THO:2015:3

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Yhtiö B oli ostanut käytetyn kuorma-autoon kiinnitettävän nosturin nettikaupasta ulkomailta "sellaisena kuin se on" -ehdolla ja myynyt sen samalla ehdolla edelleen yhtiö A:lle. Ehto oli merkitty A:n ja B:n väliseen kauppasopimukseen. Hovioikeus katsoi, että sanotusta ehdosta huolimatta nosturin oli tullut olla toimintakuntoinen, koska myyjä oli tiennyt, että ostaja oli hankkimassa sellaisenaan käyttökelpoista nosturia ja koska ei ollut ilmoittanut ostajalle, että laitteen toimintakuntoisuudesta ei ollut varmuutta. Vaikka nosturi oli myyty "sellaisena kuin se on" -ehdoin, siinä oli katsottava olleen kauppalain 19 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettu virhe. Myyjä ei voinut välttyä virhevastuusta vetoamalla siihen, että se oli itsekin ostanut nosturin "sellaisena kuin se on" -ehdolla ja vain myydäkseen sen sellaisenaan edelleen tarkastamatta sen toimintakuntoisuutta. Reklamaation ei ollut tarvinnut sisältää yksilöintiä kaikista erillisistä virheistä, vaan riittävää oli ollut, että ostaja oli ilmoittanut myyjälle laitteen käyttökelvottomuudesta ja vioista siinä laajuudessa kuin ne oli ollut mahdollista ulkopuolisesti tarkastelemalla nosturia asentamatta havaita ja myyjälle oli varattu mahdollisuus saada ostajan asiantuntijalta yksityiskohtaista tietoa virheistä ja korjata virheet kustannuksellaan. Koska myyjä ei ollut korjannut virheitä, ostajalla oli nosturin virheiden perusteella oikeus hinnanalennukseen.


VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 6.2.2014

Kantaja

A Oy

Vastaaja

B Oy

Asia

Vahingonkorvaus tai hinnanalennus

Vireille

19.3.2013

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B Oy (myöhemmin myös B) myyjänä ja A Oy (myöhemmin myös A) ovat 24.7.2012 tehneet kaupan, jonka kohteena on ollut kuorma-autoon kiinnitettävä nosturi - - -, vuosimalli 2005. Kauppahinta ilman arvonlisäveroa on ollut 17.500 euroa. A on antanut vaihtokoneena kappaletavaranosturin - - -, jonka hyvitys on ollut ilman arvonlisäveroa 3.500 euroa. Kauppakirjan mukaan vaihtokone on toimiva. Kauppaehtojen mukaan kaupan kohde on myyty siinä kunnossa, kun se on kaupantekohetkellä.

Kantajan edustaja JA on soittanut vastaajan edustajalle EB:lle elokuussa 2012. Puhelussa on käsitelty ko. kauppaa. Kantajan asiamies on lähettänyt vastaajalle reklamaatiokirjeen, joka on päivätty 24.10.2012.

Kantajan vaatimukset

A Oy on vaatinut, että

1. käräjäoikeus velvoittaa B Oy:n korvaamaan A Oy:lle 8.351,95 euroa (alv. 0) ensisijaisesti vahingonkorvauksena ja toissijaisesti kauppahinnanalennuksena korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 24.7.2012 lukien sekä

2. B Oy velvoitetaan korvaamaan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 30 päivän kuluttua tuomion antamisesta lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kantajan perusteet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ennen kauppaa A tutustui nosturiin niin huolellisesti kuin se oli mahdollista. Nosturia ei voinut testata, koska laite oli paketoitu eikä sitä ollut asennettu kuorma-autoon. Laitteessa oli Hollannin katsastustarra vuoden 2012 kesäkuulta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kuorma-autoon asentamisen jälkeen ilmeni, että nosturi ei ollut toimintakuntoinen. A reklamoi elokuun alussa puhelimitse B:tä välittömästi toimimattomuuden havaittuaan ja vaati kaupan purkua, johon B ei suostunut.

B ilmoitti kauppaehtoon ja yhtiön periaatteisiin vedoten, ettei ole vastuussa korjauskustannuksista, eikä yhtiö suostunut ottamaan korjauskustannuksia vastattavakseen taikka huolehtimaan korjauksista.

A toimitti nosturin korjattavaksi elokuussa ja sai elokuun lopussa selvityksen nosturin vioista

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syyskuussa 2012 nosturi lakkasi toimimasta. P Oy korjasi tällöin nosturin sähköpään.

Ilman korjauksia nosturi olisi ollut käyttökelvoton, ja A joutui korjauttamaan nosturia kahdessa eri korjaamossa. Korjauksista aiheutui yhteensä 9.432,17 euron (alv. 0) kustannukset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kaikkia vikoja ei ole saatu korjattua. Vian korjaaminen maksaisi noin 5.654,13 euroa (alv 0).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tavarassa on ollut virhe, koska vuonna 2005 valmistuneessa nosturissa on ollut kuukauden vanha katsastustarra, eikä B ei ole ilmoittanut, että nosturi olisi toimimaton taikka vaurioitunut. Nosturien käyttöikä on varsin pitkä, ja vuonna 2005 valmistunut nosturi on käyttöikänsä alkutaipaleella.

Kaupantekohetkellä nosturin vauriot eivät olleet havaittavissa, eikä paketoitua nosturia ole voinut testata niin, että tällaiset vauriot olisivat tulleet esille, vaan nosturi on ennen käyttämistä pitänyt asentaa kuorma-autoon.

Laitteen toimimattomuus on sellainen seikka, joka myyjän tulee ostajalle ilmoittaa. B:n toimiessaan ammattimaisena kauppiaana on täytynyt tietää, että laite ei toimi. Mikäli B ei ole laitteen toimivuutta ennen myyntiä tarkistanut, on se toiminut törkeän huolimattomasti. Joka tapauksessa A:lla on ollut edellä mainitut seikat ja kauppahinta huomioon ottaen perusteltu syy olettaa nosturin olevan toimiva ja ehjä.

Tehtyjen korjauskustannusten määrä on yli puolet kauppahinnasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tavara ei ole vastannut niitä tietoja, joita myyjä on laitteesta antanut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ottaen huomioon kaupan kohteen hinta, ikä, annetut tiedot ja korjauskustannusten määrä ja korjauksilla saavutettu lopputulos, on tavara ollut olennaisesti huonommassa kunnossa kuin A on voinut olettaa sen olevan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B on velvollinen korvaamaan korjauskustannuksista 7.784,12 euroa (alv. 0). L Oy:n laskusta on mukana vikojen etsinnästä 25 tuntia á 45 euroa. Tukijalkojen valumisen korjaaminen ei olisi taloudellisesti järkevää. Kohtuullinen korvaus viasta on varovasti arvioiden 567,83 euroa eli noin 10 % korjauskustannusten 5.634,13 euron määrästä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kantaja on reklamoinut kohtuullisessa ajassa ja oikea-aikaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Myyjälle on varattu mahdollisuus virheen korjaamiseen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaaja on menetellyt törkeän huolimattomasti ja ostaja saa joka tapauksessa - - - vedota tavaran virheeseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Korjaus ei ole nostanut laitteen arvoa. Korjaukset eivät ole koskeneet kuluvia osia, korjausten jälkeen laite tuli osittain toimintakykyiseksi, mutta se ei edelleenkään toimi niin kuin sen pitäisi.

Laitetta ei voitu käyttää ennen tehtyjä korjauksia

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaajan vaatimukset

B Oy on vastustanut kantajan kannetta kokonaisuudessaan ja vaatinut, että Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkää kanteen perusteettomana.

B Oy vaatinut, että kantaja velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Vastaajan perusteet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B Oy ei ole antanut kaupankohteesta virheellisiä tietoja tai laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan. B Oy on kertonut ostajalle kaikki nosturia koskeneet sen tiedossa olleet seikat. Nosturi ei ole ollut olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää. Kaupan kohteena on ollut seitsemän vuotta vanha kappaletavaranosturi. On täysin luonnollista, että kyseisen ikäinen nosturi edellyttää kuluvien osien korjaamista. Nosturi on myyty ajoneuvosta irrallisena eikä myyjä voi olla vastuussa nosturin asennuksesta tai soveltuvuudesta ajoneuvoon.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ostajalle on varattu mahdollisuus tutustua kaupan kohteeseen B Oy:n toimitiloissa. Kuljetus- ja lastausalan ammattilaisena kantajayhtiön edustajan olisi tullut tehdä asianmukainen tarkastus kaupan kohteesta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lisäksi A Oy on ollut tietoinen siitä, että kyseinen nosturi on tuotu Hollannista ja että se on käytetty sekä vuosimallia 2005 eli noin 7 vuotta vanha. A Oy on myös ollut tietoinen siitä, että nosturi on katsastettu Hollannissa ja etteivät katsastusta koskevat merkinnät ole Suomessa voimassa. Hollannissa tehtävät katsastukset eivät vastaa Suomessa tehtyjä katsastuksia

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A Oy on reklamoinut asianmukaisesti nosturissa olleista väitetyistä virheistä vasta asiamiehensä lähettämällä 24.10.2012 päivätyllä reklamaatiokirjeellä eli vasta kolme kuukautta kaupan teon jälkeen. Reklamaatiokirjeessä virheitä ei ollut yksilöity

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Reklamaatiota ei ole toteutettu kohtuullisessa ajassa eikä muodossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B Oy:lle ei ole varattu mahdollisuutta väitettyjen virheiden tarkastamiseen, toteamiseen ja korjaamiseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mikäli B Oy:n katsottaisiin olevan vahingonkorvaus/hinnanalennusvastuussa A Oy:lle, tulee vahingonkorvauksen/hinnanalennuksen määrää arvioitaessa ottaa huomioon myös se, että nosturikoneeseen tehdyt korjaustyöt ja osien vaihdot ovat myös nostaneet nosturin arvoa.

B Oy kiistää laskut myös määrältään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asiassa on ensinnäkin kysymys "sellaisena kuin se on" -ehdon tulkinnasta.

Lisäksi on kysymys ostajan tavarantarkastuksesta ennen kauppaa, siitä, onko ostaja reklamoinut kohtuullisessa ajassa ja muodossa, onko myyjällä ollut mahdollisuus väitetyn virheen korjaamiseen, onko myyjä menetellyt törkeän huolimattomasti sekä siitä onko tavarassa ollut virhe vai ovatko mahdolliset viat syntyneet käytöstä kaupanteon jälkeen ja onko ostajalla oikeus vahingonkorvaukseen tai hinnanalennukseen ja jos on, mikä on mahdollisen korvauksen tai hinnanalennuksen määrä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Näytön arviointi ja oikeudellinen arviointi

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Epäselvän ja ristiriitaisen näytön takia käräjäoikeus katsoo, ettei asiassa ole näytetty, että tavara ei vastaisi niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tai että myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalla tiedon sellaisesta seikasta, josta hänen on täytynyt olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Laitteen toimivuutta ei ole voitu tarkastaa, koska laite ei ole ollut kiinnitettynä autoon. Ostaja on tarkastanut laitteen ulkoapäin. Esitetyistä valokuvista on tehtävä se johtopäätös, että laite on näyttänyt melko hyväkuntoiselta eikä siinä ulkoisesti ole voinut havaita virheitä lukuunottamatta maalipinnan vaurioitumista yhdestä kohtaa. Vastaajan väite siitä, että kantaja olisi laiminlyönyt tarkastusvelvollisuutensa on perusteeton.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

JA:n kahdesta puhelusta elokuussa 2012 on tehtävä se johtopäätös, että hän on ilmoittanut virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Ns. neutraali reklamaatio täyttyy. Vastaajan väite reklamaation laiminlyönnistä on perusteeton.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jossakin määrin epäselväksi on ristiriitaisten kertomusten takia jäänyt, mitä JA:n ja EB:n jälkimmäisessä puhelussa sekä S:n ja P Oy:n edustajan H:n puhelussa on keskusteltu. Keskusteluista ei voida kuitenkaan tehdä sitä johtopäätöstä, että vastaajayhtiö olisi ilmoittanut haluavansa omalla kustannuksellaan korjata virheen. Olosuhteet huomioon ottaen ei voida kohtuudella edellyttää, että ostaja olisi puhelujen jälkeen jäänyt odottamaan oikaisua myyjän puolelta. Vastaajan väite, ettei myyjällä ole annettu tilaisuutta mahdollisen virheen korjaamiseen, on perusteeton.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Todistajien H:n ja J:n kertomuksilla ja kantajan kirjallisilla todisteilla on kuitenkin näytetty, että nosturi ei ole ollut toimintakuntoinen miltään osin. Vaikka asiassa ei ole myyjän näytetty antaneen virheellisiä tietoja, on nosturi joka tapauksessa ollut olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää. Näin ollen nosturissa on kaupantekohetkellä ollut virhe.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Huomioon ottaen sen, että myyjä on ostanut laitteen nettikaupasta Hollannista sellaisena kuin se on -ehdoilla ja myynyt sen välittömästi samalla ehdolla eteenpäin, käräjäoikeus katsoo, että virheessä on ollut kysymys hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolisesta seikasta. Näin ollen kantajan vaatimus saada vahingonkorvausta on perusteeton.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Koska virhettä ei ole korjattu kohtuullisessa ajassa reklamaatiosta, ostajalla on oikeus hinnanalennukseen.

Kantajan hinnanalennusvaatimus perustuu korjauskustannuksiin - - - yhteensä 8.351,95 euroa. Korjauskustannuksia ei voida ottaa sellaisenaan hinnanalennuksen perusteeksi, koska kauppa on joka tapauksessa tehty sellaisena kuin se on -ehdolla ja korjauksiin sisältyy lisäksi kuluvien osien korjauksia ja vaihtoa, joihin ostajan on myös täytynyt varautua. Arvioidessaan hinnanalennuksen määrää kauppalain 38 §:n mukaisesti kaupantekohetkellä laitteessa olleiden virheiden perusteella käräjäoikeus katsoo virheellisen nosturin arvon olleen enintään 13.500 euroa. Hinnanalennus on näin ollen 4.000 euroa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMIOLAUSELMA

B Oy velvoitetaan suorittamaan A Oy:lle kauppahinnan alennuksena 4.000 euroa korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisine tuottokorkoineen 24.7.2012 lukien 12.4.2013 saakka ja korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 13.4.2013 lukien sekä oikeudenkäyntikulujen korvauksena 5.048,85 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 6.3.2014 lukien.


Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjätuomari Markku Välimäki


TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 30.4.2015

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Varsinais-Suomen käräjäoikeus 3. os. 6.2.2014 nro 4071

(liitteenä)

Asia

Vahingonkorvaus tai hinnanalennus

Valittaja ja vastavalittajan vastapuoli

B Oy

Valittajan vastapuoli ja vastavalittaja

A Oy

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

B Oy (jäljempänä myös B) on vaatinut, että kanne hylätään ja A Oy (jäljempänä myös A) velvoitetaan korvamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen.

Perusteinaan B on lausunut, että nosturi ei ollut kaupantekohetkellä 24.7.2012 ollut kauppalain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla virheellinen, vaan sellaisessa kunnossa kuin A:lla oli ollut nosturista maksettu hinta huomioon ottaen perusteltua aihetta olettaa. A oli laiminlyönyt ennakkotarkastusvelvollisuutensa. Se ei ollut myöskään reklamoinut virheestä kauppalain 32 §:n edellyttämällä tavalla kohtuullisessa ajassa, vaan oli yksilöinyt virheet vasta haastehakemuksessa 18.3.2013. Näyttövelvollisuus sanotun säännöksen mukaisen reklamaation tekemisestä on ollut A:lla. Käräjäoikeus on arvioinut hinnanalennuksen määrän joka tapauksessa liian suureksi.

Vastaus

A on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana ja että B velvoitetaan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa korkoineen.

Vastavalitus

A on vastavalituksessaan vaatinut, että B:n kauppahinnan alennuksena maksettavaksi tuomittu 4.000 euron määrä korotetaan joko hinnanalennusperusteella tai vahingonkorvausvastuuperusteella 8.351,95 euroksi käräjäoikeuden tuomitsemine korkoineen, että B:n oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeuden osalta korvattava määrä korotetaan 10.597,70 euroksi ja että B velvoitetaan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa korkoineen.

Perusteinaan A on lausunut, että se oli kaupan tehdessään edellyttänyt, että nosturi on toimintakuntoinen, vaikka se myytiin "sellaisena kuin se on" -ehdolla. B myyjänä oli tiennyt tämän A:n edellytyksen. Ilman A:n sittemmin teettämiä korjauksia nosturi oli kuitenkin ollut käyttökelvoton. Hinnanalennuksen perusteeksi tulee näin ollen ottaa laitteen toimintakuntoon saattamisesta aiheutuvat kustannukset. B:n olisi ammattimaisena kauppiaana tullut tarkistaa laitteen toimivuus ennen myyntiä. B on kauppalain 40 §:n nojalla myös vahingonkorvausvastuussa, koska se oli myynyt toimimattoman laitteen.

Perustetta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden puolittamiselle ei ole ollut, koska korvausvastuun perusteella ei ole ollut sanottavaa merkitystä oikeudenkäyntikulujen määrään ja korvauksen määrän arvioinnissa on ollut kysymys harkinnanvaraisesta seikasta.

Vastaus vastavalitukseen

B on vaatinut, että vastavalitus hylätään perusteettomana ja että A velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa korkoineen.

Perusteinaan B on lausunut, että nosturin korjauskulut olivat aiheutuneet pääosin kuluvien osien korjauksista ja vaihtamisista. Tällaiset korjaukset ovat nostaneet nosturin arvoa. A:n väittämät nosturin viat olivat voineet syntyä myös kaupanteon jälkeen ostajan omassa käytössä. B:lle ei ollut annettu mahdollisuutta korjata tai edes selvittää väitettyjä virheitä.

Asian käsittely hovioikeudessa

Hovioikeus on 17.4.2014 antamallaan päätöksellä numero 519 määrännyt käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanon keskeytettäväksi kunnes asia on hovioikeudessa ratkaistu tai asiasta toisin lausutaan.

Hovioikeudessa esitetty todistelu

Hovioikeus on ottanut vastaan saman todistelun kuin käräjäoikeus.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

B on ostanut käytetyn kuorma-autoon kiinnitettävän nosturin nettikaupasta ulkomailta "sellaisena kuin se on" -ehdolla ja myynyt sen 24.7.2012 edelleen A:lle 17.500 euron arvonlisäverottomalla hinnalla. Kauppasopimuksessa on käytetty kauppalain 19 §:n mukaista varaumaa, jonka mukaan nosturi myydään "sellaisena kuin se on".

Ratkaistavana on kysymys siitä, onko nosturissa ollut sellainen kauppalaissa tarkoitettu virhe, johon A:lla on oikeus vedota ja jonka perusteella sillä on kauppalain 37 §:n nojalla oikeus hinnanalennukseen tai 40 §:n nojalla oikeus vahingonkorvaukseen. Mikäli A:lla on oikeus jompaan kumpaan, ratkaistava on vielä hinnanalennuksen tai vahingonkorvauksen määrä.

Hovioikeudessa todistelutarkoituksessa kuullut EB ja JA sekä todistajina kuullut SA, H, J, S ja N ovat kertoneet asian ratkaisemiselle merkityksellisistä seikoista pääpiirteissään samalla tavalla kuin käräjäoikeuden tuomioon on heidän kertomakseen kirjattu.

"Sellaisena kuin se on" -ehto

A on kirjallisten todisteiden ja henkilötodistelun perusteella näyttänyt, ettei nosturi ole ollut kaupantekohetkellä toimintakuntoinen ja että siinä on ollut nosturin merkkikorjaamon laskuista ilmenevät viat. Koska nosturia ei ollut voitu käyttää ollenkaan ennen kuin siihen oli tehty nosturin toimimisen kannalta välttämättömät korjaukset, eivät nosturin toimintakunnon kannalta keskeiset viat olleet voineet syntyä kaupanteon jälkeen sen vuoksi, että A oli sitä käyttänyt. Myös 20.-25.9.2012 korjattu sähköpään vika oli todistaja H:n mukaan ollut nosturissa jo kaupantekohetkellä.

Jo ennen kauppaa B:n edustaja ja A:n edustajat olivat keskustelleet siitä, kuinka kauan nosturin käyttökuntoon saattaminen kestää. Lisäksi A oli kaupassa antanut vaihtokoneena aiemmin käytössään olleen nosturin. Näin ollen B:n oli jo kauppaa tehtäessä täytynyt tietää, että A:n tarkoituksena oli ollut ottaa nosturi heti käyttöönsä ja että nosturin sen vuoksi tuli olla sellaisenaan toimintakuntoinen. Nosturin ulkonäkö olikin antanut aiheen olettaa, että laite on toimintakuntoinen. S myyjän edustajana oli myös kertonut A:lle, että nosturi on ilmeisesti huollettu ja tarkastettu. Samalla S oli viitannut nosturissa oleviin tarkastustarroihin, joista uusimman voimassaolo oli päättynyt vain kuukautta ennen kaupantekoa. Vaikka myyjä tiesi, että ostaja oli tekemässä kauppaa nimenomaan toimintakuntoisesta nosturista, myyjä ei ollut missään vaiheessa ilmoittanut ostajalle, että nosturin toimintakuntoisuudesta ei ole varmuutta. Näin ollen A:lla on ollut perusteltu aihe olettaa, että nosturi on heti kuorma-autoon asentamisen jälkeen käyttökunnossa. Todistaja H:n kertomuksella on selvitetty, että 17.500 euron kauppahinnalla olisi pitänyt saada toimiva nosturi.

Edellä kerrotuilla perusteilla hovioikeus katsoo, että nosturin olisi pitänyt olla myyntihetkellä toimintakuntoinen, vaikka se olikin myyty "sellaisena kuin se on" -ehdolla. A:n hovioikeudessa esittämän näytön perusteella nosturi on vikojen vuoksi ollut olennaisesti huonommassa kunnossa kuin mitä A:lla oli kauppahinta ja S:n nosturin kunnosta ilmoittamat seikat huomioon ottaen ollut perusteltua aihetta edellyttää. Nosturi ei ole kunnoltaan vastannut niitä tietoja, jotka S oli ennen kaupantekoa siitä kertonut tai antanut ymmärtää ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Näin ollen vaikka nosturi on myyty "sellaisena kuin se on" -ehdoin, siinä on ollut kauppalain 19 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettu virhe. Näissä oloissa B myyjänä ei voi välttää vastuutaan virheistä vetoamalla siihen, että oli itse ostanut nosturin nettikaupasta "sellaisena kuin se on" -ehdolla ja vain myydäkseen sen edelleen tarkastamatta sen toimintakuntoisuutta.

Ennakkotarkastusvelvollisuus

Henkilötodistelulla on riidattomasti selvitetty, että nosturin toimimattomuutta ei ole voinut ennen kaupantekoa varmuudella havaita ulkopuolisella tarkastuksella. Toimimattomuuden toteaminen on edellyttänyt nosturin asentamista kuorma-autoon. Näin ollen A ei ole laiminlyönyt ennakkotarkastusvelvollisuuttaan sellaisella kauppalain 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla, että olisi sen vuoksi menettänyt oikeutensa vedota virheeseen.

Reklamaatio ja tilaisuus virheen korjaamiseen

Riidatonta on, että JA oli ilmoittanut B:lle puhelimitse nosturin toimimattomuudesta pian sen jälkeen kun nosturia oli yritetty asentaa kuorma-autoon ja oli havaittu, ettei sitä edes saatu pois kuljetusasennosta. Toisen kerran A oli ilmoittanut nosturin virheistä B:lle elokuun 2012 alussa, kun todistaja H P Oy:stä oli ottanut puhelimitse yhteyttä myyjään ja kertonut, että nosturi oli toimitettu heidän liikkeeseensä korjattavaksi. Tällöin H oli A:n pyynnöstä kyseisen nosturin korjauksen asiantuntijana kertonut S:lle, että nosturissa on erittäin paljon virheitä. H on hovioikeudessa kertonut, että hän oli tuolloin sanonut S:lle, että kyseessä oli romu.

H oli soittanut B:lle nimenomaan A:n pyynnöstä ja siinä tarkoituksessa, että hän asiantuntijana selvittäisi myyjälle yksityiskohtaisesti nosturin viat. Hovioikeus katsoo, että viimeistään tällöin A oli saattanut myyjän tietoon riittävän sisältöisenä sen, että nosturi ei ollut toimintakuntoinen ja että siinä oli ollut vakavia toiminnan estäviä puutteita ja virheitä. B:llä oli ollut ainakin tämän jälkeen mahdollisuus itsekin ottaa tarkasti selvää virheistä ja siten myös mahdollisuus omalla kustannuksellaan korjata viat. Edellä kerrotun mukaisesti A oli ilmoittanut B:lle kauppalain 32 §:ssä tarkoitetussa kohtuullisessa ajassa myydyn nosturin käyttökelvottomuudesta ja yksilöinyt virheet sillä tarkkuudella kuin se oli ollut mahdollista. Lisäksi myyjällä oli ollut tämän jälkeen halutessaan mahdollisuus selvittää virheet yksityiskohtia myöten P Oy:n asiantuntijan avulla.

Kun A on edellä kerrotulla tavalla ja kohtuullisessa ajassa nosturin virheen havaitsemisesta ilmoittanut virheestä B:lle, ei A:n asiamiehen 24.10.2012 B:lle lähettämällä kirjeellä ole enää ollut merkitystä reklamaation kannalta.

Vahingonkorvaus

Hallituksen esityksen HE 93/1986 vp. sivuilla 92 ja 93 on lausuttu, että jos käytetyssä esineessä on piilevä toiminnallinen vika ja tavarassa sen perusteella virhe, myyjän on kyettävä osoittamaan, ettei vika ole peräisin hänen kontrollipiiristään. B oli ostanut nosturin sellaisena kuin se on -ehdolla ja myynyt nosturin samalla ehdolla eteenpäin A:lle. Asiassa on käynyt riidattomasti ilmi, että nosturin toimintakelpoisuuden kannalta keskeisten virheiden havaitseminen ennen nosturin myyntiä olisi edellyttänyt nosturin asentamista kuorma-autoon, koska niiden havaitseminen nosturia ulkopuolelta tutkimalla oli mahdotonta tai ainakin erittäin vaikeaa. Nosturin asentaminen kuorma-autoon ja taas siitä irrottaminen myyntiä varten olisi vienyt aikaa ja aiheuttanut merkittäviä kustannuksia ja siten myös nostanut nosturin myyntihintaa. Näin ollen nosturin keskeisiä käyttökuntoon vaikuttaneita virheitä on pidettävä hallituksen esityksessä tarkoitettuna piilevänä toiminnallisena vikana. Näissä oloissa hovioikeus katsoo, että kysymyksessä oleva nosturin virhe on aiheutunut kauppalain 27 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla myyjän vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä. Näin ollen A:lla ei ole nosturin virheen perusteella kauppalain 40 §:ssä tarkoitettua oikeutta vahingonkorvaukseen.

Hinnanalennus

Kauppalain 37 §:n 1 momentin mukaan jollei virheen korjaaminen tai uusi toimitus tule kysymykseen taikka jollei sitä suoriteta kohtuullisessa ajassa reklamaatiosta, ostaja saa vaatia 38 §:n mukaisesti laskettavaa hinnanalennusta tai purkaa kaupan 39 §:n mukaisesti. Koska B ei ollut korjannut nosturin virheitä kohtuullisessa ajassa A:n reklamaatiosta, A:lla on oikeus vaatia hinnanalennusta. Kauppalain 38 §:n mukaan hinnanalennus lasketaan niin, että alennetun ja sopimuksen mukaisen hinnan välinen suhde vastaa virheellisen ja sopimuksen mukaisen tavaran arvon välistä suhdetta luovutusajankohtana. Sanottua lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen (HE 93/1986 vp. s. 90) mukaan hinnanalennuksen laskeminen ei aina voi perustua tavaroiden markkina-arvoihin, vaan hinnanalennuksen suuruus on arvioitava harkinnanvaraisemmin pitäen silmällä muun ohella virheen merkitystä ostajalle. Näin on etenkin silloin, kun tavaraa ei ole tarkoitettu jälleenmyyntiin, vaan ostajan omaan käyttöön.

Oikeuskirjallisuuden (Thomas Wilhelmsson - Leif Sevón - Pauliine Koskelo: Kauppalain pääkohdat, 5. uudistettu painos, 1996 s. 131) mukaan on olennaista, että hinnanalennuksen määrä suhteutetaan virheestä johtuvaan tavaran vaihto- tai käyttöarvon arvon alenemiseen. Kummassakin tapauksessa hinnanalennusta määrättäessä perusteena käytetään usein tavaran korjauskustannusten määrää, mutta kaikissa tapauksissa se ei johda lainmukaiseen tulokseen. Kauppalain 38 §:n tarkoittamassa virheellisen ja sopimuksen mukaisen tavaran arvovertailussa on sen vuoksi otettava huomioon muitakin seikkoja, kuten kysymyksessä olevan tavaran ikä ja sen mukainen tavanomainen kunto.

Tässä tapauksessa kysymys on seitsemän vuotta vanhasta käytetystä nosturista, joka on myyty "sellaisena kuin se on". B ei kuitenkaan ollut ilmoittanut A:lle, että tämän olisi tullut varautua siihen, ettei nosturi toimisi kuorma-autoon asentamisen jälkeen tai että riski laitteen toimimattomuudesta tai korjauskustannuksista olisi otettu huomioon kauppahinnassa. Tämä ja nosturin kauppahinta ovat antaneet A:lle perustellun aiheen olettaa, että nosturi sellaisena kuin se on -ehdosta huolimatta on toimintakuntoinen.

Todistajien H ja J kertomuksilla on selvitetty, että nosturin toimimattomuus oli johtunut monista eri vioista ja puutteista. Toimimattomuuden syiden etsimiseen oli jouduttu käyttämään paljon aikaa. H:n kertomuksella on näytetty myös, että A oli teettänyt nosturiin vain sellaisia korjaustoimenpiteitä, joita sen toimintakuntoon saattaminen on edellyttänyt. B ei ole kiistänyt, etteivätkö korjauskustannuksia koskevat laskut sellaisinaan olisi korjaustoimenpiteitä koskevilta määriltään oikeita.

Koska korjauksiin on sisältynyt normaalissa käytössä kuluvien osien uusimista, on nosturi tullut sen vuoksi ikäänsä nähden tavanomaista parempaan kuntoon. Toisaalta myös nosturin kuluvienkin osien on täytynyt olla kaupantekohetkellä sellaisessa kunnossa, että laite on niiden puolesta toimintakuntoinen. Koska jotkut kuluvien osien virheistä olivat sellaisia, ettei nosturi niiden vuoksi toiminut, B:n olisi pitänyt korjata ne jo ennen kuin myi nosturin toimintakuntoisena.

A:n selvityksen mukaan tarpeelliset korjauskustannukset nosturin toimintakuntoon saattamiseksi ovat olleet 9.432,17 euroa. Sen lisäksi nosturin tukijaloissa edelleen olevan vian korjaaminen maksaisi P Oy:n kustannusarvion 5.3.2013 mukaan yli 5.000 euroa. Ottaen huomioon, että A:n korvausvaatimuksen määrää 8.351,95 euroa on olennaisesti pienempi kuin kaikkien todellisten korjauskustannusten yhteismäärä, hovioikeus katsoo, että nosturin tuleminen parempaan kuntoon osien uusimisen vuoksi on jo otettu huomioon hinnanalennusvaatimuksen määrässä.

Ottaen huomioon nämä seikat ja että A:n suorittamien korjausten jälkeenkin nosturin tukijalat valuvat, hinnanalennuksen määrää on korotettava A:n vaatimuksen mukaiseksi 8.351,95 euroksi.

Oikeudenkäyntikulut

A:n kanne on sen toissijaisella perusteella hyväksytty kokonaan.

Näin ollen B on asian hävinneenä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan A:n kohtuullisina pidettävät oikeudenkäyntikulut asiassa täysimääräisesti korkoineen.

Näillä ja muuten käräjäoikeuden lausumilla perusteilla hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.


Tuomiolauselma

Muutokset käräjäoikeuden tuomiolauselmaan.

B Oy velvoitetaan suorittamaan A Oy:lle hinnanalennuksena käräjäoikeuden tuomitseman 4.000 euron sijasta 8.351,95 euroa ja sille korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista viitekorkoa ajalta 24.7.2012 - 12.4.2013 sekä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa haasteen tiedoksiantopäivästä 13.4.2013 lukien.

B Oy velvoitetaan suorittamaan A Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa käräjäoikeuden tuomitseman 5.048,85 euron sijasta 10.597,70 euroa. Korvauksesta 5.048,85 eurolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antopäivästä 6.2.2014 lukien ja 5.548,85 eurolle kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.

B Oy velvoitetaan suorittamaan A Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 9.266,96 euroa. Siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tämän korvauksen tuomitsemispäivästä, sille on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

B Oy:n vaatimus saada A Oy:ltä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa hylätään.

Hovioikeuden 17.4.2014 antaman täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan päätöksen voimassaolo päättyy hovioikeuden tuomion antopäivänä.


Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Allan Ahnger

hovioikeudenneuvos Anne Laine

hovioikeudenneuvos Esko Junnila

Ratkaisu on yksimielinen.


Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 10.12.2015 : Ei valituslupaa