THO:2016:2

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS PÄÄTÖS 28.12.2015

Hakija

A

Velallinen

A

Asia

Velkajärjestelyhakemus

Vireille

2.11.2015

TAUSTATIEDOT

A on hakenut yksityishenkilön velkajärjestelyä käräjäoikeudessa 2.11.2015 vireille tulleella hakemuksella. A harjoittaa elinkeinotoimintaa B -nimisen toiminimen puitteissa. Hakemus koskee sekä elinkeinotoimintaan että yksityistalouteen liittyviä velkoja. Toiminimen toiminta jatkuu ja sitä on tarkoitus jatkaa velkajärjestelyn kestäessä.

Toiminimen toiminnan osalta kysymys on siivouspalveluista. Toiminnan puitteissa A työllistää itsensä lisäksi viisi osa-aikaista työntekijää. Hakemuksesta ilmenevien tietojen mukaan toimintaan liittyy seuraavia taloudellisia tunnuslukuja:

2012

Liikevaihto 163.891

Tilikauden voitto verojen jälkeen 107.566

2013

Liikevaihto 162.816

Tilikauden voitto verojen jälkeen 116.281

2014

Liikevaihto 221.284

Tilikauden voitto verojen jälkeen 121.324

Vuoden 2015 osalta hakemukseen liittyy tase 31.7.2015. Sen mukaan tilikauden voitto vuoden seitsemältä ensimmäiseltä kuukaudelta on 83.735 euroa. Edelleen hakemukseen on liitetty kirjanpitäjän 25.9.2015 päivätty laskelma, jonka mukaan seuraavalta kuudelta kuukaudelta (1.8.2015 -31.1.2016) ennustettu voitto tulee olemaan yhteensä 71.773 euroa.

Toiminimen taseiden mukaan sen oma pääoma on ollut tilikausien lopussa seuraava:

31.12.2013 28.451 euroa negatiivinen

31.12.2014 64.314 euroa negatiivinen

Taseen 31.7.2015 mukaan omapääoma on tuolloin ollut 50.831 euroa negatiivinen.

Syynä oman pääoman negatiivisuuteen on ollut yrittäjän runsaat yksityisotot. Vuosittain ne ovat olleet seuraavat:

2013 107.149 euroa

2014 157.187 euroa

2015, 7 kuukautta 70.252 euroa

Edelleen, taseesta 31.7.2015 ilmenee, että toiminimellä on tuolloin ollut seuraavat velat:

-Pitkäaikainen rahalaitoslaina 10.797

-Ostovelkaa 9.982

-Alv velkaa 61.886

-ennakonpidätys ja sotu velkaa 2.972

-palkkavelkaa 2.179

Eli yhteensä taseen mukaan toiminimellä on velkaa yhteensä noin 77.000 euroa.

Velkajärjestelyhakemuksessa mainitaan seuraavia elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja:

-YEL ja sotu velkaa noin 12.600 (C2 ja C3)

-Finnvera Oyj:n yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvää luottoa noin 21.600 euroa (C3 ja C4)

-verovelkaa noin 140.000 euroa (C6 ja C7)

-yrittäjän tapaturmavakuutusvelkaa 5.900 euroa (C49)

Yllä mainitut hakemukseen merkityt velat eivät ilmene taseesta ja niiden osalta ei kaikilta osin selviä, onko kysymys toiminimen (elinkeinotoiminnan) veloista vai A:n veloista.

Lisäksi velkajärjestelyhakemuksesta mainitaan muita velkoja (C8 -C48) yhteensä noin 102.000 euroa, jotka pääosin ovat kulutusluotoja tai -lainoja, joiden käyttötarkoitukseksi on ilmoitettu tyttären huumevelkojen maksaminen.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Lopputulos

Velkajärjestelyhakemus hylätään.

Ratkaisun perustelut

Elinkeinotoiminnan maksukyvyttömyys

Elinkeinotoimintaan liittyvien velkojen järjestelyä koskevista lisäedellytyksistä säädetään velkajärjestelylain 45 a §:ssä. Tästä lainkohdasta sekä velkajärjestelylain 45 §:stä johtuu, että järjesteltäessä elinkeinoharjoittajan yksityistalouteen kuuluvia velkoja, on maksukyvyttömyyden edellytysten täytyttävä sekä velallisen yksityistalouden että elinkeinotoiminnan osalta. Sama asia on todettu myös asiaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 83/2014, s. 68).

Toiminimen B toiminta on ollut edellisinä vuosina erittäin kannattavaa. Tilinpäätösten mukaan tulos verojen jälkeen viimeiseltä kolmelta vuodelta (2012 -2014) on ollut yli 340.000 euroa positiivinen. Edelleen samanlainen kannattava toiminta on jatkunut kuluvan vuoden 2015 aikana. Elinkeinotoiminta on siis koko tarkasteltavana olevan ajan pystynyt toiminnasta kertyvillä tuloilla vastaamaan siihen liittyvistä menoista niin, että tilinpäätökset osoittavat merkittävää voittoa. Toiminnan kannattavuudesta ei tilinpäätösten perusteella jää epäselvyyttä.

Toiminimen omistaja vastaa elinkeinotoiminnan veloista henkilökohtaisesti. Tällä perusteella toiminimiyrittäjän on kirjanpidossa sallittu tekevän yksityisottoja. Yksityisotolla tarkoitetaan sitä, että yrittäjä ottaa elinkeinotoiminnasta varoja yksityistalouteensa. Kirjanpidossa yksityisotot merkitään suoraan taseeseen oman pääoman vähennykseksi eikä niillä ole vaikutusta tulokseen. Yksityisottoihin ei kohdistu myöskään verotusta, koska toiminimen omistajalle määrätään vero toiminimen koko tuloksen perusteella.

Tässä tapauksessa A:n suorittamat yksityisotot ovat olleet huomattavia. Vuosina 2013 ja 2014 ne ovat olleet yhteensä noin 265.000 euroa ja ne ovat ylittäneet kyseisten tilikausien yhteenlasketun tuloksen noin 40.000 eurolla. Yksityisottojen seurauksena tilinpäätösten osoittama oma pääoma on negatiivinen. Eli yksityisotot ovat ylittäneet tuloslaskelmien osoittamien voittojen määrän.

Kuten edellä on todettu, velkajärjestelylain 45§ ja 45 a §:stä johtuu, että mikäli myös elinkeinotoimintaan liittyvät velat ovat velkajärjestelyn kohteena, tulee maksukyvyttömyyden edellytysten on täytyä myös elinkeinotoiminnan osalta. Hallituksen esityksessä asiaa on kuvattu seuraavasti (HE 83/2014, s. 69-70):

"Yksityinen elinkeinon- tai ammatinharjoittaja voi hakea velkajärjestelyä silloin, kun hän on esimerkiksi sairauden tai muun henkilökohtaisen olosuhdemuutoksen taikka elinkeinotoiminnan kannattavuuden notkahtamisen vuoksi tullut maksukyvyttömäksi, mutta elinkeinotoiminta on alkanut sujua uudelleen niin hyvin, että velallinen pystyy sen avulla elättämään itsensä ja perheensä ja maksamaan "uudet" erääntyvät velkansa ajallaan, kunhan "vanhat" velat järjestellään. Velkajärjestelyä ei voitaisi myöntää elinkeino- tai ammatinharjoittajalle tilanteessa, jossa elinkeinotoiminta ei velkojen järjestelyn jälkeenkään olisi kannattavaa. Elinkeinotoiminnan velkoja ei voitaisi myöskään järjestellä tilanteessa, jossa velallisen elinkeinotoiminta on jo niin kannattavaa, ettei häntä voida pitää maksukyvyttömänä. Tällöin yksityistalouden velkojen järjesteleminen voi olla mahdollista 45 § 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa, jos kannattavasta elinkeinotoiminnasta saatava tulo ei riitä korjaamaan yksityistalouden maksukyvyttömyyttä. Maksukykyisen elinkeinoharjoittajan elinkeinotoiminnan velkojen järjesteleminen vääristäisi kilpailua ja antaisi epäreilun edun velkajärjestelyn saaneelle yrittäjälle. Sen sijaan myös velkojien ja alan kilpailun kannalta on tarkoituksenmukaista, että "notkahduksen" jälkeen yritystoiminnan elinkelpoiseksi saattanut yrittäjä pystyy velkajärjestelyn avulla jatkamaan toimintaansa."

Esillä olevassa asiassa ei elinkeinotoiminnassa ole tapahtunut "notkahdusta". Päinvastoin toiminnan kannattavuus on koko ajan ollut korkealla tasolla. Ainoa ongelma toimintaan liittyen on ollut A:n tekemät suuret yksityisotot, jotka ovat heikentäneet vakavaraisuutta.

Hallituksen esityksestä ilmenee, että elinkeinotoiminnan velkojen järjestely on lähtökohtaisesti mahdollinen silloin, kun elinkeinotoiminnan kannattavuus on tilapäisesti syystä tai toisesta alentunut. Tässä tapauksessa B:n toiminnassa ei tällaista alentumista ole todettavissa. Päinvastoin toiminta on koko ajan pystynyt kantamaan siihen liittyvät kulunsa niin, että velkojen jälkeen toiminnasta on jäänyt merkittävää voittoa. Elinkeinotoiminnan velkojen järjestelemistä vain sillä perusteella, että elinkeinonharjoittaja on tehnyt liian suuria yksityisottoja, ei voi pitää perusteltuna. Tällaisessa tapauksessa jouduttaisiin nimenomaan hallituksen esityksessä mainitun tyyppiseen tilanteeseen, jossa sinänsä kannattavan elinkeinotoiminnan velkojen järjestely johtaisi epäreiluun hyötymiseen ja vääristäisi kilpailua.

B:n toiminta on kannattavaa, eikä yllä olevan mukaisesti ole perusteita elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyyn.

Myöskään taseesta 31.7.2015 ilmenevien velkojen kokonaismäärää ei voi pitää suhteettomana toiminnan aiemmin toteutuneeseen sekä ennustettuun kannattavuuteen nähden.

Elinkeinotoimintaa koskeva maksukyvyttömyysedellytys ei täyty, vaan toiminan on katsottava kykenevän itse vastaamaan siihen liittyvistä veloista.

Toiminnan laajuus

Velkajärjestelylain 45 a §:n mukaan velkajärjestelyn kohteena voi olla vain melko pienimuotoinen elinkeinotoiminta. Hallituksen esityksen (HE 83/2014, s. 68-69) mukaan tällä tarkoitetaan elinkeino- ja ammatinharjoittajia, joiden toiminnalla ei ole olennaista eroa palkansaajan toimintaan. Velkajärjestelyn tarkoituksena on yksityishenkilön taloudellisen tilanteen korjaaminen, ei yritystoiminnan saneeraus. Yleensä pelkkään elinkeinoharjoittajan omaan tekemiseen perustuvaa toimintaa voi pitää pienimuotoisena. Toisaalta ulkopuolisen työvoiman käyttäminen ei myöskään yksinään välttämättä saa aikaan, että toimintaa ei enää voisi pitää pienimuotoisena. Tällöin kysymykseen voisi tulla esimerkiksi osa-aikaisten tai kausiapulaisten käyttäminen ja elinkeinonharjoittajan oma työpanos olisi edelleenkin pitkällä aikavälillä ratkaiseva. Mikäli elinkeinoharjoittaja jatkuvasti käyttäisi ulkopuolista työvoimaa, eikä hänen oma työpanoksensa olisi enää kannattavuuden kannalta keskeisessä asemassa, olisi yleensä kysymys laajemmasta toiminnasta.

B:n liikevaihto on vuonna 2014 ollut yli 220.000 euroa. Tätä edeltävinä vuosina se on ollut noin 160.000 euroa. Liikevaihdon perusteella toiminta on siinä määrin laajaa, että se ei enää perustu A:n omaan työpanokseen. Hakemuksen taustatiedoissa on ilmoitettu, että toiminnan palveluksessa on A:n lisäksi viisi osa-aikaista työntekijää. Kysymys on siivouspalveluista ja todetun suuruisen liikevaihdon syntyminen edellyttää, että muun henkilöstön käyttäminen ja työllistämien on luonteeltaan jatkuvaa. Näissä olosuhteissa ei toimintaa voi enää pitää A:n omaan tekemiseen perustuvana, vaan kysymys on ainakin merkittävältä osin palvelujen tarjoamisesta palkatun henkilöstön välityksellä. Kysymys ei enää ole yksityishenkilön harjoittamasta pienimuotoisesta elinkeino- tai ammatinharjoittamisesta, vaan luonteeltaan tätä laajemmasta yritystoiminnasta.

Toisaalta toiminimen tasetiedoista ilmenee, että toimintaan sitoutunut liikeomaisuus ja kalusto on varsin vähäistä ja se näyttää koostuvan yhdestä ajoneuvosta. Toisaalta elinkeinotoimintaan liittyvien selvitysten mukaan keskeisin asiakaskunta koostuu yrityksistä tai taloyhtiöistä, joiden kanssa on tehty palveluja koskevat sopimukset. Lähtökohdaksi jää, että kysymys on suhteellisen laajasta siivouspalveluiden ammattimaisesta tarjoamisesta solmittujen sopimusten pohjalta ja joka olennaisilta osin nojaa palkatun henkilöstön käyttämiseen.

Kysymys ei ole velkajärjestelylain 45 a §:n tarkoittamasta pienimuotoisesta toiminnasta ja siksi elinkeinotoiminnan velkojen järjesteleminen ei ole tälläkään perusteella mahdollista.

Lainkohdat

Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 45 § ja 45 a §

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjätuomari Jyrki Mantere

TURUN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS 2.6.2016

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Pirkanmaan käräjäoikeus 2. os. 28.12.2015 nro 42088

(liitteenä)

Asia

Velkajärjestelyhakemus

Valittaja

A

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

A on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja velkajärjestely aloitetaan.

Perusteinaan A on lausunut, että käräjäoikeus ei ole kuullut asiassa velkojia eikä hakijaa. Näin olisi tullut tehdä, koska yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (jäljempänä velkajärjestelylaki) 38 §:n mukaan maksuohjelma voidaan vahvistaa asianosaisten suostumuksella myös velkajärjestelylain määräysten vastaisesti.

Käräjäoikeus on virheellisesti katsonut joidenkin velkojen olevan yksityistalouden velkaa, vaikka ne ovat elinkeinotoiminnan velkoja. Maksukyvyttömyysedellytys täyttyy sekä yksityistalouden velkojen että elinkeinotoiminnan velkojen osalta. A:n elinkeinotoiminta on pienimuotoista velkajärjestelylain tarkoittamalla tavalla, koska se perustuu A:n omaan työpanokseen.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Velkojien kuuleminen

Velkajärjestelylain 52 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi ennen kuin se päättää velkajärjestelyn aloittamisesta varata yhdelle tai useammalle velkojalle tilaisuuden määräajassa lausua kirjallisesti hakemuksesta. Näin ollen velkojien kuuleminen on tuomioistuimen harkinnassa (HE 183/1992 vp s. 78).

Käräjäoikeus on hylännyt A:n hakemuksen sillä perusteella, että velkajärjestelyn edellytykset eivät ole täyttyneet. Kun edellytysten puuttuminen on käynyt ilmi hakemuksesta, ei velkojien kuuleminen ole ollut välttämätöntä. Velkajärjestelylain 38 §:n mukaan maksuohjelman poikkeaminen velkajärjestelylain säännöksistä ei estä ohjelman vahvistamista, ellei velkoja tai velallinen ole siihen vedonnut maksuohjelmaehdotuksesta antamassaan lausumassa. Säännöksen nojalla ei voida myöntää velkajärjestelyä edellytysten puuttuessa. Käräjäoikeus ei ole menetellyt asiassa virheellisesti hylätessään hakemuksen kuulematta velkojia.

Hakijan kuuleminen

Hakijaa on tarpeen vaatiessa kuultava, eikä hakemusta voida hylätä varaamatta velalliselle tilaisuutta antaa lausuma velkojan väitteestä tai muusta selvityksestä (Koskelo – Lehtimäki: Yksityishenkilön velkajärjestely, 1997, s. 132 ja Uitto: Velkajärjestely, 2010, s. 108). Käräjäoikeus on hylännyt A:n hakemuksen, koska elinkeinotoiminnan maksukyvyttömyysedellytys ei ole täyttynyt eikä elinkeinotoiminta ole ollut velkajärjestelylain 45 a §:ssä tarkoitetulla tavalla pienimuotoista. Hakemuksen hylkääminen on perustunut hakemuksessa esitettyihin tietoihin, eikä asiassa ole siten hankittu sellaista uutta selvitystä, josta A:ta olisi tullut kuulla.

A:n velkajärjestelyhakemus on koskenut sekä yksityistalouden että elinkeinotoiminnan velkoja. Hakemus on hylätty käräjäoikeuden tutkittua ainoastaan elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyä koskevat edellytykset. Käräjäoikeus ei ole tutkinut velkajärjestelylain 45 §:ssä tarkoitettua mahdollisuutta myöntää A:lle velkajärjestely ainoastaan hänen yksityistaloutensa velkojen osalta. Hovioikeus katsoo, että tämä asia olisi tullut ottaa tutkittavaksi sen jälkeen, kun käräjäoikeus on todennut, etteivät elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyä koskevat edellytykset täyty. Asiassa olisi tullut varata hakijalle mahdollisuus lausua velkajärjestelyn aloittamisen perusteista näiltä osin, minkä lisäksi hakijaa olisi tullut kuulla käräjäoikeuden päätökseen merkityistä epäselvyyksistä koskien sitä, mitkä velat ovat elinkeinotoiminnan velkoja ja mitkä A:n yksityistalouden velkoja.

Koska käräjäoikeus ei ole tutkinut asiassa velkajärjestelyn aloittamisen edellytyksiä A:n yksityistalouden velkojen järjestelyn osalta eikä kuullut hakijaa tältä osin tai velkojen kohdentamisessa olevista epäselvyyksistä, asiassa on tapahtunut menettelyvirhe.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen.

Käräjäoikeuden tulee viipymättä omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenneuvos Kari-Matti Kauppila

hovioikeudenneuvos Juha Laaksonen

hovioikeudenneuvos Anne Laine

Esittelijä: viskaali Helena Virtanen

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen