VaaHO:2008:8
Jyväskylän käräjäoikeuden tuomio 5.9.2007
Virallinen syyttäjä
Vastaaja A
Asianomistaja B
SELOSTUS ASIASTA
Syyttäjän rangaistusvaatimus
1. VÄÄRÄ ILMIANTO
Rikoslaki 15 luku 6 §
2.8.2005 KEURUU
Vastaaja A ilmoitti henkilökohtaisesti Lapualla poliisille, että asianomistaja B oli väärentänyt Keuruulla hänen allekirjoituksensa niihin Kauhavan Osuuspankille toimitettuihin kirjeisiin, jotka oli toimitettu A:n nimissä pankkiin. Kirjeiden tekstin oli B kirjoittanut, mutta jokaisen kirjeen oli allekirjoittanut A itse. Näin A antoi esitutkintaviranomaiselle väärän tiedon kirjeiden allekirjoittajasta ja ilmoitti B:n syylliseksi rikokseen, vaikka hän tiesi ja hänen täytyi tietää, kuka kirjeet oli allekirjoittanut ja mitä varten ne pankkiin lähetettiin. A:n antaman väärän tiedon perusteella oli vaara, että B asetetaan väärennyksestä syytteeseen taikka hän joutuu muun pakkokeinon kohteeksi virheellisin perustein. Näin A syyllistyi väärään ilmiantoon.
2. PERÄTÖN LAUSUMA VIRANOMAISMENETTELYSSÄ
Rikoslaki 15 luku 2 §
2.8.2005 KEURUU
A:ta kuulusteltiin asianomistajana henkilökohtaisesti läsnä olevana Lapuan kihlakunnan poliisilaitoksella asiassa, jonka hän itse oli poliisille ilmoittanut. A:lle oli ennen kuulustelun aloittamista ilmoitettu kuulusteltavan totuusvelvollisuudesta ja muistutettu rikoslain 15 luvun 2 pykälän mukaisesta rikoksesta, perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä. Välittömästi tämän jälkeen A kertoi kuulustelussa vastoin totuutta, että B oli väärentänyt B:n Kauhavan Osuuspankille toimittamiin selvityksiin A:n allekirjoitukset. B oli kyllä kirjeet muuten A:n pyynnöstä kirjoittanut, mutta allekirjoitukset olivat kaikki A:n itsensä kirjoittamia.
Näin A rikosasiassa asianomistajana henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltuna antoi esitutkintaviranomaisille väärän tiedon ja ilman laillista syytä salasi asian oikean laidan.
- - -
Asianomistaja B
B on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja ilmoittanut, että hänellä ei ole korvausvaatimusta syytteen johdosta.
VASTAUS
Syytekohdat 1. ja 2.
A on kiistänyt syytteet. A on kiistänyt allekirjoittaneensa po. asiakirjat lukuunottamatta yhtä, eli koneella kirjoitettua asiakirjaa, joka on numeroitu 1 d. A ei ole nähnyt kuka on muut asiakirjat allekirjoittanut
Kirjeiden teksti on A:n mielestä täyttä valetta ja B:n ajatuksia.
Syyksilukeminen
1. A on syyllistynyt väärään ilmiantoon syytteessä kuvatulla tavalla.
2. A on syyllistynyt perättömään lausumaan viranomaismenettelyssä syytteessä kuvatulla tavalla.
Näyttö 1. ja 2.
Asianomistaja B:n ja toisaalta vastaaja A:n syytteen kannalta merkittävä kertomus eli poliisikuulustelussa annetut kertomukset ovat vastakkaiset. A:n kertomuksen uskottavuutta horjuttaa se, että hän on kuitenkin myöhemmin myöntänyt neljästä syytteessä tarkoitetusta allekirjoituksesta yhden itse kirjoittamakseen. Edelleen A:n kertomuksen uskottavuutta vähentää se, että hän on oikeudessa kertonut pankin hankkineen häntä vastaan takauksen perusteella suoritustuomion jo ennen kun kyseessä olevat pankin muistutukset tulivat hänelle, kun tätä käsitystä vastaan puhuu pankin muistutuskirjelmän sisältö.
B:n kertomuksen uskottavuutta tukee Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto, joka lausunto sinänsä jo yksiselitteisesti osoittaa A:n itse kirjoittaneen kaikki allekirjoitukset.
A on itse myöntänyt allekirjottaneensa yhden koneella kirjoitetun kirjeen.
TUOMIOLAUSELMA
SYYKSI LUETUT RIKOKSET
1) Väärä ilmianto 2.8.2005
2) Perätön lausuma viranomaismenettelyssä 2.8.2005
RANGAISTUSSEURAAMUKSET
YHTEINEN SAKKORANGAISTUS
80 päiväsakkoa a 13 euroa = 1.040 euroa
LAINKOHDAT
1) Rikoslaki 15 luku 6 §
2) Rikoslaki 15 luku 2 §
Asian ovat ratkaisseet:
Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Jaakko Rinne sekä lautamiehet
VAASAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 3.3.2008
Valitus
Vaatimukset
A on vaatinut, että syyte kohdan 1 väärästä ilmiannosta ja kohdan 2 perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sekä niihin perustuvat vaatimukset hylätään ja että Suomen valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeusavun omavastuuosuutensa käräjäoikeudesta ja hovioikeudesta, molemmat määrät laillisine viivästyskorkoineen. Toissijaisesti A on vaatinut, että hänelle tuomittua rangaistusta alennetaan.
Perusteet
A oli allekirjoittanut vain yhden kysymyksessä olevista asiakirjoista, mitä hän ei ollut aluksi muistanut. A oli toimittanut kysymyksessä olevat asiakirjat välittömästi avattuaan B:lle, koska hän katsoi B:n olevan lainan takaisinmaksamisesta vastuussa. A:n käsityksen mukaan kysymyksessä olevalla lainalla, jossa hän oli ollut takaajana, oli rahoitettu välillisesti B:n vaalikampanjaa. B oli ottanut asiakirjat pyytämättä niihin allekirjoituksia A:lta, eikä A ollut tiennyt, mitä B oli pankille lähettämiin kirjeisiinsä kirjoittanut.
Virallisen syyttäjän vastaus
Virallinen syyttäjä on vaatinut, että valitus perusteettomana hylätään ja että A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeudessa maksetut todistelukustannukset.
B:n vastaus
B on vaatinut, että valitus perusteettomana hylätään.
Pääkäsittely
Hovioikeus on toimittanut asiassa 30.1.2008 pääkäsittelyn siitä erikseen laaditun pöytäkirjan mukaisesti.
Todistelu
Kirjalliset todisteet
1. Kuulustelukertomus 2.8.2005 klo 18.04 A
2. Rikosilmoitus 10.5.2007, 6260/R/10508/05
3. KRP:n rikosteknisen laboratorion lausunto 28.12.2006, RTL 18248/1/06
4. KRP:n rikosteknisen laboratorion lausunto 29.12.2006, RTL 18248/2/06
5. Kirje 16.7.2003
6. Kirje 28.1.2004
7. Kirje 13.10.2004
8. Kirje 29.3.2004
Henkilötodistelu
1. B
2. A
3. C
Perustelut
Näyttö
B on kertonut, että A oli saanut kirjeitä pankista. A oli allekirjoittanut vastauskirjeet ja B oli yhteisymmärryksessä A:n kanssa laatinut vastaustekstin. B on toimittanut kirjeet postiin.
A on kertonut, että hän oli allekirjoittanut ainoastaan yhden asiakirjoista, joten B:n oli täytynyt allekirjoittaa muut vastauskirjeet hänen nimellään, koska hän oli toimittanut pankin kirjeet avattuina B:n postilaatikkoon katsoessaan B:n olevan vastuussa pankille. A on kertonut, ettei hän ole nähnyt B:tä nimenomaisesti allekirjoittamassa kysymyksessä olevia tekstejä.
C on kertonut A:n takausvastuun syntymiseen ja B:n vaalirahoitukseen liittyvistä seikoista.
Näytön arviointi
Asiassa on riidatonta se, että A on tehnyt rikosilmoituksen B:stä ja väittänyt, että B on allekirjoittamalla hänen nimensä pankille toimitettaviin asiakirjoihin syyllistynyt rikokseen. Näytön arvioinnissa on kysymys siitä, onko A tiennyt, ettei B ole allekirjoittanut mainittuja asiakirjoja. B:n ja A:n kertomukset asiakirjojen allekirjoittamisesta ovat toisiinsa nähden vastakkaisia. C ei ole kertonut asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisistä seikoista.
Kirjallisena todisteena esitetystä keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion 28.12.2006 antaman lausunnon mukaan on erittäin todennäköistä, että A on allekirjoittanut kysymyksessä olevat tekstit. Edelleen kiistanalaisia allekirjoituksia B:n käsialanäytteisiin verrattaessa ei todettu mitään käsialan yhtäläisyyksiä. Lausunnon mukaan näytteiden tekstiosissa ja sekä yhden asiakirjan nimenselvennyksessä todettiin runsaasti yhtäläisyyksiä B:n käsialanäytteisiin.
B:n kertomus on johdonmukainen ja sitä tukee mainittu keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto. A on puolestaan itsekin kertonut, ettei hän nimenomaisesti ole nähnyt B:n allekirjoittavan asiakirjoja. B:n kertomuksen ja keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnon perusteella hovioikeus katsoo asiassa riittävällä varmuudella selvitetyksi, että A on allekirjoittanut asiakirjat B:n kertomalla tavalla. Näin ollen A on tiennyt, ettei B ole mainittuja asiakirjoja allekirjoittanut ja hän on siten menetellyt kohtien 1 ja 2 syytteiden teonkuvauksissa mainituin tavoin.
Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden näytön arvioinnin edellä mainituilla perusteluilla täydennettynä.
Oikeudelliset johtopäätökset
Asiassa on kysymys myös siitä, onko A menettelemällä kohdissa 1 ja 2 syytteen teonkuvauksissa mainituin tavoin syyllistynyt sekä kohdan 1 väärään ilmiantoon että kohdan 2 perättömään lausumaan viranomaismenettelyssä vai ovatko mainitut rikosnimikkeet konkurrenssissa toisiinsa nähden. Koska rangaistusasteikko perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä on lievempi kuin väärän ilmiannon rangaistusasteikko, on konkurrenssikysymystä arvioitava siten, kattaako kohdan 1 väärä ilmianto myös kohdassa 2 A:n syyksi luettavan menettelyn.
Rikoslain 15 luvun 6 §:n mukaan se, joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein, on tuomittava väärästä ilmiannosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
Rikoslain 15 luvun 2 §:n mukaan jos 1) joku valan tai vakuutuksen nojalla oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä, 2) muu kuin rikoksesta epäilty rikosasian esitutkinnassa henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa tai 3) muu kuin poliisilain (493/1995) 38 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asemassa oleva poliisitutkinnassa tai siihen rinnastettavassa viranomaismenettelyssä henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Oikeuskäytännössä on rikosten yhtymistä koskevissa kysymyksissä pidetty olennaisena seikkana ensinnäkin sitä, mitä oikeushyviä eri tunnusmerkistöillä suojataan ja toiseksi sitä, sisältyvätkö yhden rikoksen tunnusmerkistötekijät säännönmukaisesti toisen rikoksen tunnusmerkistöön niin, että menettely tulee riittävästi arvioiduksi toisen rikoksen kautta.
Väärää ilmiantoa koskevalla rikoslain 15 luvun 6 §:llä ja perätöntä lausumaa viranomaismenettelyllä koskevalla rikoslain 15 luvun 2 §:llä suojataan oikeudenhoitoa ja pyritään turvaamaan oikeudenkäytön asianmukaisuus. Väärään ilmiantoon voi syyllistyä ainoastaan aktiivisella toiminnalla, antamalla väärän tiedon. Perättömään lausumaan viranomaismenettelyssä voi syyllistyä paitsi aktiivisella toiminnalla eli antamalla väärän tiedon, myös passiivisesti salaamalla ilman laillista syytä asiaan kuuluvan seikan.
Virallinen syyttäjä on vaatinut A:lle rangaistusta kohdassa 1 sillä perusteella, että tämä on ilmoittanut B:n väärentäneen hänen allekirjoituksensa pankille toimitettuihin kirjeisiin, vaikka A oli itse allekirjoittanut asiakirjat. Kohdan 2 syytteen teonkuvauksessa A on esitutkinnassa kertonut saman seikan, vaikka oli tiennyt, ettei B ollut niitä allekirjoittanut.
Kysymyksessä olevassa asiassa A on ensin omalla toiminnallaan saanut aikaan esitutkinnan käynnistymisen, kun hän on antanut väärän tiedon poliisiviranomaiselle. Esitutkinnassa asianomistajan asemassa kuultu A on totuusvelvollisuuden velvoittamana edelleen kertonut vastaavalla tavalla asiasta vastoin totuutta. Siten kummankin syytekohdan teonkuvauksessa on kysymys samasta totuudenvastaisesta väitteestä. Hovioikeus katsoo, että kohtien 1 ja 2 teonkuvausten yhteneväisyys sekä säännösten sisältämien rikostunnusmerkistöjen ja niillä suojattavan oikeushyvän samanlaisuus huomioon ottaen kohdan 2 perätön lausuma viranomaismenettelyssä sisältyy kohdan 1 väärään ilmiantoon ja ne on siten luettava kysymyksessä olevassa tapauksessa A:n syyksi yhtenä rikoksena eli vain vääränä ilmiantona.
Rangaistusseuraamus
Koska A:n syyksi luetaan hovioikeudessa sama menettely kuin käräjäoikeudessa, hovioikeuden käräjäoikeuden näkemyksestä poikkeavalla rikosoikeudellisella arvioinnilla ei ole sellaisenaan vaikutusta A:n rangaistuksen määräämiseen. Käräjäoikeuden A:lle tuomitsema 80 päiväsakkoa on oikeudenmukaisessa suhteessa A:n syyksi nyt luetun rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä rikoksesta ilmenevään A:n syyllisyyteen.
TUOMIOLAUSELMA
Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:
SYYKSI LUETUT RIKOKSET
1) (kohdat 1 ja 2) Väärä ilmianto 2.8.2005
Syyksilukemista muutettu.
Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Hovioikeudenlaamanni Robert Liljenfeldt sekä hovioikeudenneuvos Raimo Risku ja hovioikeuslain 9 §:n mukainen jäsen, viskaali Mikko Tuomi.
Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen
+