VaaHO:2016:1
RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ
Kysymys siitä, missä ajassa ulosotossa olevan saatavan tulisi kertyä, jotta palkan lisäksi ei ulosmitattaisi muuta omaisuutta.
KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 9.7.2015
Asia: Ulosottovalitus
Valittaja: A
Vastapuolet: B ja C
Muut: Kihlakunnanulosottomies D
SELOSTUS ASIASTA
Valituksen kohteena oleva täytäntöönpanotoimi
Keski-Suomen ulosottoviraston päätös 21.1.2015 no 41623/6160/2015 koskien kiinteistön ulosmittausta. Päätöksellä on ulosmitattu A:n omistama 1/2 osaa X:n kunnassa sijaitsevasta Y -nimisestä tilasta.
Valittajan vaatimus perusteineen
Valittaja A on pyytänyt, että kiinteistön ulosmittaus kumottaisiin. A:lta menee velkoihin ulosoton kautta 500-700 euroa kuukaudessa ja A:lla on vakituinen työ postissa. A:n mielestä tuon pitäisi riittää velkojen maksuun, ettei kotitaloa ja hänen 12-vuotiaan tyttärensä mummolaa tarvitsisi myydä. A on ilmoittanut voivansa mahdollisuuksiensa mukaan maksaa enemmänkin velkoja kuin mitä ulosottomies vie palkasta.
A on asunut eron jälkeen vuoden 2014 alusta lähtien nyt ulosmitatulla kiinteistöllä (Z2). Osoitteessa Z1 sijaitsevaan kiinteistöön ei mene muuta kuin posti. Hänen rinnakkaisosoitteensa on myös Z2. Osoitteessa Z1 sijaitsevalla kiinteistöllä ei voi edes asua, koska pakkanen särki sieltä kaksi lämpöpatteria eikä siellä ole ollut sähköjä yli vuoteen.
A:n mielestä ulosmitattu kiinteistö on hänen vakituinen asuntonsa eikä ulosottokelpoista omaisuutta, koska siitä on vielä velkaakin. Ulosmitatulla kiinteistöllä ei ole sellaista rahallista arvoa, että se riittäisi kuittaamaan velat.
A on esittänyt, että jos hän saisi maksettua velkasaldoa pienemmäksi vaikka muutamalla tonnilla ja loput menisi palkasta kuukausittain.
Lisäksi A on esittänyt, että hän voi tehdä ulosottoviraston kanssa sopimuksen, jolla hän maksaa normaalin palkasta tapahtuvan ulosoton lisäksi mitä pystyy maksamaan ylimääräistä kuukausittain.
Kihlakunnanulosottomiehen lausunto
Kihlakunnanulosottomies D on lausunnossaan ilmoittanut, että valitus on tehty määräajassa ja valittajalla on valitusoikeus asiassa.
D:n mukaan ulosotto ei voi ottaa kantaa velkaantumisen taustoihin, vaan sen tehtävänä on maksuvelvoitteen ja muun ulosottokaaressa tarkoitetun velvoitteen täytäntöönpano. Ulosottomiehen tulee suorittaa täytäntöönpanotehtävät joutuisasti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti (UK 1: 19).
Velallisen ulosmittauskelpoista omaisuutta tulisi ulosmitata se määrä, joka tarvitaan hakijoiden saatavien suorittamiseksi. Ulosottokaaren (UK) 4 luvun 25 §:ssä säädetään ulosmittausjärjestyksestä: 1) raha tai rahasaatava taikka palkka, eläke tai muu toistuvaistulo, 2) muu irtain omaisuus, 3) kiinteä omaisuus ja 4) omaisuus, jota velallinen tarvitsee vakituiseksi asunnokseen tai välttämätöntä toimeentuloaan varten, sekä velallisen liike- tai elinkeinotoiminnan jatkamiseksi välttämättömät tuotantovälineet.
A:lta on ulosmitattu palkkatulo 3.3.2014. Palkan ulosmittauksella on kertynyt ulosottoon vuoden 2015 tammikuussa 604,84 euroa ja helmikuussa 637,41 euroa. A:n ulosottoperinnässä olevien velkojen kokonaisvelkasaldo on ollut 9.2.2015 yhteensä 24.444,21 euroa. Täten yksin palkkatulon ulosmittauksella ei saada hakijoiden saatavia kertymään kohtuullisessa ajassa, minkä vakiintuneen ulosottokäytännön mukaisesti katsotaan olevan 12 kuukautta. Koska ulosmittauskelpoista irtainta omaisuutta ei ole löydetty, on A:n 1/2 omistusosuus Y -nimisestä kiinteistöstä ulosmitattu velkojen suorittamiseksi. A:n vakituinen asunto ei sijaitse ulosmittauksen kohteena olevalla kiinteistöllä, vaan A asuu toisella kiinteistöllä, josta hän myös omistaa 1/2 osaa.
A:n vakituinen osoite on Z1. Myös postin tietojen mukaan se on A:n nykyinen osoite. Ulosottomies ei ole pitänyt uskottavana A:n kertomusta siitä, että hän tosiasiallisesti asuisikin nyt ulosmitatulla kiinteistöllä. Muutenkin huomioitavaa on, että myös velallisen vakituinen asunto on ulosmittausjärjestyksen mukaisesti ulosmitattavissa, jos se on tarpeen velkojen perimiseksi kohtuullisessa ajassa.
A:n ja toisen yhteisvastuullisen nimissä olevissa Keuruun Osuuspankin saatavissa ovat vakuutena kiinnitykset, jotka kohdistuvat osoitteessa Z1 olevaan kiinteistöön.
Näin ollen kiinteistön katsotaan olevan ulosmittauskelpoista omaisuutta ja ulosottomies katsoo kiinteistöosuuden ulosmittaamisen olevan tarpeellista A:n ulosottovelkojen suorittamiseksi kohtuullisessa ajassa.
Ulosottovalitus tulisi hylätä.
Ulosottomiehen lausunnon liitteenä olevat asiakirjat
1) Päätös 21.1.2015
2) Ulosottoasian asianosaiset
Velkojien kuuleminen
Käräjäoikeus on varannut ulosottoasian asianosaisina oleville velkojille tilaisuuden tulla kuulluksi. C on pyytänyt, että valitus hylätään ulosottomiehen lausunnossa ilmoitetuilla perusteilla. B on katsonut, että valitus tulisi hylätä ulosottomiehen lausunnossa ilmoitetuilla perusteilla.
Käsittely
Käräjäoikeus on ratkaissut asian kirjallisessa valmistelussa, koska istuntokäsittely on katsottu tarpeettomaksi.
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Päätöslauselma
Valitus hylätään.
Perustelut
Käräjäoikeus hyväksyy ulosottomiehen lausunnossaan esittämät perustelut.
A:lla on mahdollisuus ulosottokaaren 4 luvun 25 §:n 5) kohdan mukaisesti osoittaa ulosmitattavaksi omaisuutta, esimerkiksi omistamansa osuus Y:n kiinteistöstä, jos osuudella on ulosmittausarvoa.
Myös A:n ehdottamat lisäsuoritukset ovat mahdollisia, mutta niistä hänen on sovittava ulosoton ja velkojien kanssa.
Lainkohdat
Ulosottokaari 1 luku 19 §, 4 luku 24 § ja 25 §
Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Päivi PenttinenOikeudenkäynti hovioikeudessa
OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimus perusteineen
A on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös ja Keski-Suomen ulosottoviraston päätös 21.1.2015 kumotaan.
--- Velkojen määrä ei ole niin suuri, että palkan lisäksi myös kysymyksessä oleva kiinteistö pitäisi ulosmitata.
Vastaukset
Vaatimus perusteineen
B on vaatinut, että valitus hylätään.
B on vedonnut käräjäoikeuden päätöksestä ja ulosottomiehen lausunnosta ilmeneviin perusteisiin. B ei ole saanut elokuun jälkeen suorituksia saatavilleen. Ilman kiinteistön ulosmittausta täytäntöönpanoaika muodostuu kohtuuttoman pitkäksi. A ei ole ollut yhteydessä B:hen sopiakseen lisäsuorituksista.
Vaatimus perusteineen
C on vaatinut, että valitus perusteettomana hylätään.
Kihlakunnanulosottomiehen lausuma
A:lta on ulosmitattu palkkatulo, josta kertyy keskimäärin 654,34 euroa kuukaudessa. Ulosottoperinnässä on 27.10.2015 ollut yhteensä 20.287,27 euroa. Täten yksin palkkatulon ulosmittauksella ei saada hakijoiden saatavia tilitettyä kohtuullisessa ajassa, joka ulosottokäytännössä on 12 kuukautta. ---Hovioikeuden ratkaisu
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
---
Ulosmittausjärjestys
Asiassa on kysymys siitä, missä ajassa ulosotossa olevan saatavan tulisi kertyä, jotta palkan lisäksi ei ulosmitattaisi muuta omaisuutta.
Ulosottokaaren 4 luvun 24 §:n mukaan omaisuus ulosmitataan seuraavassa järjestyksessä: 1) raha tai rahasaatava taikka palkka, eläke tai muu toistuvaistulo; 2) muu irtain omaisuus; 3) kiinteä omaisuus; 4) omaisuus, jota velallinen tarvitsee vakituiseksi asunnokseen.
Ulosottokaaren 4 luvun 25 §:n 1 momentin mukaan ulosmittausjärjestyksestä saadaan poiketa muun muassa, jos tietyn omaisuuden rahaksi muuttaminen on vaikeaa tai kertymä on todennäköisesti huono taikka jos ulosmittausjärjestyksen noudattaminen muutoin aiheuttaa suorituksen olennaista vaarantumista tai viivästystä, erityisiä kustannuksia tai muuta tuntuvaa haittaa hakijalle.
Ulosottokaaren 3 luvun 21 §:n mukaan täytäntöönpanotoimitus on pidettävä ja muut täytäntöönpanotoimet suoritettava ilman aiheetonta viivytystä. Saman lain 1 luvun 19 §:n mukaan täytäntöönpanotehtävät tulee suorittaa joutuisasti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti aiheuttamatta vastaajalle tai sivulliselle suurempaa haittaa kuin täytäntöönpanon tarkoitus vaatii.
Ulosottokaaren 3 luvun 21 §:n esitöiden (HE 216/2001) mukaan pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan täytäntöönpanotoimitus on pidettävä ilman aiheetonta viivytystä. Täytäntöönpanoa saadaan kuitenkin lykätä, jos sitä voidaan pitää vastaajan edun mukaisena, eikä lykkääminen aiheuta vähäistä suurempaa haittaa hakijalle. Lykkäämismahdollisuus ei koske toimitusta, jolle on säädetty määräaika. Ulosottoasetuksen 32 §:n 1 momentin mukaan ulosottoasiat on toimeenpantava joutuisasti. Sääntelyn nostaminen lain tasoiseksi on asian tärkeys huomioon ottaen perusteltua. Asetuksen mainitun pykälän 2 momentissa asetetaan lisäksi maksuvelvoitteen osalta pääsäännöksi vuoden enimmäiskäsittelyaika. Tällaista määräaikaa ei ehdoteta otettavaksi lakiin, koska sen vaikutus saattaa olla myös päinvastainen joutuisuuspyrkimyksen kanssa ja aiheuttaa sen, että vuoden määräaika koetaan sallituksi ja normaaliksi käsittelyajaksi. Kyseinen asetuksen säännös on tarkoitus kumota. Erityisesti ehdotetussa suppeassa ulosotossa pyritään korostetun nopeaan menettelyyn. Keskimääräinen ulosottoasian käsittelyaika on viime vuosina ollut noin 7 kuukautta. Toisaalta toistuvaistulon ulosmittaukset saattavat jatkua vuosikausia. Ulosottoperustetta koskeva muutoksenhaku ja ulosottovalitusasia, jossa on annettu keskeytysmääräys, aiheuttavat usein kokonaiskäsittelyajan tuntuvan pitenemisen. Myös silloin, kun vasta myöhemmin löydetään lisää ulosmittauskelpoista omaisuutta, saattaa asia olla tavallista pitempään vireillä.
Ulosottokaaren 4 luvun 25 §:n esitöiden (HE 13/2005 vp s. 59) mukaan jos hakijan suuri saatava kertyisi velallisen pienestä palkasta vasta pitkän ajan kuluessa, palkan sijasta voitaisiin ulosmitata muuta irtainta omaisuutta. Muu kuin olennainen viivästys suorituksessa ei oikeuttaisi ulosmittausjärjestyksestä poikkeamista.
Ulosottokaaren 4 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan ulosottoperuste pannaan täytäntöön siten, että hakijan saatavan suorittamiseksi tarvittava määrä velalliselle kuuluvaa omaisuutta ulosmitataan.
Edellä mainitun säännöksen mukaan ulosmittauksen tarkoituksena on siten, että hakijan koko saatava tulee suoritetuksi kohtuullisessa ajassa. Edellä selostettu ulosottokaaren 3 luvun 21 §:ää koskeva hallituksen esityksen perustelu viittaa siihen, että vuoden käsittelyaikaa on pidetty enimmäiskäsittelyaikana, vaikka siitä ei ole lakiin otettu mainintaa perusteluissa mainitusta syystä.
Keski-Suomen ulosottoviraston asialuettelon mukaan A:n ulosotossa olevat velat perustuvat vuonna 2014 annettuihin ratkaisuihin. Kokonaissaldo on ollut 22.294,88 euroa ulosmittaushetkellä 21.1.2015. Ulosottomiehen lausunnon mukaan A:n palkan ulosmittauksesta kertyy keskimäärin 654,34 euroa kuukaudessa. Pelkästään palkan ulosmittauksella hakijoiden saatavat olisivat tulleet maksetuiksi vajaassa kolmessa vuodessa.
Palkasta kertyvä suuri kuukausittainen määrä puoltaa sinänsä sitä, että muuta omaisuutta ei tarvitsisi ulosmitata. Toisaalta velkasaldo on niin suuri, että hakijoiden etu edellyttää myös muun omaisuuden ulosmittaamista. A:lla ei ole ulosmittauskelpoista irtainta omaisuutta. Harkittuaan valituksen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja hovioikeus päätyy siihen, että täytäntöönpanotehtävän joutuisa suorittaminen edellyttää tässä tapauksessa myös A:n puoliksi omistaman kiinteistön ulosmittaamista. Kiinteistön arvoksi on arvioitu noin 15.000 euroa, joten kysymys ei ole myöskään liiallisesta ulosmittaamisesta.
Hovioikeus toteaa vielä, että ulosottokaaren 4 luvun 63 §:n mukaan ulosmitatun kiinteistön myyntiä voidaan lykätä, jos velallinen tekee uskottavaksi, että hän suorittaa hakijan saatavan ulosottomiehelle kohtuullisessa ajassa maksusuunnitelman tai maksusopimuksen mukaisesti. Ulosmittaus on tällöin voimassa turvaavana ulosmittauksena.
Päätöslauselma
Valitus hylätään. Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeuden presidentti Tapani Vasama ja hovioikeudenneuvokset Ulla Maija Hakomäki ja Markku Mäkynen
Ratkaisu on yksimielinen.
A on 6.4.2016 hakenut valituslupaa KKO:lta.
KKO ei ole myöntänyt asiassa valituslupaa (KKO:n päätös 31.10.2016 nro 2234).
+