Tiedote Itä-Suomen hovioikeuden tuomiosta törkeää vammantuottamusta koskevassa asiassa
Itä-Suomen hovioikeus on antanut ratkaisun asiassa, jossa Savonlinnan keskussairaalassa työskennellyttä lääkäriä syytettiin 30.12.2017–31.12.2017 tehdystä törkeästä vammantuottamuksesta. Etelä-Savon käräjäoikeus oli antanut asiassa ratkaisun 1.3.2021 (Dnro R 19/1235). Käräjäoikeus oli tuominnut etupäivystäjänä työskennelleen lääkärin törkeästä vammantuottamuksesta 50 päiväsakkoon.
Asianomistaja oli hakeutunut Savonlinnan keskussairaalan päivystykseen 29.12.2017. Asianomistajalla oli sairaanhoitajan vastaanotolla epäilty migreeniä, ja hänet oli kotiutettu. Asianomistajan tila oli huonontunut kotona illan ja yön aikana, ja hän oli hakeutunut uudelleen päivystykseen 30.12.2017 noin kello 11. Syytettynä ollut etupäivystäjä oli tutkinut asianomistajan noin kello 13, diagnosoinut myyräkuume-epäilyn ja määrännyt asianomistajan otettavaksi sisätautien osastolle. Lääkäri oli määrännyt antibioottihoidon aloitettavaksi 31.12.2017 noin kello 1 yöllä, kun veriviljelyn tuloksista oli ilmennyt bakteerilöydös. Asianomistaja oli 31.12.2017 noin kello 5 yöllä siirretty sisätautien osastolta tehostetun valvonnan osastolle ja sieltä edelleen Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan vakavassa septisessä sokissa. Veriviljelyssä aiheuttajabakteeriksi oli osoittautunut A-streptokokkibakteeri pyogenes. Bakteerilaji ei ollut ollut tiedossa asianomistajaa Savonlinnan keskussairaalassa hoidettaessa. Kudosvaurion seurauksena asianomistajalta oli amputoitu kaikki raajat.
Hovioikeus hylkäsi syytteen. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden lailla, että lääkärin päivystyksessä tekemä työdiagnoosi myyräkuumeesta oli ollut mahdollinen, vaikka se ei ollut jälkikäteen arvioituna ollut oikea. Hovioikeus katsoi kuitenkin käräjäoikeuden tavoin lääkärin laiminlyöneen asianomistajaa koskevassa hoidossa ottaa riittävän vakavasti huomioon erotusdiagnostiset vaihtoehdot potilaassa todettujen oireiden ja löydösten mahdollisina syinä ja aloittaa septiselle potilaalle antibioottihoito viiveettä oirekuvan sopiessa siihen. Muilta osin lääkärin tekemiksi väitetyt laiminlyönnit jäivät hovioikeudessa näyttämättä.
Hovioikeuden syytteen hylkäämistä koskeva ratkaisu perustui siihen, että lääkärin laiminlyönnit eivät olleet syy-yhteydessä asianomistajalle aiheutuneisiin seurauksiin. Asiassa oli tullut näytetyksi, että septinen sokkitila, ja sen aiheuttamat kudosvauriot olivat olleet muodostumassa ja etenemässä, eikä niiden etenemisvaihetta tai -nopeutta ollut voitu varmuudella selvittää, ja että kysymyksessä olevan A-streptokokkibakteerin aiheuttamaan sepsikseen voi kuolla oikea-aikaisesta antibioottihoidosta huolimatta. Asiassa ei voitu ilman varteenotettavaa epäilystä sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että asianomistajalle ei olisi aiheutunut syytteessä yksilöityjä seurauksia tai että tehdyt amputaatiot olisi pystytty estämään tai edes rajoittamaan, vaikka hän olisikin saanut asianmukaista hoitoa viivytyksettä. Hovioikeus katsoi, että asianomistajalle aiheutuneet seuraukset, joiden osalta syy-yhteys oli jäänyt näyttämättä, olivat yhdessä aiheuttaneet asianomistajan terveydentilan merkittävän heikentymisen. Lääkärin menettelyn ei siten myöskään katsottu olleen syy-yhteydessä asianomistajan septisen infektion pahentumiseen tai hänen terveydentilansa merkittävään heikentymiseen.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvos Minna Koskinen, hovioikeudenneuvos Petri Sahi ja asessori Ulla-Riitta Paso. Valmistelijana on toiminut hovioikeuden esittelijä Tyyni Laiho. Ratkaisu on yksimielinen.
Mahdollisiin tiedusteluihin vastaa hovioikeudenneuvos Minna Koskinen (puh. 029 56 41415, minna.s.koskinen(at)oikeus.fi).
Tuomio (Dnro R 21/487) on tilattavissa hovioikeuden kirjaamosta, puh. 029 56 41530, ita-suomi.ho(at)oikeus.fi.
Julkaistu 28.10.2022