I-SHO:2018:3
RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ
A oli hänelle ennestään tuntemattomien, puistossa sattumalta tapaamiensa C:n, D:n ja E:n pyynnöstä antanut näiden siirtää tililleen 6.000 euroa ja nostanut sitten sanotut varat tililtään ja luovuttanut ne käteisenä C:lle, D:lle ja E:lle saaden siitä palkkioksi luvatut 350 euroa. Hovioikeus katsoi, että A:n menettely täytti rahanpesurikoksen tunnusmerkistön toisin kuin käräjäoikeus, joka oli katsonut, että A oli menettelyllään syyllistynyt tuottamukselliseen kätkemisrikokseen.
ETELÄ-SAVON KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 16.11.2017
Syyttäjän rangaistusvaatimus
1. Rahanpesu
Rikoslaki 32 luku 6 § 1
26.10.2015 Jyväskylä
A on ottanut vastaan pankkitililleen C:n, D:n ja E:n rikoksella hankkimia B:n rahoja yhteensä 6.000,00 euroa ja välittänyt suurimman osan niistä em. henkilöille seuraavasti:
C, D ja E ovat syytekohdassa 1 kuvatun menettelyn jälkeen tavanneet sattumalta heille entuudestaan tuntemattoman A:n Jyväskylässä ja pyytäneet hänen pankkitiliään lainaksi. Tämän jälkeen C, D ja E ovat siirtäneet B:n tililtä A:n tilille 6.000,00 euroa pikasiirto.fi -palvelun kautta.
A on tämän jälkeen käynyt yhdessä C:n, D:n ja E:n kanssa nostamassa rahoista 5.980,00 käteiseksi ja luovuttanut suurimman osan rahoista vastaajille saaden palkkioksi menettelystään 350 euroa.
TOISSIJAINEN SYYTE
KÄTKEMISRIKOS
Rikoslaki 32 luku 1 §
Sama aika ja paikka
Menettelemällä edellä kuvatuin tavoin A on ottanut huostaansa ja välittänyt B:ltä maksuvälinepetosrikoksella saatuja rahavaroja 6.000,00 euroa.
Ottaen huomioon teon olosuhteet A on tiennyt varojen olevan rikoksella saatuja ja joka tapauksessa hänellä on ollut tätä syytä epäillä.
Asianomistajien vaatimus
Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 1
B on yhtynyt syytteeseen.
A on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan aikaisemmin Etelä-Savon käräjäoikeudessa 11.4.2017/115251 tuomittujen C:n, D:n ja E:n ja F:n kanssa B:lle tilisiirrot 59.798 euroa sekä pankkikorttinoston 1.641 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 27.10.2015 lukien.
Vastaus
Syytekohta 1
A on myöntänyt sinänsä menetelleensä teonkuvauksessa kuvatulla tavalla, mutta ei ole ollut tietoinen rahojen alkuperästä, jonka vuoksi hän on kiistänyt syyllistyneensä rahanpesurikokseen. A on myöntänyt syyllistynyt tuottamukselliseen kätkemisrikokseen siten kuin teonkuvauksessa on kirjattu. Hänellä ei ole ollut syytä epäillä, että kyseessä voi olla jotain epäilyttävää kun yhtä äkkiä pyydetään tilinkäyttöä korvausta vastaan.
Asianomistajan korvausvaatimuksen A on kiistänyt perusteeltaan. A ei ole ollut päätekijä, hänen osuutensa on ollut harmiton ei ole tiennyt rahojen alkuperää. Määrällisesti hän on myöntänyt 350 euroa oikeaksi.
- - - - - - - - - -
Tuomion perustelut
Syyksilukeminen
Vastaaja on menetellyt syytteessä kerrotuin tavoin ja menettelyllään syyllistynyt tuottamukselliseen kätkemisrikokseen.
Perustelut
Vastaaja A on myöntänyt teonkuvauksessa esitetyt tapahtumat, mutta on kiistänyt tietoisuuden ja tahallisuuden varojen rikollisesta alkuperästä. Hänelle entuudestaan tuntemattomat romaanihenkilöt olivat pyytäneet apua pankkikortin rikkoontumisen vuoksi. A oli sallinut käyttää tiliään, koska hänelle oli luvattu siitä 350 euron palkkio ja siirrettävien varojen oltiin kerrottu liittyvän autokauppaan.
A:n kertomusta on asiaan vaikuttavilta osiltaan pidettävä luotettavana. Hänellä ei ole voinut olla enempää tietoa kuin mitä hänelle on kysyttäessä kerrottu. Huomioon ottaen olosuhteen ja siirrettyjen varojen määrän hänellä on ollut kuitenkin syytä epäillä varojen alkuperää. A on kirjallisessa vastauksessaan esittämin tavoin syyllistynyt tuottamukselliseen kätkemisrikokseen.
- - - - - - - - - -
Seuraamusharkinta
Rangaistus on yleisen oikeuskäytännön mukainen. Asiassa ei ole ilmennyt perusteita poiketa siitä. Seuraamusta harkittaessa on huomioitu, että A on toiminut asiassa rahallista korvausta vastaan.
Tuomiolauselma
Syyksi luettu rikos
1. Tuottamuksellinen kätkemisrikos
26.10.2015
Rikoslaki 32 luku 4 §
Rangaistusseuraamukset
Vankeus
Syyksi luetut rikokset 1
60 päivää vankeutta
- - - - - - - - - -
Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:
Käräjätuomari Jukka Laine ja lautamiehet
ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 26.4.2018
Vaatimukset hovioikeudessa
Valitukset
Syyttäjä on vaatinut, että A tuomitaan syytteen mukaisesti ensisijaisesti rahanpesusta tai toissijaisesti kätkemisrikoksesta vähintään 4 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Syyttäjä on tarkistanut käräjäoikeudessa esittämänsä ensisijaisen syytteen teonkuvausta ensimmäisen kappaleen osalta siten, että "A on ottanut vastaan pankkitililleen C:n, D:n ja E:n rikoksella hankkimia B:n rahoja (rikoksen tuottamaa hyötyä) yhteensä 6.000 euroa ja välittänyt suurimman osan niistä em. henkilöille hankkiakseen itselleen ja toisille hyötyä tai peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn/omaisuuden laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijöitä välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset."
A ei ole pyrkinyt selvittämään rahojen alkuperää millään tavoin eikä ole edes välittänyt siitä, mistä rahat olivat peräisin. On selvää, että A on olosuhteet huomioon ottaen ollut tietoinen varojen laittomasta alkuperästä tai hänen on ainakin pitänyt olla tietoinen siitä ja hän on näin menetellessään hankkinut itselleen ja toisille rikoksen tuottamaa hyötyä. A:n toiminta on ollut ainakin tarkoituksellisen tietämätöntä.
A on vaatinut, että hänelle tuomittu rangaistus lievennetään sakoksi.
C, D ja E ovat houkutelleet päihtyneen, peruspäivärahan varassa elävän A:n helpon rahan tekemiseen, eikä A ole ollut tietoinen, mistä teosta on ollut kysymys. Tuomittu rangaistus on olosuhteet huomioon ottaen liian ankara. Tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta tuomitaan vakiintuneesti sakkorangaistukseen.
Vastaukset
A on vastustanut syyttäjän vaatimusta.
A on kiistänyt syyttäjän hovioikeudessa esittämän korjatun teonkuvauksen, jota ei ole esitetty käräjäoikeudessa. A ei ole ollut tietoinen toimintansa seurauksesta siten kuin syyttäjä väittää. A ei ole ymmärtänyt ryhtyä tarkistamaan tarkemmin rahojen kulkua ja hän on ollut vain hänelle annettujen tietojen varassa. A:n menettely on joka tapauksessa ollut tahallisuuden ja tuottamuksellisuuden rajalla ja käräjäoikeus on ratkaissut asian oikein syytetyn eduksi.
Syyttäjä on vastustanut A:n muutosvaatimusta.
Siinä tapauksessa, että A:n syyksi luetaan ainoastaan tuottamuksellinen kätkemisrikos, tuomittu rangaistus on olosuhteet huomioon ottaen oikeudenmukaisessa suhteessa tekoon.
B ei ole antanut häneltä A:n valituksen johdosta pyydettyä vastausta.
Hovioikeuden ratkaisu
Käsittelyratkaisu
Syyttäjä on hovioikeudessa käräjäoikeudessa esittämänsä lisäksi katsonut, että A:n on ollut tarkoitus syytteessä kerrotulla menettelyllään hankkia itselleen tai toiselle hyötyä tai peittää tai häivyttää omaisuuden laiton alkuperä tai avustaa rikoksentekijöitä välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset.
Vaikka syytteen muuttaminen on lähtökohtaisesti kielletty, syyttäjällä on oikeus syytteen tarkistamiseen vielä hovioikeudessakin (KKO 1998:42, KKO 2010:59 ja KKO 2013:17). Peruste syytteen tarkistamiselle voi olla se, että syyttäjä vetoaa uusiin seikkoihin syytteen tueksi. Se, mihin uusiin seikkoihin syyttäjä saa vedota, määräytyy oikeusvoiman negatiivisen ulottuvuuden mukaan. Kaikkien niiden oikeustosiseikkojen, jotka tuomion oikeusvoima tulee kattamaan ja joihin ei siten voida vedota enää uudessa oikeudenkäynnissä, tulee sisältyä sallitun syytteen tarkistamisen piiriin (Frände ym. Prosessioikeus, Helsinki 2017, s. 554). Hovioikeus katsoo, että kysymyksessä on nyt edellä kuvatun kaltaisesta syytteen tarkistamisesta, jonka syyttäjä voi tehdä vielä hovioikeudessa.
Pääasiaratkaisu
Perustelut
Asiassa on ratkaistavana, täyttääkö A:n menettely kätkemisrikoksen vai rahanpesurikoksen tunnusmerkistön ja onko kysymys tuottamuksellisesta vai tahallisesta teosta. Lisäksi kysymys on rangaistuksen määräämisestä.
Rikoslain 32 luvun 1 §:n mukaan, joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella saatua omaisuutta taikka muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rahanpesuna, kätkemisrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. Luvun 4 §:n mukaan, joka hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta 1 §:ssä tarkoitetulla rikoksella saatua omaisuutta tai muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, vaikka hänellä on syytä epäillä, että omaisuus on tällä tavalla saatu, on tuomittava tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Saman luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan, joka ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää, välittää tai pitää hallussaan rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset, on tuomittava rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Saman luvun 9 §:n mukaan, joka törkeästä huolimattomuudesta ryhtyy 6 §:ssä tarkoitettuihin toimiin, on tuomittava tuottamuksellisesta rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Kätkemis- ja rahanpesurikoksella on yhteinen perusta. Ennen 1.4.2003 voimaan tullutta lainmuutosta (L 61/2003) rahanpesua vastaava menettely oli säädetty rangaistavaksi kätkemisrikoksena rikoslain 32 luvun 1 §:ssä (L 769/1990). Edellä mainitun lainmuutoksen yhteydessä rahanpesurikokset säädettiin rangaistavaksi kätkemisrikoksista erikseen rikoslain 32 luvun 6 – 10:ssä ja rahanpesurikokset saivat oman tunnusmerkistönsä. Tunnusmerkistö on kuitenkin kirjoitettu niin, että sitä voitaisiin periaatteessa soveltaa myös kätkemisrikoksina perinteisesti pidettyihin tekoihin. Rikoslain 32 luvun 1:n mukaan lainkohdassa kuvattuun menettelyyn syyllistynyt on tuomittava kätkemisrikoksesta, jollei teko ole on rangaistava rahanpesuna, minkä on katsottu oikeuskirjallisuudessa ilmaisevan kätkemisrikoksen alisteisen suhteen rahanpesurikokseen (Frände ym: Keskeiset rikokset, Helsinki 2010 s. 484). Oikeuskirjallisuudessa on katsottu edelleen, että vaikka kätkemisrikosten ja rahanpesurikosten tunnusmerkistöt ovat päällekkäisiä, tunnusmerkistöjen erillisyyttä puoltaa voimakkaasti se, että kätkemisrikosten ja rahanpesurikosten tyyppitapaukset eroavat varsin paljon toisistaan (Sahavirta: Rahanpesu rangaistavana tekona, Jyväskylä 2008 s. 152). Lain esitöiden mukaan tyypillinen kätkemisrikos on varastetun matkapuhelimen ostaminen selvästi alihintaan, kun taas rahanpesun tyypillinen tekomuoto on huumausainerikoksella saatujen varojen muodon muuttaminen useampaan otteeseen, esimerkiksi ensin talletuksiksi ja sitten ehkä osakkeiksi (HE 53/2002 s. 19).
Olennaisin ero kätkemisrikoksen ja rahanpesurikoksen tunnusmerkistön välillä nyt kysymyksessä olevan tapauksen kannalta on se, että kätkemisrikos täyttyy pelkästään ryhtymällä jollakin tavoin rikoksella saatuun omaisuuteen, kun taas rahanpesurikos edellyttää, että tekijän tarkoitus on hankkia teolla hyötyä itselleen tai toiselle tai peittää tai häivyttää omaisuuden laiton alkuperä tai avustaa rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraukset.
Tapahtumien kulku on merkityksellisten seikkojen osalta riidaton. C, D ja E ovat hankkineet törkeällä maksuvälinepetosrikoksella B:ltä varoja. Tämän jälkeen he ovat pyytäneet puistossa sattumalta tapaamaltaan ja ennestään tuntemattomalta A:lta, että he saisivat siirtää A:n tilille 6.000 euroa ja edelleen, että A nostaisi sanotut varat käteisenä heille. He ovat luvanneet tästä A:lle palkkioksi 350 euroa. A on suostunut pyyntöön, nostanut varat, luovuttanut ne ja saanut itse palkkioksi 350 euroa.
Olosuhteet huomioon ottaen on perusteltua katsoa, että A:n on täytynyt ymmärtää, että varat, jotka C, D ja E ovat halunneet kierrättää hänen tilinsä kautta, ovat varsin todennäköisesti rikoksella hankittuja. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että rahanpesussa tahallisuuden voinee täyttää rikostunnusmerkistön olosuhteiden osalta se, että tekijä suhtautuu hyväksyvästi tai ilmeisen välinpitämättömästi mahdollisuuteen, että omaisuus, jota hän ottaa vastaan, on rikoksella saatua (Sahavirta e.m.t.s. 174). Toisaalta tahallisuutta ei ole perusteita arvioida rahanpesurikoksissa toisin kuin muissakaan rikoksissa. Asiassa on riidatonta, että A:lle on luvattu palkkio siitä, että hän sallii rahojen siirtämisen tililleen ja siitä, että hän nostaa varat tililtään päätekijöille. A:lle luvattua ja maksettua palkkiota 350 euroa ei voida pitää vähäisenä. Jo pelkästään sen perusteella, että A:lle ennestään tuntemattomat henkilöt ovat pyytäneet lupaa A:n tilin käyttämiseen ja luvanneet maksaa siitä A:lle palkkion, A:n on täytynyt ymmärtää, että päätekijät hyötyvät jollakin tavoin hänen menettelystään. Toisaalta A:n motiivina menettelylleen tuskin on ollut pyrkimys peittää tai häivyttää omaisuuden laiton alkuperä tai avustaa päätekijöitä välttämään tekemänsä rikoksen oikeudelliset seuraamukset. A on joka tapauksessa ottanut tililleen rahavaroja, jotka hänen on täytynyt ymmärtää varsin todennäköisesti rikoksella hankituksi. Sen jälkeen A on nostanut varat tililtään ja luovuttanut ne päätekijöille. A on saanut menettelystään palkkioksi 350 euroa.
Näin ollen A on ottanut vastaan pankkitililleen rikoksella hankittua rahaa ja välittänyt ne rikoksentekijöille hankkiakseen itselleen taloudellista hyötyä. Tällä menettelyllään A on syyllistynyt tahalliseen rahanpesurikokseen.
A:n menettelyä rahanpesurikoksena ei voida olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen pitää erityisen moitittavana, vaikka rikoksen kohteena oleva omaisuus ei olekaan ollut vähäinen. Oikeudenmukaisena rangaistuksena siitä A:lle on pidettävä kolmen kuukauden ehdotonta vankeusrangaistusta.
Tuomiolauselma
Muutokset käräjäoikeuden tuomioon
Syyksi luettu rikos
1. Rahanpesu 26.10.2015
Rikoslaki 32 luku 6 § 1 / 1
Rangaistusseuraamukset
Syyksi luetut rikokset 1
3 kuukautta vankeutta
Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.
- - - - - - - - - -
Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Hovioikeudenneuvos Jukka Soininen
Hovioikeudenneuvos Sirpa Pulkkinen
Hovioikeudenneuvos Eeva Kaisa Kääriäinen
Ratkaisu on yksimielinen.
Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen.