Helsingin hovioikeus korotti vastaajan rangaistusta Vastaamo-asiassa (R 24/1302)

Helsingin hovioikeus on tänään antanut tuomion Vastaamo-asiassa R 24/1302.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on 30.4.2024 tuominnut vastaajan törkeästä tietomurrosta (kohta 1), kahdestakymmenestä törkeästä kiristyksestä (kohta 5) sekä lukuisista törkeän kiristyksen yrityksistä (kohdat 2 ja 4) ja törkeistä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisistä (kohta 3) yhteiseen 6 vuoden 3 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Vahingonkorvausvaatimusten käsittely on käräjäoikeudessa erotettu rikosasiasta, ja niiden käsittely on edelleen vireillä käräjäoikeudessa, eikä hovioikeuden ratkaisu koske niitä.

Vastaaja oli valittanut Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen ja vaatinut, että häntä vastaan ajetut syytteet hylätään tai että ainakin rangaistusta alennetaan. Syyttäjä oli vastavalituksessaan vaatinut, että vastaajalle tuomittua rangaistusta korotetaan.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua syyksilukemisen osalta. Törkeää tietomurtoa koskevassa kohdassa 1 hovioikeus katsoi muun muassa, että oikeudeton tunkeutuminen Vastaamon tietojärjestelmään oli tapahtunut muun ohella käyttämällä tekijälle kuulumatonta käyttäjätunnusta, ja että teko oli tehty laissa tarkoitetuin tavoin turvajärjestely murtamalla siitä huolimatta, ettei tietojärjestelmään tunkeutumiseen ollut tarvittu salasanaa. Teon erityistä suunnitelmallisuutta osoitti se, että tietomurron tekeminen oli edellyttänyt siihen suunnitellun erityisen ohjelmiston käyttöä ja yksityiskohtaisesti suunniteltua teknistä toteutusta. Vastaaja oli pyrkinyt pienentämään kiinnijäämisriskiä muun muassa käyttämällä salattuja VPN-yhteyksiä, minkä lisäksi teossa käytetyissä palvelimissa oli ollut voimakkaita salausmenetelmiä. Edellä mainituin lisäyksin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset vastaajan syyllistymisestä törkeään tietomurtoon. Hovioikeus hyväksyi myös käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset vastaajan syyllistymisestä hänen syykseen kohdissa 2–5 luettuihin rikoksiin.

Vastaajalle tuomitun rangaistuksen osalta hovioikeus otti huomioon, että kysymys on ollut suunnitelmallisesta rikoskokonaisuudesta, joka on koskenut poikkeuksellisen laajaa joukkoa haavoittuvassa asemassa olleita asianomistajia ja joka on ollut omiaan aiheuttamaan huomattavaa kärsimystä. Kysymyksessä olevien rikosten taustalla oli vaikuttanut tavoite saavuttaa merkittävää taloudellista hyötyä. Hovioikeus piti oikeudenmukaisena yhteisenä seuraamuksena vastaajan syyksi luetuista rikoksista lähtökohtaisesti laissa säädettyä enimmäisrangaistusta 7 vuotta vankeutta. Hovioikeus totesi, että vastaajan ja lukuisten asianomistajien välinen korvauksista sopiminen sekä jossain määrin myös sopimuksiin mahdollisesti liittyvät oikeudenkäynnin kustannussäästöt voitiin kuitenkin lain mukaan ottaa lieventämisperusteena huomioon rangaistusta mitattaessa. Kyseisille ehdollisille sovintosopimuksille tuli tässä tapauksessa antaa vain vähäinen rangaistusta lieventävä vaikutus. Näiden lieventämisperusteiden rangaistusta alentava vaikutus vastaajalle tuomittavaan rangaistukseen oli 1 kuukausi. Hovioikeus näin ollen korotti käräjäoikeuden vastaajalle tuomitsemaa vankeusrangaistusta ja katsoi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 6 vuotta 11 kuukautta vankeutta. Vankeusrangaistus on ehdoton.

Hovioikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Tuomiosta on mahdollista pyytää valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Markku Laine, Tiina Nurmimäki ja Virva Nyman. Valmistelijana on toiminut hovioikeuden esittelijä Henna Erkkilä. Ratkaisu on yksimielinen.

Lisätiedot: Vastaamo-kanslia, helsinki.ho.kanslia6(a)oikeus.fi tai puh. 029 56 40777.

Hovioikeuden tuomio on asianomistajien henkilöllisyyksiä lukuun ottamatta julkinen.

Julkaisuvapaa torstai 26.2.2026 kello 10.00.