THO:2025:3
RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ
A oli soittanut 10.9.2022 yhteensä 53 ja 24.-25.11.2022 välisenä aikana noin 80 aiheetonta puhelua hätäkeskukseen. Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa A:lle rangaistusta kahdesta tietoliikenteen häirinnästä ja toissijaisesti ilkivallasta. Käräjäoikeus tuomitsi A:n toissijaisten syytteiden mukaisesta ilkivallasta. Hovioikeudessa syyttäjä vaati A:lle rangaistusta kahdesta ensisijaisen syytteen mukaisesta tietoliikenteen häirinnästä. Kysymys oli siitä, oliko A menettelyllään häirinnyt televiestintää siten kuin tietoliikenteen häirinnän tunnusmerkistö edellyttää. Hovioikeus tuomitsi A:n kahdesta tietoliikenteen häirinnästä.
KANTA-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 31.8.2023
- - -
Syyttäjän rangaistusvaatimukset
1. Tietoliikenteen häirintä
- - -
10.9.2022 Janakkala
A on soittanut Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskukseen noin kahden tunnin aikana lukuisia aiheettomia puheluita ja näin toimimalla oikeudettomasti häirinnyt televiestintää, jota harjoitetaan ihmishengen turvaamiseksi. Poliisi on tapahtuma-aikana käynyt A:n luona ja kehottanut häntä lopettamaan hätäkeskukseen soittamisen, minkä jälkeen A on kuitenkin edelleen jatkanut soittelua.
Toissijainen syyte
1.1 Ilkivalta
- - -
10.9.2022 Janakkala
A on aiheuttanut huomattavaa häiriötä soittamalla Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskukseen noin kahden tunnin aikana lukuisia aiheettomia puheluita. Poliisi on tapahtuma-aikana käynyt A:n luona ja kehottanut häntä lopettamaan hätäkeskukseen soittamisen, minkä jälkeen A on kuitenkin edelleen jatkanut soittelua.
2. Tietoliikenteen häirintä
- - -
24.11.2022-25.11.2022 Janakkala
A on soittanut Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskukseen yön aikana noin 80 aiheetonta puhelua ja näin toimimalla oikeudettomasti häirinnyt televiestintää, jota harjoitetaan ihmishengen turvaamiseksi. Poliisi on tapahtuma-aikana käynyt A:n luona ja kehottanut tätä lopettamaan hätäkeskukseen soittamisen, minkä jälkeen A on kuitenkin edelleen jatkanut soittelua.
Toissijainen syyte
2.1 Ilkivalta
- - -
24.11.2022 - 25.11.2022 Janakkala
A on aiheuttanut huomattavaa häiriötä soittamalla Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskukseen yön aikana noin 80 aiheetonta puhelua. Poliisi on tapahtuma-aikana käynyt A:n luona ja kehottanut tätä lopettamaan hätäkeskukseen soittamisen, minkä jälkeen A on kuitenkin edelleen jatkanut soittelua.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vastaus
Syytekohdat 1 ja 2
A on myöntänyt menetelleensä syytteen teonkuvauksissa kuvatuin tavoin, mutta kiistänyt syyllistyneensä teoillaan tietoliikenteen häirintään.
A on katsonut syyllistyneensä ilkivaltaan syytekohdissa 1 ja 2. - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Tuomion perustelut
Syyksilukeminen
A on syytekohdissa 1 ja 2 syyllistynyt syyttäjän toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukaiseen ilkivaltaan.
Syyksilukemisen perusteet
Asiassa on riidatonta, että A on soittanut teonkuvauksessa kerrotulla tavalla lukuisia aiheettomia puheluja hätäkeskukseen. Riidatonta on myös se, että poliisi on käynyt A:n luona kehottamassa lopettamaan puhelut ja myös hätäkeskus on kehottanut A:ta lopettamaan puhelut. A on jatkanut menettelyään kehotuksista huolimatta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
A on pitänyt soitoillaan hätäkeskuksen puhelinlinjaa ja työntekijää aiheettomasti varattuna. Lukuisat puhelut ovat aiheuttaneet huomattavaa häiriötä hätäkeskuksen toiminnalle. A:n menettely on aiheuttanut kiireellisen avun tarpeessa olleiden henkilöiden hoidonsaannin viivästymisen vaaran. Asiassa ei ole kuitenkaan esitettyä selvitystä siitä, että A:n soittamat puhelut olisivat tosiasiassa estäneet todellisten avuntarvitsijoiden puheluiden yhdistymistä hätäkeskukseen. Käräjäoikeus katsoo, että yksittäisten puheluiden soittaminen, vaikka niitä on suuri määrä, ei täytä rikoslain 38 luvun 5 §:n tietoliikenteen häirinnän tunnusmerkistöä.
A:n toiminta on ollut tahallista ottaen erityisesti huomioon sen, että A on jatkanut menettelyään, vaikka häntä on sekä poliisi että hätäkeskus kehottanut lopettamaan soittamisen. Ottaen huomioon kaikki edellä mainittu, käräjäoikeus katsoo, että A on menettelyllään syyllistynyt syyttäjän toissijaisen syytteen mukaiseen ilkivaltaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tuomiolauselma
- - -
Syyksi luetut rikokset
1. Ilkivalta
10.09.2022
- - -
2. Ilkivalta
24.11.2022 - 25.11.2022
- - -
Rangaistusseuraamukset
Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1-2
85 päiväsakkoa - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:
Käräjätuomari Minna Raitanen
TURUN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 31.1.2025
- - -
Vaatimukset hovioikeudessa
Valitus
Syyttäjä on vaatinut, että A tuomitaan kohdissa 1 ja 2 syytteen teonkuvauksen mukaisesti tietoliikenteen häirinnästä vähintään 3 kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen tai sen sijasta yhdyskuntapalveluun. - - -
Perusteinaan syyttäjä on lausunut, että puhelujen määrä ja soittotiheys huomioon ottaen A on menettelyllään oikeudettomasti estänyt tai ainakin häirinnyt televiestintää. A:n menettely täyttää tietoliikenteen häirinnän tunnusmerkistön. - - -
Vastaus
A on vaatinut, että valitus hylätään.
Perusteinaan A on lausunut, että hänen menettelynsä täyttää ilkivallan tunnusmerkistön. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että A:n menettely olisi tosiasiassa estänyt mahdollisten muiden soittajien puheluiden yhdistymisen hätäkeskukseen. - - -
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asiassa on kysymys siitä, täyttääkö A:n menettely rikoslain 38 luvun 5 §:n 1 momentin mukaisen tietoliikenteen häirinnän vai toissijaisesti rikoslain 17 luvun 13 §:n mukaisen ilkivallan tunnusmerkistön. - - -
Sovellettavat oikeusohjeet
Rikoslain 38 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan, joka puuttumalla postiliikenteessä taikka tele- tai radioviestinnässä käytettävän laitteen toimintaan, lähettämällä ilkivaltaisessa tarkoituksessa radiolaitteella tai televerkossa häiritseviä viestejä tai muulla vastaavalla tavalla oikeudettomasti estää tai häiritsee postiliikennettä taikka tele- tai radioviestintää, on tuomittava tietoliikenteen häirinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Rikoslain 17 luvun 13 §:n 2 kohdan mukaan, joka aiheuttaa huomattavaa häiriötä lähettämällä viestejä tai soittamalla puheluita virastoon, toimistoon, liikkeeseen taikka muuhun vastaavaan on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä rangaistusta, ilkivallasta sakkoon.
Ilkivaltaa koskeva säännös on toissijainen ja syrjäytyy silloin, kun teko täyttää myös jonkin muun rikoksen tunnusmerkistön.
Tietoliikenteen häirintää koskevan säädöksen esitöissä (HE 94/1993 vp, s. 145) todetaan, että tietoliikenteen häirintä (5 §) korvaisi rikoslain nykyisen 34 luvun 12 §:n ja edellä jo mainitun rikoslain 38 luvun uudistetun 8 §:n 3 kohdan. Se käsittäisi paitsi tietoliikenteessä käytettyjen laitteiden toimintaan puuttumisen myös häiritsevien sanomien lähettämisen ilkivaltaisessa tarkoituksessa tai muun vastaavan posti-, tele- tai radioliikenteen estämisen tai häiritsemisen. Edelleen esitöissä (HE 94/1994 vp, s. 154) on todettu, että vastaavan tavan ei välttämättä tarvitse olla teknisin keinoin toteutettu, vaan esimerkiksi tietoliikennettä hoitavan laitoksen virkailijan toiminnan estäminen voisi olla vastaavaa tietoliikenteen häirintää. Teon pitää kuitenkin merkitä postiliikenteen taikka tele- tai radioviestinnän oikeudetonta estämistä tai häiritsemistä.
Lakivaliokunta on mietinnössään (LaVM 6/2000, s. 3-4) koskien hallituksen esitystä eduskunnalle (HE 184/1999 vp) yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista koskevien rangaistussäännösten uudistamiseksi todennut, että rikoslain tieto- ja viestintärikoksia koskevan 38 luvun 5-7 § suojaavat tietoliikennettä. Näiden pykälien tunnusmerkistöt edellyttävät teleliikenteen häiritsemistä tai estämistä. Pykälien tarkoituksena ei ole suojata häiriösoitoilta tai muulta kiusalliselta tai ei-toivotulta viestinnältä, kuten tekstiviesteiltä, sähköpostilta tai telekopioilta. Häiriösoitot ovat rangaistavia ilkivaltana silloin, kun ne soitetaan virastoon, toimistoon, liikkeeseen taikka muuhun vastaavaan paikkaan.
Laista eikä lain esitöistä ei ilmene tarkemmin, mitä tarkoitetaan teleliikenteen häiritsemisellä tai estymisellä.
Hallituksen esityksessä (HE 153/2006 vp) koskien Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen hyväksymistä on todettu, että Suomessa voimassa olevat säännökset sopimuksessa tarkoitettua tietojärjestelmän häirintää lähinnä vastaavasta rikoksesta sisältyvät rikoslain tietoliikenteen häirintää koskevaan 38 luvun 5 §:ään. Säännöksen tarkoituksena on siten postiliikenteen lisäksi kattaa kaikenlainen sähköinen viestintä viestien sisällöstä ja viestinnän teknisestä toteuttamistavasta riippumatta. Viestien siirto voi tapahtua johtoja pitkin tai langattomasti. Sillä, onko käytettävä televerkko yleinen vai esimerkiksi yrityksen sisäinen erillisverkko, ei ole merkitystä. Säännöksen soveltamisalaa ei ole rajattu tekotavan osalta muutoin kuin esimerkeillä. Tämän vuoksi sen soveltamisala on laaja koskien artiklassa tarkoitettujen tekojen lisäksi esimerkiksi postilaatikkojen rikkomista ja analogisen televisiolähetyksen häirintää.
Ilkivaltaa koskevan säädöksen esitöissä (HE 19/2013 vp, s. 35) todetaan, että ilkivaltaa olisi ehdotetun rikoslain 17 luvun 13 §:n 2 kohdan mukaan huomattavan häiriön aiheuttaminen lähettämällä viestejä tai soittamalla puheluita virastoon, toimistoon, liikkeeseen tai muuhun vastaavaan paikkaan. Ilkivaltaan voitaisiin edelleen syyllistyä myös puheluita soittamalla.
Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä tai oikeuskirjallisuudessa ei ole otettu kantaa siihen, arvioidaanko hätäkeskukseen tehtyjä aiheettomia soittoja rikoslain 38 luvun 5 §:n mukaisena tietoliikenteen häirintänä vai rikoslain 17 luvun 13 §:n mukaisena ilkivaltana. Hovioikeuksien ratkaisuja löytyy useita, mutta ratkaisukäytäntö ei ole yhtenäinen. Samankaltaisia tekoja on arvioitu sekä tietoliikenteen häirintänä että ilkivaltana.
Helsingin hovioikeuden 8.4.2019 antamassa ratkaisussa numero 19/115070 (dnro R 18/2242) vastaaja oli soittanut 39 asiatonta hätäpuhelua. Vastaaja oli toistuvasti pyydetty lopettamaan tarpeeton soittelu hätäkeskukseen. Vastaaja tuomittiin alentuneesti syyntakeisena törkeästä tietoliikenteen häirinnästä kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen.
Vaasan hovioikeuden 17.6.2020 antamassa ratkaisussa numero 20/121662 (dnro R 19/169) vastaaja oli 8.3.-20.9.2018 välisenä aikana soittanut noin 300 häirintäpuhelua hätäkeskukseen. Vastaaja tuomittiin ilkivallasta.
Rovaniemen hovioikeuden 21.7.2023 antamassa ratkaisussa numero 23/128594 (dnro R 22/647) vastaaja oli soittanut 15 minuutin aikana viisi kertaa hätäkeskukseen ilman hyväksyttävää syytä. Vastaaja tuomittiin ilkivallasta. Käräjäoikeus oli tuominnut vastaajan tietoliikenteen häirinnästä.
Johtopäätökset kohdissa 1 ja 2
A:n puhelut hätäkeskukseen ovat olleet aiheettomia sekä kohdassa 1 että kohdassa 2. Kysymys on siten ollut häiriösoitoista.
Tietoliikenteen häirintää koskevan rikoslain 38 luvun 5 §:n tarkoituksena on suojata tietoliikennettä. Ilkivaltaa koskevan rikoslain 17 luvun 13 §:n tarkoituksena on suojata virastoja, liikkeitä ja muita vastaavia häiriösoitoilta ja ei-toivotulta viestinnältä. Edellä mainittujen lainkohtien suojeltavat oikeushyvät ovat osin päällekkäisiä.
Kohdissa 1 ja 2 A on menettelyllään pitänyt hätäkeskuksen puhelinlinjaa sekä työntekijöitä aiheettomasti varattuna ja siten estänyt hätäkeskuksen virkailijan toimintaa. Tietoliikenteen häirintää koskevan lain soveltamisala on lain esityöt huomioon ottaen laaja eikä tekotapaa ole säännöksessä rajattu. A on lukuisilla soitoillaan molemmissa syytekohdissa vähintään aiheuttanut häiriötä hätäkeskukseen suuntautuvalle viestiliikenteelle, minkä vuoksi hovioikeus katsoo kohtien 1 ja 2 menettelyjen täyttävän ensisijaisten syytteiden mukaisen tietoliikenteen häirinnän tunnusmerkistön.
Täten A on kohdissa 1 ja 2 syyllistynyt rikoslain 38 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tietoliikenteen häirintään.
Rangaistusseuraamus
Tietoliikenteen häirinnästä on tuomittava sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Hovioikeus on ottanut rangaistuksen mittaamisessa huomioon soitettujen puheluiden määrän sekä sen, että A on jatkanut menettelyään, vaikka hätäkeskus ja poliisi ovat kehottaneet häntä lopettamaan soitot.
Hovioikeus katsoo oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi edellä lausutut seikat huomioon ottaen kolme kuukautta vankeutta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
A:lle tuomitaan ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta 90 tuntia yhdyskuntapalvelua.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
TUOMIOLAUSELMA
- - -
Muutokset käräjäoikeuden tuomioon.
Syyksi luetut rikokset
1. Tietoliikenteen häirintä 10.09.2022
Rikoslaki 38 luku 5 § 1
2. Tietoliikenteen häirintä 24.11.2022 - 25.11.2022
Rikoslaki 38 luku 5 § 1
Rangaistusseuraamukset
Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1-2
3 kuukautta vankeutta
Vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua 90 tuntia.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Hovioikeudenneuvos Atte Andersson
Hovioikeudenneuvos Jari Laasanen
Asessori Kati Hussu, joka esitteli asian
Ratkaisu on yksimielinen.
Lainvoimaisuustiedot
Vailla lainvoimaa