THO:2013:2
VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 15.5.2012
Syyttäjä
Kihlakunnansyyttäjä Sirkku Ajanko
Vastaaja
B
Asianomistaja
A
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asia
TÖRKEÄ PETOS
Vireille
29.8.2011
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
SELOSTUS ASIASTA
Syyttäjän rangaistusvaatimus
1. TÖRKEÄ PETOS
(8420/R/0044751/09)
Rikoslaki 36 luku 2 § 1 mom 1)-kohta ja 4)-kohta
Rikoslaki 5 luku 4 §
24.7.2009 - 19.8.2009 TURKU
B on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt A:ta ja 29 muuta asianomistajaa monilla eri tekotavoilla ja salaamalla sen, ettei hän aio teoista aiheutuvia laskuja maksaa. B on tehnyt rikoksen käyttäen välikappaleenaan A:ta, jota ei voida rangaista rikoksesta syyntakeettomuuden ja tahallisuuden puuttumisen vuoksi. A on kehitysvammainen.
1) 8.8.2009 TURKU
B on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Oy:tä avatessaan puhelinliittymän - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - salaamalla sen, ettei hän aio laskuja maksaa.
A on tehnyt ja allekirjoittanut liittymäsopimuksen B:n neuvosta ja kehotuksesta. Sopimukseen kuuluvan - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - matkapuhelimen A on saanut mukaansa ja antanut sen välittömästi B:lle myytäväksi edelleen. Laskut liittymästä ovat tulleet ensin A:n vastattaviksi. Rikoksesta on aiheutunut ensin hänelle ja lopulta puhelinyhtiölle - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - euroa taloudellista vahinkoa.
2) 9.8.2009 - 19.8.2009 TURKU
B on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Oy:tä tilaamalla itselleen A:n henkilötietoja ja tietokonetta käyttäen ja salaamalla sen, ettei aio laskuja maksaa, - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - verkkokaupasta tavaroita seuraavasti:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
B on tehnyt tilaukset itse käyttäen A:n tietoja ja tietokonetta. Tilatut tavarat A on saanut postissa ja antanut ne välittömästi B:lle myytäväksi edelleen.
Laskut ovat tulleet A:n vastattaviksi. Rikoksesta on aiheutunut ensin hänelle ja lopulta yhtiölle - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - euroa taloudellista vahinkoa ja B on saanut saman verran taloudellista hyötyä.
3) 10.8.2009 TURKU
B on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Oyj:tä avaamalla samalla kerralla puhelinliittymän - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - ja mobiililaajakaistapaketin, jossa liittymä - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - , ja salaamalla sen, ettei hän aio laskuja maksaa.
A on tehnyt ja allekirjoittanut liittymäsopimukset B:n neuvosta ja kehotuksesta. Ensimmäiseen sopimukseen kuuluvan - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -matkapuhelimen A on saanut mukaansa ja antanut sen välittömästi B:lle myytäväksi edelleen. Toiseen sopimukseen kuuluvat - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -tietokone ja nettitikku ovat tulleet postissa A:lle ja hän on antanut ne samalla tavoin B:lle. Laskut liittymistä ovat tulleet ensin A:n vastattaviksi. Rikoksesta on aiheutunut ensin hänelle ja lopulta puhelinyhtiölle - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - euroa taloudellista vahinkoa.
4) 10.8.2009 TURKU
B on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Oyj:tä tehdessään palvelusopimuksen - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - pelikoneesta, jonka liittymänumero on - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - , ja salaamalla sen, ettei hän aio laskuja maksaa.
A on tehnyt ja allekirjoittanut liittymäsopimuksen B:n neuvosta ja kehotuksesta. Sopimukseen kuuluvan pelikoneen A on saanut mukaansa ja antanut sen välittömästi B:lle myytäväksi edelleen. Laskut liittymästä ovat tulleet ensin A:n vastattaviksi. Rikoksesta on aiheutunut ensin hänelle ja lopulta puhelinyhtiölle - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - euroa taloudellista vahinkoa.
5) 24.7.2009 - 19.8.2009 TURKU
B on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä käyttänyt A:n omalla nimellään avaamaa, edellä mainittua - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Oyj:n puhelinliittymää - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - sekä A:n aikaisempaa puhelinliittymää - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - ja tämän henkilötietoja tilatessaan eri yhtiöiltä 24 kappaletta pikalainoja ja salaamalla sen, ettei hän aio laskuja maksaa.
A on tehnyt hakemukset B:n neuvosta ja kehotuksesta. Lainarahat ovat tulleet ensin A:n tilille - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - , jolta A on ne nostanut ja antanut rahoista kaksi kolmasosaa suoraan B:lle ja loppuosan jäädessä A:n käyttöön yksin tai yhdessä B:n kanssa. Yksi - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - euron suuruinen laina on mennyt B:n pyynnöstä suoraan tämän tyttöystävän tilille.
B on edellä kerrotulla tavalla erehdyttänyt rahoitusyhtiöitä ja saanut nämä myöntämään hänelle rahalainaa. Hän on tiennyt, että hän ei omilla henkilötiedoillaan olisi saanut vakuudetonta pikalainaa. B:n näin itselleen ottamat lainat ovat jääneet A:n vastattavaksi. Rikoksesta on aiheutunut rahoitusyhtiöille - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - euroa taloudellista vahinkoa, kun rahoitusyhtiöt ovat pikavippiehtojensa mukaisesti lisänneet pikalainoihin kullakin kerralla lainasummasta riippuvan määrän kuluja. B ei ole missään vaiheessa aikonut maksaa lainoja takaisin.
Edellä kerrottuja pikavippilainoja B on A:ta välikappaleena käyttäen ottanut pääomiltaan yhteensä 2900 euron arvosta seuraavasti:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
B on tällä petosrikoksella tavoitellut ja saanut yhteensä noin 8000 euroa eli huomattavan määrän oikeudetonta taloudellista hyötyä, hän on käyttänyt hyväkseen kehitysvammaisen kaverinsa erityistä heikkoutta ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asianomistaja A
A on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vastaus
B on kiistänyt syytteen törkeästä petoksesta.
B on kiistänyt, että hän olisi käyttänyt A:ta välikappaleena rikoksen tekemiseen. B ei ole neuvonut tai kehottanut A:ta ostamaan mitään tavaroita, tilaamaan tuotteita tai hakemaan pikavippejä. Kaikki A:n tekemät oikeustoimet ovat olleet hänen omia päätöksiään. B kiistää sen, että A olisi syyntakeeton, ja että kukaan voisi käyttää A:ta välikappaleena rikoksen tekemiseen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
TODISTELU
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Hylätty syyte
Syyte törkeästä petoksesta hylätään.
Perustelut
Syytteestä ja asiaa koskevasta sääntelystä:
Syytteen mukaan kysymyksessä olisi ollut tekokokonaisuus, jossa on 5 osatekoa. Sen jälkeen kun vastaaja B on kiistänyt syytteen, asiassa on ollut kysymys lähinnä siitä, millä tavalla vastaaja B on osallistunut syytteessä tarkoitettuihin tapahtumiin eli onko hän ollut osatekojen 1 ja 3-5 osalta niin sanottu välillinen tekijä (RL 5:4 §) taivuttamalla syyntakeettoman A:n syytteessä tarkoitettujen sopimusten tekemiseen sekä onko hän osateon 2 osalta ollut varsinainen tekijä tilaamalla itse syytteessä tarkoitettuja tavaroita.
Välillistä tekemistä koskevan RL 5:4 §:n mukaan rikoksen tekijänä tuomitaan se, joka on tehnyt tahallisen rikoksen käyttäen välikappaleena toista, jota ei voida rangaista siitä rikoksesta syyntakeettomuuden tai tahallisuuden puuttumisen vuoksi taikka muusta rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiin liittyvästä syystä. Syytteen mukaan B:n välillinen tekeminen on perustunut siihen, että A olisi ollut syyntakeeton ja häneltä olisi puuttunut tahallisuus eli että vastaajan välikappaleena käyttämä henkilö ei voisi lainkaan joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Vastaaja on kiistänyt tämän väitteen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Johtopäätökset
Syytteessä tarkoitettujen tapahtumien osalta asiassa ei ole esitetty mitään sellaista, jonka perusteella olisi syytä epäillä A:n esitutkintakertomuksen uskottavuutta. Todistaja C kertoi olleensa paikalla, kun A:ta oli kuultu poliisissa. Todistajan mukaan A oli tuolloin kertonut tapahtumista oma-aloitteisesti ilman johdattelua. Esitutkinnassa A on kertonut edellä selostetulla tavalla lainahakemusten tekemisestä, rahan käytöstä sekä tavaroiden hankkimisesta.
Osatekojen 1 ja 3-5 osalta A:n ja vastaaja B:n kertomuksista käräjäoikeus on tehnyt sen johtopäätöksen, että B on neuvonut A:ta syytteessä tarkoitettuihin sopimuksiin ja rahalainoihin liittyen. Asiassa esitetty selvitys ei kuitenkaan riittävästi osoita, että A ei olisi ollut syytteessä tarkoitettuna aikana tietoinen oman menettelynsä tosiasiallisesta ja oikeudellisesta luonteesta tai että häneltä olisi puuttunut sellainen oikea tieto todellisuudesta että hän olisi syyntakeeton ja häneltä puuttuisi tahallisuus. Käräjäoikeudelle syntyi A:n kuulemisesta se vaikutelma, että A itse ymmärsi tavaroiden ostamiseen sekä lainojen ottamiseen liittyvät ostajan ja lainanottajan velvollisuudet. Näiden velvoitteiden kasvaessa A oli itse päättänyt hakea apua ongelmiinsa ja sitä saanutkin.
Erityisesti todistaja C:n kertomus ja vastaaja B:n kertomus osoittivat, että muiden mielipiteillä on ollut tärkeä merkitys A:lle. Tästä johtuen A on ollut verraten helposti taivuteltavissa. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että A olisi ollut syytteessä tarkoitettujen tapahtumien aikaan syyntakeeton ja että häneltä olisi puuttunut tahallisuus. Tätä johtopäätöstä tukee vahvasti myös se seikka, että A:lle on määrätty edunvalvoja taloudellisia asioita varten vasta syytteessä tarkoitettujen tapahtumien jälkeen. Aiemmin A on itse pystynyt hoitamaan omat raha-asiansa.
Asiassa esitetty selvitys ei siten osatekojen 1 ja 3-5 osalta riittävästi osoita, että vastaaja B olisi syyllistynyt neuvomalla A:ta hänen syykseen väitettyyn välilliseen tekemiseen.
Mitä tulee osatekoon 2, jonka osalta on väitetty, että tavaroiden tilaaja olisi ollut vastaaja B, käräjäoikeus on tullut siihen johtopäätökseen, että asiassa esitetty selvitys ei riittävästi osoita, että B olisi tilaukset tehnyt. Syytettä tukee näiltä osin lähinnä A:n kertomus. A ei kuitenkaan ole nähnyt B:n tekevän tilauksia eikä hänellä ollut muutoinkaan tilausten tekemisestä riittävän yksityiskohtaista tietoa. A:n kertomus ei ole yksin riittävä näyttö ottaen huomioon myös se, että A on itsekin kertonut ainakin kolmannesta henkilöstä, jonka kanssa hän on syytteessä tarkoitettuna aikana liikkunut sekä asioinut ja joka on vieraillut useita kertoja A:n asunnolla.
Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että B olisi tehnyt osateossa 2 tarkoitetut tilaukset. Syyte on siten hylättävä kokonaisuudessaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VASTAAJA
B
TUOMIOLAUSELMA
HYLÄTYT SYYTTEET
1) Törkeä petos 24.7.2009 - 19.8.2009
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet
Käräjätuomari Pekka Määttä
TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 4.3.2013
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Varsinais-Suomen käräjäoikeus 4. os. 15.5.2012 nro 2754
(liitteenä)
Asia
Törkeä petos
Valittajat
Kihlakunnansyyttäjä Sirkku Ajanko
A
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vastapuoli
B
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vaatimukset hovioikeudessa
Valitukset
Syyttäjän valitus
Syyttäjä on vaatinut, että B tuomitaan käräjäoikeudessa esitetyn syytteen mukaisesti rangaistukseen törkeästä petoksesta. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Perusteinaan syyttäjä on lausunut, että B on tehnyt rikoksen käyttäen välikappaleenaan A:ta, jota ei voida rangaista rikoksesta syyntakeettomuuden ja tahallisuuden puuttumisen vuoksi. A:lta on puuttunut kyky ymmärtää teoistaan aiheutuvaa vastuuta kokonaan ja loppuun asti. A on ollut ainakin vähentyneesti syyntakeinen. B on erehdyttänyt A:ta ja muita asianomistajia käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevästä syytteestä tarkemmin kerrotuin tavoin.
Asianomistajan valitus
A on vaatinut, että B tuomitaan käräjäoikeudessa esitetyn syytteen mukaisesti rangaistukseen törkeästä petoksesta - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - .
Perusteinaan A on lausunut, että B oli käyttänyt häntä välikappaleena syytteestä ilmenevän törkeän petoksen tekemisessä. Hän ei ollut ymmärtänyt tekojensa oikeudellista luonnetta tai ollut selvillä niiden oikeudenvastaisuudesta. Osateossa 2 tarkoitetut tavarat olivat jääneet B:lle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vastaus
B on vaatinut, että valitukset hylätään perusteettomina.
Todistelu hovioikeudessa
Sama kuin käräjäoikeudessa, minkä lisäksi todistajina on kuultu D:tä ja E:tä.
Muu oikeudenkäyntiaineisto
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Syyttäjä on edellä kerrotuin tavoin vaatinut B:n tuomitsemista rangaistukseen törkeästä petoksesta välillisenä tekijänä.
Rikoslain 5 luvun 4 §:n mukaan rikoksen tekijänä tuomitaan se, joka on tehnyt tahallisen rikoksen käyttäen välikappaleena toista, jota ei voida rangaista siitä rikoksesta syyntakeettomuuden tai tahallisuuden puuttumisen vuoksi taikka muusta rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiin liittyvästä syystä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Maistraatin päätöksistä ilmenee, että A:lle on määrätty edunvalvoja taloudellisia asioita varten. Tämä ei kuitenkaan osoita eikä asiassa muutoinkaan ole näytetty, että A olisi ollut syyntakeeton.
Asiassa on siten kysymys siitä, onko A:lta puuttunut tahallisuus ja onko B neuvoin ja kehotuksin taivuttanut tämän ratkaisevalla tavalla syytteissä mainittuihin tekoihin.
Rikoslain 4 luvun 1 §:n mukaan, jos tekijä ei teon hetkellä ole selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteuttaminen edellyttää tai jos hän erehtyy sellaisesta seikasta, teko ei ole tahallinen (= tunnusmerkistöerehdys).
Koska petos on rangaistava vain tahallisena, voi tunnusmerkistöerehdys poistaa tekijän rikosoikeudellisen vastuun.
Petosrikoksen osalta tahallisuuden tulee kattaa kaikki objektiiviset tosiseikat, jotka ovat petoksen tunnusmerkistön näkökulmasta olennaisia. Tekijän tarkoituksena täytyy olla 1) oikeudettoman taloudellisen hyödyn hankkiminen tai toisen taloudellisten etujen vahingoittaminen, 2) tekijän on oltava tietoinen antamansa informaation virheellisyydestä, puutteellisuudesta tai harhaanjohtavuudesta ja siitä että uhri erehtyy ja 3) tekijän on miellettävä vähintään varsin todennäköiseksi, että uhrille aiheutuu teosta taloudellista vahinkoa.
Todistelutarkoituksessa ja todistajina kuullut henkilöt ovat kertoneet olennaisilta osilta siten kuin käräjäoikeuden tuomion perusteluissa on selostettu sekä lisäksi seuraavaa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
A:n, E:n ja C:n kertomuksista ilmenee, että A on ennen tutustumistaan B:hen hallinnut itsenäisesti vähäisten ja yksinkertaisten raha-asioidensa hoitamisen myös tietokonetta käyttäen. A:n ja B:n omastakin kertomuksesta ilmenee, että A oli B:ltä oppinut käyttämään tietokonetta sellaisten asioiden hoitamiseen, jotka laadultaan, määrältään ja arvoltaan olivat selvästi poikenneet A:n aikaisemmin hoitamien asioiden vaativuudesta. A:n ja D:n kertomuksista ilmenee, että B oli tehnyt A:n nimissä sitoumuksia yhdessä tämän kanssa ja myös niin, että tämä oli vasta jälkikäteen saanut tietää niistä.
Asiassa on pidettävä selvitettynä, että A oli osannut hoitaa yksinkertaiset raha-asiansa asianmukaisesti ja että hän on ymmärtänyt, että se, joka sitoutuu vastuisiin, myös vastaa niistä. Esitetyn lääkärintodistuksen mukaan A ymmärtää jossakin määrin tekojensa seuraamuksia, mutta ei välttämättä ymmärrä niiden lopullisia seurauksia. Lisäksi suurten rahasummien ja rahan käytön hahmottaminen tuottaa hänelle ongelmia. Näin ollen on ilmeistä, että A ei tahdostaan riippumattomista syistä kykene hallitsemaan käytöstään riittävästi taloudellisissa asioissa. Tämän vuoksi on uskottavaa, että A:lla on ollut maksuaikomus sitoumuksia tehdessään ja ystävyyssuhteeseen perustuva luottamus siitä, että B osaltaan myös vastaa tehdyistä sitoumuksista. A:lla ei siten ole ollut perusteltua aihetta uskoa, että sitoumuksista aiheutuisi jollekin taloudellista vahinkoa. Tähän nähden näyttämättä on jäänyt, että A menetellessään syytteessä kerrotuilla tavoilla olisi toiminut niin hankkiakseen itselleen tai B:lle taloudellista hyötyä. Näin ollen A ei ole toiminut tahallisesti ja edellytykset tunnusmerkistöerehdystä koskeva rikoslain 4 luvun 1 §:n soveltamiseen täyttyvät.
Ottaen huomioon, että D, joka ei ole tuntenut A:ta yhtä hyvin kuin B, on käsittänyt tämän puutteellisen rahan käytön hahmottamisen ja ystävyyden arvostamisen, olisi B:nkin tullut tämä ymmärtää ja havaita oman osuutensa olleen ratkaiseva syytteessä mainittujen tekojen toteutumiseen. B:n on saamiensa A:n pankkitunnuksien ja ystävyyden perusteella täytynyt tietää A:n taloudellinen tilanne ja siten jo sopimuksia ja tilauksia tehtäessä pitänyt ymmärtää, ettei A kykene niistä vastaamaan. Näin ollen B:n on katsottava tehneen teot A:n puutteellista toimintakykyä hyväksi käyttäen taloudellisen hyödyn saamiseksi itselleen salaamalla A:n maksukyvyn, minkä vuoksi asianomistajayhtiöt ovat kärsineet taloudellista vahinkoa.
Siitä huolimatta, että teot ovat kohdistuneet eri yhtiöihin ja voitaisiin siten lukea syyksi yksittäisinä petoksina, ne tässä tapauksessa muodostavat yhden tekokokonaisuuden sen johdosta, että B on kaikissa teoissa käyttänyt A:ta välikappaleenaan ja teot on tehty lyhyen ajan sisällä. Mainituista syistä B:n teko osoittaa myös sellaista suunnitelmallisuutta, että sitä on pidettävä poikkeuksellisen moitittavana. Teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Näin ollen B on syyllistynyt syytteen mukaisesti törkeään petokseen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Hovioikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmasta.
VASTAAJA
B
TUOMIOLAUSELMA
Muutokset käräjäoikeuden tuomiolauselmaan
SYYKSI LUETUT RIKOKSET
1) Törkeä petos 24.7. 2009 - 19.8.2009
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
LAINKOHDAT
1) Rikoslaki 36 luku 2 § 1
Rikoslaki 5 luku 4 §
Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
hovioikeudenlaamanni Riitta Jousi
hovioikeudenneuvos Salla-Maaret Keränen
hovioikeudenneuvos Seija Uitto
Ratkaisu on yksimielinen.
Lainvoimaisuustiedot:
Korkeimman oikeuden päätös 27.6.2013 : Ei valituslupaa