VaaHO:2006:15

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

VAASAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 31.3.2005

Kantaja

Vastaaja

YIT Service Oy

Kuultavat

Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa
Työttömyysvakuutusrahasto

KANNE

Vaatimukset

A on vaatinut, että YIT Service Oy (yhtiö) velvoitetaan hänelle suorittamaan 90.821,40 euroa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 20.10.2003 lukien.

A on myös vaatinut, että yhtiö velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 29.088,85 eurolla laillisine korkoineen.

Perustelu

Tapahtumat ja ensisijaiset perusteet

Yhtiö on 24.8.2001 taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla (työsopimuslaki 7 luku 3 §) irtisanonut
A:n toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen. Työsuhde on päättynyt 28.2.2002. A on toiminut yhtiön Vaasan yksikön pääluottamusmiehenä sekä työsuojeluvaltuutettuna. A on 2.11.1998 valittu luottamusmieheksi vuosille 1999-2000 ja 10.11.2000 vuosille 2001-2002. A on 11.11.1999 valittu työsuojeluvaltuutetuksi vuosille 2000-2001.

A:n työ ei ole päättynyt kokonaan. Yhtiön Vaasan yksikön suurimmat työmaat olivat Suomen Rehulla, Fortum-kattilalaitoksella, Blombergilla, Rehumelicalla sekä PPTH:n Mustasaaren laitoksella. Vuonna 2001 työt ovat loppuneet Suomen Rehulla (jossa A oli puolet ajasta), Blombergilla ja Rehumelicalla. Työ Fortumin kattilalaitoksella, jossa A on työskennellyt puolet ajasta, ei ole loppunut eikä myöskään työ PPTH:n laitoksella, jossa yksi henkilö työskentelee. A:lle olisi yhdistelemällä tai järjestelemällä työtehtäviä pitänyt järjestää työkokonaisuus. Lopulle työajasta A olisi pitänyt sijoittaa PPTH:n laitokselle ja tarvittaessa irtisanoa siellä ollut C A:n asemesta. A oli C:n luottamusmies. Elintarviketeollisuuden työnantajaliitto ETTL r.y:n ja Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL r.y:n välisen luottamusmiessopimuksen 2.1 § mukaan mikäli tuotantolaitosta tai toimintayksikköä varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän pääluottamusmies.

Saman sopimuksen 3.4 § mukaan olennaisissa organisaatiomuutoksissa saatetaan luottamusmiesorganisaatio vastaamaan muuttunutta kokoa tai rakennetta. A:n toisen luottamusmieskauden aikana 28.4.2000 alkaen Vaasan yksikön Suomen Rehun toimipaikassa työskennelleistä yksi tai kaksi henkilöä on lähtenyt osa-aikaisesti työskentelemään uuteen PPTH:n työkohteeseen Mustasaaressa. Tämä ei selvästi ole sellainen muutos, joka vaatii luottamusmiesorganisaation muutosta. Se, että Fortumin kattilalaitos on siirretty yhtiön Seinäjoen yksikön alaisuuteen ja PPTH:n laitos on siirretty yhtiön Lapuan yksikön alaisuuteen, ei sekään vaikuta työnantajan velvollisuuksiin.

A:lle ei kuitenkaan ole tarjottu työtä yhtiön muista toimipisteistä, esimerkiksi Lapualta tai Seinäjoelta.
YIT Service Oy on Seinäjoen ja Laupan toimipisteisiin palkannut tai ainakin hakenut uusia työntekijöitä A:n irtisanomisaikana. Työtehtävät olisivat sopineet A:lle tai hän olisi helposti ollut koulutettavissa uusiin tehtäviin.

Näin ollen yhtiöllä ei ole ollut työsopimuslain 7 luvun 1 § mukaista asiallista ja painavaa syytä irtisanoa A. Yhtiö on rikkonut lojaliteettivelvoitettaan vastaan. Yhtiö on velvollinen suorittamaan korvausta 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

Toissijaiset perusteet

Mikäli käräjäoikeus katsoo, että yhtiöllä on ollut työsopimuslain 7 luvun 10 § ja 3 § mukainen peruste irtisanoa A, A on lausunut seuraavaa:

Työsopimuslain 6 luvun 6 § mukaan työnantajan on tarjottava työtä taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanomalleen työtä edelleen hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin.

YIT Service Oy kuuluu YIT Installaatiot Oy:n alaisuuteen. Toinen YIT Installaatiot Oy:n alainen yhtiö on YIT Huber Oy. YIT Huber Oy on lehti-ilmoituksin 16.6.2002 hakenut työntekijöitä samoihin töihin, joita A teki. Työtä ei tarjottu työttömänä olleelle A:lle.

Myös YIT Service Oy on mainitun yhdeksän kuukauden aikana palkannut työntekijöitä Seinäjoelle ja Lapualle sellaisiin työtehtäviin, joita olisi ensin pitänyt tarjota A:lle.

Koska yhtiö on rikkonut 6 luvun 6 § velvollisuutta, yhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle vahingonkorvausta 12 luvun 1 § nojalla.

Vaaditut korvaukset

- - -

VASTAUS

Vaatimukset

Yhtiö on vaatinut, että kanne hylätään ja että A velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 11.000 eurolla (ei alv) laillisine korkoineen.

Perustelu

Tapahtumat ja ensisijaiset perusteet

A on kanteessa mainittujen vaalien nojalla toiminut yhtiön YIT Service Oy:n Suomen Rehu Oy:n toimipisteen luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna.

Yleissitova työehtosopimus olisi metallialan työehtosopimus. Osapuolet ovat kuitenkin käytännössä
noudattaneet kantajan mainitsemaa elintarvikealan työehtosopimusta. Koska yleissitovan työehtosopimuksen mukaan ei ole toimittu, A:ta on pidettävä työsopimuslain 13 luvun 3 §:ssä mainittuna luottamusvaltuutettuna sekä työsuojeluvaltuutettuna.

A:n toisen kauden aikana (28.4.2000) yhtiö on saanut uuden kunnossapitokohteen PPTH:n laitoksen Mustasaaressa, jota tehtävää varten on koulutettu yksi henkilö, C. Työnantajan antaman määräyksen ("Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu käytäntö") mukaisesti luottamusmiehet valitaan toimipaikkakohtaisesti. Pienet lähekkäin olevat yksiköt voi yhdistää yhdelle luottamusmiehelle mutta yhdistämisestä sovitaan yhdessä työnantajan kanssa. Ei ole missään vaiheessa sovittu, että uusi kunnossapitokohde ja työehtosopimuksen tarkoittama uusi tuotantolaitos kuuluisi A:n luottamusmiesalueeseen. Yhtiö ei ole sopinut kantajan tarkoittamaan "Vaasan yksikön" (sis. PPTH) luottamusmiesalueen perustamista, hyväksynyt sitä tai tunnustanut sen olemassaoloa.

Tämän vuoksi A ei ole ollut pääluottamusmies eikä PPTH:n toimipaikan luottamusmies.

A:n työ on päättynyt kokonaan (TSL 7:10§2) ja A oli toimipaikan viimeinen irtisanottu työntekijä. Työ Suomen Rehulla päättyi kokonaan, samoin työ Blombergilla sekä yksittäiset työt Rehumelicalla. Irtisanomisaikaan työt Fortum-Lämpö Oy:lle Suomen Rehun tehdasalueella oli päättynyt. Nykyisin yhtiö tekee satunnaisia töitä Vaasassa Fortum-Lämmölle irtisanomisen jälkeisen sopimuksen nojalla ja Seinäjoen työntekijät hoitavat nämä työt. Edelleen yhtiö tekee satunnaisia töitä Fortum-Lämpö Oy:lle mutta Seinäjoella, ja nämä tehtävät edellyttävät Seinäjoella asumista, koska hälytysaika on puoli tuntia. Tarjolla oleva työ voi työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella vähentyä irtisanomiseen oikeuttavaan määrään myös sillä perusteella, että työ tehdään olemassa olevalla henkilöstöllä. Fortum-Lämmöllä tehtävä työ on vain 4-60 tuntia kuukaudessa. Koska A ei ole ollut PPTH-toimipaikan luottamusmies, yhtiö ei ole ollut velvollinen irtisanomaan siellä työskennellyt C ja siirtämään A tämän tilalle.

YIT Service Oy on A:lle yhteistoimintaneuvotteluissa tarjonnut muita töitä yhtiön Lapuan ja Seinäjoen toimipisteissä, mutta A on näistä kieltäytynyt pitkään työmatkaan vedoten.

Yhtiöllä on ollut lainmukaiset perusteet irtisanoa A.

Toissijaiset perusteet

YIT Service Oy on ns. takaisinottoaikana palkannut 27 henkilöä Seinäjoelle ja Lapualle, joista 9 toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin. Osa työstä olisi sopinut A:lle. Töitä ei ole tarjottu A:lle koska hän oli kieltäytynyt tarjotuista töistä yhteistoimintaneuvotteluiden aikana. A:n kieltäytymisen
perusteella yhtiö ei ole ollut velvollinen uudestaan lähestymään häntä.

YIT Service Oy on YIT Installaatiot Oy:n tytäryhtiö, samoin kuin YIT Huber Oy. Velvollisuus tarjota työtä koskee tytär-emoyhtiöitä mutta ei sisaryhtiöitä. YIT Huber Oy:lla ei ole ollut TSL 6:6 mukaista velvollisuutta tarjota siellä mahdollisesti ollutta työtä A:lle. Lisäksi on tässäkin kohtaa otettava huomioon, että A oli aikaisemmin kieltäytynyt tarjotusta työstä.

Vaaditut korvaukset

- - -

KANTAJA

A:lle ei ole tarjottu työtä yhteistoimintaneuvottelujen aikana eikä hän ole mistään tarjouksesta kieltäytynyt. Vaikka työntekijä kieltäytyisikin tarjouksesta irtisanomisaikana, tämä ei vapauta työnantajaa tarjoamasta työtä ns. takaisinottoaikana.

KUULTAVAT

- - -

TODISTELU

- - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN PERUSTELU

Prekluusio

- - -

Prekluusio ja muuta

- - -

Johtopäätökset

Kanteen perusteet

Suomen Rehu oli irtisanonut käynnissäpitosopimuksensa yhtiön kanssa ja työ Suomen Rehulla päättyi kokonaan. Sitä ennen olivat sopimusperusteiset työt Blombergilla ja Rehumelicalla päättyneet.

Yhtiö oli näihin aikoihin irtisanonut sopimuksensa Fortum-Lämmön kanssa koska toimipaikka Vaasassa (Suomen Rehu) lakkautetaan. Fortum-Lämmön Länsi-Suomen käyttöpäällikkö D on todistajana kertonut, että kaikkia heidän laitoksiaan valvotaan heidän omasta valvomosta Espoosta. Mikäli syntyy häiriötä, valvomosta voidaan suorittaa tiettyjä toimenpiteitä. Mikäli nämä eivät auta, valvomosta soitetaan heidän omalle laitosasentajalle. Mikäli hänkään ei pysty asiaa ratkaisemaan, harkitaan tapauskohtaisesti mitä tehdään. Joskus hälytetään todistaja, joskus soitetaan YIT Service Oy:n Seinäjoen toimipisteen päivystäjälle.

Fortum-Lämmön tarvitsemat työt olivat siis varsin satunnaiset. Jäljempänä todettavin tavoin on
irtisanomisneuvotteluissa todettu, että Fortum-Lämpö ei pystynyt antamaan niin paljon työtä Vaasassa, että yksi henkilö olisi työllistynyt.

A:n työ on siis päättynyt kokonaan.

Yhtiö on keväällä 2000 sopinut PPTH:n Mustasaaren tehtaan kanssa siitä, että yhtiö ottaa tehtaan käynnissäpitokohteekseen. Tehtäviin on koulutettu kaksi henkilöä, E ja C. Aluksi sopimus edellytti puolen päivän työpanosta. Myöhemmin yhtiö ja PPTH sopivat siitä, että yksi mies työllistyy täyspäiväisesti. Sopimus edellytti, että yksi yhtiön mies on 8 tuntia päivässä tavattavissa PPTH:n tehtaalla. Tämä sopimus ja C:n kokopäivätyö oli edelleen voimassa kun A irtisanottiin.

A:n mukaan hän on ollut C:n luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ja tämä työ PPTH:lla olisi pitänyt
tarjota hänelle ja tarvittaessa irtisanoa C hänen asemestaan.

A on valittu YIT Service Oy:n Vaasan Rehun luottamusmieheksi ja työsuojeluvaltuutetuksi (todisteet
1-3). Katsoessaan, että tämä luottamusmiesasema ulottuu myös PPTH:n Mustasaaren tehtaaseen A on vedonnut mm. siihen, että YIT Service Oy:llä ei ole ollut omaa postilaatikkoa Mustasaaressa, että Mustasaaren yksikköä ei mainita Vaasan Läänin puhelinluettelossa, että C:n palkkanauhassa on ollut koodi joka on tarkoittanut Vaasaa eikä itsenäistä Mustasaarta, että työyhteisön kartoituksen liitteessä Mustasaarella ei ole omaa koodia. Juridisesti merkittävää luottamusmiesasemaa ei tietenkään voida
perustaa tällaisiin seikkoihin.

Oikeuskirjallisuudessa esitetään, että luottamusmiehen valinnasta on sovittava työnantajan kanssa. Yhtiön henkilöstöpäällikkö I, jota on kuultu todistajana, on laatinut kirjalliset käytäntöohjeet koskien yhtiön luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja (liite 17). Valinta tehdään toimipaikkakohtaisesti. C on itse edustanut itseään ja työsuojeluasioissa on tehty yhteistyötä PPTH:n työsuojeluorganisaation kanssa. PPTH:n Mustasaaren käynnissäpitokohde, jossa on ollut yksi mies 8 tuntia päivässä erillisen sopimuksen nojalla, tekemässä Suomen Rehusta erillistä työtä, joka on tulosvastuullinen toiminnastaan, on erillinen toimipaikka. Työnantajan kanssa ei ole sovittu, että A edustaisi tätäkin toimipaikkaa. A ei ole käytännössäkään toiminut tämän toimipaikan luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Erityisesti toisen vaalin tapahtuessa 10.11.2000 PPTH:n Mustasaaren kohde oli jo eriytetty ja A on valittu vain YIT Service Oy:n Suomen Rehun luottamusmieheksi.

Käräjäoikeus voi yhtyä I:n käsitykseen. A siis ei ole ollut C:n luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.

Työsopimuslain 7 luvun 10 § 2 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain, jos luottamusmiehen työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön yhtiön tai samojen omistajien määräysvallassa olevissa muissa yhtiöissä (7 luvun 4 §). Työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 11 § 4 momentin mukaan samaa suojaa nauttii myös työsuojeluvaltuutettu. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työn tarjoamisvelvollisuus ei ole sidottu toimialueeseen, jonka luottamusmiehestä on kysymys. Vaikka A ei ole ollut YIT Service Oy:n PPTH:n Mustasaaren tehtaan toimipaikan luottamusmies, yhtiön olisi pitänyt tarjota siellä olevaa työtä A:lle.

Todistajana kuullun J:n mukaan A on yhteistoimintaneuvotteluissa antanut ymmärtää, että hän ei ole kiinnostunut PPTH:n paikasta koska hän ei halua toisen työtä ottaa. Käräjäoikeudessa J:n kuulemisen jälkeen A vahvisti, että näin oli ollut. Hän oli katsonut, ettei hän voinut luottamusmiesasemaansa vedoten tulla vaatimaan toisen työtä itselleen. Käräjäoikeus kuitenkin toteaa, että juuri sitä A nyt tekee kanteessaan.

Yhteistoimintaneuvotteluissa sekä eri keskusteluissa niiden jälkeen on Suomen Rehun työntekijöille ilmoitettu, että yhtiöllä on tarjota vastaavaa työtä Lapualla ja Seinäjoella (todistajat J, K ja I). Työntekijöiden tarve oli akuutti (todistaja L). Samalla on ilmoitettu, että annetaan harkinta-aikaa, niihin työpaikkoihin voi ottaa yhteyttä ja käydä tutustumassa. Käräjäoikeus katsoo, että työtarjoukset ovat olleet varsin konkreettiset. A ei ole ollut yhteydessä Seinäjoen tai Lapuan toimipaikkoihin. Hän on keskusteluissa lisäksi (todistajat J, K ja I) ilmoittanut, että hän ei ole kiinnostunut näistä töistä pitkään työmatkaan vedoten.

Yhteistoimintaneuvotteluissa (todisteet 16 ja 11) on todettu, että YIT Service Oy etsii työntekijöille muuta työtä ja Vaasassa olisi tarjolla kahdelle henkilölle työtä. Todistaja K:n ja todistaja I :n mukaan silloin luultiin, että entisillä sopimuskumppaneilla Blombergilla ja Fortum-Lämmöllä olisi uudessa tilanteessa tarjota kunnossapitotyötä kahdelle henkilölle, mutta tämä ei toteutunutkaan. Edelleen todistaja J, samoin kuin A itsekin, on ollut yhteydessä YIT Huberiin, mutta heillä ei lopulta ollut tarjota työtä.

Käräjäoikeus katsoo, että yhtiö on yhteistoimintapöytäkirjoihin merkityllä tavalla pyrkinyt edistämään työn löytymistä.

Käräjäoikeus katsoo, että A:lle on konkreettisella tavalla tarjottu työtä Seinäjoelta ja Lapualta, mistä hän on kieltäytynyt. Edelleen hänen kanssaan on mainittu PPTH:n kohde Mustasaaressa, mutta hän ei ole ollut kiinnostunut siitäkään.

Näin ollen yhtiöllä on ollut lainmukainen peruste irtisanoa A.

Jutussa on riidatonta, että YIT Service Oy on ns. takaisinottoaikana palkannut Seinäjoelle ja Lapualle yhteensä 27 henkilöä, joista 9 toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Yhtiö ei ole näitä töitä A:lle tarjonnut. Yhtiö on katsonut, että A:n aikaisempi kieltäytyminen on ollut perusteltu syy olla tarjoamatta näitä töitä A:lle. Käräjäoikeus katsoo, että A:n aikaisempi kieltäytyminen ei ole ollut niin lopullinen, että työnantaja sen perusteella olisi vapautunut lain mukaisesta velvollisuudestaan (työsopimuslaki 6 luku 6 §). Tämän vuoksi yhtiö on 12 luvun 1 § nojalla velvollinen suorittamaan A:lle vahingonkorvausta.

YIT Huber Oy on YIT Service Oy:n sisaryhtiö. YIT Service Oy:llä ei ole päätäntävaltaa YIT Huber Oy:n henkilöstöasioissa. YIT Huber Oy ei ole ollut velvollinen työsopimuslain 6 luvun 6 §:n nojalla tarjoamaan A:lle työtä ns. takaisinottoaikana.

Määrä

- - -

Oikeudenkäyntikulut

- - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

YIT Service Oy velvoitetaan A:lle vahingonkorvauksena suorittamaan 50.000 euroa laillisine korkoineen 20.10.2003 lukien.

YIT Service Oy velvoitetaan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla laillisine korkoineen 30.4.2005 lukien.

Laillinen korko on korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Lainkohdat: Työsopimuslaki 6 luku 6 §, 12 luku 1 §

- - -

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Käräjätuomari Hagar Nordström

VAASAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 13.10.2006

Valittajat ja vastapuolet

YIT Service Oy
A

Kuultavat

Työttömyysvakuutusrahasto
Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa

Oikeudenkäynti hovioikeudessa

Pääkäsittely

Hovioikeus on 27.-28.6.2006 toimittanut asiassa pääkäsittelyn siitä laaditun pöytäkirjan mukaisesti.

YIT Service Oy:n (yhtiö) valitus

Vaatimukset

Yhtiö on vaatinut, että A:n kanne kokonaan hylätään. Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, että sen A:lle
maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen määrää alennetaan. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta 11.000 eurolla ja hovioikeudesta 1.000 eurolla, molemmat määrät laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Yhtiö ei ole jättänyt noudattamatta työsopimuslain 6 luvun 6 §:ssä säädettyä takaisinottovelvollisuutta palkatessaan uusia työntekijöitä kunnossapitoasentajiksi Seinäjoelle ja Lapualle. A:lle oli tarjottu tätä työtä yhteistoimintaneuvotteluissa ennen hänen työsuhteensa päättämistä, mutta hän oli kieltäytynyt ottamasta työtä vastaan ja ilmoittanut, että työn pitäisi olla Vaasassa. Yhteistoimintaneuvotteluissa työn vastaanottamiselle ei ollut asetettu takarajaa. Tämän vuoksi ja A:n kieltäytymisen vuoksi yhtiön ei ole tullut tarjota hänelle samaa työtä uudelleen työsuhteen päättämisen jälkeen.

- - -

A:n vastaus

Vaatimukset

A on vaatinut, että valitus hylätään ja että yhtiö velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudesta vastavalituksessa esitetyn mukaisesti.

Perusteet

A on viitannut vastavalituksessaan esittämiinsä perusteisiin ja todennut lisäksi, että yhtiö ei ole
valituksessaan edes väittänyt, että A:lle olisi tarjottu työtä työsuhteen päättämisen jälkeen ja että hän olisi ilmoittanut kieltäytyvänsä työstä sinä aikana, jota yhtiön takaisinottovelvollisuus koskee.

Ennen työsuhteen päättämistä A:lle ei ollut esitetty konkreettista työtarjousta. Yhtiö oli pelkästään kehottanut työntekijöitä ottamaan itse yhteyttä Seinäjoen tai Lapuan yksiköihin tarjottavan työn selvittämiseksi. A ei ollut selvästi ja yksiselitteisesti kieltäytynyt tarjottavasta työstä eikä yhtiöllä ole näin ollen ollut aihetta tehdä sitä päätelmää, ettei A ole halukas ottamaan vastaan työtä myöskään työsuhteensa päättymisen jälkeen.

- - -

A:n vastavalitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle korvauksena työsuhteen perusteettomasta
päättämisestä 90.821,40 euroa 20.10.2003 lukien laskettavine viivästyskorkoineen. Hän on lisäksi
vaatinut, että korvauksesta jätetään vähentämättä osuus hänelle maksetuista työttömyyspäivärahoista. A on toissijaisesti vaatinut, että yhtiön hänelle maksettavaksi tuomittu vahingonkorvaus korotetaan 90.821,40 euroon 20.10.2003 lukien laskettavine viivästyskorkoineen. Lisäksi A on vaatinut, että yhtiön hänelle maksettavaksi tuomittu oikeudenkäyntikulujen korvaus käräjäoikeudesta korotetaan 29.088,85 euroon laillisine viivästyskorkoineen ja että yhtiö velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa arvonlisäveroineen hovioikeudesta 8.249,17 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Luottamusmiehenä toimineen A:n työ ei ollut päättynyt kokonaan. Häntä ei olisi siten saanut irtisanoa
taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. A:n Vaasassa tekemä työ oli hänen irtisanomisensa jälkeen
käytännössä jatkunut, se oli vain hoidettu yhtiön Seinäjoen yksiköstä käsin.

A oli toiminut yhtiön Vaasan yksikön pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Hänen alueeseensa oli kuulunut myös Mustasaaressa sijaitseva PPTH:n laitos, jossa C oli työskennellyt. C:n tekemää työtä olisi tullut tarjota A:lle tämän luottamusmiesaseman perusteella ja irtisanoa C A:n sijasta. A ei ollut ilmoittanut, ettei hän olisi kiinnostunut tästä työstä. A ja C ovat molemmat kunnossapitomiehiä ja C:n työtehtävät olisivat sopineet A:lle.

Yhtiö ei ole täyttänyt velvollisuuttaan tarjota A:lle muuta työtä irtisanomisen sijasta. A:lle ei ollut tarjottu työtä Lapualta tai Seinäjoelta. Hänelle ei ollut ennen irtisanomista esitetty konkreettista työtarjousta, eikä hän ollut sellaisesta kieltäytynyt. Hänellä on joka tapauksessa ollut luottamusmiesasemansa perusteella oikeus kieltäytyä ottamasta vastaan työtä Seinäjoelta tai Lapualta.

- - -

Yhtiön vastaus

Vaatimukset

Yhtiö on vaatinut, että A:n vastavalitus hylätään ja että A velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta valituksessa esitetyn mukaisesti.

Perusteet

Yhtiöllä on ollut peruste irtisanoa luottamusmiehenä toiminut A, koska hänen työnsä oli päättynyt kokonaan ja A oli kieltäytynyt vastaanottamasta työtä muualta kuin Vaasan alueelta. Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan tuomittavalle korvaukselle ei siten ole perustetta.

Yhtiön tuotannollinen toiminta Vaasassa oli koskenut pääosin Suomen Rehu Oy:n tuotantolaitoksen kunnossa- ja käynnissäpitoa. Lisäksi yhtiö oli tuottanut täydentäviä töitä muun ohella Suomen Rehu Oy:n lämpölaitoksena toimineelle Fortum Lämpö Oy:lle. Kun yhtiön sopimukset Suomen Rehu Oy:n ja Fortum Lämpö Oy:n kanssa olivat päättyneet, se oli solminut Fortum Lämpö Oy:n kanssa erillissopimuksen ja käyttänyt siihen perustuvien vähentyneiden töiden tekemiseen yhtiön Seinäjoella olevaa henkilöstöä. Työ Suomen Rehu Oy:ssä Vaasassa oli päättynyt kokonaan. Työ voi työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisesti vähentyä irtisanomiseen oikeuttavalla tavalla myös siksi, että tehtäviä on yhdistelty ja jaettu uudelleen.

A oli toiminut Suomen Rehu Oy:n kunnossa- ja käynnissäpitokohteen luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Hänen luottamusmiesalueeseensa ei ollut kuulunut Mustasaaressa sijaitseva PPTH:n laitos. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimialue on työpaikka- tai toimipaikkakohtainen. Yhtiön ei ole tullut tarjota A:lle työtä tämän toimialueen ulkopuolelta eikä irtisanoa C:tä tämän sijasta. A oli jatkanut viimeisenä työntekijänä Suomen Rehu Oy:n tuotantolaitoksella Vaasassa 28.2.2002 asti, kun muiden työntekijöiden työsuhteet olivat päättyneet jo 31.12.2001.

Yhtiö oli selvittänyt työntekijöille, että yhtiön Seinäjoen ja Lapuan yksiköissä on mahdollisuus työllistyä, mistä mahdollisuudesta A oli kieltäytynyt.

- - -

Työttömyysvakuutusrahaston lausuma

- - -

Suomen Elintarviketyöläisten työttömyyskassan lausuma

- - -

Todistelu

- - -

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että A on ollut työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä tarkoitettu luottamusmies ja työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 11 §:n 4 momentissa tarkoitettu työsuojeluvaltuutettu.

Työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työsopimuksen 3 tai 7 §:ssä taikka 8 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla vain, jos luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun
työhön 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tässä tapauksessa on ollut kysymys työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta taloudellisesta ja tuotannollisesta rtisanomisperusteesta. Työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 11 §:n 4 momentin mukaan työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on vastaavasti voimassa, mitä työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säädetään luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta.

Koska A on ollut luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, irtisanomisen edellytyksenä on, että A:n työ on päättynyt kokonaan ja ettei häntä ole voitu sijoittaa tai kouluttaa muuhun työhön työspimuslain 7 luvun 4 §:ssä säädetyin tavoin. Asianosaisten erimielisyys hovioikeudessa koskee erityisesti sitä, onko työsopimuslain 7 luvun 10 §:n tulkinnassa merkitystä sillä, minkä yksikön tai keiden työntekijöiden luottamusmies A on ollut.

Työsopimuslain 7 luvun 10 §:n säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 157/2000 vp, s. 108) mukaan säännöksessä säädetään luottamusmiehelle ja luottamusvaltuutetulle samankaltainen korostettu irtisanomissuoja kuin luottamusmiehillä on voimassa olevan työsopimuslain 53 §:n 2 momentin mukaan. Korkein oikeus on sanottua työsopimuslain (320/1970) 53 §:n 2 momenttia
soveltaessaan ennakkoratkaisussaan 1994:127 katsonut, että säännöksessä mainitulla työn kokonaan päättymisellä tarkoitetaan ammattiryhmän luottamusmiehen kohdalla sitä, että kaikkien tähän ryhmään kuuluvien työntekijöiden työsopimussuhteinen työ on päättynyt. Edelleen korkein oikeus on katsonut, että edellä mainitulla työn kokonaan päättymisellä tarkoitetaan työsuojeluvaltuutetun osalta sitä, että työsuojeluvaltuutettuna toimineen henkilön oma työsopimussuhteinen työ ja muiden samaan ammattiryhmään kuuluvien työsopimussuhteinen työ on päättynyt.

Irtisanomisperuste

A:n, J:n ja K:n kertomuksin on selvitetty, että YIT Service Oy on suorittanut teollisuuden käynnissä- ja
kunnossapitotöitä muille yrityksille. Muiden yritysten toimipaikat ovat olleet YIT Service Oy:n työntekijöiden työkohteita. Asiassa on riidatonta, että YIT Service Oy:n työt Suomen Rehu Oy:n toimipaikassa Vaasassa olivat loppuneet. Asiassa on edelleen riidatonta, että PPTH:n Mustasaaren toimipaikassa oli ollut A:n irtisanomisajankohtana yhdelle hengelle työtä, jota oli tehnyt C ja että työ olisi sopinut A:lle. Lisäksi asiassa on riidatonta, että YIT Service Oy:n Seinäjoelta tulevat työntekijät olivat tehneet edelleen huoltotyötä Fortum Lämpö Oy:n toimipaikassa Vaasassa.

Hovioikeus toteaa, että arvioitaessa sitä, oliko A:n työ päättynyt kokonaan, kun YIT Service Oy:n toiminta PPTH:n Mustasaaren toimipaikassa ja Fortum Lämpö Oy:n toimipaikassa Vaasassa oli jatkunut, ja olisiko A:lle tullut irtisanomisen sijasta tarjota näitä töitä, merkitystä ei ole sillä, kenen luottamusmies A oli ollut. PPTH:n Mustasaaren toimipaikassa työskennellyt C on joka tapauksessa kuulunut samaan ammattiryhmään kuin A. Merkitystä on sen sijaan sillä, miten työn päättyminen YIT Service Oy:n kunnossapitokohteissa määritellään.

Aluepäällikkönä A:n irtisanomishetkellä toiminut K on kertonut, että Mustasaaressa sijaitseva PPTH:n työkohde oli ollut oma sopimuskohteensa, kuten Suomen Rehu Oy:n työkohdekin, jossa työt olivat päättyneet asiakkaan irtisanottua sopimuksen. PPTH:n kohde oli ollut oma tulosyksikkönsä ja siellä oli ollut työtä aluksi puolipäiväisesti ja sittemmin kokopäiväisesti. Fortum Lämpö Oy:n työkohteeseen oli jäänyt tehtäväksi vähäinen määrä, noin 1-2 tuntia päivittäistä työtä ja lisäksi työajan ulkopuolinen päivystysvelvollisuus, mitkä työt suoritettiin YIT Service Oy:n Seinäjoen yksiköstä käsin.

A on kertonut työskennelleensä Suomen Rehu Oy:n ja Fortum Lämpö Oy:n kohteissa. C ja E ovat kertoneet tehneensä kumpikin vuoroviikoin työtä puoli päivää PPTH:n työkohteessa. C oli sittemmin jatkanut PPTH:n työkohteessa kokopäiväisenä. J on kertonut olleensa A:n irtisanomishetkellä Suomen Rehu Oy:n kohteen työnjohtaja ja antaneensa ohjeita C:lle ja E:lle. J, C ja E ovat kertoneet, että heidän keskensä oli suullisesti sovittu C:n ja E:n siirtymisestä työskentelemään PPTH:n työkohteeseen.

Hovioikeus katsoo, että Fortum Lämpö Oy:n työkohteessa Vaasassa jatkunut työ on ollut niin vähäistä, ettei sillä ole merkitystä arvioitaessa työn kokonaan päättymistä. Sen sijaan PPTH:n Mustasaaren toimipaikan osalta hovioikeus katsoo selvitetyksi, että työkohde on ollut YIT Service Oy:n liiketoiminnan kannalta erillinen sopimuskohde ja tulosvastuullinen yksikkö. Työsopimuslain 7 luvun 10 §:n
soveltamisen kannalta tällä työnantajan sopimusoikeudellisista ja liiketaloudellisista lähtökohdista tekemällä yksikkömäärittelyllä ei ole kuitenkaan ratkaisevaa merkitystä. Arvioitaessa asiaa työoikeudellisesti merkitystä on työskentely-yksiköiden konkreettisilla ilmenemismuodoilla. Suomen Rehu Oy:n ja PPTH:n työkohteet olivat kuuluneet samaan työssäkäyntialueeseen, joissa osin samat työntekijät olivat tehneet jokseenkin samanlaista työtä, ja heidän esimiehenään oli tosiasiallisesti toiminut sama henkilö. Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, ettei PPTH:n työkohde ole ollut sillä tavoin eri yksikkö, ettei siellä tehtyä työtä olisi otettava huomioon arvioitaessa, onko A:n työ YIT Service Oy:llä päättynyt kokonaan. A:n ammattiryhmään kuuluvien työ ei ollut päättynyt kokonaan. A:ta ei luottamusmiesasemansa vuoksi olisi saanut irtisanoa ennen C:tä.

Hovioikeus katsoo, että Seinäjoen ja Lapuan toimipaikkoja on jo maantieteellisen etäisyytensä vuoksi pidettävä erillisinä työskentely-yksikköinään. A, K ja I ovat kertoneet, että työnantajan edustajat olivat YT-neuvottelujen yhteydessä ilmoittaneet mahdollisuudesta työllistyä Seinäjoen tai Lapuan toimipaikkoihin, joihin olisi saanut käydä tutustumassa. Asia ilmenee myös 19.6.2001 pidetyn YT-neuvottelun pöytäkirjasta. K ja I ovat kertoneet, ettei palkasta ja työajasta ollut ollut siinä vaiheessa keskusteltu. A on katsonut, ettei tämä työtarjous ollut ollut konkreettinen. K, I ja J ovat kertoneet, että A:n kanssa oli keskusteltu erikseen Lapuan ja Seinäjoen toimipaikkoihin siirtymisestä, mutta A oli kiinnittänyt huomiota pitkään työmatkaan ja ilmoittanut, että hänelle pitää löytyä työtä Vaasasta. A:kin on kertonut ilmoittaneensa, että hänelle pitää löytyä työtä Vaasasta. Hovioikeus katsoo näytetyksi, että kun työtä Seinäjoen ja Lapuan toimipaikoista on tarjottu yleisesti YT-neuvottelukokouksessa ja sen jälkeen erikseen A:lle, työtarjous on ollut tarpeeksi selvä ja A:lle irtisanomisen vaihtoehtona esitetty. A on työhistoriansa perusteella tiennyt työn luonteen, ja palkasta ja muista ehdoista keskusteleminen on voinut tulla ajankohtaiseksi vasta Seinäjoen ja Lapuan toimipaikkoihin tutustumisen jälkeen. Hovioikeus katsoo, että työtarjous on tässä tilanteessa ollut riittävästi yksilöity. A on tarjotusta työstä kieltäytynyt. Tilanteessa, jossa työ PPTH:n työkohteessa Mustasaaressa jatkui, A:lla on kuitenkin ollut
luottamusmiesasemansa perusteella oikeus kieltäytyä Seinäjoelta ja Lapualta tarjotusta työstä, eikä yhtiö ole näitä paikkoja tarjoamalla vapautunut velvollisuudestaan tarjota A:lle tämän luottamusmiesaseman perusteella PPTH:n työkohteessa tehtävää työtä.

A:n työsuhde on siten päätetty perusteettomasti ja YIT Service Oy on työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla velvollinen suorittamaan A:lle siitä korvausta.

Takaisinottovelvollisuus

A:n ensisijaisen vaatimuksen menestyessä asian lopputulos määräytyy sen mukaan. Yhtiön valituksen johdosta hovioikeus lausuu A:n toissijaisesta perusteesta seuraavaa.

A:n luottamusmiesasema on päättynyt irtisanomiseen. Hänelle on kuitenkin ollut tarjottava työtä työsopimuslain 6 luvun 6 §:n 1 momentin mukaisesti, jos YIT Service Oy on tarvinnut työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita A oli tehnyt. Riidatonta asiassa on, että YIT Service Oy oli palkannut Seinäjoelle ja Lapualle 27 henkilöä takaisinottoaikana samoihin tai samankaltaisiin kunnossapitotöihin, joita A oli tehnyt ja ettei se ollut tarjonnut näitä töitä A:lle. Hovioikeus katsoo, että koska A oli kieltäytynyt Seinäjoella ja Lapualla olevasta työstä ja koska hänen kieltäytymisensä perusteeksi esittämät syyt ovat olleet pysyviä, YIT Service Oy:n ei ole tullut tarjota hänelle vastaavaa työtä uudelleen takaisinottoaikana. YIT Service Oy ei ole rikkonut työsopimuslain 6 luvun 6 §:n 1 momentin mukaista takaisinottovelvollisuutta.

Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

- - -

Oikeudenkäyntikulut

- - -

Tuomiolauselma

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

YIT Service Oy vapautetaan velvollisuudesta suorittaa A:lle vahingonkorvauksena 50.000 euroa 20.10.2003 lukien laskettavine korkoineen.

YIT Service Oy velvoitetaan maksamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 26.209,25 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.10.2003 lukien.

YIT Service Oy velvoitetaan maksamaan Työttömyysvakuutusrahastolle kokonaiskorvauksesta vähennetty osa 9.570 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antamispäivästä.

- - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Hovioikeudenlaamanni Leena Korkalainen sekä hovioikeudenneuvokset Raija Liljenfeldt ja Raimo Risku.

Valmistelija:
Viskaali Annina Wahlbeck.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen