyseinen velkasuhde on ollut pätemätön eikä tällainen pätemätön velka ole voinut olla myöskään lahjoituksen kohteena 30.3.2023 allekirjoitetun lahja-/ennakkoperintöasiakirjan mukaisella tavalla.

Asiassa ei voida varmistua myöskään siitä, että aloite 30.3.2023 päivätyn lahja- ja ennakkoperintöasiakirjan laatimiseen olisi tullut A:lta itseltään, että hänen tahdonmuodostukseensa ei ole vaikutettu ja että A on ymmärtänyt lahja- ja ennakkoperintöasiakirjan merkityksen. Kyse on ollut tavanomaista huomattavasti suuremmasta lahjasta. B:llä ei tällaisessa tilanteessa ole ollut oikeutta tehdä myöskään lahja- ja ennakkoperintöasiakirjaa yhdessä A:n kanssa.

********

Tuomiolauselma

Valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Hagar Nordström, Pasi Vihla ja Samuli Nyblom.

Ratkaisu on yksimielinen.

Vailla lainvoimaa.