HelHO:2026:1
Hovioikeuden käsiteltävänä oli rikosasia, jossa oli muun ohella kysymys yhdistyslain 62 §:n rangaistussäännöksen tulkinnasta. Hovioikeus katsoi, että rangaistavaa oli sen yhdistyksen toiminnan jatkaminen, joka oli lakkautettu. Koska rangaistussäännöksellä puututaan yhdistymisvapautta ja sananvapautta koskeviin perusoikeuksiin, hovioikeus katsoi tämän puoltavan rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen ohella kyseisen säännöksen tarkkarajaista tulkintaa.
Tuomiossaan hovioikeus katsoi, että rekisteröimättömän yhdistyksen toiminnan tosiasiallinen jatkaminen toisen rekisteröimättömän yhdistyksen nimissä voidaan katsoa laittoman yhdistystoiminnan harjoittamiseksi. Tällöin yhdistysten toiminnan tuli kuitenkin olla olennaisesti samankaltaista. Koska tämä oli [hovioikeudessa] jäänyt näyttämättä, hovioikeus, toisin kuin käräjäoikeus, hylkäsi syytteet laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta.
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 30.12.2022
Asia R 21/5462
Syyttäjän rangaistusvaatimukset
1. Laittoman yhdistystoiminnan harjoittaminen
Yhdistyslaki 62 § 1
Rikoslaki 5 luku 3 §
20.04.2019–04.10.2020 Helsinki
A, B, C, D ja E ovat yhdessä ja yksissä tuumin yhdistyslain 45 § 1 momentin vastaisesti jatkaneet 28.3.2019 väliaikaiseen toimintakieltoon määrätyn ja 22.9.2020 lainvoimaisesti lakkautetuksi julistetun rekisteröimättömän yhdistyksen eli Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen toimintaa.
Vastaajat ovat nimellisesti edustaneet Kohti Vapautta!-liikettä, mutta tosiasiassa sen toiminnassa on ollut kysymys Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) toiminnan välittömästä jatkamisesta. Vastaajat ovat järjestäneet ja osallistuneet julkisiin mielenilmauksiin ja katuaktivismiin eri puolilla maata. Tässä toiminnassa he ovat pitäneet puheita, puhuttaneet ihmisiä kadulla ja jakaneet ihmisille yhdistyksen tarkoitukseen ja tavoitteisiin liittyvää materiaalia.
20.4.2019 A ja C ovat yhdessä muutaman muun henkilön kanssa osallistuneet Kohti Vapautta!-mielenosoitukseen Helsingissä. A ja C ovat jakaneet Kohti Vapautta!-toimintaan ja tavoitteisiin liittyviä lentolehtisiä (Kansa kaduille - Petturit vastuuseen) ja puhuttaneet ihmisiä.
25.5.2019 A, C ja E ovat yhdessä muutaman muun henkilön kanssa jakaneet Kohti Vapautta!-toimintaan ja tavoitteisiin liittyviä lentolehtisiä (Kansa kaduille - Petturit vastuuseen) ja puhuttaneet ihmisiä Tampereen keskustorilla.
30.6.2019 A, B, D sekä kaksi muuta henkilöä ovat jakaneet Kohti vapautta!-toimintaan liittyviä lentolehtisiä ja puhuttaneet ihmisiä Turun keskiaikamarkkinoilla.
14.7.2019 A, B, C, D ja E ovat yhdessä muutamien muiden henkilöiden kanssa osallistuneet Kohti vapautta-mielenosoitukseen Porissa. Heistä A, B, D ja E ovat kannatelleet Kohti Vapautta-toimintaan liittyvää lippua tai banderollia; B, C ja E ovat jakaneet Kohti Vapautta-toimintaan liittyviä lentolehtisiä ja D on pitänyt aatteellisen puheen.
27.7.2019 A, B ja C ovat yhdessä muutamien muiden henkilöiden kanssa osallistuneet Kohti Vapautta!-mielenosoitukseen Kotkan Meripäivillä. Heistä B on kannatellut Kohti vapautta-toimintaan liittyvää lippua tai banderollia ja A ja C ovat yhdessä muutaman muun henkilön jakaneet Kohti Vapautta!-toimintaan liittyviä lentolehtisiä.
18.8.2019 A, B, C, D sekä E ovat yhdessä muutamien muiden henkilöiden kanssa osallistuneet Kohti Vapautta!-liikkeen edustajina ns. Turun puukotuksen muistotapahtumaan ja kulkueeseen Turussa.
9.11.2019 B ja D ovat yhdessä muutamien muiden henkilöiden kanssa osallistuneet Kohti vapautta-mielenosoituksiin Helsingissä ensin Narinkkatorilla ja sitten Keskuskadulla. Heistä ainakin B ja D ovat kannatelleet Kohti vapautta-toimintaan liittyvää lippua tai banderollia. Tilaisuudessa on jaettu tulevan itsenäisyyspäivän marssin mainoksia.
30.11.2019 B, C, D ja E ovat yhdessä muiden henkilöiden kanssa osallistuneet Kohti Vapautta!-mielenilmaukseen Helsingissä Mannerheimin patsaan edustalla. D on kannatellut kovaäänistä toisen henkilön pitäessä Kohti Vapautta!-liikkeen ideologiaan liittyvän puheen.
6.12.2019 E on yhdessä muiden henkilöiden kanssa osallistunut Kohti vapautta-mielenosoitukseen Helsingissä. E on kannatellut Kohti Vapautta!-liikkeen lippua kulkueessa.
26.1.2020 B, C, D sekä E ovat yhdessä muutamien muiden henkilöiden kanssa osallistuneet Kohti vapautta-mielenosoitukseen Tampereen keskustassa. B on kannatellut Kohti Vapautta! -banderollia, ja B, C, D ja E ovat jakaneet 75 VUOTTA - EMME UNOHDA -lentolehtisiä. Mielenilmauksen yhteydessä on poltettu Israelin lippu.
20.2.2020 C on järjestänyt mielenilmauksen valtatie 5:n ylikulkusillalla Joroisissa. C on kannatellut sillalla Suomen lippua ja kylttiä, jossa on mainostettu Kohti Vapautta!-liikkeen kohtivapautta.com-sivustoa. Sivustolla on julkaistu PVL:n tarkoituksen ja tavoitteiden mukaista materiaalia.
14.3.2020 D, C, E ja B ovat yhdessä muutaman muun henkilön kanssa osallistuneet mielenilmaukseen Jyväskylän keskustassa Kauppakadulla. D on osallistunut tummaihoiseksi naamioituneena ja C ja E ovat jakaneet ohikulkijoille Elintasopakolainen - Ympäristörikollinen - lentolehtisiä ja puhuttaneet ihmisiä. B on ollut tapahtumassa läsnä.
4.10.2020 D on osallistunut yhdessä muutaman muun henkilön kanssa mielenosoitukseen Tampereen keskustorilla. Mielenosoituksessa on kannateltu banderollia ja lippuja ja jaettu lentolehtisiä. D on johtanut poistumismarssia ja antanut käyttäytymisohjeita osallistujille.
---
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Tuomion perustelut
---
Syyttäjän kirjallisella todistelulla asiassa on tullut näytetyksi, että joku tai jotkut ovat organisoineet Kohti vapautta -nimisen kansanliikkeen, joka on jakanut tietoa toiminnastaan kohtivapautta.com -sivustolla. KV-liike on lisäksi jakanut videoita toiminnastaan VK.com -sivustolla Kohti Vapautta! -tunnuksella. Liike on värvännyt jäseniä ja järjestänyt tapahtumia, joissa liikkeen jäsenet ovat levittäneet liikkeen ideologiaa muille. Liikkeellä on ollut oma tunnus. Liikkeen toimintaan on ainakin jossain määrin kuulunut myös kamppailulajien harjoittelu. Liikkeen oman ilmoituksen mukaan se on järjestänyt myös sisäistä koulutusta.
Syytteen puolesta puhuu se, että KV-liikkeen kuvaukset omasta aatemaailmastaan ja tavoitteistaan vastaavat pitkälle PVL:n vastaavia kuvauksia. Molempien toiminnassa on levitetty avoimen ulkomaalais- ja juutalaisvihamielisiä informaatiota. Molemmat liikkeet ovat avoimesti kannattaneet kansallissosialismia ja ilmoittaneet toimintansa tavoitteeksi kansallissosialistisen yhteiskuntajärjestyksen. KV-liikkeellä ei ole ollut muuta toimintaa kuin kansallissosialistisen ja ulkomaalaisvihamielisen aatemaailman levittäminen.
Syytteen puolesta puhuu myös se, että Kohti vapautta -liikkeen järjestelmällinen toiminta on alkanut vasta sen jälkeen, kun PVL on määrätty väliaikaiseen toimintakieltoon keväällä 2019. Liikkeen käyttämät liput ovat muistuttaneet visuaaliselta ilmeeltään PVL:n käyttämiä lippuja.
Syytettä vastaan puhuu se, että KV:n toiminnassa ei ole suoraan kehotettu väkivaltaan, eikä asiassa ole esitetty näyttöä siitä, että KV:n jäsenet olisivat syyllistyneet liikkeen toiminnassa väkivaltaan PVL:n jäsenten tavoin. KV:n toiminnassa on kuitenkin viitattu kamppailuun, taisteluun, taisteluhenkeen, vallankumoukseen ja kehotettu kansaa kadulle. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä siksi, että KV-liikkeen toimintaan on kuulunut kamppailulajien harjoittelu. KV-liikkeen toiminnassa on lisäksi viitattu vallankumoukseen ja käytetty taistelun, kamppailun ja tekoihin ryhtymisen kaltaisia ilmauksia, jotka viittaavat ulkoparlamentaariseen vaikuttamiseen väkivallan keinoin.
Syytettä vastaan puhuu se, että KV-liikkeen tapahtumissa on käytetty myös punamustia t-paitoja eikä suurimmalla osalla osallistujista ole ollut liikkeen tapahtumissa yllään minkään liikkeen tunnuksia. Tapahtumiin on osallistunut myös Soldiers of Odin -ryhmän tunnuksiin pukeutuneita henkiöitä. KV:n toiminnassa ei ole ollut mukana PVL:n johtohenkilöitä. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, kuinka suuri osuus KV:n toimintaan osallistuneista henkilöistä on ollut mukana myös PVL:n toiminnassa. Asiassa ei myöskään ole esitetty näyttöä siitä, kuka KV-liikettä on johtanut eikä siten myöskään siitä, mikä liikkeen johdon yhteys PVL:ään on ollut. KV on itse kertonut irtautuvansa PVL:n toiminnasta.
Arvioitaessa edellä mainittuja seikkoja käräjäoikeus antaa eniten merkitystä Kohti vapautta -liikkeen ulospäin näkyneen toiminnan ja ideologian samankaltaisuudelle sekä toiminnan jatkumisen ajalliselle yhteydelle Pohjoisen Vastarintaliikkeen kieltämisen kanssa. Käräjäoikeus katsoo, että Kohti vapautta -liikkeen toiminta on tosiasiassa ollut kielletyn Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen toiminnan jatkamista.
---
Käräjäoikeus on edellä katsonut, että KV-liikkeen toiminnassa on tosiasiassa ollut kysymys PVL:n toiminnan jatkamisesta. KV-liikkeen tilaisuuksiin on sinänsä ollut mahdollista osallistua myös syyllistymättä laittoman yhdistystoiminnan harjoittamiseen. Rangaistavaa KV-liikkeen tilaisuuksiin osallistuminen ja liikkeen ideologian levittäminen on vain, jos tällainen toiminta voidaan rinnastaa lain 62 §:n 1 momentissa kuvattuihin yksilöityihin tekotapoihin.
Käräjäoikeus katsoo, että yhdistyksen toiminnan jatkaminen toisella nimellä voidaan rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen estämättä rinnastaa yhdistyslain 62 §:n 1momentissa lueteltuihin yksilöityihin tekotapoihin. Kysymys on siten yhdistyksen toiminnan jatkamista pykälän tarkoittamalla ”muulla sellaisella tavalla”.
---
Käräjäoikeus katsoo, että jo KV-liikkeen tapahtumaan osallistuminen tietoisena siitä, että kyse on kielletyn PVL:n toiminnan jatkamisesta, on lainvastaisen yhdistystoiminnan harjoittamista. Tämän vuoksi kussakin osateossa kuvatun menettelyn rangaistavuuden kannalta merkitystä ei ole sillä, miten kukin vastaaja on kuhunkin tilaisuuteen osallistunut. Vastaajat ovat osallistumalla KV-liikkeen järjestämiin tapahtumiin syyllistyneet laittoman yhdistystoiminnan harjoittamiseen.
---
Edellä mainituin perustein käräjäoikeus katsoo, että A, B, C ja E ovat syyllistyneet kohdassa 1 laittoman yhdistystoiminnan harjoittamiseen.
Syyte kohdassa 1 D:hen kohdistettuna hylätään vanhentuneena.
---
Asian ovat käräjäoikeudessa ratkaisseet käräjätuomari Kalle Mäenpää ja käräjätuomari Laura Kallioinen.
HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 29.1.2026
Asian käsittely hovioikeudessa
Syyttäjälle, B:lle ja C:lle on myönnetty jatkokäsittelylupa. B ja C ovat muun ohella vaatineet syytteiden hylkäämistä kohdassa 1, ja syyttäjä on vastauksessaan vaatinut B:n ja C:n valitusten hylkäämistä.
---
Hovioikeuden ratkaisu
---
Pääasiaratkaisu
Syyksilukeminen, syytekohta 1
---
Korkein oikeus on PVL:n lakkauttamista koskevassa ratkaisussaan KKO 2020:68 katsonut, että PVL:n toimintaa on pidettävä lainvastaisena ja että kyseinen lainvastainen toiminta on ollut olennaista yhdistyslain 43 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla (kohdat 37–39).
Nyt käsiteltävänä olevassa kohdassa 1 on kysymys yhdistyslain 62 §:stä, jonka 1 momentin mukaan laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta tuomitaan se, joka yhdistyslain vastaisesti jatkaa lakkautetuksi julistetun tai väliaikaiseen toimintakieltoon määrätyn yhdistyksen toimintaa edustamalla yhdistystä tai toimimalla sen puolesta taikka ottamalla uusia jäseniä yhdistykseen tai toimeenpanemalla yhdistyksen kokouksen taikka muulla sellaisella tavalla.
Säännökseen sisältyvässä luettelossa mainitaan esimerkkejä siitä, mikä katsotaan toiminnan jatkamiseksi (HE 64/1988 vp s. 80). Hovioikeus toteaa, että säännös on pysynyt sisällöltään samana vuodesta 1919 alkaen. Saatavilla ei tämän vuoksi ole sellaisia lain esitöitä, joista ilmenisi lainsäätäjän tarkoitus sen osalta, millaiset seikat osoittavat säännöksessä tarkoitettua laittoman yhdistystoiminnan jatkamista.
Edelleen hovioikeus toteaa, ettei kyseisestä yhdistyslain rangaistussäännöksen soveltamisesta ole myöskään korkeimman oikeuden tai hovioikeuksien ratkaisukäytäntöä.
Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että rangaistavuus edellyttää konkreettista toimimista, joka osoittaa lakkautetun yhdistyksen toiminnan jatkamista. Rangaistavaa ei ole pelkästään kuuluminen lakkautettavaan yhdistykseen. Lisäksi rangaistavuuden edellytyksenä on, että asianomainen tiesi yhdistyksen julistamisesta lakkautetuksi tai määräämisestä väliaikaiseen toimintakieltoon. Rangaistavaa on lakkautetun yhdistyksen toiminnan jatkaminen lakkauttamiseen johtaneista syistä riippumatta. Muussa tapauksessa lakkauttaminen menettäisi suuren osan merkitystään. Nyt esillä oleva rangaistus ei koske lainkaan uuden yhdistyksen perustamista, jota on arvioitava erikseen sitä koskevien säännösten perusteella. (Halila ja Tarasti, Yhdistysoikeus 2024, s. 783.)
Hovioikeus katsoo, että yhdistyslain 62 §:n sanamuodon mukaan rangaistavaa on sen yhdistyksen toiminnan jatkaminen, joka on lakkautettu tai määrätty väliaikaiseen toimintakieltoon. Yhdistyslain 62 §:n rangaistussäännöksellä puututaan yhdistymisvapautta ja sananvapautta koskeviin perusoikeuksiin, mikä rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen ohella puoltaa kyseisen säännöksen tarkkarajaista tulkintaa.
Käsiteltävässä asiassa ei ole kysymys siitä, että PVL:n toiminnan jatkamiseksi olisi perustettu kokonaan uusi yhdistys, vaan syytteen mukaan jo olemassa olleen KV-liikkeen nimissä olisi tosiasiassa jatkettu PVL:n toimintaa.
Hovioikeus katsoo, että rekisteröimättömän yhdistyksen toiminnan tosiasiallinen jatkaminen toisen rekisteröimättömän yhdistyksen nimissä voidaan katsoa yhdistyslain 62 §:ssä tarkoitetuksi laittoman yhdistystoiminnan harjoittamiseksi. Tällöin yhdistysten toiminnan tulee kuitenkin olla olennaisesti samankaltaista.
---
PVL ja KV-liike eivät ole olleet rekisteröityjä yhdistyksiä. Kyseisten liikkeiden nimille ja erilaisille tunnuksille ei tämän vuoksi tule antaa arvioinnissa keskeistä merkitystä, vaan ratkaisevampaa on ajallinen yhteys ja toiminnan tosiasiallinen sisältö.
Asiassa on tullut selvitetyksi, että KV-liikkeen laajempi toiminta on alkanut samana vuonna, kun PVL:n toiminta kiellettiin. Tämä seikka puhuu sen puolesta, että KV-liikkeen toiminnassa on saattanut tosiasiallisesti olla kysymys PVL:n toiminnan jatkamisesta. Edellä todetusti KV-liikkeen toiminnan olisi täytynyt olla olennaisesti samankaltaista kuin PVL:n toiminnan, jotta kysymys voisi olla yhdistyslain 62 §:ssä tarkoitetusta lakkautetun yhdistyksen toiminnan jatkamisesta.
Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2020:68 todetulla tavalla PVL:n toiminnassa niin sanotulla rotuopilla on ollut keskeinen merkitys. Lisäksi PVL:n toiminta on ollut juutalaisvastaista, ja yksi PVL:n tavoitteista on ollut rajoittaa voimakkaasti seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. PVL:n tavoitteena on ollut pitkälti natsi-Saksassa vallinnutta kansallissosialismia vastaava valtiojärjestys, sekä luoda yhteiskunta, jossa tietty kansanryhmä on nostettu muiden yläpuolelle ja jossa rajoitetaan voimakkaasti useiden muiden tahojen perus- ja ihmisoikeuksia. Korkein oikeus on katsonut, että PVL:n tavoitteet ovat perustuslaissa ja rikoslaissa säädettyjen kansanvaltaisen yhteiskunnan perusteiden ja näiden säännösten ilmentämien tausta-arvojen vastaisia, sen kirjoitukset ovat kohdistuneet eri kansanryhmiin tavalla, joka on kriminalisoitu kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevassa tunnusmerkistössä ja sen toimintaan liittyvä väkivallan käyttö on lainvastaista.
KV-liike on ilmoittanut tavoitteekseen kansallissosialistisen isänmaan, massamaahanmuuton lopettamisen sekä taloudellisesti omavaraisen hallituksen ja rahajärjestelmän. KV-liikkeen toiminnassa on esitetty myös juutalaisvastaisia näkemyksiä ja syyllistytty rikoslain 11 luvun 10 §:ssä tarkoitettuihin kiihottamisrikoksiin.
Hovioikeus kuitenkin katsoo toisin kuin käräjäoikeus, että PVL:n ja KV-liikkeen kuvaukset tavoitteistaan ja toimintansa luonteesta eivät vastaa olennaisella tavalla toisiaan, vaan ne sisältävät ainoastaan samankaltaisia piirteitä. On yleisesti tunnettua, että Suomessa toimii muitakin yhteisöjä, joilla on samankaltaisia tavoitteita ja samankaltaista toimintaa kuin PVL:llä ja KV-liikkeellä.
Vaikka KV-liikkeen toiminnassa on viitattu kamppailuun, taisteluun, taisteluhenkeen, vallankumoukseen ja kehotettu kansaa kaduille, kyseiset seikat ilmentävät lähinnä KV-liikkeen aatemaailmaa ja ideologiaa, eivätkä väkivaltaisuutta siinä merkityksessä kuin korkein oikeus on katsonut liittyneen PVL:n toimintaan väkivallan hyväksymisen ja rikosten tekemisen muodossa. Eräät PVL:n toiminnassa mukana olleet henkilöt olivat tehneet rikostuomioihin johtaneita väkivaltatekoja. Esitetyn näytön perusteella KV-liikkeen toiminta ei ole ollut väkivaltaista, eivätkä KV-liikkeen kamppailu- tai itsepuolustusharjoitukset osoita ilmeistä väkivaltaan kehottamista tai väkivallan hyväksymistä sellaisella tavalla kuin PVL:n toiminnassa on korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan katsottu tapahtuneen.
Yhdistystoiminta koostuu yhdistyksen organisaatiosta, yhdistyksen toteuttamasta tarkoituksesta sekä niistä henkilöistä, jotka yhdistyksessä toimivat. Hovioikeus katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että KV-liikkeen toiminta on ollut selkeästi pienimuotoisempaa ja vähemmän organisoitua kuin PVL:n toiminta. Asiassa on jäänyt selvittämättä, että kohdan 1 vastaajat olisivat olleet aktiivisesti mukana PVL:n toiminnassa, tai että KV-liikkeen toiminnassa olisi ollut mukana PVL:n johtohenkilöitä tai jäseniä taikka niitä henkilöitä, jotka ovat olleet vastaajina PVL:n lakkauttamista koskevassa oikeudenkäynnissä. KV-liikkeellä ei ole osoitettu olleen sen toimintaa ohjannutta organisaatiota tai jäseniä velvoittavia sääntöjä toisin kuin PVL:llä. PVL:n toiminta on näyttäytynyt vakavasti otettavana pyrkimyksenä yhteiskunnan muuttamiseen PVL:n ideologian mukaiseksi muun ohella vakavia rikoksia jäsenten toimesta tekemällä ja tällainen menettely hyväksymällä. KV-liikkeen toiminta sen sijaan on todistelun perusteella keskittynyt pienimuotoisten mielenosoitusten järjestämiseen ja liikkeen sanoman levittämiseen ihmisille julkisilla paikoilla puheita pitämällä, lentolehtisten ja mielenilmauksissa esillä olleiden kylttien ja banderollien avulla sekä jalkautumalla ihmisten joukkoon keskustelemaan kadulla. KV-liikkeen toiminnassa ei ole osoitettu tehdyn väkivaltarikoksia. PVL:n toimintaan on myös sisältynyt pohjoismainen ulottuvuus, jollaista KV-liikkeellä ei ole näytetty olleen.
Hovioikeus katsoo, että KV-liikkeen ja PVL:n toiminnan samankaltaisuutta osoittavat erityisesti seuraavat seikat. KV-liike on ollut ideologisilta näkemyksiltään samalla tavalla suuntautunut kuin PVL ja molempien liikkeiden toiminnassa on laadittu kirjoituksia, jotka ovat kohdistuneet eri kansanryhmiin tavalla, joka on kriminalisoitu kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevassa rikostunnusmerkistössä. Edellä todetulla tavoin KV-liikkeen laajamittaisempi toiminta on lisäksi alkanut samoihin aikoihin, kun PVL on lakkautettu. Asiassa esitetty todistelu ei kuitenkaan osoita näiden rekisteröimättömien yhdistysten toiminnan olennaista samankaltaisuutta yhdistysten organisaation, johtohenkilöiden, jäsenkunnan, toiminnan yksilöidyn laadun ja maantieteellisen ulottuvuuden osalta. Kokonaisarviointina hovioikeus katsoo, että PVL ja KV-liike eivät ole olleet olennaisesti samankaltaisia.
Edellä lausutuin perustein hovioikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että KV-liikkeen toiminnassa olisi tosiasiallisesti ollut kysymys PVL:n toiminnan jatkamisesta yhdistyslain 62 §:ssä tarkoitetuin tavoin. Syyte kohdassa 1 on näin ollen B:n ja C:n osalta hylättävä.
---
Asian ovat ratkaisseet:
Hovioikeudenneuvos Karita Lassila
Hovioikeudenneuvos Minna Ihonen (puheenjohtaja)
Asessori Annika Pasanen
Valmistelija:
Hovioikeuden esittelijä Heta Hovi
Ratkaisu on yksimielinen.
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 30.3.2026.