I-SHO:2013:4
RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ
Kysymys suomalaisen tuomioistuimen toimivallasta Espanjassa sijaitsevien kiinteistöjen yhteisomistussuhteiden purkamista koskevassa asiassa. Kysymys myös Bryssel I -asetuksen 22 artiklan 1 kohdan tulkinnasta.
ETELÄ-SAVON KÄRÄJÄOIKEUS PÄÄTÖS 9.10.2012
HAKEMUS
Hakijat A, B ja C ovat aluksi todenneet Etelä-Savon käräjäoikeuden olevan toimivaltainen tuomioistun käsittelemään asiaa koska D:n kotipaikka on Ristiinan kunta.
Hakijat ovat vaatineet, että asianajaja X määrätään uskottuna miehenä myymään yhteisomistajien lukuun hakijoiden yhdessä D:n ja E:n kanssa omistamat Espanjassa sijaitsevat omakotitalon ja asunnon.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Perusteet
Hakijat haluavat saada osuutensa yhteisestä omaisuudesta erotetuksi eikä yhteisesti omistettu omaisuus ole jaettavissa. Koska osapuolet eivät ole kyenneet sopimaan yhteisomistussuhteen purkamisesta, hakija pyytää, että asianajaja X määrätään uskottuna miehenä myymään yhteisesti omistetun omaisuuden yhteisomistajien lukuun sekä jakamaan kauppahinnan.
VASTAUS
D ja E ovat vaatineet hakemuksen jättämistä tutkimatta tai joka tapauksessa sen hylkäämistä.
Perusteet
Hakemus perustuu, pro forma, suomalaiseen lakiin 25.4.1958/180 ja asia on pantu vireille kuultavien kotipaikan tuomioistuimessa.
Hakemus on kuitenkin jätettävä tutkimatta sen vuoksi, että asetuksen EY 44/2001 kohdan 3.8 mukaan Espanjassa olevan kiinteän omaisuuden hallussapitoon, sitä koskeviin omistus- ja muihin oikeuksiin, sekä sen julkisuuteen sovelletaan sen sijaintipaikan lakia. Samaa lakia sovelletaan myös irtaimeen omaisuuteen. Kuultavat viittaavat asetuksen 22. artiklan määräyksiin, jonka perusteella yksinomainen tuomiovalta asiassa on espanjalaisella kiinteistöjen sijaintipaikan tuomioistuimella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
HAKIJOIDEN VASTASELITYS
Prosessiväite koskien toimivaltaista tuomioistuinta
Oikeudenkäymiskaaren (jäljempänä OK) 10:1:n mukaan luonnollista henkilöä vastaan esitetty vaatimus tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä hänellä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Kyseessä on yleinen oikeuspaikka, jossa siviiliasia tulee normaalisti käsitellä.
D ja E ovat esittäneet, että uskotun miehen määräämistä kiinteistölle koskeva hakemus olisi käsiteltävä kiinteistön sijaintimaassa. Bryssel I -asetuksen ja Luganon yleissopimuksen mukaan omaisuuden sijaintipaikkaa ei voida käyttää tuomioistuimen toimivaltaperusteena sitä vastaan, jolla on kotipaikka jäsen- tai sopimusvaltiossa. Poikkeuksena tästä ovat kiinteää omaisuutta koskevat esineoikeudelliset riidat. Hakemus uskotun miehen määräämisestä ei ole asetuksen tarkoittama esineoikeudellinen riita. Tästä johtuen kiinteistöforum ei tule kyseeseen toimivaltaisena forumina.
Lisäksi OK 10:25:ssä säädetään tuomioistuimen kansainvälisestä toimivallasta. Lainkohdan mukaan Suomen tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan kansainvälisluonteisen asian esimerkiksi silloin, kun tapaukseen voidaan soveltaa OK 10:1:ää. Poikkeuksen tähän toimivaltaan tekee se, jos asian tutkiminen toisen valtion tuomioistuimessa on selvästi tarkoituksenmukaisempaa. Mitkään tarkoituksenmukaisuusseikat eivät puolla tämän asian käsittelyä muualla kuin Suomessa.
Koska tarkoituksenmukaisuusseikat eivät puolla asian käsittelemistä Espanjassa eikä kyseessä ole suoraan kiinteää omaisuutta koskeva esineoikeudellinen asia, oikea käsittelymaa on Suomi. Toimivaltaisen tuomioistuimen ollessa Etelä-Savon käräjäoikeus, tapaukseen sovelletaan Suomen lainsäädäntöä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asianajaja X määrätään uskottuna miehenä huutokaupalla myymään yhteisomistajien lukuun sekä jakamaan kauppahinnan hakijoiden yhdessä D:n ja E:n kanssa omistamat Espanjassa sijaitsevat omakotitalon ja asunnon yhteisomistussuhteen purkamiseksi. Käräjäoikeus vahvistaa alimmaksi mahdolliseksi myyntihinnaksi asunto Urb. Torreblancalle 78.000,00 euroa ja omakotitalo Los Balconesille 330.000,00 euroa.
Perustelut
Kyseessä ei ole kiinteää omaisuutta koskeva esineoikeudellinen riita-asia vaan kiinteistöjen omistajien omistussuhteiden järjestelyyn liittyvä yhteisomistuslain mukainen hakemusasia. Tämän vuoksi asiaan sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Toimivaltainen tuomioistuin on D:n ja E:n kotipaikan tuomioistuin Etelä-Savon käräjäoikeus.
Yhteisomistajalla on oikeus saada osansa yhteisestä esineestä jakamalla erotetuksi. Mikäli jakaminen ei ole mahdollista, on tuomioistuimen määrättävä esine myytäväksi yhteisomistussuhteen purkamista varten.
Lainkohdat
Laki eräistä yhteisomistussuhteista 9 - 13 §
Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:
Käräjäviskaali Juhani Santero
ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS 7.5.2013
Vaatimukset hovioikeudessa
D ja E ovat käräjäoikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla vaatineet, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja yhteisomistussuhteiden purkamista koskeva hakemus jätetään tutkimatta tai hylätään.
A, B ja C ovat vastustaneet muutosvaatimusta perusteettomana.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
A:n, B:n ja C:n hakemus yhteisomistussuhteiden purkamiseksi koskee Espanjassa sijaitsevia omakotitaloa ja asuntoa, jotka ovat Espanjan lain mukaan kiinteää omaisuutta. Espanjalaiseen maa- ja omaisuusrekisteriin on merkitty omakotitalon omistajiksi D, E, A, B ja C ja asunnon omistajiksi D, A, B ja C tietyin määräosuuksin. Lisäksi B:lle on merkitty elinikäinen käyttöoikeus A:n ja C:n omistusosuuksiin.
Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 27 §:n mukaan mainitun luvun oikeuspaikkaa koskevia säännöksiä noudatetaan, jollei muusta laista, Euroopan yhteisön lainsäädännöstä tai Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu.
Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun Neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (Bryssel I -asetus) 22 artiklan 1 kohdan mukaan asiassa, joka koskee esineoikeutta kiinteään omaisuuteen tai kiinteän omaisuuden vuokrasopimusta, on asianosaisten kotipaikasta riippumatta yksinomainen toimivalta sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, missä kiinteistö sijaitsee.
Yhteisöjen tuomioistuin on määrittänyt "esineoikeuden kiinteään omaisuuteen" tarkoittavan kanteita, joilla pyritään vahvistamaan kiinteän omaisuuden laajuus ja koostumus, omistus- ja hallintaoikeus taikka muut kiinteään omaisuuteen kohdistuvat esineoikeudet sekä turvaamaan näiden oikeuksien haltijoille heidän oikeusasemansa perusteella syntyneet oikeudet (muun muassa ennakkoratkaisut C-115/1988 Reichert ja C-518/1999 Gaillard). Tuomioistuin on myös todennut, ettei määräyksen soveltamiseksi riitä, että kanne liittyy kiinteistöön kohdistuvaan esineoikeuteen tai kiinteistöön. Kanteen on perustuttava kiinteistöön kohdistuvaan esineoikeuteen eikä velvoiteoikeuteen. Kiinteistöriidan piiriin kuuluvat siten ainakin kiinteistön omistusoikeutta koskevat riidat, joissa on kiistaa kiinteistön omistajasta tai omistuksen ulottuvuudesta. Suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa on hyväksytty mainittu tulkinta (Tikkanen: Yksinomainen toimivalta kiinteistöä koskevissa asioissa Brysselin ja Luganon yleissopimuksen mukaan, Defensor Legis 6/1997, s. 888-889 ja Mikkola: Yhteisomistus, 2008, s. 174).
Oikeuskirjallisuudessa (Koulu: Kansainvälinen varallisuusoikeus pääpiirteittäin, 2005, s. 194-195) on myös todettu, että lex rei sitae -periaate eli esineen sijaintipaikan laki määrää ensinnäkin sen, mitä esineoikeuksien tyyppejä on olemassa sekä miten esineoikeuksia perustetaan ja miten esineoikeudet lakkaavat, ja toiseksi esineoikeudelle asetetut muotovaatimukset ja esineoikeuden tehokkuuden edellytykset. Sama periaate pätee myös yhteisomistuksessa, jossa sijaintipaikan laki ratkaisee, millä edellytyksillä tällainen suhde muodostuu ja miten se puretaan. Sama laki määrää myös, sovelletaanko omistusoikeuksien määrittelyyn jotain olettamaa ja miten tuo olettama kumotaan. (Kts. myös Tikkanen: em artikkeli, s. 890 ja Mikkola: em teos, s. 173)
Huomioon ottaen edellä lausuttu hovioikeus katsoo, että vaatimus kiinteistön yhteisomistussuhteen purkamisesta myynnin avulla on Bryssel I -asetuksen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu esineoikeutta kiinteään omaisuuteen koskeva asia. Tästä seuraa, että yksinomainen toimivalta nyt kysymyksessä olevassa asiassa on hakemuksen kohteena olevien kiinteistöjen sijaintivaltion eli Espanjan tuomioistuimilla. Näin ollen Etelä-Savon käräjäoikeus ei ole ollut toimivaltainen käsittelemään A:n, B:n ja C:n hakemusta yhteisomistussuhteiden purkamiseksi ja sen olisi tullut jättää hakemus tutkimatta.
Päätöslauselma
Käräjäoikeuden päätös kumotaan. Hakemus jätetään tutkimatta.
Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Esko Randelin, Riitta-Liisa Hietala ja Heimo Kiviranta
Esittelijä Katriina Mikkanen
Lainvoimaisuustiedot: