Helsingin hovioikeuden työjärjestys

Tässä työjärjestyksessä annetaan tuomioistuinlain 1 luvun 4 §:ssä tarkoitetut lakia täydentävät määräykset hovioikeuden toiminnasta, lainkäyttö- ja hallintoasioiden käsittelystä sekä työskentelyn järjestämisestä hovioikeudessa.

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ HOVIOIKEUDEN TOIMINTARAKENTEESTA

1 § Organisaatio

Hovioikeudessa on presidentti, viisi lainkäyttöosastoa ja hallinto-osasto. Yhden lainkäyttöosaston yhteydessä on päivystysluonteisia tai aineistoltaan suppeita asioita käsittelevä yksikkö (jäljempänä vastaanottoyksikkö).

2 § Presidentti (muutos HHO/44/2023)

Hovioikeuden toimintaa johtaa päällikkötuomarina presidentti siten kuin tuomioistuinlaissa ja muussa laissa säädetään sekä tässä työjärjestyksessä määrätään.

Presidentillä on johtamisessa tukenaan johtoryhmä, josta määrätään tarkemmin 6 §:ssä.

Presidentti ratkaisee hallintoasiat esittelystä, jollei asia ole sen laatuinen, että se voidaan ratkaista ilman esittelyä.

Presidentin sijaisena toimii vanhin virantoimituksessa oleva lainkäyttöosaston johtaja ja osaston johtajien estyneinä ollessa vanhin virantoimituksessa oleva osaston johtajan sijainen ja osaston johtajien sijaistenkin ollessa estyneinä virantoimituksessa vanhin muu tuomari.

3 § Lainkäyttöosastot

Hovioikeuden lainkäyttöasiat käsitellään lainkäyttöosastoilla. Lainkäyttöasiat jaetaan tasaisesti eri lainkäyttöosastojen kesken. Työjärjestyksen liitteessä mainitut asiat jaetaan kuitenkin vain liitteessä nimetyille osastoille tai 1 §:ssä tarkoitetulle yksikölle. Liitteen sisällöstä päättää presidentti johtoryhmää kuultuaan.

Osastoa johtaa osaston johtajan tehtävään määrätty hovioikeudenneuvos. Osaston johtajalla on sijainen, josta määrätään 9 §:ssä. Osastolla on tarpeellinen määrä muita jäseniä sekä esittelijöitä. Presidentti määrää hovioikeuden jäsenten sijoittamisesta lainkäyttöosastoille. Jäsen ja esittelijä voidaan määrätä toimimaan tilapäisesti muullakin osastolla. Esittelijä voidaan myös määrätä toimimaan useammalla osastolla samanaikaisesti.

Kullakin lainkäyttöosastolla on kanslia, jossa voi olla notaari ja lainkäyttösihteereitä. Kanslian lähiesimiehenä toimii kanslianhoitajan tehtävään määrätty virkamies. Kansliapäällikkö määrää kansliahenkilökunnan sijoittamisesta lainkäyttöosastoille. Lainkäyttöosaston kanslian virkamiesten pääasiallisen tehtäväkuvan määrää presidentti. Tarkemmat määräykset tehtävistä antaa osaston johtaja.

4 § Hallinto-osasto (muutos PPL nro 57/2020)

Hovioikeuden hallinto-osasto huolehtii hovioikeuden yleishallintopalveluista, asiakirjahallintopalveluista (kirjaamo ja arkisto), tietopalveluista, tietohallintopalveluista ja virastomestaripalveluista sekä lainkäyttöosastojen kanslioiden koordinaatiotehtävistä.

Hallinto-osastoa johtaa kansliapäällikkö. Kansliapäälliköllä on apunaan apulaishallintopäällikkö. Kirjaamon lähiesimiehenä on kirjaaja. Kansliapäällikkö määrää osaston muut lähiesimiehet sekä osaston lähiesimiesten sijaiset.

Hallinto-osastolla on kansliapäällikön, apulaishallintopäällikön ja kirjaajan lisäksi apulaiskirjaaja, arkistonhoitaja, atk-suunnittelija, informaatikko, kirjaaja, lainkäyttösihteereitä, notaareja, tarkastaja, virastomestareita ja ylivirastomestari.

Hallinto-osaston virkamiesten pääasiallisen tehtäväkuvan määrää presidentti. Tarkemmat määräykset tehtävistä antaa kansliapäällikkö.

5 § Työryhmät ja toimikunnat

Hovioikeudessa on yhteistyökomitea, työsuojelutoimikunta, lainkäytön yhtenäisyyden seurantatoimikunta, käsikirjatoimikunta ja koulutustoimikunta sekä tuomarin ja hovioikeuden esittelijän määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä samoin kuin hovioikeuden esittelijän vakinaiseen virkaan nimittämistä valmistelevat toimikunnat. Hovioikeudessa voi olla myös muita työryhmiä ja toimikuntia.

Yhteistyökomitean ja työsuojelutoimikunnan kokoonpanosta on voimassa mitä asiasta on erikseen säädetty ja sovittu. Presidentti vahvistaa muiden toimikuntien ja työryhmien kokoonpanojen muodostamisperusteet ja jäsenten nimeämisperusteet vahvistetaan sen jälkeen, kun niistä on keskusteltu johtoryhmässä ja yhteistoimintamenettelyssä.

Hovioikeudessa voi olla myös eri henkilöstöryhmiä edustavia toimikuntia.

6 § Johtoryhmä

Hovioikeuden johtoryhmän puheenjohtajana toimii presidentti ja jäseninä lainkäyttöosastojen johtajat sekä kansliapäällikkö. Johtoryhmän työhön voi presidentin kutsusta osallistua myös 1 §:ssä tarkoitetun vastaanottoyksikön vastuutuomari.

Johtoryhmä käsittelee, sen lisäksi mitä tuomioistuinlaissa erikseen säädetään, valmistelevasti kaikki presidentin päätösvaltaan kuuluvat hallinto- ja talousasiat sekä muut asiat, joilla on yleisempää merkitystä hovioikeuden toiminnalle tai joita voidaan pitää muuten tärkeinä. Johtoryhmässä käsitellään myös säännöllisesti hovioikeuden työmäärän kehittymistä, käsittelyaikoja, resurssien riittävyyttä, koulutusta sekä työhyvinvointia koskevia asioita.

Johtoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa laajennetussa kokoonpanossa. Johtoryhmän laajennettuun kokoonpanoon kuuluvat varsinaisten jäsenten lisäksi osaston johtajien sijaiset sekä eri henkilöstöryhmien valitsemat edustajat. Laajennetussa kokoonpanossa on käsiteltävä ainakin hovioikeuden talousarvioesitystä, tulostavoitteen asettamista sekä koulutussuunnitelman hyväksymistä koskevat asiat.

Johtoryhmä kokoontuu presidentin kutsusta. Johtoryhmään kutsutaan tarvittaessa asiantuntijoita tai henkilöstön edustajia kuultaviksi. Johtoryhmän kokouksissa käsitellyistä asioista laaditaan pöytäkirja, joka annetaan tiedoksi henkilökunnalle. Kokouksen asialista saatetaan etukäteen henkilöstön tiedoksi.

7 § Lausunnon antaminen tuomarin nimittämistä koskevassa asiassa (muutos PPL nro 57/2020)

Hovioikeus antaa vakinaisen tuomarin nimittämistä koskevassa asiassa lausuntonsa tuomioistuinlain 11 luvun 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyssä kokoonpanossa. Lausuntoasian esittelee kansliapäällikkö ja tämän estyneenä ollessa apulaishallintopäällikkö, jollei presidentti ole määrännyt esittelijäksi muuta henkilöä.

LAINKÄYTTÖOSASTON JOHTAMINEN

8 § Lainkäyttöosaston johtaja

Johtaessaan osaston työskentelyä osaston johtaja erityisesti
- toimii hovioikeuden puheenjohtajana lainkäyttöasioissa
- vastaa osaston työnkulun ohjauksesta ja valvonnasta sekä työn tasaisesta jakautumisesta
- vastaa osaston työtapojen kehittämisestä ja yhdenmukaisuudesta
- seuraa asioiden käsittelyaikoja ja puuttuu tarvittaessa viivästymisiin
- vastaa tiedonkulusta osastolla
- seuraa työssäjaksamista osastollaan
- määrää kanslian tehtävistä
- vastaa uuden henkilöstön perehdyttämisestä tehtäviinsä osastolla
- on yhteydessä muihin osaston johtajiin tehtäväänsä kuuluvissa asioissa
- pitää presidentin ajan tasalla osaston työtilanteesta sekä saattaa presidentin ja tarvittaessa kansliapäällikön tietoon osastoa koskevat, hovioikeuden johtamisen kannalta merkitykselliset tai toimenpiteitä vaativat asiat
- suorittaa muut osaston johtajalle tässä työjärjestyksessä määrätyt tehtävät.

9 § Osaston johtajan sijainen (muutokset PPL nro 57/2020, HHO/2003/2024)

Lainkäyttöosaston johtajan sijainen määrätään tehtäväänsä enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan noudattaen soveltuvin osin, mitä osaston johtajan tehtävään määräämisestä on säädetty. Jos sijaista ei ole määrätty tai hän on estynyt, osaston johtajan sijaisena toimii osaston virkaiässä vanhin tuomari.

Osaston johtajan sijainen toimii osaston johtajan sijaisena tämän estyneenä ollessa sekä avustaa tätä osaston johtamisessa.

10 § Vastaanottoyksikön vastuutuomari (muutos HHO/2003/2024)

Vastaanottoyksikössä on vastuutuomari. Vastaanottoyksikön vastuutuomari vastaa yksikön työnkulun ohjauksesta, kehittää yksikön työtapoja sekä seuraa asioiden käsittelyaikoja tarvittaessa yhteistyössä asianomaisen osaston johtajan kanssa. Presidentti määrää vastuutuomarin tehtävään hovioikeudenneuvoksen pääsääntöisesti yhden vuoden määräajaksi. Vastuutuomarin tehtävistä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä osaston johtajan tehtävistä määrätään 11 ja 30 §:ssä.

11 § Istuntosuunnitelma

Osaston johtaja vahvistaa osastolleen istuntosuunnitelman. Istuntosuunnitelmassa määrätään istuntopäivät ja istuntokokoonpanot. Istuntosuunnitelmasta voidaan poiketa osaston johtajan suostumuksella.

Istuntosuunnitelma on laadittava niin, että se ei estä vuosiloman pitämistä, myönnetyn virkavapauden käyttämistä tai koulutukseen osallistumista.

KANSLIAPÄÄLLIKKÖ

12 § Kansliapäällikön tehtävät

Kansliapäällikkö vastaa hovioikeuden hallinnosta. Kansliapäällikkö valmistelee johtoryhmässä käsiteltävät asiat ja presidentin päätettäväksi kuuluvat asiat, jollei asian valmistelusta ole toisin määrätty. Hallinto-osastoa johtaessaan kansliapäällikkö on hallinto-osastossa työskentelevien esimies. Kansliapäällikön tehtävistä osaston johtajana on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä lainkäyttöosaston johtajan tehtävistä on määrätty 8 §:ssä.

13 § Kansliapäällikön päätettäväksi siirretyt asiat (muutokset PPL nro 57/2020, HHO/44/2023)

Kansliapäällikkö ratkaisee, jollei presidentti yksittäistapauksessa toisin määrää, asiat, jotka koskevat:

- hankintasopimusta, jollei asia ole merkitykseltään huomattava
- nimittämistä kanslian virkaan tai virkasuhteeseen lukuun ottamatta niitä virkoja, joiden virkaehtosopimuksessa määritelty vaativuustaso on Y 12 tai sitä korkeampi (oikeuslaitoksen yleistä sopimusalaa koskeva tarkentava virkaehtosopimus)
- työvoimaviranomaisten tuella palkattavien, harjoittelijoiden tai muun sellaisen henkilöstön ottamista
- työaikaa noudattavien työajan seurantaa ja saldovapaata
- henkilökunnan vuosilomaa, lomarahavapaata, merkkipäiviin ja lähiomaisiin liittyviä poissaoloja
sekä säästövapaata
- virkavapauden myöntämistä muulle kuin presidentille, kun asianomaisella on oikeus siihen lain tai virkaehtosopimuksen mukaan
- hovioikeuden toimintamenojen hyväksymistä, presidentin menoja lukuun ottamatta, ja myyntisaamisten tileistä poistamista
- muuta kuin lainkäyttöön kuuluvan tai presidentin virkamatkan matkamääräystä sekä matkalaskujen hyväksymistä
- eron myöntämistä pyynnöstä hovioikeuden virasta
- muun kuin tuomarin määräämistä virkamieslain 19 §:ssä tarkoitettuun tarkastukseen ja tutkimukseen
- kokemuslisää ja muuta virkaehtosopimuksen mukaisia lisiä
- pyynnön hovioikeuden hallussa olevan asiakirjan taikka siihen sisältyvän tiedon antamisesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 14 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin tavoin, jollei pyyntöä ratkaista lainkäyttöjärjestyksessä.

Kansliapäällikkö ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat nimitysasiat apulaishallintopäällikön tai muun hallinto-osaston virkamiehen esittelystä ja muut asiat ilman esittelyä.

14 § Kansliapäällikön sijainen (muutos PPL nro 57/2020)

Kansliapäällikön estyneenä ollessa hänen tehtäviään hoitaa apulaishallintopäällikkö. Apulaishallintopäällikön estyneenä ollessa hänen tehtäviään hoitaa presidentin määräämä virkamies. Hallinto-osaston yleishallintopalveluissa työskentelevä notaari voi kuitenkin esitellä presidentille ilman eri määräystäkin kiireellisen asian, jollei kansliapäällikölle ja apulaishallintopäällikölle ole erikseen määrätty sijaista.

HOVIOIKEUDEN ESITTELIJÄ JA KÄRÄJÄNOTAARI

15 § Hovioikeuden esittelijän tehtävät ja asema

Esittelijän tehtävänä on esitellä tai valmistella lainkäyttöasioita. Kun hovioikeuden jäsen esittelee asian, voidaan esittelijä määrätä avustamaan jäsentä asian valmistelussa.

Presidentti tai osaston johtaja voi antaa esittelijälle muitakin tehtäviä. Esittelijälle ei kuitenkaan voida ilman hänen suostumustaan antaa sellaista tehtävää, joka olennaisella tavalla muuttaisi hänen työnkuvaansa lainkäyttöasioiden esittelijänä.

Esittelijän esitellessä asian hänen vastuustaan on voimassa, mitä siitä säädetään perustuslain 118 §:n 2 momentissa.

Esittelijän toimiessa valmistelijana esittelijä osallistuu päätösneuvotteluihin, jollei kokoonpano toisin päätä. Päätösneuvottelussa valmistelijalle on varattava tilaisuus esittää käsityksensä asian ratkaisemisesta siltä osin kuin hän on asiaa valmistellut.

Esittelijälle on annettava säännöllisesti palautetta työssä suoriutumisestaan. Esittelijällä on oikeus esittää käsityksensä saamastaan palautteesta.

16 § Käräjänotaari esittelijänä

Käräjänotaari voidaan määrätä toimimaan hovioikeuden esittelijänä, jos hänellä katsotaan olevan siihen riittävät tiedot ja taidot. Määräyksen antaa presidentti osaston johtajan esityksestä.

17 § Käräjänotaarin ohjaaminen ja harjoittelusuunnitelma

Osaston johtaja määrää osastonsa hovioikeudenneuvoksen tai esittelijän käräjänotaarin ohjaajaksi.

Osaston johtaja vahvistaa käräjänotaarille harjoittelusuunnitelman.

Käräjänotaarista on muutoin voimassa, mitä käräjänotaarista erikseen säädetään.

18 § Lainkäyttöosaston virkamies esittelijänä

Lainkäyttöosaston notaari tai lainkäyttösihteeri, jolla koulutuksensa tai taitojensa perusteella voidaan katsoa olevan siihen edellytykset, voidaan määrätä esittelemään oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 8 §:n 2 momentin 2, 5, 6 ja 12 kohdassa tarkoitettuja asioita.

HENKILÖSTÖÄ KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ

19 § Kanslian virkojen kelpoisuusehdot (muutos PPL nro 47/2018)

Kanslian virkoja ovat apulaishallintopäällikkö, notaarit, lainkäyttösihteerit, virastomestarit, kirjaaja, apulaiskirjaaja, arkistonhoitaja, informaatikko, atk-suunnittelija, tarkastaja ja ylivirastomestari.

Kelpoisuusvaatimuksena apulaishallintopäällikön virkaan on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, kirjaajan, arkistonhoitajan ja informaatikon virkoihin on soveltuva korkeakoulututkinto ja kanslian muihin virkoihin virkaan soveltuva koulutus. Lisäksi vaaditaan täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet.

20 § Henkilökunnan kehitys- ja suoritusarviointikeskustelut (muutos HHO/2003/2024)

Hovioikeuden lainkäyttöhenkilöstön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelut sekä muun henkilöstön kanssa kehitys- ja suoritusarviointikeskustelut.

21 § Tiedottaminen henkilöstölle

Presidentin ja kansliapäällikön on huolehdittava siitä, että henkilökunnalle tiedotetaan hovioikeuden toimintaa sekä henkilöstön asemaa ja tehtäviä koskevista ajankohtaisista asioista.

22 § Osastokokoukset

Osastot pitävät säännöllisesti kokouksia, joissa käsitellään osaston ja koko hovioikeuden toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita.

23 § Työskentely työpaikalla

Henkilöstön, jolla ei ole työaikaa, on työskenneltävä virastoaikana työpaikalla ainakin siinä laajuudessa kuin se on tarpeen hovioikeuden työskentelyn tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta.

Etätyön yleiset periaatteet vahvistaa presidentti johtoryhmää kuultuaan. 

24 § Koulutus (muutos PPL nro 57/2020)

Hovioikeus järjestää henkilökunnalleen koulutusta kullekin kalenterivuodelle vahvistetun koulutussuunnitelman mukaisesti. Koulutustoimikunta valmistelee hovioikeudessa järjestettävää koulutusta, tiedottaa henkilöstölle tarjolla olevasta koulutuksesta sekä huolehtii koulutukseen osallistumista koskevista käytännön järjestelyistä. Kansliahenkilökunnan koulutusta suunnittelemaan voidaan perustaa oma työryhmänsä, joka hoitaa vastaavat tehtävät kansliahenkilökunnan koulutuksen osalta.

Koulutukseen valitulle tulee järjestää mahdollisuus osallistua siihen.

25 § Osallistuminen yhteisiin tilaisuuksiin

Hovioikeuden henkilöstöön kuuluvan on osallistuttava koko henkilöstölle, osaston henkilöstölle tai asianomaiselle henkilöstöryhmälle tarkoitettuun tiedotus-, keskustelu- tai neuvottelutilaisuuteen, jollei hänellä ole poissaololleen hyväksyttävää syytä.

26 § Yhteistoimintaa koskeva viittaus

Hovioikeuden ja sen henkilöstön vuorovaikutuksellisesta yhteistoiminnasta on lisäksi voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty ja sovittu.

ASIOIDEN JAKAMISTA JA KOKOONPANOA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ

27 § Yleisiä määräyksiä

Asioiden jakaminen pyritään järjestämään siten, että työmäärä jakaantuu jäsenten kesken tasaisesti.

Kukaan ei saa asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan asioiden jakamiseen tai lainkäyttökokoonpanon muodostamiseen.

28 § Asioiden jakaminen kirjaamosta

Kirjaamo jakaa hovioikeuteen saapuneet asiat lainkäyttöosastoille. Jakamisessa käytetään apuna erityistä jakojärjestelmää.

Jollei asiaa ole jaettava vain yhdelle osastolle, erilaiset asiat jaetaan vahvistetussa vuorojärjestyksessä niitä käsittelevien osastojen kesken. Asiat, jotka on syytä käsitellä yhdessä, on kuitenkin jaettava samalle osastolle. Vahvistetusta vuorojärjestelmästä voidaan poiketa, jos se on perusteltua työmäärän tasaisen jakautumisen turvaamiseksi taikka jäsenten esteellisyyteen liittyvistä tai muista painavista syistä.

29 § Asioiden jakaminen osastolla valmistelusta vastaavalle jäsenelle

Osastokanslia jakaa osastolle saapuneet asiat pääsäännön mukaan vahvistetussa vuorojärjestyksessä jäsenten valmisteltaviksi. Vuorojärjestystä laadittaessa on otettava huomioon lomasta, virkavapaudesta, koulutukseen osallistumisesta ja muusta sellaisesta syystä johtuvat poissaolot. Vuorojärjestyksestä voidaan osaston johtajan määräyksestä poiketa, jos siihen on tarvetta.

Jos osastolla on määrättyihin asiaryhmiin erityisesti perehtyneitä jäseniä, voidaan tähän asiaryhmään kuuluvat asiat ensisijaisesti jakaa näiden jäsenten valmisteltaviksi. Hovioikeudessa pidetään tällaisista jäsenistä ajantasaista luetteloa.

Osaston johtajalle jaetaan asioita siinä määrin kuin hänen muut tehtävänsä sen sallivat.

Jaettaessa asioita asessorille voidaan ottaa huomioon asian tai asiaryhmän vaikeusaste ja asessorin perehtyneisyys.

30 § Kokoonpanon muodostuminen

Kokoonpanon muut jäsenet määrää osaston johtaja vahvistamassaan istuntosuunnitelmassa noudattaen soveltuvin osin, mitä 27 ja 29 §:ssä määrätään.

31 § Kokoonpano erityisluonteisissa asioissa

Jos asia on erityisen laaja tai vaativa ja sen käsittelyn arvioidaan kestävän tavanomaista huomattavasti pitempään, kokoonpanon muodostamisessa voidaan ottaa huomioon asiasta ja sen käsittelystä johtuvat erityiset vaatimukset.

Jos asia on sen laatuinen, että hovioikeudessa useat jäsenet ovat tai saattavat olla siinä esteellisiä, presidentti voi päättää, että kokoonpano arvotaan esteettömien jäsenten keskuudesta.

32 § Asian jakaminen uudelleen jatkokäsittelyluvan myöntämisen jälkeen (muutos PPL nro 57/2020)

Jatkokäsittelyluvan myöntämisen jälkeen asian käsittelyä jatkaa sama valmistelusta vastaava jäsen.

Kun vastaanottoyksikössä on myönnetty jatkokäsittelylupa, asia voidaan jakaa jakojärjestelmässä uudelleen, jos valituksen käsittelyä vastaanottoyksikössä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena asian
laadun ja laajuuden vuoksi.

33 § Esittelijän määrääminen

Osaston johtaja tai osaston johtajan sijainen päättää valmistelusta vastaavan jäsenen esityksestä asian antamisesta esittelijän esiteltäväksi taikka valmisteltavaksi.

Esittelijää asiaan määrättäessä on otettava huomioon asian laatu, esittelijän kokemus, perehtymistarve sekä työmäärä.

Erityisestä syystä samassa asiassa voi olla useampikin kuin yksi esittelijä tai valmistelija. Tarvittaessa valmistelusta vastaavan jäsenen tai, jos kokoonpano on jo määrätty, kokoonpanon on päätettävä esittelijöiden tehtävänjaosta.

34 § Siirtyminen toiselle osastolle

Jos valmistelusta vastaava jäsen tai esittelijä siirtyy toiselle osastolle asian jakamisen jälkeen, tämä ei vaikuta valmistelusta vastaavan jäsenen tai esittelijän velvollisuuksiin esitellä tai valmistella asia.

Jäsenen siirtyessä toiselle osastolle voidaan hänen suostumuksellaan hänen valmisteltavakseen jaettu asia siirtää toisen jäsenen valmisteltavaksi.

35 § Kokoonpanon puheenjohtaja (muutos PPL nro 57/2020)

Kokoonpanon puheenjohtajuus määrätään istuntolistaa laadittaessa. Istuntosuunnitelmat on laadittava niin, että puheenjohtajuuksia jaetaan kaikille siihen tehtävään halukkaille jäsenille kuitenkin niin, että jäsenten kokemus tuomarintehtävistä ja puheenjohtajana toimimisesta otetaan huomioon. Puheenjohtajaa asian kokoonpanon määrättäessä on otettava huomioon myös asian laatu ja laajuus sekä niiden asettamat vaatimukset.

Puheenjohtajaksi ei tule määrätä valmistelusta vastaavaa jäsentä, ellei siihen ole jutun laadusta tai laajuudesta johtuvaa erityistä syytä.

Asessorille on osoitettava puheenjohtajan tehtäviä asessorille vahvistetun asessorien työohjelman
mukaisesti.

36 § Täysistuntoon osallistuva läheinen

Jos hovioikeuden jäsenistä kaksi tai useampi on toistensa läheisiä oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla, heistä täysistuntoon osallistuva jäsen määrätään tarvittaessa arpomalla.

37 § Arpominen

Jos kokoonpanoon on arvottava jäsen, arpomisen toimittaa hallinto-osaston virkamies kansliapäällikön läsnäollessa. Arpomisesta laaditaan pöytäkirja, joka liitetään asiakirjoihin.

38 § Hovioikeuden kokoonpanon vahvistaminen

Presidentti päättää osaston johtajan esityksestä tai tätä kuultuaan hovioikeuden kokoonpanon vahvistamisesta yhdellä jäsenellä oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 11 §ssä säädetyssä tapauksessa.

39 § Kokoonpano ensi asteen virkarikosasiassa (muutos PPL nro 230/2022)

Kokoonpanossa, joka käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena muuta kuin sotilasoikeudenkäyntikokoonpanossa käsiteltävää virkarikosasiaa, jäsenten on presidenttiä lukuun ottamatta oltava vakinaisia hovioikeuden tuomareita. Sotilasoikeudenkäyntikokoonpanossa, joka käsittelee asiaa ensimmäisenä oikeusasteena, jäsenistä vähintään kahden on oltava vakinaisia hovioikeuden tuomareita. Presidentin osallistuessa sotilasoikeudenkäyntikokoonpanoon, joka käsittelee asiaa ensimmäisenä oikeusasteena, vähintään yhden jäsenen on oltava vakinainen hovioikeuden tuomari.

40 § Molempien sukupuolten mukanaolo kokoonpanossa

Kokoonpanossa on mahdollisuuksien mukaan oltava vähintään yksi miespuolinen ja yksi naispuolinen jäsen, kun asia koskee lapsen huoltoa tai elatusta taikka rikoslain 20 luvussa tarkoitettua rikosta taikka kun asian laatu tai luonne sitä muutoin edellyttää.

41 § Jatkokäsittelyluvan käsittelevä kokoonpano (muutos PPL nro 33/2021)

Jatkokäsittelyluvan voi myöntää asian valmistelusta vastaava jäsen yksin. Asessori voi myöntää jatkokäsittelyluvan yksin oltuaan virassa kuusi kuukautta.

42 § Hallintokantelun käsittely

Hallintokantelu käsitellään kokoonpanossa, jossa presidentti on puheenjohtajana. Asian esittelee kansliapäällikkö.

MUITA LAINKÄYTTÖÄ KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ

43 § Käsittelyn joutuisuus ja asioiden kiireellisyys (muutos PPL nro 165/2020)

Lainkäyttöasiat on käsiteltävä ja ratkaistava joutuisasti. Asian valmistelussa on viipymättä selvitettävä asian kiireellisyyteen tai käsittelyaikaan vaikuttavat seikat.

Päätösneuvotteluissa on ratkaisuehdotuksen laatimiselle ja sen käsittelylle asetettava määräajat, jollei se ole asian laadun tai käsittelytavan vuoksi tarpeetonta. Jos ilmenee, että ratkaisuehdotuksen laatiminen tai käsittely viivästyy, puheenjohtajan on selvitettävä viipymisen syy ja keskusteltava toimenpiteistä, joilla ratkaisu voitaisiin antaa joutuisasti. Tarvittaessa puheenjohtajan on ilmoitettava viipymisestä osaston johtajalle sen mukaan kuin siitä on osastolla tarkemmin sovittu.

Kiireellisesti käsiteltäviä ovat asiat, jotka lain mukaan on käsiteltävä kiireellisinä tai jotka niiden laadun vuoksi edellyttävät kiireellistä käsittelyä.

Hovioikeudessa laaditaan ohjeluonteinen luokittelu kiireellisesti käsiteltävistä asioista. Asianhallintaan tehdään asian kiireellisyydestä merkintä tämän luokituksen mukaisesti.

44 § Asian valmistelu ja asiaan perehtyminen

Valmistelusta vastaavan jäsenen on huolehdittava siitä, että asia tulee perusteellisesti ja joutuisasti valmistelluksi. Jos asiaan on määrätty esittelijä tai valmistelija, valmistelusta vastaava jäsen ohjaa häntä valmistelussa.

Ratkaisukokoonpanon on etukäteen perehdyttävä ratkaistavana olevaan asiaan niin perusteellisesti, että asia voidaan ratkaista kaikilta osin päätösneuvottelussa.

45 § Suullinen yhteenveto

Päätösneuvottelujen päätteeksi kokoonpanon puheenjohtajan on tehtävä suullinen yhteenveto siitä, mitä asiassa on päätetty.

46 § Ratkaisuehdotuksen laatiminen

Esittelystä ratkaistavassa asiassa esittelijä laatii ratkaisuehdotuksen. Jos hovioikeuden esittelijä esittelee asian, valmistelusta vastaavan jäsenen on tarvittaessa avustettava esittelijää ratkaisuehdotuksen laatimisessa.

Jos asiassa on äänestetty ja jäsen esittelee asian, laatii hän ratkaisuehdotuksen siltä osin kuin hän on asiasta samaa mieltä. Muilta osin enemmistöön kuuluvat sopivat ratkaisuehdotuksen laatimisesta.

Jos asia ratkaistaan pääkäsittelystä, valmistelusta vastaava jäsen vastaa ratkaisuehdotuksen laatimisesta, jollei kokoonpano muuta päätä. Valmistelija voi avustaa ratkaisuehdotuksen laatimisessa.

47 § Ratkaisun tekeminen taltioksi päätösneuvottelun jälkeen

Jos asia laadultaan ja laajuudeltaan sen sallii, päätösneuvottelussa tehty ratkaisu voidaan suoraan laatia taltioksi ja allekirjoittaa.

Kun ratkaisuehdotus on valmistunut, kunkin jäsenen on vuorollaan se tarkastettava ja tehtävä ratkaisuehdotukseen omat muutosehdotuksensa. Jos muutosehdotus asiallisesti poikkeaa neuvotteluratkaisusta, puheenjohtajan on saatettava ehdotus muiden jäsenten ja esittelijän tietoon. Tarvittaessa asiassa on pidettävä uusi neuvottelu.

Kokoonpano voi tarkastaa ratkaisuehdotuksen myös yhdessä siten, että ratkaisuehdotus toimitetaan samanaikaisesti kaikkien tarkastettavaksi.

47 a § Sähköinen kierto (muutos PPL nro 165/2020)

Ratkaisuehdotus toimitetaan kokoonpanon jäsenille sähköisesti. Myös muutokset ja merkinnät ratkaisuehdotukseen tehdään sekä toimitetaan sähköisesti, jollei merkintöjen vähäisyyden tai muun syyn vuoksi ole tarkoituksenmukaista käyttää muuta menettelyä. Hovioikeudessa vahvistetaan ohjeet ratkaisuehdotuksen sähköisestä kierrosta.

48 § Pääkäsittelyn jälkeen julistettu ratkaisu

Jos hovioikeuden ratkaisu on julistettu heti pääkäsittelyn jälkeen, on taltioluonnoksen laatimisesta ja tarkastamisesta soveltuvin osin voimassa, mitä ratkaisuehdotuksesta säädetään. Toimituskirjat asiassa on toimitettava viipymättä asianosaisille.

49 § Ratkaisun sanamuodosta päättäminen

Puheenjohtaja määrää hovioikeuden ratkaisun sanamuodon.

50 § Asiakirjan allekirjoittaminen

Toimituskirjan allekirjoittaa esittelijä, valmistelija tai lainkäyttöosaston virkamies.

Lainkäyttöasiaa koskevat viestit ja ilmoitukset antaa jäsen, esittelijä taikka kirjaamon tai lainkäyttöosaston virkamies.

51 § Tulevasta ratkaisusta ilmoittaminen presidentille

Presidentille on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen ratkaisun antamista asiasta, joka voi tulla siirrettäväksi käsiteltäväksi vahvennetussa kokoonpanossa tai täysistunnossa. Presidentille on ilmoitettava myös ennen ratkaisun antamista asiasta, jolla on laajempaa oikeudellista merkitystä taikka joka on herättänyt erityistä julkista mielenkiintoa.

52 § Ratkaisusta annettava lehdistötiedote

Lehdistötiedotteen antamisessa noudatetaan hovioikeuden viestintäsuunnitelmaa.

53 § Ratkaisun julkaiseminen

Presidentti päättää hovioikeuden ratkaisun julkaisemisesta.

54 § Oikeudenkäyntimaksun määrääminen

Oikeudenkäyntimaksun määrää asian esittelijä tai ratkaisuun osallistunut kokoonpanon jäsen. Jos nämä ovat estyneitä osaston johtaja päättää maksun määrääjästä.

MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

55 § Käräjäoikeuksien valvonta

Hovioikeus valvoo hovioikeuspiiriin kuuluvien käräjäoikeuksien toimintaa suorittamalla käräjäoikeuksissa säännöllisesti tarkastuksia sekä ryhtymällä selvitystoimiin käräjäoikeuden toiminnasta tietoonsa saamien seikkojen vuoksi.

Käräjäoikeuden tarkastuksen suorittavat siihen tehtävään kulloinkin määrätyt hovioikeuden tuomarit ja esittelijät. Käräjäoikeuden säännönmukaisten tarkastusten ajankohdista ilmoitetaan käräjäoikeuksille hyvissä ajoin.

Tarkastuksissa selvitään erityisesti käräjäoikeuden lainkäyttötyön yleistä järjestämistä, työn jakautumista, käsittelyaikoja, oikeusturvan toteutumista käräjäoikeuden toiminnassa, asiakaspalvelua sekä käräjäoikeuden toimintakykyä. Tarkastuksissa kuullaan käräjäoikeuden henkilökuntaa sekä käräjäoikeudessa asioivia asianajajia, syyttäjiä ja muita viranomaisia. Käräjäoikeudella on oikeus esittää käsityksensä tarkastuksesta laadittavasta kertomuksesta ennen sen valmistumista.

Presidentti päättää tarkastuskertomuksen sekä erikseen suoritettujen selvitystoimien perusteella, mihin toimenpiteisiin hovioikeuden on asiassa ryhdyttävä.

56 § Viestintäsuunnitelman noudattaminen

Hovioikeudessa noudatetaan vahvistettua viestintäsuunnitelmaa.

57 § Täydentävät ja poikkeavat määräykset

Presidentti voi antaa työjärjestystä täydentäviä määräyksiä. Erityisestä syystä presidentti voi antaa työjärjestyksestä myös poikkeavia määräyksiä.

58 § Voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1.4.2017. Se julkaistaan hovioikeuden kotisivuilla. Tällä työjärjestyksellä kumotaan 25.1.2006 vahvistettu ja 1.2.2006 voimaan tullut työjärjestys.

Muutokset:

- 19 §:ä muutettu 1.4.2018 alkaen (presidentin päätös 15.3.2018, PPL nro 47/2018)
- 4 §:n 1-3 momentti, 7 §, 9 §:n 1 momentti, 13, 14, 24, 32 ja 35 § muutettu ja 59 § poistettu 6.3.2020 alkaen (presidentin päätös 6.3.2020, PPL nro 57/2020)
- 43 §:ä muutettu 1.10.2020 alkaen (presidentin päätös 29.9.2020, PPL nro 165/2020)
- 47 a §:ä lisätty 1.10.2020 alkaen (presidentin päätös 29.9.2020, PPL nro 165/2020)
- 41 §:ää muutettu 1.3.2021 alkaen (presidentin päätös 19.2.2021, PPL nro 33/2021)
- Osastorootelit -liitettä muutettu 1.9.2021 alkaen (presidentin päätös 30.6.2021, PPL nro 149/2021)
- Kiireellisyysjärjestys -liitettä muutettu 1.4.2022 alkaen (presidentin päätös 15.3.2022, PPL nro 64/2022)
- 39 §:ää muutettu 13.10.2022 alkaen (presidentin päätös 13.10.2022, PPL nro 230/2022)
- 2 §:ää muutettu 28.2.2023 alkaen (presidentin päätös 4.4.2023, HHO/44/2023)
- 13 §:ää muutettu 28.2.2023 alkaen (presidentin päätös 4.4.2023, HHO/44/2023)
- Kiireellisyysjärjestys -liitettä muutettu 13.11.2023 alkaen (presidentin päätös 7.11.2023, HHO/671/2023)
- Kiireellisyysjärjestys -liitettä muutettu 21.3.2024 alkaen (presidentin päätös 20.3.2024, HHO/1173/2023)
- 9 §:ää, 10 §:ää ja 20 §:ää sekä kiireellisyysjärjestys -liitettä muutettu 29.4.2024 alkaen (presidentin päätös 29.4.2024, HHO/2003/2024)
- 8 §:ää, 33 §:n 1 momenttia ja osastojen rootelit -liitettä on muutettu 24.10.2024 alkaen (presidentin päätös 24.10.2024, HHO/5455/2024)