Hel­HO:2025:11

Suomeen oli tuotu 10 eri kerralla yhteensä noin 100 kilogrammaa amfetamiinia, 151.000 ekstaasitablettia, 16 kilogrammaa kokaiinia, 1.100.000 Ksalol-tablettia, 120 kilogrammaa marihuanaa ja 100 kilogrammaa hasista. A, C, D, E, F, H ja I olivat Suomessa ollessaan osallistuneet yhdessä rooliensa mukaisesti huumausaineiden vastaanottamiseen ja myyntiin. B ja G olivat osallistuneet maahantuontiin ja levitykseen pääosin Ruotsista käsin. J oli ottanut vastaan ja välittänyt huumausainekaupasta saatua rahaa noin 1.250.000 euroa ja K noin 650.000 euroa.

Hovioikeus katsoi, että huumausainekauppaan osallistuneet henkilöt olivat toimineet yhdessä osana huumausainerikosten laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Hovioikeus yksiköi rikokset maahantuontierittäin useiksi törkeiksi huumausainerikoksiksi, vaikka huumausaineita oli levitetty osin päällekkäin ja vastaajat olivat aloittaneet ja lopettaneet oman toimintansa eri aikoihin.

Hovioikeus tuomitsi useimmat törkeiden huumaisainerikosten vastaajista 13 vuoden enimmäisrangaistukseen. Hovioikeus ei alentanut käräjäoikeuden törkeästä rahanpesusta J:lle tuomitsemaa 5 vuoden vankeusrangaistusta tai K:lle tuomitsemaa 4 vuoden vankeusrangaistusta.

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 28.6.2024

Asia R 23/6863

Selostus asiasta

Syyttäjän vaatimukset

Syyttäjä oli vaatinut rangaistusta yhdessä tehdyistä törkeistä huumausainerikoksista siten, että

- syytekohdassa 1 maahan oli tuotu vähintään 31,2 kilogrammaa marihuanaa, joka oli kokonaisuudessaan levitetty (tekoaika 15.11.2022–2.2.2023);

- syytekohdassa 3 maahan oli tuotu vähintään 32,4 kilogrammaa amfetamiinia ja 59,8 kilogrammaa hasista, jotka oli kokonaisuudessaan levitetty (tekoaika 25.12.2022–2.3.2023);

- syytekohdassa 4 maahan oli tuotu noin 6 kilogrammaa kokaiinia, joka oli kokonaisuudessaan levitetty, ja 151.814 tablettia ekstaasia, josta oli levitetty 55.492 tablettia (tekoaika 15.1.–20.4.2023);

- syytekohdassa 5 maahan oli tuotu vähintään 36 kilogrammaa marihuanaa ja 45.285 tablettia alpratsolaamia sisältänyttä Ksalol-lääkevalmistetta, jotka oli kokonaisuudessaan levitetty (tekoaika 3.2.–25.3.2023);

- syytekohdassa 6 maahan oli tuotu vähintään 10 kilogrammaa kokaiinia, josta oli levitetty vähintään noin 6,25 kilogrammaa, vähintään 30 kilogrammaa amfetamiinia, josta oli levitetty ainakin noin 29,6 kilogrammaa, sekä vähintään 46,4 kilogrammaa hasista, josta oli levitetty vähintään 11,9 kilogrammaa (tekoaika 2.3.–20.4.2023);

- syytekohdassa 7 maahan oli tuotu noin 11,9 kilogrammaa marihuanaa, josta oli levitetty ainakin noin 9,38 kilogrammaa, ja 396.000 Ksalol-tablettia, jotka oli kokonaisuudessaan levitetty (tekoaika 24.3.–20.4.2023);

- syytekohdassa 8 maahan oli tuotu noin 33–35 kilogrammaa amfetamiinia, josta oli levitetty ainakin noin 9,7 kilogrammaa, ja 320.000 Ksalol-tablettia, jotka oli kokonaisuudessaan levitetty (tekoaika 31.3.–20.4.2023);

- syytekohdassa 9 maahan oli tuotu noin 176.685 Ksalol-tablettia, joista oli levitetty 142.500 tablettia (tekoaika 9.4.–20.4.2023);

- syytekohdassa 10 maahan oli tuotu ainakin noin 12 kilogrammaa marihuanaa, josta oli levitetty ainakin noin 10 kilogrammaa, ja 186.000 Ksalol-tablettia, joista oli levitetty 84.300 tablettia (tekoaika 16.4.–17.4.2023, hovioikeudessa tekoajan päättymispäiväksi on tarkistettu 20.4.2023); sekä

- syytekohdassa 11 maahan oli tuotu 31,49 kilogrammaa marihuanaa (tekoaika 19.4.–20.4.2023).

Syytteen mukaan kaikki huumausaineet oli tuotu Suomeen levitystarkoituksessa. Kaikissa kohdissa rikosten kohteena oli ollut suuri määrä huumausainetta, rikoksilla oli tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä, rikokset oli tehty osana rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun, huumausainerikosten laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa ja rikokset olivat olleet kokonaisuutena arvioiden törkeitä. Kohdissa 3, 4, 6 ja 8 rikoksen kohteena oli myös ollut erittäin vaarallinen huumausaine.

A oli vastaajana syytekohdissa 4 ja 6–10, B syytekohdissa 3, 7 ja 9–11, C syytekohdissa 3–11, D syytekohdissa 1, 3 ja 4, E syytekohdissa 1 ja 3–7, F syytekohdissa 1 ja 3–10, G syytekohdissa 3–11, H syytekohdissa 3–4 ja 6–11 sekä I syytekohdissa 4 ja 6–9. Mainitut vastaajat olivat toimineet yhdessä syytteessä tarkemmin kuvatuin tavoin, ja he olivat toimineet osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.

Syyttäjä oli vaatinut rangaistusta J:lle ensisijaisesti törkeästä huumausainerikoksesta 5.2.–26.7.2023. J oli ottanut vastaan ja välittänyt eteenpäin huumausainekaupoista peräisin olevia varoja yhteensä noin 1.450.505 euroa, joilla oli ainakin osittain rahoitettu syytekohtien 6–11 huumausaine-eriä. J oli myös edesauttanut syytekohdissa 3–5 tarkoitettujen huumausaine-erien myyntiä tai muuta levittämistä siltä osin, kuin niitä oli levitetty 5.2.2023 eteenpäin. Toissijaisesti syyttäjä oli vaatinut J:lle rangaistusta avunannosta törkeään huumausainerikokseen ja viimesijaisesti törkeästä rahanpesusta.

Syyttäjä oli vaatinut rangaistusta K:lle ensisijaisesti törkeästä huumausainerikoksesta 21.2.–1.8.2023. K oli ottanut vastaan huumausainekaupoista peräisin olevia varoja yhteensä noin 769.865 euroa (hovioikeudessa määrä on tarkistettu 769.685 euroksi) ja välittänyt niistä eteenpäin noin 650.000 euroa, joilla oli ainakin osittain rahoitettu syytekohtien 6–11 huumausaine-eriä. K oli myös edesauttanut syytekohdissa 4–5 tarkoitettujen huumausaine-erien myyntiä tai muuta levittämistä siltä osin, kuin niitä oli levitetty 21.2.2023 eteenpäin. Toissijaisesti syyttäjä oli vaatinut rangaistusta K:lle avunannosta törkeään huumausainerikokseen ja viimesijaisesti törkeästä rahanpesusta.

Lisäksi syyttäjä on muun muassa vaatinut, että syytekohdissa 1 ja 3–11 vastaajat velvoitetaan menettämään valtiolle yhteisvastuullisesti koko rikoksen tuottama taloudellinen hyöty. Syyttäjä on vaatinut, että J tuomitaan menettämään valtiolle rikoksen tuottamana hyötynä tämän saaman palkkion yhteismäärä 7.000 euroa ja K 8.000 euroa.

Syyksilukeminen

Käräjäoikeus luki A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle, G:lle, H:lle ja I:lle syyksi syytteen mukaisen menettelyn muuten, paitsi kohdassa 1 marihuanan määrä oli 28 kilogrammaa, kohdassa 3 C:n osallisuus ja kohdassa 7 I:n osallisuus huumausainemääriin oli hieman syytteessä kuvattua vähäisempää sekä kohdassa 11 syyte hylättiin B:n ja G:n osalta.

Käräjäoikeus tuomitsi J:n ja K:n törkeästä rahanpesusta viimesijaisen syytekohdan mukaisesti.

Yksiköinti

Käräjäoikeus katsoi, että kukin vastaaja oli syyllistynyt syyksi luetulla menettelyllään vain yhteen törkeään huumausainerikokseen. Käräjäoikeus perusteli ratkaisua seuraavasti:

”Voimassa olevaan lakiin ei sisälly säännöstä, joka koskisi yksittäisten tekojen katsomista yhdeksi tai useammaksi rikokseksi (HE 40/1990 vp s. 16). Oikeuskäytännössä arvioinnin lähtökohdaksi on otettu lain esitöissä mainitun mukaisesti niin sanottu luonnollinen katsantokanta (LaVM 15/1990 vp s. 3). Tekojen ykseyden arvioinnissa on tällöin kiinnitetty huomiota erityisesti tekojen ajalliseen ulottuvuuteen sekä siihen, onko kysymys ollut yhtenäisestä toiminnasta vai selvästi erillisistä teoista. Rikostunnusmerkistöjen muotoilu, niiden tavoitteet ja niillä suojattavat oikeushyvät, asianomistajien lukumäärä sekä tekojen motivaatioperusta vaikuttavat siihen, pidetäänkö tekoja yhtenä vai useampana rikoksena (KKO 2023:12 kohta 4 ja KKO 2022:2 kohta 11 ja siinä viitatut ratkaisut). Oikeuskirjallisuudessa on lisäksi todettu, että luonnollisen katsantokannan vaatimukset vaihtelevat tunnusmerkistöittäin (Siro: Huumausainerikokset 2017, s. 213).

Rikoslain 50 luvun esitöiden (HE 180/1992 vp s. 22) mukaan samaan huumausaine-erään kohdistuvia huumausainerikoksia on pidettävä vain yhtenä huumausainerikoksena. Tällöin ei ole merkitystä usean tekotavan täyttymisellä. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 1997:117 katsonut laajamittaiselle huumausainerikollisuudelle olevan tyypillistä, että rikollinen toiminta ilmenee toisaalta tiettynä ajanjaksona toistuvina yksittäisinä tekoina ja toisaalta samanaikaisesti jatkuvana organisoituna toimintana. Rikoksentekijä syyllistyy usein käytännössä useaan samaan erään kohdistuvaan huumausainerikokseen esimerkiksi tuomalla ainetta maahan, levittämällä sitä ja käyttämällä itse siitä osan. Tällaisessa tapauksessa tekoa on korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun mukaan pidettävä vain yhtenä huumausainerikoksena. Tähän johtopäätökseen voitiin tulla korkeimman oikeuden mukaan yleisten rikoksen yhtymistä koskevien periaatteiden perusteella, koska huumausaine-erä on tekijä, joka yhdistää siihen liittyvät teot jatkuvaksi toiminnaksi ja yhdeksi kokonaisuudeksi. Ajattelutapa sopii myös laajamittaiseen huumausainerikollisuuteen, jos eri tekojen yhteenkuuluvuus on onnistuttu selvittämään.

Huumausaine-erällä tarkoitetaan sitä määrää huumausainetta, jota tekijä on kulloisessakin tapauksessa tosiasiassa käsitellyt yhtenä kokonaisuutena ja mieltänyt yhdeksi. Huumausaineiden kuulumista samaan huumausaine-erään arvioidaan tekijän näkökulmasta. Huumausaine-erään voi kuulua useita erilaisia huumausaineita. (Siro: Huumausainerikokset 2017, s. 214)

Edellä mainitusta ”yksi huumausaine-erä, yksi rikos -periaatteesta” ei kuitenkaan voi tehdä sellaista vastakohtaispäätelmää, että eri huumausaine-eriin kohdistuvat teot olisivat aina eri rikoksia. Joissakin tilanteissa yleiset rikosten yksiköintiperiaatteet saattavat johtaa siihen, että usean huumausaine-erän käsittelyn katsotaan muodostavan vain yhden huumausainerikoksen. Harkinta on tapauskohtaista, ja siinä voidaan kiinnittää huomiota erityisesti eri huumausaine-eriin liittyvän toiminnan ajalliseen ja paikalliseen jatkuvuuteen sekä tekijän tahdonmuodostukseen. Arvioinnissa voi vaikuttaa myös esimerkiksi myyjien tai ostajien määrä, huumausaineen käyttötarkoitus, onko huumausaine ollut luovuttajan hallussa yhdellä kertaa vai onko luovutetut erät hankittu erikseen ja onko luovutustapahtumia ollut yksi vai useita. Yksiköintiin voi vaikuttaa myös se, että esitutkinnassa tarkat tekoajat ovat jääneet selvittämättä, jolloin useat eri huumausaine-eriin kohdistuneet teot yksiköidään samaksi teoksi laajalla tekoajalla. Toiminta on voinut olla myös niin laajamittaista, että tilauksia, maahantuonteja ja levityksiä ei saada kohdistettua yksittäisiin huumausaine-eriin, jolloin koko kokonaisuus yksiköidään yhdeksi teoksi (ks. Siro: Huumausainerikokset 2017, s. 214–215 ja Koponen: Yksi vai useita rikoksia – rikosten yhtymisestä, Defensor Legis N:o 4/2015, s. 616–625).

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2015:18 katsonut, että kun vastaaja oli luovuttanut yhdelle henkilölle samaa huumausainetta toistuvasti noin 10 kuukauden ajan, menettelyä oli perusteltua pitää yhtenä rikoksena huomioon ottaen osatekojen ajallinen ulottuvuus, toiminnan jatkuva luonne sekä tekojen yhteinen ja samanlaisena jatkunut motivaatioperusta. Edelleen korkein oikeus katsoi, että vaikka huumausaineen ostaminen erosi huumausainerikoksen tekomuotona huumausaineen myynnistä, välittämisestä ja muusta luovuttamisesta, vastaajan tekemiä amfetamiinin ostoja samalta henkilöltä, jolle hän oli edellä mainitulla tavalla luovuttanut huumausaineita, ei ollut perusteltua pelkästään tekomuotojen eron vuoksi arvioida luovuttamisiin nähden eri rikokseksi. Vastaajan katsottiin siten syyllistyneen menettelyllään yhteen huumausainerikokseen. (Kohdat 6–8.)

Käräjäoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä huumausainerikosten yksiköintiä koskeva tulkinta on vakiintunut siten, että pääsääntöisesti yhtä huumausaine-erää koskevat teot katsotaan yhdeksi huumausainerikokseksi. Tämä on ollut edellä mainituin tavoin lain esitöissä lausutulla tavalla lain tarkoituskin. Huumausaine-erän on katsottu olevan tekijän, joka yhdistää siihen liittyvät teot jatkuvaksi toiminnaksi ja yhdeksi kokonaisuudeksi. Syyttäjä on katsonut, että tässäkin asiassa vastaajien syyksi luettuja tekoja on perusteltua arvioida useampana rikoksena. Syytteen mukaan jokainen huumausaineiden maahantuontierä muodostaa oman rikoksensa.

Tässä asiassa on kyse kymmenestä huumausaineiden maahantuontierästä. Kaikki huumausaine-erät ovat tulleet Suomeen Ruotsista. Ensimmäinen huumausaine-erä on saapunut maahan 24.11.2022 postitse. Tämän jälkeen Suomeen on saapunut maahantuontierät rekka-autolla Ruotsista Tornion kautta 25.12.2022, 15.1.2023, 3.2.2023, 2.3.2023, 24.3.2023, 31.3.2023, 9.4.2023, 16.4.2023 ja 19.4.2023. Kaikki huumausaine-erät on siten toimitettu Suomeen alle viiden kuukauden aikana. Tekojen ajallinen ja paikallinen yhteys puhuu sen puolesta, että kyse on yhdestä rikoksesta.

Huumausaineet on tuotu maahan viimeisten yhdeksän maahantuontierän osalta samalla tavalla. Ainoastaan rekkaa kuljettanut henkilö on vaihtunut syytekohdassa 9. Huumausaineita on ollut vastaanottamassa kaksi tai kolme vastaajaa ja huumausaineet on tämän jälkeen kuljetettu johonkin vastaajien hallinnassa olleista useista huoneistoista pääkaupunkiseudulla, josta huumausaineet on levitetty eteenpäin. Syytekohdassa 3 huumausaine-erä on varastoitu ennen sen siirtämistä pääkaupunkiseudulle samaan kiinteistöön, johon kohdan 1 huumausaine-erä on toimitettu postitse. Tämäkin seikka puhuu sen puolesta, että myös ensimmäisessä huumausaine-erässä on kyse samasta kokonaisuudesta kuin myöhemmissä maahantuonneissa.

Käräjäoikeus toteaa, että kaikki huumausaine-erät on tuotu maahan saman huumausaineorganisaation toimesta ja huumausaine-erät 3–11 käytännössä täysin samalla tavoin hyvin lyhyen ajan kuluessa. Myös syytekohdassa 1 tarkoitettu huumausaine-erä kytkeytyy samaan toimintaan. Kaikki huumausaineet on levitetty tai pyritty levittämään samalla tavoin sen jälkeen, kun ne on siirretty pääkaupunkiseudulle. Joissain tapauksissa kyseistä huumausainelajia on ollut vielä ryhmittymän hallussa myymättä, kun samaa huumausainelajia on tullut lisää uudella maahantuontierällä. Esitetty todistelu kuitenkin viittaa vahvasti siihen, että tarkoitus on ollut, että huumausaineita tuodaan maahan sitä mukaa, kun aiemmin maahantuodut huumausaineet on saatu levitettyä. Eri syytekohtien tekoajat menevät toistensa kanssa päällekkäin, mikä puhuu osaltaan sen puolesta, että kyse on yhdestä teosta. Samat henkilöt ovat levittäneet samaan aikaan eri maahantuontieristä peräisin olleita huumausaineita, eivätkä he ole välttämättä tienneet, mistä erästä heidän levittämänsä huumausaineet ovat olleet peräisin. Huumausaineiden maahantuontiin ja levitykseen osallistuneiden vastaajien toiminnan on katsottava perustuneen yhteen rikoksentekopäätökseen.

Tässä asiassa syytteessä olevien henkilöiden ei ole väitettykään tehneen kyseisiä huumausainetilauksia. Kenelläkään vastaajista ei ole osoitettu olleen etukäteen tiedossa, kuinka paljon huumausaineita tai edes mitä huumausainelajia on kussakin maahantuontierässä ollut tulossa maahan. Huumausainetilaukset on tehnyt ja toimintaa organisoinut tuntemattomaksi jääneet tahot todennäköisesti Ruotsista käsin. Syytekohtien 1 ja 3–11 vastaajien tehtävänä on ollut ottaa vastaan ja levittää muiden maahan järjestämiä huumausaineita. Lisäksi heidän tehtävänään on ollut pitää toiminnasta kirjaa ja toimittaa saadut varat eteenpäin. Kyse on ollut enimmillään alle viiden kuukauden pituisesta toiminnasta ja suurimman osan vastaajien osalta vielä selvästi tätä lyhyemmästä ajanjaksosta.

Osa vastaajista ei ole ollut vastaanottamassa huumausaineita minkään maahantuontierän osalta, kun ne on tuotu maahan. Vastaajien osallistuessa oman roolinsa mukaisesti huumausaineiden levittämiseen ja niistä saatujen varojen eteenpäin toimittamiseen, ei heillä ole välttämättä ollut tietoa, mistä huumausaine-erästä heidän levittämänsä huumausaine on ollut peräisin. Tämä seikka on ollut vastaajien näkökulmasta epäolennaista. Vastaajien näkökulmasta arvioituna he ovat osallistuneet kaikkien tämän huumausaineorganisaation maahan tuomien huumausaineiden hallussapitoon ja levittämiseen. He eivät ole voineet vaikuttaa siihen, mitä huumausaineita ja kuinka paljon tuodaan maahan taikka siihen, milloin ja miten näitä huumausaineita tuodaan maahan.

Edellä mainittuja seikkoja arvioidessaan käräjäoikeus katsoo, että vastaajien syyksi luetut teot muodostavat yhden jatkuvan toiminnan, jota on perusteltua arvioida yhtenä rikoksena.

[…]

Rikosten kohteena on ollut suuri määrä huumausainetta, niillä on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä ja rikokset on tehty […] osana rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun, huumausainerikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa ja rikoksia on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeinä. Näillä perusteilla syytekohdissa 1 ja 3–11 [mainittujen vastaajien] on katsottava syyllistyneen jokaisen yhteen törkeään huumausainerikokseen.”

Rikoksen tekemisestä osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa

Käräjäoikeus sovelsi rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista koventamisperustetta mitatessaan rangaistusta A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle, G:lle, H:lle ja I:lle seuraavin perusteluin:

”Asiassa esitetyn todistelun perusteella A, B, C, D, E, F, G, H ja I […] ovat kuuluneet samoihin viestiryhmiin sekä liikkuneet ryhmittymän hallussa olleissa asunnoissa, joista käsin maahantuotuja huumausaineita on levitetty eteenpäin. Kaikki vastaajat ovat tehneet toimia huumausaineiden levittämiseksi. Edellä lausutuin tavoin vastaajien ei ole näytetty tilanneen huumausaineita maahan, vaan heidän tehtävänään on näytetty olleen huumausaineiden vastaanotto ja levittäminen sekä niistä saatujen varojen toimittaminen eteenpäin.

Asiassa on esitetty kirjallisena todisteena Ruotsin poliisin laatima lausunto B:n, D:n, E:n ja G:n kuulumisesta Dödspatrullen-nimiseen ryhmään. Lausunnossa on käsitelty myös Dödspatrullenin toimintaa ja huumausaineista käytettyjä eri termejä. Lisäksi todistajana on kuultu lausunnon laatinutta ylikonstaapeli, tarkkailujohtaja X:ä.

Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden on tullut näytetyksi, että kyse on ollut poikkeuksellisen järjestäytyneestä toiminnasta, jonka tarkoituksena on ollut tuoda Ruotsista Suomeen merkittävä määrä erilaisia huumausaineita ja saada tällä tavoin merkittävää taloudellista hyötyä. Järjestäytymisestä kertoo osaltaan, että maahantuodut huumausaineet on toimitettu pääkaupunkiseudulla sijannaisiin eri asuntoihin, joita ryhmän hallinnassa on ollut useita. Lisäksi huumausaineiden määristä ja levittämisistä on pidetty kirjaa, ja huumausainekaupasta saatujen rahojen eteenpäin toimittamisesta ovat vastanneet eri henkilöt kuin huumausaineiden eteenpäin levittämisestä. Mainituilla perusteilla toimintaa on pidettävä järjestäytyneenä ja toiminnan ilmeisenä tarkoituksena on ollut yhteistuumin tuoda maahan ja levittää huumausaineita ja näin saavuttaa taloudellista hyötyä. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että kyse on ollut rikoslain 6 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla järjestäytyneestä rikollisryhmästä.

Huumausaineiden kuljettamisesta ainoastaan vastannut Y ei ole esitetyn näytön perusteella tiennyt ryhmän toiminnasta muuta kuin oman osuutensa. Ottaen huomioon hänen kuriirin roolinsa vähäisyys käräjäoikeus katsoo, ettei hänen voida katsoa tehneen rikoksia osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.

Rahojen vastaanottamiseen ja eteenpäin toimittamiseen ainoastaan osallistuneet J […] ja K […] eivät ole myöskään esitetyn näytön perusteella tienneet ryhmän toiminnasta muuta kuin oman osuutensa. Heitä ei edellä lausutuin tavoin ole tuomittu osallisuudesta huumausainerikoksiin, vaan heidän on katsottu syyllistyneen törkeään rahanpesuun. Näillä perusteilla heidän ei myöskään voida katsoa tehneen rikoksia osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.

A, B, C, D, E, F, G, H ja I ovat kaikki edellä lausutuin tavoin osallistuneet huumausaineiden maahantuontiin ja levittämiseen. Heidän on katsottava tahallaan osallistuneen kysymyksessä olevan järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan ja heidän on siten katsottava tehneen rikokset osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Tämä seikka on otettava huomioon rangaistusta koventavana perusteena heille rangaistusta mitattaessa.”

Rangaistuksen mittaaminen

Käräjäoikeus perusteli rangaistuksen mittaamista seuraavasti: ”A, B, C, D, E, F, G, H ja I […] on katsottava tässä asiassa niin sanotuiksi päätekijöiksi. Heidän menettelynsä on edellä lausutuin tavoin arvioitu yhdeksi törkeäksi huumausainerikokseksi jokaisen kohdalla erikseen ja heistä jokaiselle on näin ollen määrättävä vähintään yhden ja enintään kymmenen vuoden vankeusrangaistus.

[…]

Tässä asiassa jokaisen maahantuontiin osallistuneen vastaajan syyksi on luettu valtavan suurien huumausainemäärien maahantuonti ja levittäminen. Oikeuskäytännössä vakiintuneiden rangaistustasojen mukaan rangaistusta määrättäessä heille olisi kaikille tuomittava maksimirangaistus pelkästään huumausaineiden laadun ja määrän mukaan arvioituna. Edellä selostetuin tavoin korkein oikeus on todennut, että huumausaineiden laadun ja määrän ei kuitenkaan pitäisi lähtökohtaisesti yksin johtaa rangaistusasteikon ylärajalla olevan rangaistuksen tuomitsemiseen.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen 2020:45 mukaan enimmäisrangaistuksen tai sitä lähellä olevan rangaistuksen tuomitsemisen perusteena tulee huumausaineen laadun ja suuren määrän lisäksi olla muitakin teon erityistä moitittavuutta tai tekijän suurta syyllisyyttä osoittavia seikkoja. Merkitystä voidaan antaa esimerkiksi seikoille, jotka liittyvät rikoksen erityiseen suunnitelmallisuuteen, organisoitumisen asteeseen, mahdollisuuteen määrätä huumausaineesta, tekijän osuuteen toiminnassa, toiminnan kestoon sekä levitystoiminnan laatuun ja laajuuteen. (Kohta 21.)

Käräjäoikeus toteaa, että [mainittujen] vastaajien […] on katsottu tehneen rikoksen osana tätä huumausaineiden maahantuontia ja levitystä varten järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Kyse on ollut poikkeuksellisen organisoidusta toiminnasta. Huumausaineiden hallussapitoa ja levitystä varten on hankittu useita asuntoja pääkaupunkiseudulta ja toimintaan on rekrytoitu ihmisiä erilaisiin rooleihin. Huumausaineita on tuotu maahan suuria määriä ja toistuvasti. Tarkoituksena on ollut levittää erittäin suuri määrä huumausainetta ja saada tästä toiminnasta erittäin merkittävää taloudellista hyötyä. Käräjäoikeus katsoo, että nämä seikat osoittavat tämän rikollisryhmän toimintaan osallistuneissa vastaajissa erityistä moitittavuutta. Yhdistettynä huumausaineiden laatuun ja määrään asiassa on perusteltua käyttää rikoslaissa säädettyä kymmenen vuoden enimmäisrangaistusta tai sitä lähellä olevia rangaistuksia huumausaineiden maahantuontiin ja levitykseen osallistuneiden vastaajien osalta.

D on syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen ajalla 15.11.2022-20.4.2023. Hän on ollut mukana aloittamassa toimintaa ja osallistunut huumausaineiden maahantuontiin ja levittämiseen kolmen ensimmäisen huumausaine-erän osalta. Hänen roolinsa on ollut merkittävä ja hänen on katsottu tehneen rikoksen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Hänen osallisuutensa ja hänen syykseen luettujen huumausaineiden laatu ja määrä huomioon ottaen hänet on tuomittava maksimirangaistukseen eli 10 vuoden vankeusrangaistukseen.

[…]

E on syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen ajalla 15.11.2022-20.4.2023. Hän on ollut mukana aloittamassa huumausaineiden maahantuontia tässä kokonaisuudessa ja hänen syykseen on luettu osallistuminen kuuden ensimmäisen huumausaine-erän maahantuontiin ja levittämiseen. Hänen roolinsa on ollut merkittävä ja hänen on katsottu tehneen rikoksen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. E:n rikosrekisteriotteelta ilmenee, että hän on syyllistynyt Ruotsissa huumausainerikoksiin useita kertoja aiemminkin, mikä seikka osoittaa hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan. Tämä seikka on otettava huomioon rangaistusta koventavana perusteena. Hänen osallisuutensa ja hänen syykseen luettujen huumausaineiden laatu ja määrä huomioon ottaen hänet on tuomittava maksimirangaistukseen eli 10 vuoden vankeusrangaistukseen.

F on syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen ajalla 15.11.2022-20.4.2023. Hän on ollut mukana aloittamassa huumausaineiden maahantuontia tässä kokonaisuudessa ja hänen syykseen on luettu osallistuminen yhdeksän ensimmäisen huumausaine-erän maahantuontiin ja levittämiseen. Hänen roolinsa on ollut merkittävä ja hänen on katsottu tehneen rikoksen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Hänen osallisuutensa ja hänen syykseen luettujen huumausaineiden laatu ja määrä huomioon ottaen hänet on tuomittava maksimirangaistukseen eli 10 vuoden vankeusrangaistukseen

G on syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen ajalla 25.12.2022-20.4.2023. Hänen syykseen on luettu osallistuminen kaikkien muiden paitsi ensimmäisen huumausaine-erän maahantuontiin ja levittämiseen. Hänen roolinsa on ollut merkittävä ja hänen on katsottu tehneen rikoksen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Hänen osallisuutensa ja hänen syykseen luettujen huumausaineiden laatu ja määrä huomioon ottaen hänet on tuomittava maksimirangaistukseen eli 10 vuoden vankeusrangaistukseen

H on syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen ajalla 25.12.2022-20.4.2023. Hänen syykseen on luettu osallistuminen kaikkien muiden paitsi ensimmäisen ja neljännen huumausaine-erän maahantuontiin ja levittämiseen. Hän on ollut ajamallaan taksilla ollut hakemassa maahantuontieriä rekka-autoista syytekohdissa 3, 4, 6, 7, 8, 9, 10 ja 11. Lisäksi hänen on näytetty osallistuneen huumausaineiden levittämiseen vähäisessä määrin. H:n ei ole näytetty kuuluneen Dödspatrullen-ryhmittymään. Esitetyn näytön perusteella hänet on rekrytoitu toimintaan Suomesta ja hänen pääasiallinen tehtävänsä on ollut kuljettaa huumausaineita […]. Hän on kuitenkin myös ollut huumausaineiden levitystä varten käytetyissä viestiryhmissä ja hänen on näytetty osallistuneen myös huumausaineiden levitykseen, joskin vähemmässä määrin kuin suurimman osan muiden huumausaineiden maahantuontiin osallistuneiden vastaajien. Asiassa esitetyn näytön perusteella H:n rooli ei ole ollut yhtä itsenäinen kuin esimerkiksi edellä käsiteltyjen D:n, E:n, F:n ja G:n. Hänen roolinsa on kuitenkin ollut merkittävä, ja hän on myös osallistunut huumausaineiden levitykseen. Hän on toistuvasti kahdeksan eri kertaa käynyt hakemassa erittäin suuria huumausaineiden maahantuontieriä ja kuljettanut ne ryhmittymän käytössä olleisiin huoneistoihin. Huumausaineiden määrän ja laadun ilmentämä teon vahingollisuus ja vaarallisuus sekä muun ohella tekojen toistuvuuden ilmentämä H:n syyllisyys huomioon ottaen käräjäoikeus katsoo oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi H:lle 9 vuoden vankeusrangaistuksen.

I on syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen ajalla 28.3.2023–12.4.2023. Esitetyn näytön perusteella hän on saapunut Suomeen 28.3.2023 osallistuakseen kysymyksessä olevaan rikolliseen hankkeeseen ja poistunut maasta 12.4.2023. Hän on ryhtynyt pitämään kirjaa huumausainekaupoista ja rahanluovutuksista sekä osallistunut itsekin huumausaineiden levittämiseen vähäisessä määrin. Hän on lisäksi ollut vastaanottamassa ja noutamassa kahta maahantuontierää. Käräjäoikeus toteaa, että I:n rooli on ollut merkittävä ja hän on ollut osallisena huomattavan suurien huumausaine-erien maahantuontiin ja levitykseen. Toisaalta hän on osallistunut kysymyksessä olevaan huumausaineiden maahantuontiin ja levitykseen lyhyehkön ajan ja huomattavasti lyhyemmän ajan kuin useimmat muut vastaajat tässä asiassa. Lisäksi I on toiminut ohjeistettuna. Näiden syiden vuoksi käräjäoikeus katsoo, että I:lle on oikeudenmukaista mitata hieman lievempi rangaistus kuin muille päätekijöille. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi I:lle 9 vuoden vankeusrangaistuksen.

B on syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen ajalla 25.12.2022–20.4.2023. B:n syyksi luettu menettely on tehty syytteessä mainituin tavoin ajalla 25.12.2022–2.3.2023, 24.3.–20.4.2023 ja 9.4.–20.4.2023. Asiassa ei ole ilmennyt hänen Suomeen matkustamiselleen mitään muuta syytä kuin osallistuminen kyseiseen huumausaineiden maahantuontia ja levitystä koskevaan kokonaisuuteen. Hänen on myös näytetty osallistuneen kolmen maahantuontierän osalta huumausaineiden maahantuontiin ja levittämiseen. Hänen osaltaan asiassa on kuitenkin esitetty huomattavasti vähemmän näyttöä niistä toimenpiteistä, joita hän on tehnyt osallistuakseen rikollisryhmän toimintaan. Esitetyn näytön perusteella hänen roolinsa on ollut merkittävästi vähäisempi kuin muiden päävastaajien. Huomioon on kuitenkin otettava, että B:nkin on edellä mainituin tavoin katsottu tehneen rikoksen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa, mikä on otettava rangaistusta koventavan perusteena huomioon myös hänen osaltaan. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi B:lle 6 vuoden vankeusrangaistuksen.

A on syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen ajalla 2.3.–20.4.2023. Hänen on katsottu osallistuneen huumausaineiden maahantuontiin ja levittämiseen yhteensä kuuden maahantuontierän osalta. Hänen on katsottu tehneen rikoksen muiden maahantuontiin osallistuneiden vastaajien tavoin osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Hänen roolinsa on ollut merkittävä erittäin suuren huumausainemäärän maahantuonnissa ja levittämisessä. Hänen osallisuutensa ja hänen syykseen luettujen huumausaineiden laatu ja määrä huomioon ottaen hänet on tuomittava maksimirangaistukseen eli 10 vuoden vankeusrangaistukseen.

C on syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen ajalla 4.2.2023–20.4.2023. Hänen tehtävänään on ollut pitää kirjaa huumausaineista, niiden levittämisestä ja niihin liittyvistä raha-asioista. Hän on myös osallistunut itse huumausaineiden levittämiseen, ja hän on ollut itse vastaanottamassa kolmea viimeistä maahantuontierää. Hänen on katsottu tehneen rikoksen muiden maahantuontiin osallistuneiden vastaajien tavoin osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Hänen roolinsa kirjanpitäjänä on ollut merkittävä erittäin suuren huumausainemäärän maahantuonnissa ja levittämisessä. Hänen osallisuutensa ja hänen syykseen luettujen huumausaineiden laatu ja määrä huomioon ottaen hänet on tuomittava maksimirangaistukseen eli 10 vuoden vankeusrangaistukseen.  

[…]

J:n syyksi on luettu törkeä rahanpesu. Hänen on katsottu vastaanottaneen käteisvaroja useita kymmeniä kertoja yhteensä lähes 1,5 miljoonaa euroa ja toimittaneen nämä varat eteenpäin. J:n rooli on ollut merkittävämpi kuin muiden rahoja tässä asiassa eteenpäin toimittaneiden […]. Ottaen huomioon toiminnan laajuuden ja J:n merkittävän roolin käräjäoikeus katsoo oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi J:lle 5 vuotta vankeutta.

K:n syyksi on luettu törkeä rahanpesu. Hänen on katsottu vastaanottaneen käteisvaroja yli kymmenellä eri kerralla noin 770.000 euroa ja toimittaneen näistä varoista eteenpäin ainakin noin 650.000 euroa. Hänen roolinsa on ollut jossain määrin vähäisempi kuin edellä käsitellyn J:n, mistä kertoo sekin seikka, että hän on saanut osan käteisvaroista nimenomaan J:ltä. […] Käräjäoikeus katsoo oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi K:lle 4 vuotta vankeutta.”

Menettämisseuraamukset

[…]

Asian ovat käräjäoikeudessa ratkaisseet käräjätuomarit Juha Hartikainen ja Toni Nieminen sekä lautamiehet.

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 23.12.2025

Asian käsittely hovioikeudessa

[…]

Hovioikeus on toimittanut pääkäsittelyn 3.2., 5.2., 7.2., 12.2., 13.2., 14.2., 17.2., 19.2., 24.2., 27.2., 30.4., 2.5., 12.5., 14.5., 19.5., 21.5., 27.5., 30.5., 6.6., 9.6., 11.6. ja 13.6.2025.

B, C, D, E, F ja G ovat pääkäsittelyssä vaatineet, että heitä koskenut todistelu, joka oli saatu haltuun matkapuhelimiin tehdyillä laite-etsinnöillä, on oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 25 §:n 3 momentin nojalla määrättävä hyödyntämiskieltoon. Hovioikeus on pääkäsittelyssä 3.2.2025 julistamallaan käsittelyratkaisulla päättänyt ratkaista todisteiden hyödynnettävyyttä koskevan vaatimuksen pääasiaratkaisun yhteydessä.

[…]

Valitukset

Syyttäjä on vaatinut, että A.n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n ja H:n syyksi luetut rikokset yksiköidään useiksi rikoksiksi syytteen mukaisesti. Syyttäjä on lisäksi vaatinut, että H:n rangaistusta korotetaan 10 vuodeksi vankeutta ja A.n, C:n, D:n, E:n, F:n ja G:n rangaistuksia 13 vuodeksi vankeutta.

[…]

A on vaatinut, että syyte kohdassa 1.4 (alakohdat 4 ja 6–10) ja muut vaatimukset hylätään ja toissijaisesti että rangaistusta alennetaan eikä koventamisperustetta sovelleta.

[…]

B on vaatinut, että syyte kohdassa 1.2 (alakohdat 3, 7, 9 ja 10), menettämisseuraamus ja kaikki muut vaatimukset hylätään ja toissijaisesti että rangaistusta ja menetettäväksi määrätyn hyödyn määrää joka tapauksessa alennetaan eikä koventamisperustetta sovelleta.

[…]

J on vaatinut kohdassa 13, että hänen katsotaan törkeän rahanpesun asemesta syyllistyneen enintään tuottamukselliseen rahanpesuun ja että rangaistusta ja menettämisseuraamuksen määrää joka tapauksessa alennetaan.

[…]

C on vaatinut, että syyte kohdassa 1.3 (alakohdat 3–11) hylätään C:n myöntämää enemmälti eikä hänen katsota toimineen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa, että koventamisperustetta ei sovelleta ja että rangaistusta ja menetettäväksi tuomitun rikoshyödyn määrää joka tapauksessa alennetaan.

[…]

D on vaatinut, että syyte kohdassa 1.1 (alakohdat 1, 3 ja 4) hylätään tai toissijaisesti, että syyksilukemista muutetaan niin, että hänen osuutensa tulee hylätä koskien teon suunnittelua, huumausaineen hankintaa, maahantuontia tai varsinaista myynti- tai levitystoimintaa, että hänen katsotaan törkeän huumausainerikoksen asemesta syyllistyneen korkeintaan avunantoon törkeään huumausainerikokseen, koventamisperuste poistetaan, rangaistusta joka tapauksessa alennetaan ja se lievennetään ehdolliseksi vankeudeksi sekä menetettäväksi tuomitun rikoshyödyn määrä poistetaan tai sitä alennetaan 2.000 euroon tai sitä joka tapauksessa kohtuullistetaan.

[…]

E on vaatinut, että syyte kohdassa 1.1 (alakohdat 1 ja 3–7) hylätään tai toissijaisesti rangaistusta joka tapauksessa alennetaan ja menetettäväksi määrätyn rikoshyödyn määrää kohtuullistetaan.

[…]

F on vaatinut, että syyte kohdassa 1.1 (alakohdat 1, 3–10) hylätään F:n myöntämää enemmälti, rangaistusta joka tapauksessa alennetaan ja korvausvaatimukset hylätään tai toissijaisesti niitä alennetaan.

[…]

G on vaatinut, että syyksilukemista kohdassa 1.2 (alakohdat 3–10) muutetaan niin, että hänen syykseen luetaan ajanjaksolla 15.1.2023–20.4.2023 suureen määrään erittäin vaarallista huumausainetta kohdistunut hallussapito ja levittäminen siten, että syytekohdissa 4–7 mainittujen huumausaineiden määrä on alhaisempi kuin mitä tuomiossa on katsottu hallussa pidetyn ja levitetyn ja syyte muilta osin hylätään. G on lisäksi vaatinut, että rangaistusta alennetaan eikä koventamisperustetta sovelleta, rikoshyötyä koskeva menettämisvaatimus hylätään ja takavarikoidut 4.000 euroa palautetaan G:lle. Häneltä takavarikoituja varoja ei tullut tuomita laajennettunakaan rikoshyötynä valtiolle.

[…]

H on vaatinut, että syyte kohdassa 1.2 (alakohdat 3–4 ja 6–11) hylätään, rikoshyötyä koskeva menettämisvaatimus hylätään tai toissijaisesti sen määrää alennetaan, H:lta takavarikoidut 1.150 euroa palautetaan hänelle ja rangaistusta joka tapauksessa alennetaan eikä koventamisperustetta sovelleta.

[…]

I on vaatinut, että syyksilukemista kohdassa 1.5 (alakohdat 4 ja 6–9) muutetaan siten, ettei hän ollut toiminut päätekijänä eikä tahallisuuden edellyttämin tavoin osallistunut järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan eikä tavoitellut huomattavaa taloudellista hyötyä. I on lisäksi vaatinut, että rangaistusta alennetaan ja lievennetään rikoslain 6 luvun 6 §:n 3 kohdan nojalla ja rikoshyödyn menettämisvaatimus hylätään 4.000 euroa ylittävin osin.

[…]

K on vaatinut, että syyte ja korvausvelvollisuus kohdassa 14 hylätään ja toissijaisesti että rangaistusta ja menetettäväksi tuomittua rikoshyötyä joka tapauksessa alennetaan.

[…]

Vastaukset

Syyttäjä on vaatinut, että valitukset hylätään.

[…]

A, C, D, E, F, G ja H ovat vaatineet, että syyttäjän valitus hylätään.

[…]

Hovioikeuden ratkaisu

Hovioikeuden käsittelyratkaisu

[…]

Pääasiaratkaisun perustelut

Tausta

Syytteen mukaan Suomeen oli tuotu huumausaineita yhteensä 10 eri kerralla 24.11.2022, 25.12.2022, 15.1.2023, 3.2.2023, 2.3.2023, 24.3.2023, 31.3.2023, 9.4.2023, 16.4.2023 ja 19.4.2023. Maahantuonneissa oli ollut kysymys yhteensä noin 100 kilogrammasta amfetamiinia, 151.000 ekstaasitabletista, 16 kilogrammasta kokaiinia, 1.100.000 Ksalol-tabletista, 120 kilogrammasta marihuanaa ja 100 kilogrammasta hasista. Poliisi oli pysäyttänyt toiminnan takavarikoimalla viimeisen erän 20.4.2023 sekä ottamalla kiinni tuolloin Suomessa olleita keskeisiä toimijoita.

Syytekohdittaisista perusteluista ilmenevän kirjanpitomateriaalin ja sen yhteydessä lähetettyjen viestien perusteella kysymys on ollut saman tahon järjestämästä huumausainetoiminnasta. Toimintaa johtaneet ja nimimerkkejä Mbappe, Pepsi ja aurinkolasiemoji käyttäneet henkilöt ovat jääneet tuntemattomiksi.

Ensimmäistä erää lukuun ottamatta muut erät oli tuotu Ruotsista rekka-autolla Tornion kautta Suomeen. Käräjäoikeudessa lainvoimaisesti tuomittu Y oli kuljettanut loppupään erät, ja hänen seikkaperäisestä kertomuksestaan sekä todisteena esitetyistä viesteistä ilmenee selkeästi huumausaineiden maahantuonti ja aineiden luovutus Suomessa oleskelleille henkilöille. Alkupään erät oli tuonut maahan toinen henkilö. Noiden erien osalta todisteena on esitetty lähinnä televalvontatietoja, joista ilmenee maahan tulleen henkilön ja Suomessa oleskelleiden henkilöiden tapaamiset syytteessä kuvatuissa paikoissa.

Maahantuodut huumausaineet oli varastoitu toimintaa varten vuokarattuihin eri asuntoihin, joista käsin niitä oli levitetty. Asuntoja oli ollut toiminnan aikana Hietaniemenkadulla, Piilipuuntiellä, Espoonlahdentiellä, Vilhonvuorenkujalla ja Abraham Wetterin tiellä yhteensä ainakin viisi. Maahantuotujen ja levitettyjen huumausaineiden laatu ja määrä ovat ilmenneet pääasiassa helmikuusta lähtien taltioidusta kirjanpitomateriaalista sekä sitä aiempien maahantuontien osalta viesteistä ja kuvista. Huumausaineita oli myös takavarikoitu asunnoista.

Hovioikeudessa asiaa on käsitelty pääasiassa sellaisten huumausaineiden kanssa tekemisissä olleiden vastaajien osalta, jotka olivat myyneet ja muutoin pitäneet hallussaan huumausaineita Suomessa. Eri henkilöillä oli ollut omat roolinsa. Kaikki vastaajat kohdissa 1 ja 3–11 olivat F:ä ja H:ta lukuun ottamatta tulleet Suomeen ulkomailta ja vastaavasti lähteneet myös pois Suomesta tehtävänsä päätyttyä.

Lisäksi huumausaineiden myynnistä saatua rahaa oli siirretty pois J:n ja K:n toimesta.

Kysymyksenasettelu

Hovioikeudessa on ratkaistavana kohdissa 1 ja 3–11 maahantuotujen ja levitettyjen huumausaineiden tarkempi laatu ja määrä sekä se, olivatko A, B, D, E tai H osallistuneet syytteen mukaiseen menettelyyn lainkaan ja, jos olivat, niin miltä osin. C:n, F:n ja G:n osalta on ratkaistava, olivatko he osallistuneet menettelyyn myöntämäänsä enempää. I:n ja myös muiden edellä mainittujen osalta täytyy myös arvioida heidän tietoisuuttaan ja sitä kautta tahallisuuttaan koko syytteen mukaiseen menettelyyn.

Keskeisenä oikeudellisena kysymyksenä on toiminnan järjestäytyneisyyden aste ja se, voidaanko rikokset katsoa tehdyksi osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Tätä tulee arvioida sekä törkeän huumausainerikoksen kvalifiointiperusteen että yleisen rangaistuksen koventamisperusteen näkökulmasta. Asiassa tulee myös arvioida tekijäkumppanuutta tilanteessa, jossa jokaisella vastaajalla on ollut oma rajattu tehtävänsä kokonaisuuden toteuttamisessa, mutta jossa toimintaa on johdettu ylemmältä tasolta sellaisen henkilön tai henkilöiden taholta, jotka ovat jääneet tuntemattomiksi. Kaikkien osalta on myös ratkaistava, onko heidän toimintaansa arvioitava yhtenä vai maahantuontierittäin useana rikoksena.

Keskeistä näyttöä levitetyistä huumausainemääristä ja niitä levittäneistä henkilöistä on kirjanpitoaineisto, joka koostuu C:n puhelimesta taltioiduista kuvista ja takavarikoidusta muistivihkosta. Kirjanpidossa käytettyjen nimimerkkien identifiointi on keskeinen riidanalainen kysymys.

Kohdissa 13 ja 14 tulee J:n ja K:n osalta ratkaista, toimivatko he tahallisesti tai toissijaisesti törkeästä huolimattomuudesta sekä J:n osalta tarkempi rahanluovutuskertojen ja luovutetun rahan määrä.

[…]

Kaikkien valittajien osalta asiassa on myös kysymys rangaistuksen mittaamisesta sekä […] menettämisseuraamuksen määrästä.

[…]

Nimimerkkien, teleliittymien ja -laitteiden käyttäjien identifiointi

Televalvonnat sekä laite-etsinnöillä taltioidut viestikeskustelut ja muu materiaali ovat asian arvioinnin kannalta keskeistä näyttöä kunkin tekijän huumausainetekemisistä ja heidän tietoisuudestaan ryhmän toiminnasta. Päätelaitteiden tai liittymien paikantumisilla sekä yhteydenpidolla voidaan osoittaa niiden haltijoiden osallisuutta syytteen kannalta olennaisiin huumausaineiden vastaanottamisiin, kuljetuksiin ja levitystapahtumiin sekä rahavarojen luovuttamisiin. Viestittely ja muu yhteydenpito kuin myös kirjanpitoaineiston levitysmerkinnät ovat perustuneet nimimerkkien käyttöön.  

Näin ollen näytön arvioinnin kannalta on keskeistä tunnistaa laitteita, liittymiä ja nimimerkkejä käyttäneet henkilöt.

[…]

Kirjanpidon luotettavuus

Asiassa on esitetty näyttönä C:n puhelimesta taltioitua kirjanpitomateriaalia 4.2.2023 lähtien. Se on koostunut viesteistä, kuvakaappauksista muistiinpanoista ja paperisesta kirjanpitovihkosta otetuista kuvista. Malagankadulta on myös takavarikoitu C:n omakseen myöntämä Pukka Pad -vihko, joka sisältää kirjanpitoa huumausainelevityksestä pääsiassa huhtikuusta lähtien.

Aineiston perusteella C oli raportoinut toimintaa johtaneille tai ohjanneille tahoille seikkaperäisesti myydyt aineet, myyjät sekä toiminnasta saadut rahat sekä rahojen edelleenluovutukset. C oli ollut vastuullisessa asemassa toiminnan käytännön pyörittämisen kannalta. Hänellä oli myös ollut yhteys kaikkiin kokonaisuuteen liittyneisiin olennaisiin toimijoihin (todiste 110, s. 10358–10363).

Kirjanpitoa on pidetty reaaliaikaisesti ja tarkasti, eikä sen luotettavuutta ole aihetta epäillä. Kysymys ei ole ollut velkalistoista tehtävistä johtopäätöksistä (vrt. KKO 2021:81), vaan päiväkohtaisesta kirjanpidosta, jota on tehty osana järjestäytynyttä huumausainekauppaa. Kirjanpidosta ilmenevää levitystä voidaan pitää uskottavana ottaen huomioon muusta todistelusta ilmenevä toiminnan laajamittaisuus ja maahantuontierien lukumäärä.

Kirjanpidon merkintöjä ja yksittäisiä epäselvyyksiä on tarkemmin käyty läpi kohdittaisissa perusteluissa. Epäselvyydet on tulkittu vastaajien eduksi. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden toteamia poikkeuksia lukuun ottamatta myös poliisin koostama Excel-taulukko (todiste 16) vastaa kirjanpitoaineistosta ilmeneviä tietoja.

Kirjanpidon oli laatinut pääasiassa C. Siitä ilmenee kuitenkin muitakin käsialoja eli kirjanpitoa olivat osittain hoitaneet muutkin henkilöt. Tämä ei kuitenkaan vähennä sen luotettavuutta, koska kaikki aineisto oli löydetty C:ltä, joka oli edellä todetuin tavoin ollut tietoinen ja raportoinut kokonaisuudesta eteenpäin. Merkinnät eivät olleet olleet toisistaan irrallisia.

C:n väitettä siitä, ettei Pukka Pad -vihko ollut liittynyt nyt käsiteltävänä olevaan tekoon, ei voida pitää uskottavana. C:n on näytetty toimineen Suomessa helmikuun alusta lähtien, eikä asiassa esitetyn näytön perusteella ole ilmennyt mitään erillistä toimintaa, jossa C olisi ollut mukana. Päinvastoin viestinnässä hieman ennen kiinnijäämistä C oli keskustellut Mbappen kanssa vanhan kirjanpidon lähettämisestä (todiste 239). Pukka Pad oli takavarikoitu C:n ja A:n käyttämästä Malagankadun asunnosta keskustelua seuranneena päivänä (todiste 189).

Kirjanpitoon oli lähtökohtaisesti merkitty kunkin päivämäärän alle myyjän nimimerkki, huumausaineen määrä, sen laatu sekä tieto, onko myynnistä saatu rahaa ja kuinka paljon. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden johtopäätökset kirjanpidossa käytettyjen huumausaineeseen viittaavien merkkien ja termien merkityksistä. Hovioikeus on edellä lausunut nimimerkkien identifioinnista. Asiassa esitetystä näytöstä ilmenee useaan otteeseen, ettei huumausaineet konkreettisesti luovuttanut henkilö ollut ollut välttämättä kirjanpitoon merkitty myyjä. […] Myynnit eivät olleet olleet toisistaan riippumattomia, vaan levitys oli kirjanpitoaineiston perusteella ollut yhteistoiminnallista ja keskitettyä. Myyntitulot oli myös tilitetty tarkasti.

Kirjanpito on olennaista näyttöä myös tarkkojen levitysmäärien arvioimiseksi. F, G, E ja A olivat sen perusteella olleet helmikuusta eteenpäin keskeisiä ja aktiivisimpia huumausaineiden myyntien järjestäjiä tuntemattomaksi jääneen Mukulal-nimimerkin lisäksi. Ryhmän keskittyneisyyden ja järjestäytyneisyyden vuoksi pelkästään sillä, kenelle kauppa oli konkreettisesti merkitty, ei ole ratkaisevaa merkitystä vastuuta määritettäessä.

[…]

Vastaajien roolit

Hovioikeus esittää seuraavaksi kootusti yleisiä johtopäätöksiä näytöstä, jota on käsitelty alempana tarkemmin syytekohdittaisissa perusteluissa.

Toiminnan alkamisaikoihin oli Suomessa ollut aktiivisesti mukana F, E ja D, jotka olivat olleet vastuussa huumausaineiden säilyttämisestä, levittämisestä ja inventoinnista. E oli ollut toiminnassa mukana 25.12.2022–30.3.2023 ja D 3.–28.1.2023.

D:n poistumisen jälkeen Suomeen saapunut C oli alkanut pitää kirjaa huumausainekaupasta helmikuun alussa, josta lähtien asiassa on esitetty selvitystä tarkoista päiväkohtaisista levitysmääristä ja levityksen jakautumisesta eri henkilöiden kesken. C oli myös ollut tiiviissä yhteydessä toiminnan johtohenkilöihin sekä itsekin osallistunut huumausaineiden hallussapitoon, levitykseen ja toiminnasta saadun rahan kuljettamiseen.

A oli saapunut Suomeen 2.3.2023 ja ollut täällä toiminnan loppumiseen saakka 20.4.2023. Hänen roolinsa oli vastannut pitkälti E:n roolia, ja hänen myyntitoimintansa oli kirjanpidon perusteella alkanut E:n Suomesta lähdön aikoihin. I oli ollut Suomessa vain pari viikkoa 28.3.–12.4.2023, jona aikana hän oli avustanut C:tä kirjanpidossa sekä osallistunut huumausaineiden hallussapitoon ja levitykseen. H:n rooli oli rajoittunut kohtaa 6 lukuun ottamatta maahantuotujen huumausaineiden vastaanottamiseen ja kuljettamiseen. Hän oli myös kuljettanut rahaa sekä kohdassa 6 tehnyt yksittäisiä huumausainekauppoja.

G oli toiminut pääasiassa Ruotsista käsin tehtävänään myydä huumausaineita. Suomessa oleskelleet vastaajat olivat tehneet varsinaiset levitystoimet. B oli G:n tavoin osallistunut tekoon lähinnä Ruotsista käsin. Hänen osallisuutensa oli kuitenkin ollut esitetyn näytön perusteella G:tä vähäisempää. G ja B olivat lisäksi käyneet Suomessa kohdan 3 tekoaikaan ja kuljettaneet huumausainekaupasta saatua rahaa pois maasta.

Ryhmän järjestäytyneisyyttä käsitellään alla kvalifiointia koskevassa osiossa. Tuossa yhteydessä otetaan myös kantaa niin sanottuun Dödspatrullen-todisteluun.

Johtopäätökset tekijäkumppanuudesta

Kaikkien vastaajien rooli kohdissa 1 ja 3–11 oli ollut rikoksen toteuttamisen kannalta olennainen ja merkittävä. Heidän toimiaan on myös käsitelty tarkemmin alempana syytekohdittaisissa perusteluissa. Ryhmä oli toiminut jäsentyneesti alempana kvalifiointiperustetta koskevassa osiossa todetuin tavoin. Objektiiviselta kannalta tarkasteltuna kunkin vastaajan ryhmän tavoitteita vastaavat rikoksen täytäntöönpanotoimet olivat muodostaneet yhtenäisen kokonaisuuden.

Yllä todetuin tavoin asiassa tulee näyttää, että vastaajilla oli ollut riittävä yhteisymmärrys sekä tietoisuus muiden menettelystä ja oman toimintansa merkityksestä tässä kokonaisuudessa, jotta yhteistoimintaan perustuva vastuu ulottuisi kaikkiin maahantuonti-, hallussapito- ja levitystoimiin. Alla syytekohdittaisista perusteluista ilmenevin tavoin A, C, D, E ja I olivat saapuneet Suomeen varta vasten tarkoituksenaan osallistua huumausainetoimintaan. He olivat heti tehtävänsä päätyttyä poistuneet Suomesta. C oli ollut viestien ja kirjanpidon perusteella keskeinen toimija, joka oli ollut todennäköisesti parhaiten perillä koko kokonaisuudesta. Kuitenkin kaikkien yllä mainittujen henkilöiden oli toimintansa olennaisuuden ja yhteyksiensä tiiviyden perusteella täytynyt olla tietoisia oman menettelynsä merkityksestä ryhmän toiminnalle sekä myös ryhmän toiminnan kokonaisuudesta. Mainitut vastaajat eivät ole tulleet kuulluksi asiassa, eikä asiassa esitetystä todistelusta ole ilmennyt muutakaan syytä, joka horjuttaisi tätä johtopäätöstä. Heidän vastuunsa on katsottava kattavan koko teonkuvauksen mukaisen menettelyn kunkin vastaajan tekoajan alkamisesta lähtien.

H ja F olivat olleet vastaanottamassa suurinta osaa huumausaine-eristä. F:n omat levitysmäärät olivat olleet suurimpia kaikista nyt käsiteltävistä vastaajista, ja häntä on pidettävä yhtenä keskeisimmistä toimijoista. Viestinnän perusteella myös H:n on katsottava olleen tietoinen ryhmän toiminnasta. Toiminnan laajuus sekä H:n oman toiminnan merkitys siinä oli täytynyt valjeta hänelle ottaen huomioon hänen eri tekijäntoimensa (levitykset, huumausaine-erien vastaanottamiset ja rahojen kuljettamiset) ja yhteistoiminta useiden keskeisten tekijöiden kanssa.

G ja B olivat olleet suurimman osan ajasta Ruotsissa. G oli kuitenkin viestinnän perusteella ollut toiminnan sisäpiirissä ja tietoinen muista keskeisistä toimijoista. Hänen levitysmääränsä olivat olleet merkittäviä. G ja B olivat myös toiminnan alkuaikoina käyneet Suomessa useaan otteeseen. B:n rooli oli esitetyn näytön valossa jäänyt vähäisemmäksi. Hän oli kuitenkin G:n kanssa osallistunut useampiin huumausainekauppoihin sekä ollut mukana useissa myyntitoiminnan viestiryhmissä. Hän oli myös ajallisesti osallistunut toimintaan sen alkuajoista aina toiminnan päättymiseen saakka. Hänen on katsottava olleen riittävän tietoinen muista tekijöistä ja toiminnan laajuudesta.

Näin ollen hovioikeus katsoo, että kaikki mainitut vastaajat ovat toimineet yhdessä teonkuvausten mukaisesti.

Tekoajat ja eri kohtien keskinäinen näyttövaikutus

Hovioikeus toteaa yleisesti, että ulkomailta saapuneiden vastaajien osalta tekoajan on lähtökohtaisesti katsottava alkavan vasta heidän saapumisestaan Suomeen ja heidän ryhtyessään toimintaan. Poikkeuksena ovat G ja B, joiden toiminta on pääosin tapahtunut ulkomailta käsin.

Kunkin syytekohdan mukaisen törkeän huumausainerikoksen tekoajan on kaikkien siinä osallisena olleiden vastaajien osalta katsottava päättyneen siihen, kun huumausaine-erä oli kokonaan levitetty tai jäljellä olleet huumausaineet takavarikoitu. Sillä satunnaisella seikalla, että tietty vastaaja oli poistunut maasta ja lopettanut aktiiviset tekotoimensa kesken tekoajan, ei ole asian arvioinnin kannalta merkitystä. Riittävää on, että tekijä oli yhdessä muiden kanssa pitänyt hallussaan tekoajan alkaessa olevaa huumausainemäärää tarkoituksenaan yhdessä muiden kanssa levittää koko kyseinen määrä. Yksinomaan tekijän poistuminen maasta ei näin ollen osoita levitystarkoituksesta luopumista. Muut rikokseen osalliset olivat voineet jatkaa yhteisen suunnitelman mukaisesti kyseisen erän levittämistä hänen poistuttuaankin, mistä maasta poistuneen henkilön on katsottava olleen myös vastuussa.

Korkein oikeus on ennakkoratkaisuissaan KKO 2017:12 ja 2017:93 todennut, että rikosasian vastaajan syyllistymisellä muihin rikoksiin ei yleensä ole merkitystä harkittaessa, onko vastaaja syyllistynyt syytteessä väitettyyn rikokseen. Kuitenkin syytettäessä vastaajaa useasta samankaltaisesta rikoksesta asiassa esiin tulleet yhteiset piirteet, kuten samanlainen tekotapa, voivat vahvistaa muun syytettä tukevan näytön todistusvoimaa. (Kohdat 12 ja 11.)

Tässä tapauksessa kysymys on ollut kunkin vastaajan osalta yhtenäisestä toimintakokonaisuudesta, jossa eri huumausaine-eriä on levitetty ajallisesti päällekkäin. Vastaajien tekoajat ovat myös alkaneet eri aikoihin maahan saapumisen ajankohdasta johtuen, ja jotkut heistä olivat tosiasiallisesti lähteneet maasta kesken tietyn syytekohdan mukaisen tekoajan. Näissä olosuhteissa näyttöä tulee arvioida kunkin vastaajan osalta korostuneesti kokonaisuutena, jolloin tietyssä kohdassa esitetyllä näytöllä voi olla toisessa kohdassa esitettyä näyttöä vahvistava vaikutus. Näin on erityisesti vastaajien identifioinnin kannalta eli vastaajan yhdistämisessä tiettyyn nimimerkkiin, numeroon tai laitteeseen. Syyttäjän täytyy kuitenkin esittää joka kohdassa riittävä näyttö vastaajan osallisuudesta juuri siinä tarkoitettuun tekoon.

[…]

Kvalifiointi kohdissa 1 ja 3–11

Törkeän huumausainerikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa

Rikoslain 50 luvun 2 §:n 3 kohdan mukaan huumausainerikos on katsottava törkeäksi huumausainerikokseksi, jos se tehdään osana 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun, huumausainerikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Käräjäoikeus on lukenut A:n, B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n, H:n ja I:n syyksi mainitun törkeän huumausainerikoksen kvalifiointiperusteen. Arvioitaessa sen täyttymistä hovioikeus viittaa käräjäoikeuden tuomiossa koventamisperusteen soveltamisen yhteydessä mainittuihin järjestäytynyttä rikollisryhmää koskeviin seikkoihin (s. 170–171) seuraavin lisäyksin.

Dödspatrullenia koskeva todistelu

Todistajana kuultu X oli toiminut tarkkailujohtajana Pohjois-Tukholmassa lausunnon kirjoittamisen aikaan (todiste 15). Hän oli tutkinut ja tarkkaillut muun muassa Dödspatrullen-nimistä ryhmää. Hän on kertonut Dödspatrullenin toimineen Ruotsissa erityisesti huumausainerikollisuuteen liittyen ja että sillä oli yhteyksiä myös Espanjaan. Hän on kertonut tarkemmin myös ryhmän hierarkiasta ja toimintatavoista. X:n mukaan Dödspatrullen olisi ostanut Foxtrot-ryhmittymältä huumausaineita levitykseen Suomeen. Hän on kertonut tarkemmin lausuntoon kirjatuista seikoista koskien D:tä, E:tä, G:tä ja B:tä. X:n mukaan G oli ohjannut huumausainetoimintaa Dödspatrullenissa. Todistelusta on myös ilmennyt nimityksiä, joita Ruotsissa oli käytetty huumausaineista ja niiden määristä ja joita oli esiintynyt tässäkin asiassa.

X on tuomittu 12.12.2024 annetulla Svea hovrättin tuomiolla törkeästä virkavirheestä (”grovt tjänstefel”), joka on koskenut tietolähteen lainvastaista suojelemista (todiste 386). Tuomio ei ole hovioikeuden käsityksen mukaan liittynyt nyt käsiteltävänä olevaan asiaan. Kyse on siis luonnetodistelusta. Hovioikeus katsoo, ettei annetulla tuomiolla ole välitöntä merkitystä X:n kertomuksen luotettavuuden kannalta tässä asiassa. Hovioikeus pitää X:n kertomusta ja hänen laatimaansa lausuntoa luotettavina.

X:n kertomuksen yksityiskohta Fox-nimimerkistä ja Foxtrot-ryhmittymästä on ainoa suoraan tähän asiaan linkittyvä seikka. Todistelusta ilmenee C:n yhteydenpito Fox-nimimerkin kanssa sekä Fox-nimimerkin huumausainekaupat Suomessa (esim. todiste 110, s. 10361; todiste 88, s. 1291).

X ei kuitenkaan ole kertonut mitään tarkempia perusteita käsitykselleen Dödspatrullenin Foxtrotilta saamista huumausaineista tai sen levityssuunnitelmista Suomessa. Myöskään tarkempia perusteita käsitykselle G:n johtohahmon asemasta ei ole esitetty. Mistään muusta asiassa esitetystä todistelusta ei ole ilmennyt suoraa kytköstä Dödspatrullen-ryhmään.

Tässä tapauksessa Mbappe ja Pepsi -nimimerkeillä esiintyneet johtohahmot ovat jääneet tuntemattomiksi, eikä heidän ole edes väitetty olleen Dödspatrullenin jäseniä. Myöskään johtohahmoihin tiiviissä yhteydessä olleen C:n kytköksestä Dödspatrulleniin ei ole esitetty selvitystä.

G, E ja D ovat olleet keskeisiä tekijöitä tässä asiassa. Selvittämättä on kuitenkin tarkemmin jäänyt, miten heidän kytköksensä Dödspatrullen-ryhmään liittyy tässä asiassa tarkoitetun ryhmän toimintaan.

Hovioikeus ei voi ilman tarkempia perusteluita tai muuta näyttöä varmistua riittävällä tavalla X:n käsityksen oikeellisuudesta sen suhteen, että Dödspatrullen olisi nyt käsiteltävänä olevan huumausainetoiminnan takana. Hovioikeus katsoo, ettei Dödspatrullen-ryhmään liittyvälle todistelulle voida antaa merkitystä arvioitaessa kvalifiointiperusteen tai myöhemmin käsiteltävän koventamisperusteen täyttymistä.

Rikollisryhmän järjestäytyneisyys

Ensin on tarkasteltava, onko kysymys ollut rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetusta järjestäytyneestä rikollisryhmästä. Korkein oikeus on todennut ratkaisussaan KKO 2018:89, että mainitussa määritelmäsäännöksessä asetetaan viisi edellytystä, joiden kaikkien on täytyttävä, jotta kysymys voisi olla järjestäytyneestä rikollisryhmästä. Ensinnäkin ryhmässä on oltava vähintään kolme jäsentä, toiseksi ryhmän tulee pysyä koossa riittävän pitkän ajan, kolmanneksi ryhmän tulee olla rakenteeltaan jäsentynyt yhteenliittymä, neljänneksi edellytetään jäsenten yhteistuumaisuutta ja viidenneksi ryhmän tulee toimia tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, tai laissa erikseen mainittuja rikoksia. (Kohta 16)

Korkein oikeus on ratkaisussa KKO 2022:37 todennut, että koventamisperusteen soveltamista koskevan harkinnan systemaattinen ja yksinomainen perustaminen kriteerien täyttymiseen ei ole kaikissa tilanteissa perusteltua, vaan sijaa on myös tapauksen tosiseikaston kokonaisarvioinnilla. Näyttöharkintaa koskevassa oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n 2 momentissa edellytetään kokonaisharkintaa, joka perustuu esitettyjen todisteiden ja muiden asiassa esitettyjen seikkojen objektiiviseen arviointiin. (Kohta 14)

1) Ensimmäisen kriteerin osalta on selvää, että ryhmässä oli ollut enemmän kuin kolme jäsentä. Tietyn yksittäisen jäsenen jäsenyyden ei myöskään tarvitse olla jatkuvaa, ja ryhmän muodostavat vähintään kolme henkilöä voivat eri ajankohtina olla eri henkilöitä (HE 263/2014 vp, s. 31). Ryhmän kokonaishenkilömäärä oli kunakin toimintahetkenä ollut ainakin noin 10–15 henkilön suuruinen, kun otetaan huomioon johtohahmot, maahantuojat, kirjanpitäjät, vastaanottajat, säilyttäjät, levittäjät, rahanpesijät ja tietyt tiiviimmin ryhmän toimintaan linkittyneet edelleenlevittäjät.

2) Ajallisen kriteerin osalta määritelmäsäännöksestä ei ilmene, kuinka pitkään ryhmän edellytetään pysyvän koossa, jotta kysymys olisi järjestäytyneestä rikollisryhmästä. Hallituksen esityksessä (HE 263/2014 vp s. 31) todetaan, että rikollisryhmä muodostetaan pitkällä tai epämääräisellä aikavälillä tehtäviä useampia rikoksia varten. Viikoissa mitattava toiminnan kesto ei ole yleensä riittävä, kun taas vähintään vuoden kestänyt toiminta puolestaan selvästi on, ja niiden väliin asettuvan toiminnan keston merkitys tulee harkita tapaus tapaukselta.

Tässä tapauksessa ryhmän on näytetty toimineen joulukuusta 2022 huhtikuuhun 2023 eli noin neljän-viiden kuukauden ajan. Näytön perusteella ryhmän toiminnan jatkumiselle tätä pidempään oli myös ollut edellytykset. Toiminta oli keskeytynyt kohdasta 11 ilmenevin tavoin pelkästään viranomaisten puuttumisen vuoksi. Toiminta oli myös ollut alla todetuin tavoin laajamittaista ja organisoitua. Ajallisen edellytyksen on katsottava täyttyvän.

3) Kolmannen kriteerin mukaan ryhmän tulee olla rakenteeltaan jäsentynyt yhteenliittymä. Hallituksen esityksen (HE 263/2014 vp s. 31) mukaan rikollisissa yhteenliittymissä järjestäytyminen on usein niin tiivistä, että siitä voidaan päätellä käskyvaltasuhteiden olemassaolo ja työnjaon eriytyminen. Rakenteen jäsentyneisyyden tulee olla sellainen, että se palvelee ryhmän perustarkoitusta eli yhteistuumin tapahtuvaa säännöksessä tarkoitettujen rikosten tekemistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sen jäsenillä on muodollisesti määrätyt erityiset tehtävät eikä rakenteen myöskään tarvitse olla erityisen kehittynyt.

Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan KKO 2018:89 kiinnittänyt huomiota siihen, että ryhmän rakennetta arvioitaessa on keskeistä erottaa järjestäytynyt rikollisryhmä yksilöistä, jotka hyödyntävät toisiaan tietyn yksittäisen rikoksen tai rikosten tekemisessä. Rikoksentekijöiden tavanomainen yhteistoiminta rikoksen tekemisessä ei sellaisenaan osoita tekijöiden järjestäytymistä rikollisryhmäksi. Olennaista on arvioida, onko ryhmän rakenne sellainen, että ryhmä kykenee rikollista toimintaansa koskevaan päätöksentekoon ja ryhtymään päätösten toteuttamiseen. Tätä arvioitaessa voidaan muun ohella ottaa huomioon ryhmän jäsenten mahdollinen työnjako sekä ryhmän toiminnassa tehtyjen ja tehtäväksi aiottujen rikosten määrä, laatu ja tekoajankohdat. (Kohta 22.)

Tässä tapauksessa ryhmän rakenteen jäsentyneisyys ilmenee ennen kaikkea ryhmän eriytyneestä työnjaosta sekä viesteistä ilmenevästä ryhmän johtohahmojen tai johtohahmon kontrollista liittyen koko huumausaineoperaatioon. Laajamittaisessa toiminnassa oli ollut mukana useita henkilöitä, jotka olivat hoitaneet ryhmän johdon alaisuudessa eriytyneesti huumausaineiden tilaukset ja maahantuonnin; niiden vastaanottamisen, säilyttämisen ja edelleen levityksen jälleenmyyntiportaalle; rahanpesutoimet sekä kirjanpidon. Toimintaan oli kuulunut myös asuntojen vuokraamista ja inventaarioiden tekemistä.

Ryhmän ajallisen keston aikana jäseniä oli lähtenyt ja tullut tilalle eri rooleihin useita kertoja, mutta ryhmän toiminta oli kuitenkin ulkoisesti jatkunut koko ajan samanlaisena. Ryhmän jäsentyneisyydestä kertoo myös toiminnan kansainvälisyys. Ryhmän toiminta oli sen henkilöllisestä ja toiminnallisesta laajuudesta huolimatta koordinoitua ja ryhmässä oli ollut toimiva päätöksentekojärjestelmä. Organisaatiota oli koordinoitu eri viestiryhmien kautta yksityiskohtaisesti ja huumausainemääristä ja rahoista oli pidetty kirjaa ja raportoitu tarkasti. Sekä aineita että rahoja oli käsitelty yhtenäisesti ryhmän näkökulmasta. Huumausainelevityksestä saadut rahat eivät myöskään olleet menneet ainakaan kokonaan suoraan myyjille, vaan suuri osa rahoista oli lähetetty keskitetysti eteenpäin maasta pois vietäviksi. Hovioikeus katsoo, että ryhmä on ollut lain tarkoittamalla tavalla jäsentynyt.

4) Neljännen kriteerin mukainen yhteistuumaisuus on läheisesti yhteydessä ryhmän rakenteeseen. Kriteerin täyttyminen edellyttää, että ryhmän jäsenet ovat tietoisia siitä, että ryhmä toimii yhdessä tehdäkseen laissa tarkoitettuja rikoksia (KKO 2018:89, kohta 23). Edellä todetuin tavoin ryhmässä oli ollut selkeä päätöksentekojärjestelmä ja erittäin koordinoitu toimintatapa. Toiminta oli ollut johtohahmojen toimesta myös pitkälti organisoitua eli yksittäiset ryhmän jäsenet eivät välttämättä itse olleet tienneet kaikkia toiminnan yksityiskohtia tai kaikkia siinä mukana olleita tahoja. Tämä ei kuitenkaan vähennä ryhmän järjestäytynyttä luonnetta vaan päinvastoin korostaa sitä. Yhteistuumaisuus on ilmennyt sen eri jäsenten yhtenäisenä toimintana ryhmän tarkoituksen mukaisella tavalla ryhmän sisäisen päätöksentekojärjestelmän mukaisesti. Näin ollen ryhmän toiminta on objektiivisesti tarkasteltuna ollut lain tarkoittamalla tavalla yhteistuumaista ja ryhmän yksittäisten jäsenten on täytynyt ainakin yleisellä tasolla olla tietoisia toiminnan järjestäytyneisyydestä ja omasta roolistaan siinä. Kuitenkin kunkin vastaajan tahallisuuden toteamiseksi täytyy tietoisuutta kvalifiointiperusteen kannalta olennaisista seikoista arvioida vielä erikseen.

Ryhmän tavoite

Törkeän huumausainerikoksen 3 kohdan mukainen kvalifiointiperuste vaatii lisäksi, että ryhmä on erityisesti järjestäytynyt nimenomaan huumausainerikosten laajamittaiseen tekemiseen. Pelkkä järjestäytyneisyys ei siis riitä, vaan ryhmällä täytyy olla ryhmän organisoinnin taustalla suunnitelma toteuttaa erityisesti laajamittaista huumausainerikollisuutta (kts. HE 263/2014 vp, s. 41 ja 10 sekä LaVM 35/2014 vp, s. 5). Tässä tapauksessa syytteen mukainen toiminta on liittynyt nimenomaan huumausainerikosten tekemiseen. Toiminta on selkeästi ollut sen keston ja huumausaineiden määrät huomioiden laajamittaista. Hovioikeus katsoo ryhmän olleen erityisesti järjestäytynyt lain tarkoittamalla tavalla.

Rikoksen relevanssi ryhmän toiminnassa ja vastaajien tahallisuus

Rikoksen tekemiseen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa (relevanssikriteeri) sisältyy se, että rikos on katsottava ryhmän hyväksymäksi, että se on tehty ryhmän puolesta, hyväksi tai nimissä ja että se on ryhmän toimintakokonaisuuden mukainen (HE 263/2014 vp, s. 29, kts. myös KKO 2022:37, kohdat 9–11). Teonkuvausten mukainen menettely on syykohdittaisissa perusteluissa selostetun näytön valossa tehty selkeästi osana ryhmän toimintaa mainittujen kriteerien mukaisesti. Maahantuonnin, myynnin ja rahojen osalta toiminta on viestien perusteella ollut kokonaisuudessaan selkeästi ryhmän johdon tahdon mukaista ja ohjaamaa. Kaikki rikokset on tehty yhdessä useampien henkilöiden kanssa, eikä kenenkään ole katsottava menetelleen itsenäisesti erillään ryhmästä.

Yksittäisen tekijän toimia on arvioitava myös erikseen. Ryhmän jäsenen on tullut toteuttaa rikoksen tunnusmerkistön täyttävä menettelynsä järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenenä nimenomaan tässä ominaisuudessa. Ryhmän jäsenen tekemä rikos voi jäädä relevanssikriteerin ulkopuolelle esimerkiksi siitä syystä, että kyseinen jäsen ei vähäisestä jäsenyysajastaan johtuen vielä tunne ryhmän rikollista toimintaa eikä siten ymmärrä omaa rikostaan osana tällaista toimintaa. (HE 263/2014 vp, s. 30.)

Hovioikeus katsoo, että tässä tapauksessa kaikki käräjäoikeuden mainitsemat vastaajat ovat toimineet tietoisesti osana ryhmän toimintaa. Mainituista vastaajista vain F ja H olivat olleet Suomessa alun perin. Kaikki muut olivat tulleet toiminnan alettua ulkomailta Suomeen, eikä heidän oleskelulleen täällä ole ilmennyt mitään muuta varteenotettavaa syytä kuin osallistuminen syytteen mukaiseen toimintaan. Jokainen mainituista vastaajista oli osallistunut useamman kuin yhden kohdan mukaiseen menettelyyn. Lyhimmät osallistumisajat olivat olleet D:llä ja I:llä. Muut olivat osallistuneet toimintaan huomattavasti pidemmän ajan ja tulleet jo tämän vuoksi väistämättä tietoisiksi yllä kuvatun erittäin organisoidun toiminnan luonteesta ja oman menettelynsä roolista siinä.

D:n tietoisuuden osalta hovioikeus lisää yllä todettuun sen, että D:n Suomessa oleskelun aikana maahan oli tuotu kohdassa 4 tarkoitettu huumausaine-erä. D oli osallistunut aktiivisesti huumausaineiden inventointiin sekä levittämiseen Suomessa noin kuukauden ajan. Hän oli ollut aloittamassa toimintaa täällä ja toiminut yhteistyössä E:n kanssa.

I oli osallistunut ryhmän toimintaan vain noin kahden viikon ajan. Hänen oli kuitenkin täytynyt tulla tietoiseksi ryhmän järjestäytyneisyydestä ja luonteesta vastaanottamalla kohdissa 8 ja 9 tarkoitetut huumausaine-erät sekä pitämällä C:n sijaisena kirjaa myyntitoiminnasta ja rahoista.

Hovioikeus katsoo mainittujen vastaajien tehneen rikokset osana rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun, huumausainerikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa ja hyväksyy käräjäoikeuden johtopäätökset syyksilukemisesta tältä osin.

Muut kvalifiointiperusteet ja tekojen kokonaistörkeys

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden syyksilukemisen myös muiden kvalifiointiperusteiden osalta. Alla syytekohdittaisissa perusteluissa kuvatuista aineista amfetamiinia, kokaiinia ja ekstaasia on pidettävä vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti erittäin vaarallisina huumausaineina. Lisäksi joka kohdassa huumausaineita on ollut lain tarkoittamalla tavalla suuri määrä ja niiden myynnillä on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä.

Huomattavan taloudellisen hyödyn osalta hovioikeus toteaa, ettei kunkin yksittäisen vastaajan ole tarvinnut tavoitella itselleen mainittua hyötyä vaan hyöty on voinut mennä muullekin taholle. Kvalifioinnin täyttymisen kannalta on riittävää, että tekijä on ollut riittävän tietoinen rikoksen tuottaman hyödyn määrästä. Tässä tapauksessa aineiden määrät ja vastaajien toiminnan laajuus huomioiden tästä ei jää epäselvyyttä.

Rikoksia on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeinä ottaen huomioon useiden eri kvalifiointiperusteiden samanaikainen täyttyminen sekä erityisesti toiminnan järjestäytymisen poikkeuksellisen korkea aste.

Rikosten yksiköinnistä kohdissa 1 ja 3–11

Käräjäoikeus on katsonut valittajana olevien vastaajien syyllistyneen yhteen rikokseen kohdissa 1 ja 3–11. Hovioikeus on alla syytekohdittaisista perusteluista ilmenevällä tavalla hyväksynyt käräjäoikeuden vastaajille syyksilukeman menettelyn joitain vähäisiä muutoksia lukuun ottamatta. Syyttäjä on vaatinut, että A:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle, G:lle ja H:lle syyksiluettu menettely yksiköidään erillisiksi rikoksiksi maahantuontierittäin.

Sen sijaan syyttäjä ei ole valittanut B:n tai I:n tuomiosta miltään osin. B:n ja I:n valitukset ovat koskeneet muita kuin yksiköintiin liittyviä seikkoja, eikä näyttöä vastaanotettaessa näihin ole myöskään kiinnitetty huomiota. Hovioikeus toteaa, että yksiköintiratkaisu tulee tehdä kutakin vastaajaa koskien erikseen ottaen huomioon hänen menettelynsä erityispiirteet ja häntä koskevat subjektiiviset seikat. Hovioikeus ei arvioi rikoksen yksiköintiä B:n tai I:n osalta. Käräjäoikeuden tuomio jää tältä osin pysyväksi.

Yksiköinnin oikeusperusta

Hovioikeus viittaa yksiköinnin osalta käräjäoikeuden tuomion sivuilla 166–167 selostettuihin oikeuslähteisiin. Keskeiseksi arviointiperusteeksi on vakiintunut luonnollinen katsantokanta, jolloin kiinnitetään huomiota toiminnan ajalliseen ulottuvuuteen ja yhtenäisyyteen. Rikostunnusmerkistöjen muotoilu ja niillä suojattavat oikeushyvät, asianomistajien lukumäärä sekä tekojen motivaatioperusta ovat arvioinnin kannalta olennaisia seikkoja. (KKO 2023:12, kohta 4 ja siinä viitatut ratkaisut.)

Huumausainerikosten osalta tekijöiden menettely on vakiintuneesti yksiköity käräjäoikeuden toteamalla tavalla huumausaine-erittäin. Tältä osin merkittävin käräjäoikeuden viittaama ratkaisu on KKO 1997:117, jossa huumausaine-erä katsottiin tekijäksi, joka yhdisti siihen liittyneet osateot jatkuvaksi toiminnaksi ja yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä ajattelutapa soveltuu myös laajamittaiseen huumausainerikollisuuteen, jos eri tekojen yhteenkuuluvuus on onnistuttu selvittämään. Tuossa ratkaisussa katsottiin, että huumausaineiden kahden eri maahantuontierän osalta oli kysymys kahdesta eri törkeästä huumausainerikoksesta.

Huumausaine-erällä tarkoitetaan sitä määrää huumausainetta, jota tekijä on kulloisessakin tapauksessa tosiasiassa käsitellyt yhtenä kokonaisuutena ja mieltänyt yhdeksi. Huumausaineiden kuulumista samaan huumausaine-erään arvioidaan tekijän näkökulmasta. Huumausaine-erään voi kuulua useita erilaisia huumausaineita. (Siro: Huumausainerikokset 2017, s. 214.)

Toisaalta oikeuskirjallisuudessa on myös esitetty näkemys, että eri huumausaine-eriin kohdistuvat teot voidaan usein katsoa yhdeksi rikokseksi. Tämä olisi perusteltua, jos teoilla on läheinen ajallinen ja paikallinen yhteys, teot toistuvat säännöllisesti ja jos tekoja ohjaa sama rikollinen tahdonmuodostus. Myös tekotapojen samankaltaisuus voi tapauskohtaisesti puoltaa tekojen katsomista yhdeksi rikokseksi. (Frände ym.: Keskeiset rikokset, 5. painos, s. 1029–1030.)

Huumausainerikoksen yksiköintiä on arvioitu myös käräjäoikeuden mainitsemassa ratkaisuissa KKO 2015:18. Siinä on todettu, että rikoslain 50 luvun 1 §:n kirjoitustapaan tai huumausainerikoksia koskevan sääntelyn tavoitteisiin ja sillä suojattuihin arvoihin ei liity seikkoja, jotka puoltaisivat A:n syyksi luettujen tekojen katsomista sen paremmin yhdeksi kuin useammaksi rikokseksi. Saman henkilön tekemät lyhyinkin väliajoin toistuvat huumausaineen luovutukset ja ostot on sinänsä yleensä mahdollista arvioida paitsi yhtenä rikoksena myös eri rikoksina, vaikka yksityiskohtaista selvitystä erien määristä tai luovutus- ja ostoajankohdista ei esitettäisi. (Kohta 6.) Kun A oli luovuttanut yhdelle henkilölle samaa huumausainetta toistuvasti noin 10 kuukauden ajan, menettelyä oli perusteltua pitää yhtenä rikoksena huomioon ottaen osatekojen ajallinen ulottuvuus, toiminnan jatkuva luonne sekä tekojen yhteinen ja samanlaisena jatkunut motivaatioperusta (kohta 7).

Sillä, katsotaanko eri teot yhdeksi vai useammaksi huumausainerikokseksi, ei aina ole erityisen suurta merkitystä. Silloin, kun eri teot katsotaan eri rikoksiksi, niiden mahdollinen keskinäinen yhteys on otettava huomioon rangaistusseuraamusta määrättäessä. Jos rikokset muodostavat ajallisen ja toiminnallisen jatkumon, jossa toiminnan motivaatioperusta on pysynyt samana, vaikka jokainen rikos on edellyttänyt erillistä päätöksentekoa, aina uudesta rikoksesta johtuva kokonaisrangaistusta lisäävä vaikutus on vähäisempi kuin tilanteessa, jossa rikoksilla ei ollut mitään keskinäistä yhteyttä. tämänkaltaisessa tilanteessa rikoksia voi olla perusteltua arvioida kokonaisuutena yhteistä rangaistusta mitattaessa. (KKO 2020:87 kohta 41 ja siinä mainitut ratkaisut.) Rangaistuksen mittaamiseen liittyvät perusteet eivät kuitenkaan määritä teon yksiköintiä.

Johtopäätökset yleisesti

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, että käytäntö yksiköidä huumausainerikokset maahantuontierittäin on vakiintunut lähtökohta. Tässä asiassa on kysymys kymmenestä huumausaineiden maahantuontierästä. Kaikki huumausaine-erät ovat tulleet Suomeen Ruotsista. Ensimmäinen maahantuontierä on saapunut maahan 24.11.2022 postitse. Tämän jälkeen Suomeen on saapunut maahantuontierät rekka-autolla Ruotsista Tornion kautta 25.12.2022, 15.1.2023, 3.2.2023, 2.3.2023, 24.3.2023, 31.3.2023, 9.4.2023, 16.4.2023 ja 19.4.2023. Eri maahantuontierät ja niiden saapumisajankohdat on siten yksityiskohtaisesti selvitetty.

Ensimmäisen ja toisen erän välillä on kulunut aikaa noin kuukausi, toisen erän ja kolmannen erän sekä kolmannen erän ja neljännen erän välillä on kulunut noin kolme viikkoa, neljännen erän ja viidennen erän välillä on kulunut noin kuukausi, viidennen ja kuudennen erän välillä on kulunut noin kolme viikkoa. Viimeisten erien välillä on ollut noin viikko tai vähemmän.

Huumausaine-erät olivat sisältäneet eri kerroilla eri huumausaineita, eikä niitä ollut maahantuotu minkään havaittavan määrällisen tai laadullisen kaavan mukaisesti. Esimerkiksi ekstaasia oli tuotu maahan vain yhden kerran, kun taas muita aineita useamman kerran. Vaikuttaa siltä, että maahantuonteja oli järjestetty kysynnän mukaan. Nämä seikat viittaavat vahvasti siihen, että maahantuonneissa oli kysymys toiminnan järjestäjien kannalta erillisistä rikoksentekopäätöksistä, mikä puoltaa vahvasti menettelyn yksiköimistä eri rikoksiksi.

Eri huumausaine-eristä peräisin olleita aineita oli säilytetty ja myös levitetty osin ajallisesti päällekkäin. Alla syytekohdittaisissa perusteluissa todetuin tavoin syyttäjä on esittämällään näytöllä pystynyt kuitenkin erittelemään kuhunkin maahantuontierään liittyneen levityksen ja sen ajallisen keston. Jokainen syyttäjän valituksessa mainittu vastaaja oli ollut mukana toiminnassa useamman maahantuontierän aikaan, ja heidän oli täytynyt tulla tietoisiksi eri maahantuontieristä oman toimintansa ja/tai viestiryhmien kautta.

Toiminta oli ollut järjestäytynyttä kvalifiointiperustetta koskevasta kappaleesta ilmenevin tavoin. Vastaajilla oli ollut toiminnassa myös omat roolinsa. Kunkin vastaajan kannalta heillä oli selkeästi sama motivaatioperusta koko toiminnan ajan, ja he myös usein toteuttivat omaa erityistä rooliaan läpi eri maahantuontierien. He eivät myöskään päättäneet maahantuontierien tilaamisesta, eikä heidän toimintansa jatkuvuus ollut suoraan sidottu maahantuontieriin. Usean vastaajan tekoaika on alkanut kesken tietyn maahantuontierän levityksen ja toisaalta päättynyt kesken jotakin myöhempää maahantuontierän levitystä. Nämä seikat puoltavat heidän menettelynsä katsomista yhdeksi rikokseksi.

Hovioikeus kiinnittää kuitenkin erityisesti huomiota yhdessä tekemiseen ja toiminnan järjestäytyneisyyteen. Vastaajat eivät olleet edellä todetuin tavoin toimineet omaan lukuunsa, vaan he olivat toteuttaneet ryhmän päämääriä ryhmässä noudatetun päätöksentekojärjestelmän mukaisesti. Näin ollen myös heidän yhdessä toimimistaan tulee tarkastella kokonaisuutena. Ryhmänä heidän toimintansa oli suuntautunut maahantuontierien vastaanottamiseen ja niiden levittämiseen. Ryhmän toiminnan kannalta sen jatkuvuus oli sidottu uusien, eri määriä ja erilaatuisia huumausaineita sisältäneiden maahantuontierien saapumiseen ja niiden levittämiseen. Vastaajien menettely hahmottuu tätä kautta luonnollisen katsantokannan perusteella vahvasti eri rikoksiksi, joissa vastaanottamis-, säilyttämis- ja levittämistoimet ryhmittyvät kunkin eri maahantuontierän ympärille.

Hovioikeus toteaa, että näitä seikkoja kokonaisuutena punniten vastaajien toimet tulee lähtökohtaisesti hahmottaa eri rikoksiksi maahantuontierittäin. Hovioikeus tarkastelee seuraavaksi kutakin vastaajaa erikseen ja lausuu tarkemmin heidän tietoisuudestaan eri maahantuontieristä.

Johtopäätökset vastaajakohtaisesti

H on ajamallaan taksilla ollut vastaanottamassa ja hakemassa maahantuontieriä Suomeen tulleista rekka-autoista syytekohdissa 3, 4, 6, 7, 8, 9, 10 ja 11 eli kahdeksan eri kertaa. Hän on siten tullut tietoiseksi siitä, että kyseessä on ollut kahdeksan erillistä maahantuontierää. […] Kysymys on hänen osaltaan ollut kahdeksasta erillisestä törkeästä huumausainerikoksesta.

D on […] tullut tietoiseksi siitä, että Suomeen oli saapunut kolme erillistä huumausaine-erää. Hänen syykseen on luettava kolme erillistä törkeää huumausainerikosta.

[…] E on tullut tietoiseksi siitä, että Suomeen on tuotu huumausaineita kuusi eri kertaa. Hänen on katsottava kohdissa 1 ja 3–7 syyllistyneen kuuteen törkeään huumausainerikokseen.

[…] C on pitänyt kirjaa huumausaineista ja ollut myös itse vastaanottamassa useita huumausaine-eriä. Hän on siten ollut tietoinen siitä, että kysymyksessä ovat olleet erilliset huumausaine-erät. […] C:n on siten katsottava kohdissa 3–11 syyllistyneen yhdeksään törkeään huumausainerikokseen.

A […] on siten tiennyt, että kysymys on ollut eri huumausaine-eristä. Hänen on siten katsottava kohdissa 4 sekä 6–10 syyllistyneen kuuteen törkeään huumausainerikokseen.

[…] F on siten tiennyt, että kyse on ollut eri huumausaine-eristä ja hänen on katsottava syyllistyneen yhdeksään törkeään huumausainerikokseen.

[…] G on siten tullut tietämään, että kysymys on eri huumausaine-eristä ja hän on syyllistynyt yhdeksään törkeään huumausainerikokseen.

Kohta 1

[…]

Syyksilukeminen

D on syyllistynyt syytteessä kuvattuun menettelyyn yhdessä E:n ja F:n kanssa kuitenkin siten, että hän oli osallistunut huumausaine-erän säilyttämiseen ja levittämiseen ainakin 11,5 kilogrammaa marihuanaa osalta. D ei ollut osallistunut huumausaine-erän maahantuontiin. Syyksiluettu menettely kohdassa 1 yksiköidään omaksi törkeäksi huumausainerikoksekseen, jonka tekoaika on 3.1.2023–2.2.2023. Teknisistä syistä D:tä koskeva kohta 1 on merkitty tuomiolauselmalle numerolla 40.

E on syyllistynyt syytteessä kuvattuun menettelyyn yhdessä D:n ja F:n kanssa kuitenkin siten, että hän oli osallistunut huumausaine-erän säilyttämiseen ja levittämiseen ainakin 11,5 kilogrammaa marihuanaa osalta. E ei ollut osallistunut huumausaine-erän maahantuontiin. Syyksiluettu menettely kohdassa 1 yksiköidään omaksi törkeäksi huumausainerikoksekseen, jonka tekoaika on 25.12.2022–2.2.2023. Teknisistä syistä E.tä koskeva kohta 1 on merkitty tuomiolauselmalle numerolla 41.

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta F:lle syyksi luetun menettelyn suhteen. Syyksiluettu menettely kohdassa 1 yksiköidään omaksi törkeäksi huumausainerikoksekseen, jonka tekoaika on syytteen mukainen 15.11.2022–2.2.2023. Teknisistä syistä F:ä koskeva kohta 1 on merkitty tuomiolauselmalle numerolla 42.

Kohta 3

[…]

Syyksilukeminen

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta vastaajille syyksi luetun menettelyn suhteen. Syyksiluettu menettely kohdassa 3 yksiköidään omaksi törkeäksi huumausainerikoksekseen muiden paitsi B:n osalta. Kohdan 3 tekoaika on syytteen mukainen 25.12.2022–2.3.2023 muiden paitsi D:n osalta, jonka tekoaika on ollut 3.1.2023–2.3.2023, sekä C:n osalta, jonka tekoaika on ollut 4.2.2023–2.3.2023. B:n osalta yksiköinti ja tekoaika pysyvät käräjäoikeuden syyksilukemisen mukaisena.

Kohta 4

[…]

Syyksilukeminen

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta vastaajille syyksi luetun menettelyn suhteen. Syyksiluettu menettely kohdassa 4 yksiköidään omaksi törkeäksi huumausainerikoksekseen muiden paitsi I:n osalta. Kohdan 4 tekoaika on syytteen mukainen 15.1.2023–20.4.2023 muiden paitsi A:n osalta, jonka tekoaika on ollut 2.3.2023–20.4.2023 sekä C:n osalta, jonka tekoaika on ollut 4.2.2023–20.4.2023. I:n osalta yksiköinti ja tekoaika pysyvät käräjäoikeuden syyksilukemisen mukaisina.

Kohta 5

[…]

Syyksilukeminen

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta vastaajille syyksi luetun menettelyn suhteen. Syyksiluettu menettely kohdassa 5 yksiköidään omaksi törkeäksi huumausainerikoksekseen. Kohdan 5 tekoaika on syytteen mukainen 3.2.2023–25.3.2023.

Kohta 6

[…]

Syyksilukeminen

Mainitut vastaajat ovat syyllistyneet tarkistetussa syytteessä kuvattuun menettelyyn muuten, paitsi hasiksen yhteismäärä on ollut vähintään 45,4 kilogrammaa ja A, C, E, F, G ja I ovat yhdessä levittäneet hasista 10,9 kilogrammaa siten, että I on osallistunut 6,9 kilogrammaan levitetystä määrästä. Lisäksi H:n ja F:n kokaiinilevitys 19.3.2023 oli koskenut 50 grammaa kokaiinia, eikä 120 grammaa. Syyksiluettu menettely kohdassa 6 yksiköidään omaksi törkeäksi huumausainerikoksekseen muiden paitsi I:n osalta. Kohdan 6 tekoaika on syytteen mukainen 2.3.2023–20.4.2023. I:n osalta yksiköinti ja tekoaika pysyvät käräjäoikeuden syyksilukemisen mukaisina.

Kohta 7

[…]

Syyksilukeminen

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta vastaajille syyksi luetun menettelyn suhteen. Syyksiluettu menettely kohdassa 7 yksiköidään omaksi törkeäksi huumausainerikoksekseen muiden paitsi B:n ja I:n osalta. Kohdan 7 tekoaika on syytteen mukainen 24.3.2023–20.4.2023. B:n ja I:n osalta yksiköinti ja tekoajat pysyvät käräjäoikeuden syyksilukemisen mukaisina.

Kohta 8

[…]

Syyksilukeminen

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta vastaajille syyksi luetun menettelyn suhteen. Syyksiluettu menettely kohdassa 8 yksiköidään omaksi törkeäksi huumausainerikoksekseen muiden paitsi I:n osalta. Kohdan 8 tekoaika on syytteen mukainen 31.3.2023–20.4.2023. I:n osalta yksiköinti ja tekoaika pysyvät käräjäoikeuden syyksilukemisen mukaisina.

Kohta 9

[…]

Syyksilukeminen

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta vastaajille syyksi luetun menettelyn suhteen. Syyksiluettu menettely kohdassa 9 yksiköidään omaksi törkeäksi huumausainerikoksekseen muiden paitsi B:n ja I:n osalta. Kohdan 9 tekoaika on syytteen mukainen 9.4.2023–20.4.2023. B:n ja I:n osalta yksiköinti ja tekoajat pysyvät käräjäoikeuden syyksilukemisen mukaisina.

Kohta 10

[…]

Syyksilukeminen

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta vastaajille syyksi luetun menettelyn suhteen. Syyksiluettu menettely kohdassa 10 yksiköidään omaksi törkeäksi huumausainerikoksekseen muiden paitsi B:n osalta. Kohdan 10 tekoaika on tarkistetun syytteen mukainen 16.4.2023–20.4.2023. B:n osalta yksiköinti ja tekoaika pysyvät käräjäoikeuden syyksilukemisen mukaisina.

Kohta 11

[…]

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta valittajien syyksi luetun menettelyn suhteen, mutta se yksiköidään omaksi törkeäksi huumausainerikoksekseen. Kohdan 11 tekoaika on syytteen mukainen 19.4.2023–20.4.2023.

Kohta 13

[…]

Edellä esitetyillä perusteilla hovioikeus katsoo J:n menetelleen käräjäoikeuden syyksi lukemalla tavalla kuitenkin niin, että näyttämättä on jäänyt J:n ottaneen rahaa vastaan 5.–8.2.2023 ja 1.4.2023. J on vastaanottanut huumausainekaupoista peräisin olevia rahoja aikavälillä 12.2.–19.4.2023 yhteensä noin 1.264.255 euroa ja syyte on enemmälti hylättävä. J:n tekoaika kohdassa 13 on ollut 12.2.2023–26.7.2023.

Kohta 14

[…]

Syytteen viimesijaisen kohdan mukainen törkeä rahanpesu luetaan K:n syyksi syyttäjän tekemän tarkistuksen mukaisesti.

[…]

Rangaistukset

[…]

Koventamisperusteesta

Käräjäoikeus on soveltanut rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista koventamisperustetta A:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle, G:lle ja H:lle tuomittuihin rangaistuksiin. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, että mainitut henkilöt olivat tehneet rikokset osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa, kuten hovioikeus on edellä kvalifiointiperustetta koskevissa perusteluissa todennut. Hovioikeus kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että samat järjestäytyneeseen rikollisryhmään liittyvät seikat ovat harkittavana sekä törkeän huumausainerikoksen ankaroittamisperusteena että rangaistuksen koventamisperusteena.

Rikoslaissa ei ole säännöstä kaksinkertaisen kvalifioinnin kiellosta. Hallituksen esityksestä ilmenee kuitenkin, että erityisen ankaroittamisperusteen ja yleisen koventamisperusteen samanaikainen soveltaminen olisi mahdollista vain, jos peruste esiintyy poikkeuksellisen korostuneena (HE 44/2002 vp, s. 190, kts. myös KKO 2021:74, kohta 20). Hallituksen esityksen perusteluissa mainitaan nimenomaisesti, että olosuhdetta, joka on jo otettu huomioon tunnusmerkistön laadinnassa, ei enää toistamiseen tule ottaa huomioon mittaamisessa (s. 193).

Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan KKO 2021:74 soveltanut rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohdan koventamisperustetta törkeää huumausainerikosta koskevassa asiassa, vaikka arvioitaessa koventamisperusteen vaikutusta rangaistuksen mittaamiseen kysymys on ollut osittain samoista seikoista, jotka ovat olleet merkityksellisiä myös harkittaessa rangaistusta, joka vastaajille olisi tuomittava ilman koventamisperusteen soveltamista. Tuossa tapauksessa ei kuitenkaan ole ollut kysymys rikoslain 50 luvun 2 §:n 3 kohdan mukaisen ankaroittamisperusteen soveltamisesta. (Kohdat 17 ja 18.) Sen sijaan Helsingin hovioikeus on 22.6.2023 antamassaan ratkaisussa numero 126243 soveltanut samanaikaisesti mainittua ankaroittamis- ja koventamisperustetta törkeää huumausainerikosta koskien.

Hovioikeus toteaa, että rikosten tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa on alla tarkemmin todetuin tavoin otettu huomioon rangaistusta ankaroittavana seikkana rikoslain 50 luvun 2 §:n 3 kohdan mukaisena erityisenä mittaamisperusteena. Yleisiin mittaamisperusteisiin kuuluva rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen koventamisperuste ei sisällä mitään sellaista olosuhdetta, jota mainittu ankaroittamisperuste ei kattaisi. Kuitenkin tässä tapauksessa kyseinen peruste on poikkeuksellisen korostunut erityisesti ryhmän kansainvälisyyden, rakenteen jäsentyneisyyden sekä toiminnan laajamittaisuuden vuoksi. Lisäksi törkeässä huumausainerikoksessa täyttyy myös kaksi muuta kvalifiointiperustetta, joten rangaistuksen mittaaminen törkeänä huumausainerikoksena ei riipu vain kyseisestä järjestäytymisperusteesta.

Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että koventamisperustetta tulee soveltaa tässä tapauksessa. Tällä ei kuitenkaan ole juurikaan merkitystä rangaistuksen mittaamisessa, koska tekoihin liittyvä järjestäytyneisyys ja sen aste tulee ottaa merkittävällä tavalla huomioon jo törkeän huumausainerikoksen ankaroittamisperusteena.

Käräjäoikeus on soveltanut E:n osalta myös rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaista koventamisperustetta katsoen, että E:n aikaisempi rikollisuus on osoittanut hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Hovioikeus toteaa, että E:n rikosrekisteristä sinänsä ilmenee, että hänet on tuomittu Ruotsissa huumausaineisiin liittyvistä rikoksista nyt käsiteltäviä rikoksia edeltävästi 9 kertaa. Häntä ei kuitenkaan ole tuomittu kertaakaan vankeuteen, vaan kysymys on ollut sakkorangaistuksista tai muista lievemmistä seuraamuksista. Lisäksi huumausainerikollisuus on yhtä kertaa lukuun ottamatta liittynyt vain omaan käyttöön. Nyt käsiteltävissä teoissa on ollut kysymys osallisuudesta laajamittaiseen ja organisoituneeseen huumausainekauppaan, mikä on ollut laadultaan huomattavasti vakavampaa aiempaan rikollisuuteen verrattuna. Hovioikeus katsoo, ettei aikaisempi rikollisuus osoita tässä tapauksessa koventamisperusteen mukaista ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä eikä koventamisperustetta tule soveltaa.

Lieventämisperusteista

[…]

Rangaistusta ei tule alentaa julkisuuden perusteella.

[…]

Vastaajat eivät ole selvittäneet asiaa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla, eikä rangaistuksia tule alentaa tällä perusteella.

Rangaistuksen määrääminen kohdissa 1 ja 3–11

Hovioikeus on edellä todetuin tavoin yksiköinyt A:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle, G:lle ja H:lle syyksi luetun menettelyn erillisiksi rikoksiksi syytteen mukaisesti maahantuontierittäin. Heidät tulee kukin määrätä törkeistä huumausainerikoksista yhteiseen vankeusrangaistukseen, jonka enimmäisaika on rikoslain 7 luvun 2 §:n perusteella 13 vuotta vankeutta.

Mainittujen vastaajien menettely on tässä tapauksessa muodostanut ajallisen ja toiminnallisen jatkumon. Eri maahantuontieriä on levitetty päällekkäin toisten erien kanssa. Useat vastaajista ovat myös saapuneet ja lähteneet kesken tietyn kohdan mukaisen rikoksen muiden aloitettua sen tai jatkettua sitä. He ovat toteuttaneet järjestäytyneen rikollisryhmän toiminnan tavoitetta siinä noudatetun päätöksentekojärjestelmän mukaisesti. Toiminnan motivaatioperusta on kaikkien vastaajien kannalta pysynyt samana koko ajan.

Hovioikeus katsoo, että pohjarangaistukseksi otettavan törkeän huumausainerikoksen lisäksi kokonaisrangaistukseen vaikuttavien muiden rikosten rangaistusta lisäävä vaikutus on vähäisempi kuin tilanteessa, jossa rikoksilla ei olisi ollut mitään keskinäistä yhteyttä. Pohjarangaistuksen määrittämisen jälkeen yhteisen rangaistuksen määräämiseksi tulee rikosten lukumäärän sijasta tarkastella korostuneesti vastaajien toiminnan laatua, intensiteettiä ja kestoa kokonaisuutena.

Rikoskokonaisuuden vakavuuden ja vastaajien korkean syyllisyyden osalta hovioikeus viittaa käräjäoikeuden perusteluihin (tuomion s. 171–172). Hovioikeus viittaa lisäksi edellä kvalifiointiperusteen kohdalla lausuttuun. Teoissa on täyttynyt kolme eri kvalifiointiperustetta. Rikosten tekeminen osana huumausainerikosten laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa on hovioikeuden näkemyksen mukaan ollut tässä tapauksessa poikkeuksellisen moitittavaa. Tämä törkeän huumausainerikoksen ankaroittamisperuste on otettava merkittävällä tavalla huomioon rangaistuksen mittaamisessa.

Mainitut seikat korostavat rikosten erityistä moitittavuutta, jonka vuoksi enimmäisrangaistuksen tai sitä lähellä olevan rangaistuksen tuomitseminen toimintaan osallistuneille on perusteltua. Kunkin vastaajan osalta rangaistus on kuitenkin loppujen lopuksi määriteltävä sen mukaan, mikä heidän toimintansa laajuus ja roolinsa olennaisuus on ollut. Pelkästään sillä seikalla, että koko organisaatiota on johtanut joku muu henkilö tai että vastaajat eivät ole saaneet koko rikoshyötyä itselleen, ei ole keskeisten toimijoiden rangaistusvastuuta pienentävää vaikutusta.

Eri vastaajien menettelyä on jossain määrin verrattava toisiinsa rangaistuksia mitattaessa. Toisaalta on otettava huomioon myös yleinen rangaistuskäytäntö ja tämän kokonaisuuden poikkeuksellinen törkeys, minkä vuoksi päävastuussa olevien henkilöiden rangaistuksia ei ole mahdollista alentaa vain siksi, että jonkun toisen vastaajan menettely on ollut hieman moitittavampaa.

B:n ja I:n osalta syyttäjä ei ole valittanut rangaistuksista eikä yksiköinnistä.

A

A on syyllistynyt kuuteen törkeään huumausainerikokseen. A:n rooli on käräjäoikeuden toteamin tavoin ollut merkittävä (tuomion s. 174). A:n syyksi luetuista rikoksista ankarimmin rangaistavia ovat teot kohdissa 4 ja 6 ottaen huomioon ekstaasin sekä kokaiinin ja amfetamiinin erittäin suuret määrät. Hänet olisi tuomittava niistä kummastakin erikseen 10 vuodeksi vankeuteen. Yhteisen rangaistuksen kannalta otetaan huomioon, että hän on osallistunut toimintaan aktiivisesti yli 1,5 kuukauden ajan, jona aikana maahan on tuotu neljä eri maahantuontierää. Muiden rikosten korottava vaikutus on 3 vuotta vankeutta. A:n rangaistus korotetaan 13 vuodeksi vankeutta.  

B

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut B:n rangaistuksen osalta (tuomion s. 174). Hänenkin osaltaan viitataan siihen, mitä törkeän huumausainerikoksen ankaroittamisperusteen vaikutuksesta rangaistukseen on edellä todettu. Aihetta B:n rangaistuksen alentamiseen ei ole.

C

C on syyllistynyt yhdeksään törkeään huumausainerikokseen. C:n rooli on käräjäoikeuden toteamin tavoin ollut merkittävä (tuomion s. 174). C on pitänyt kirjaa huumausaineista ja rahoista sekä ollut tiiviisti yhteydessä ryhmän johtoon ja muihin jäseniin. Hän on ollut operatiivisen toiminnan koordinoinnin kannalta keskeinen hahmo, ja hän on ollut tietoinen järjestäytyneen rikollisryhmän toiminnasta kokonaisuutena. C:n syyksi luetuista rikoksista ankarimmin rangaistavia ovat teot kohdissa 4 ja 6 ottaen huomioon ekstaasin sekä kokaiinin ja amfetamiinin erittäin suuret määrät. Hänet olisi tuomittava niistä kummastakin erikseen 10 vuodeksi vankeuteen. Yhteisen rangaistuksen kannalta otetaan huomioon, että hän on osallistunut toimintaan aktiivisesti yli 2,5 kuukauden ajan, jona aikana maahan on tuotu seitsemän eri maahantuontierää. Muiden rikosten korottava vaikutus on 3 vuotta vankeutta. C:n rangaistus korotetaan 13 vuodeksi vankeutta.

D

D on syyllistynyt kolmeen törkeään huumausainerikokseen. D:n rooli on käräjäoikeuden toteamin tavoin ollut merkittävä (tuomion s. 172). Hän ei ollut kuitenkaan osallistunut kohdissa 1 ja 3 tarkoitettujen huumausaineiden maahantuontiin, koska hän oli saapunut Suomeen vasta tämän jälkeen. Hän on ollut mukana aloittamassa toimintaa erityisesti E:n kanssa. D:n syyksi luetuista rikoksista ankarimmin rangaistava on kohdan 4 teko ottaen huomioon ekstaasin erittäin suuri määrä. Oikeudenmukainen rangaistus yksinään siitä olisi 10 vuotta vankeutta. Yhteisen rangaistuksen kannalta otetaan huomioon, että hän on osallistunut toimintaan aktiivisesti vain hieman alle kuukauden ajan, jona aikana maahan on tuotu vain yksi maahantuontierä. Hänen rangaistuksensa on oltava jossain määrin lyhyempi kuin C:n tai E:n. Muiden rikosten korottava vaikutus on 2 vuotta vankeutta.

D on Ruotsissa 9.10.2023 annetulla tuomiolla tuomittu 2 vuoden 6 kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen. Nyt käsiteltävät rikokset olisi voitu käsitellä samaan aikaan kyseisessä tuomiossa syyksiluettujen rikosten kanssa, jolloin kaikista rikoksista olisi voitu tuomita yhteinen rangaistus, joka olisi ollut enintään 13 vuotta.

Mainittu aiempi tuomio on rikoslain 7 luvun 6 ja 9 §:n nojalla otettava huomioon rangaistusta alentavana seikkana. Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun KKO 2025:5 mukaan aikaisempien vankeusrangaistusten ja myöhemmin käsiteltäviksi tulevista rikoksista määrättävän uuden vankeusrangaistuksen yhteenlaskettu pituus ei saa ylittää sitä rangaistusta, joka vastaajalle olisi voitu rikoslain 7 luvun 2 §:n mukaan enintään tuomita, jos kaikki rikokset olisi käsitelty samassa oikeudenkäynnissä ja niistä olisi tuomittu yhteinen rangaistus (kohta 23).

Hovioikeus katsoo, että oikeudenmukainen yhteinen seuraamus D:lle kaikista rikoksista olisi ollut 13 vuotta vankeutta. Kun otetaan huomioon, että D on jo tuomittu 2 vuodeksi 6 kuukaudeksi vankeuteen, hovioikeus korottaa käräjäoikeuden D:lle tuomitseman rangaistuksen 10 vuodeksi 6 kuukaudeksi vankeutta.

E

E on syyllistynyt kuuteen törkeään huumausainerikokseen. E:n rooli on käräjäoikeuden toteamin tavoin ollut merkittävä (tuomion s. 172–173). E ei ole kuitenkaan osallistunut kohdan 1 maahantuontiin, koska hän on saapunut Suomeen vasta yli kuukausi maahantuonnin jälkeen. E:n syyksi luetuista rikoksista ankarimmin rangaistavia ovat teot kohdissa 4 ja 6 ottaen huomioon ekstaasin sekä kokaiinin ja amfetamiinin erittäin suuret määrät. Hänet olisi tuomittava niistä kummastakin erikseen 10 vuodeksi vankeuteen. Yhteisen rangaistuksen kannalta otetaan huomioon, että hän on osallistunut toimintaan aktiivisesti yli 3 kuukauden ajan, jona aikana maahan on tuotu viisi eri maahantuontierää. Muiden rikosten korottava vaikutus on 3 vuotta vankeutta. E:n rangaistus korotetaan 13 vuodeksi vankeutta.

F

F on syyllistynyt yhdeksään törkeään huumausainerikokseen. F:n rooli on käräjäoikeuden toteamin tavoin ollut merkittävä (tuomion s. 172–173). F:n nimimerkille merkityt levitysmäärät ovat olleet kaikista vastaajista suurimpia. F:n syyksi luetuista rikoksista ankarimmin rangaistavia ovat teot kohdissa 4 ja 6 ottaen huomioon ekstaasin sekä kokaiinin ja amfetamiinin erittäin suuret määrät. Hänet olisi tuomittava niistä kummastakin erikseen 10 vuodeksi vankeuteen. Yhteisen rangaistuksen kannalta otetaan huomioon, että hän on osallistunut toimintaan aktiivisesti yli 5 kuukauden ajan, jona aikana maahan on tuotu yhdeksän eri maahantuontierää. Muiden rikosten korottava vaikutus on 3 vuotta vankeutta. F:n rangaistus korotetaan 13 vuodeksi vankeutta.

G

G on syyllistynyt kahdeksaan törkeään huumausainerikokseen. G:n rooli on käräjäoikeuden toteamin tavoin ollut merkittävä (tuomion s. 173). G:n rooli on poikennut useimpien muiden roolista siinä, että hän on ollut melkein koko tekoajan Ruotsissa. Hän on kuitenkin ollut viestiketjuista ilmenevin tavoin aktiivisesti mukana huumausainekauppojen järjestämisessä ja hänen nimimerkeilleen merkityt levitysmäärät ovat suuria. G:n syyksi luetuista rikoksista ankarimmin rangaistava on kohdan 4 teko ottaen huomioon ekstaasin erittäin suuri kokonaismäärä sekä G:n itse sopimien ekstaasikauppojen suuruus. Hänet olisi tuomittava siitä erikseen 10 vuodeksi vankeuteen. Yhteisen rangaistuksen kannalta otetaan huomioon, että hän on osallistunut toimintaan aktiivisesti 4 kuukauden ajan, jona aikana maahan on tuotu seitsemän eri maahantuontierää. Muiden rikosten korottava vaikutus on 3 vuotta vankeutta. G:n rangaistus korotetaan 13 vuodeksi vankeutta.

H

H on syyllistynyt kahdeksaan törkeään huumausainerikokseen. H:n rooli on käräjäoikeuden toteamin tavoin ollut merkittävä vaikkakin epäitsenäisempi kuin muiden henkilöiden ja rajoittunut pääasiassa maahantuontierien vastaanottamiseen ja kuljettamiseen (tuomion s. 173).  

H on käräjäoikeuden mainitsemien toimien lisäksi myös kuljettanut huumausainekaupoista saatua rahaa J:lle. H:n syyksi luetuista rikoksista ankarimmin rangaistava on kohdan 6 teko ottaen huomioon kokaiinin ja amfetamiinin erittäin suuri määrä sekä H:n omat levitystoimet. Hänet olisi tuomittava siitä erikseen 8 vuodeksi vankeuteen. Yhteisen rangaistuksen kannalta on huomioitava lisäksi, että hän on osallistunut toimintaan aktiivisesti 4 kuukauden ajan, jona aikana hän on ottanut vastaan kahdeksan eri maahantuontierää. Hänen rangaistuksessaan on kuitenkin näyttävä selkeästi hänen epäitsenäisempi ja vähäisempi rooli verrattuna muihin. Muiden rikosten korottava vaikutus on 2 vuotta vankeutta. H:n rangaistus korotetaan 10 vuodeksi vankeutta.

I

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut I:n rangaistuksen osalta (tuomion s. 173–174). Hänenkin osaltaan viitataan siihen, mitä törkeän huumausainerikoksen ankaroittamisperusteen vaikutuksesta rangaistukseen on edellä todettu. Aihetta I:n rangaistuksen alentamiseen ei ole.

Rangaistuksen määrääminen kohdissa 13 ja 14

Korkeimman oikeuden mittaamista ohjaava rangaistuskäytäntö törkeästä rahanpesusta on niukkaa. Rahanpesurikosten rangaistuskäytäntöä on kuvattu ja arvioitu korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2019:110. Ratkaisussa tuomittu ja siinä mainitut rangaistukset ovat vaihdelleet välillä 8 kuukautta – 1 vuosi vankeutta, kun rikoksen kohteena olleen omaisuuden arvo on ollut noin 19.600–62.800 euroa. Törkeistä huumausainerikoksista ensimmäisessä asteessa tuomittujen ehdottomien vankeusrangaistusten keskimääräinen pituus oli ollut Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuosien 2009 ja 2018 välillä keskimäärin 7–33 kuukautta. (Ks. kohdat 9–11, 14 ja 16) Ratkaisussa KKO 2020:98 korkein oikeus on katsonut oikeudenmukaisen rangaistuksen olevan 11 kuukautta vankeutta yksin arvioituna olleesta törkeästä rahanpesusta rikoksen kohteena olleen omaisuuden arvon ollessa noin 40.000 euroa (Kohdat 43–44).

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2011:93 ottanut kantaa rangaistuksen määräämiseen tapauksessa, jossa on ollut kysymys törkeästä veropetoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Korkein oikeus on ratkaisunsa perusteluissa todennut, että määrättäessä rangaistusta kysymyksessä olevien kaltaisista talousrikoksista rikoksella tavoiteltu hyöty ja aiheutettu vahinko ovat keskeisiä perusteita rikoksen vahingollisuuden ja vaarallisuuden arvioinnissa (kohta 12). Oikeuskäytännössä rangaistuksen määrääminen talousrikoksista onkin usein suhteutettu etupäässä tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon rahamääriin. Rangaistusta mitattaessa on kuitenkin tämän ohella tapauskohtaisesti arvioitava, liittyykö rikoksiin myös muita teon vahingollisuuden ja vaarallisuuden sekä tekijän syyllisyyden arviointiin vaikuttavia seikkoja, joille on syytä antaa merkitystä teon rangaistusarvoa määriteltäessä. (KKO 2013:92, kohta 18.)

Hovioikeus toteaa, että rahanpesu on kiinteässä yhteydessä esirikokseen, jolloin esirikoksen laadulla on vaikutusta myös rahanpesun vahingollisuuden arvioinnissa. Paljon rikoshyötyä tuottavassa rikollisuudessa, kuten nyt käsiteltävässä huumausainerikoskokonaisuudessa, rahanpesulla on erityisen keskeinen ja olennainen rooli rikollisen toiminnan olemassaolon ja jatkumisen kannalta. Rahanpesijöiden rooli ankarasti arvioitavan huumausainerikollisuuden mahdollistajina on otettava huomioon myös tällaiseen rahanpesuun syyllistyneiden rangaistuksissa.  

J:n ja K:n tekojen kohteena ollut rahamäärä on ollut poikkeuksellisen suuri, eikä tavanomaisen törkeän rahanpesun rangaistuskäytäntöä voi ottaa rangaistuksen mittaamisen pohjaksi. K:n ja J:n tapaamien henkilöiden ja toiminnan muiden ulkoisten piirteiden perusteella heidän on täytynyt ymmärtää, että kysymys on ollut kansainvälisestä rajat ylittävästä järjestäytyneestä rikollisuudesta. K on itse vienytkin tässä tarkoitettua rahaa pääasiassa ulkomaille. Heidän toimintansa on selkeästi ollut osa laajempaa rahanpesuorganisaatiota, joka on toiminut kansainvälisesti ja ammattimaisesti. J ja K ovat olleet tietoisia rahojen määristä, ja heidän tehtävänään on ollut kuljettamisen lisäksi laskea ne ja raportoida niistä. Heidän toimintansa on ollut korostuneen aktiivista heidän sopiessa erikseen teonkuvauksessa mainituista lukuisista rahannoudoista ja -luovutuksista.

Edellä mainituin lisäyksin hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset rangaistuksen määräämisestä J:lle ja K:lle (tuomion sivut 175–176).

[…]

Menettämisseuraamukset

[…]

Tuomiolauselmat

A

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luetut rikokset 4.1 Törkeä huumausainerikos 02.03.2023 - 20.04.2023
6. Törkeä huumausainerikos 02.03.2023 - 20.04.2023 (syyksilukemista on muutettu)
7. Törkeä huumausainerikos 24.03.2023 - 20.04.2023
8. Törkeä huumausainerikos 31.03.2023 - 20.04.2023
9. Törkeä huumausainerikos 09.04.2023 - 20.04.2023
10. Törkeä huumausainerikos 16.04.2023 - 20.04.2023

Rangaistusseuraamukset 13 vuotta vankeutta
Rangaistusta on korotettu.

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset Käräjäoikeuden tuomiossa mainittujen vastaajien yhteisvastuullisesti valtiolle menetettäväksi tuomittu rikoshyödyn enimmäismäärä alennetaan A:n osalta 430.000 euroksi.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

[…]

B

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset Käräjäoikeuden tuomiossa mainittujen vastaajien yhteisvastuullisesti valtiolle menetettäväksi tuomittu rikoshyödyn enimmäismäärä alennetaan B:n osalta 289.500 euroksi.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

[…]

C

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luetut rikokset 3.1 Törkeä huumausainerikos 04.02.2023 - 02.03.2023
4.2 Törkeä huumausainerikos 04.02.2023 - 20.04.2023
5. Törkeä huumausainerikos 03.02.2023 - 25.03.2023
6. Törkeä huumausainerikos 02.03.2023 - 20.04.2023 (syyksilukemista on muutettu)
7. Törkeä huumausainerikos 24.03.2023 - 20.04.2023
8. Törkeä huumausainerikos 31.03.2023 - 20.04.2023
9. Törkeä huumausainerikos 09.04.2023 - 20.04.2023
10. Törkeä huumausainerikos 16.04.2023 - 20.04.2023
11. Törkeä huumausainerikos 19.04.2023 - 20.04.2023

Rangaistusseuraamukset 13 vuotta vankeutta
Rangaistusta on korotettu.

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset Käräjäoikeuden tuomiossa mainittujen vastaajien yhteisvastuullisesti valtiolle menetettäväksi tuomittu rikoshyödyn enimmäismäärä alennetaan C:n osalta 738.000 euroksi, josta jää C:lle yhteisvastuullisesti maksettavaksi 736.500 euroa ottaen huomioon takavarikossa olevien käteisvarojen 1.500 euroa vähentäminen.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

[…]

D

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luetut rikokset 3.2 Törkeä huumausainerikos 03.01.2023 - 02.03.2023
4.3 Törkeä huumausainerikos 15.01.2023 - 20.04.2023
40. Törkeä huumausainerikos 03.01.2023 - 02.02.2023 (vastaa syytekohtaa 1, syyksilukemista on muutettu)

Rangaistusseuraamukset 10 vuotta 6 kuukautta vankeutta
Rangaistusta alentavana on otettu huomioon:
- Svea hovrätt 9.10.2023, ratkaisu B11107
Rangaistusta on korotettu.

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset Käräjäoikeuden tuomiossa mainittujen vastaajien yhteisvastuullisesti valtiolle menetettäväksi tuomittu rikoshyödyn enimmäismäärä alennetaan D:n osalta 364.500 euroksi.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

[…]

E

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luetut rikokset 3.3 Törkeä huumausainerikos 25.12.2022 - 02.03.2023
4.3 Törkeä huumausainerikos 15.01.2023 - 20.04.2023
5. Törkeä huumausainerikos 03.02.2023 - 25.03.2023
6. Törkeä huumausainerikos 02.03.2023 - 20.04.2023 (syyksilukemista on muutettu)
7. Törkeä huumausainerikos 24.03.2023 - 20.04.2023
41. Törkeä huumausainerikos 25.12.2022 - 02.02.2023 (vastaa syytekohtaa 1, syyksilukemista on muutettu)

Rangaistusseuraamukset 13 vuotta vankeutta
Rangaistusta on korotettu.

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset Käräjäoikeuden tuomiossa mainittujen vastaajien yhteisvastuullisesti valtiolle menetettäväksi tuomittu rikoshyödyn enimmäismäärä alennetaan E:n osalta 700.500 euroksi.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

[…]

F

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luetut rikokset 3.3 Törkeä huumausainerikos 25.12.2022 - 02.03.2023
4.3 Törkeä huumausainerikos 15.01.2023 - 20.04.2023
5. Törkeä huumausainerikos 03.02.2023 - 25.03.2023
6. Törkeä huumausainerikos 02.03.2023 - 20.04.2023 (syyksilukemista on muutettu)
7. Törkeä huumausainerikos 24.03.2023 - 20.04.2023
8. Törkeä huumausainerikos 31.03.2023 - 20.04.2023
9. Törkeä huumausainerikos 09.04.2023 - 20.04.2023
10. Törkeä huumausainerikos 16.04.2023 - 20.04.2023
42. Törkeä huumausainerikos 15.11.2022 - 02.02.2023 (vastaa syytekohtaa 1)

Rangaistusseuraamukset 13 vuotta vankeutta
Rangaistusta on korotettu.

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset Käräjäoikeuden tuomiossa mainittujen vastaajien yhteisvastuullisesti valtiolle menetettäväksi tuomittu rikoshyödyn enimmäismäärä alennetaan F:n osalta 885.500 euroksi, josta jää F:lle yhteisvastuullisesti maksettavaksi 859.320 euroa ottaen huomioon takavarikossa olevien käteisvarojen 26.180 euroa vähentäminen.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

[…]

G

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luetut rikokset 3.3 Törkeä huumausainerikos 25.12.2022 - 02.03.2023
4.3 Törkeä huumausainerikos 15.01.2023 - 20.04.2023
5. Törkeä huumausainerikos 03.02.2023 - 25.03.2023
6. Törkeä huumausainerikos 02.03.2023 - 20.04.2023 (syyksilukemista on muutettu)
7. Törkeä huumausainerikos 24.03.2023 - 20.04.2023
8. Törkeä huumausainerikos 31.03.2023 - 20.04.2023
9. Törkeä huumausainerikos 09.04.2023 - 20.04.2023
10. Törkeä huumausainerikos 16.04.2023 - 20.04.2023

Rangaistusseuraamukset 13 vuotta vankeutta
Rangaistusta on korotettu.

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset Käräjäoikeuden tuomiossa mainittujen vastaajien yhteisvastuullisesti valtiolle menetettäväksi tuomittu rikoshyödyn enimmäismäärä alennetaan G:n osalta 801.500 euroksi, josta jää G:lle maksettavaksi 797.500 euroa ottaen huomioon takavarikossa olevien käteisvarojen 4.000 euroa vähentäminen.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

[…]

H

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luetut rikokset 3.3 Törkeä huumausainerikos 25.12.2022 - 02.03.2023
4.3 Törkeä huumausainerikos 15.01.2023 - 20.04.2023
6. Törkeä huumausainerikos 02.03.2023 - 20.04.2023 (syyksilukemista on muutettu)
7. Törkeä huumausainerikos 24.03.2023 - 20.04.2023
8. Törkeä huumausainerikos 31.03.2023 - 20.04.2023
9. Törkeä huumausainerikos 09.04.2023 - 20.04.2023
10. Törkeä huumausainerikos 16.04.2023 - 20.04.2023
11. Törkeä huumausainerikos 19.04.2023 - 20.04.2023

Rangaistusseuraamukset 10 vuotta vankeutta
Rangaistusta on korotettu.

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset Käräjäoikeuden tuomiossa mainittujen vastaajien yhteisvastuullisesti valtiolle menetettäväksi tuomittu rikoshyödyn enimmäismäärä alennetaan H:n osalta 19.500 euroksi, josta jää H:lle yhteisvastuullisesti maksettavaksi 18.350 euroa ottaen huomioon takavarikossa olevien käteisvarojen 1.150 euroa vähentäminen.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

[…]

I

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset Käräjäoikeuden tuomiossa mainittujen vastaajien yhteisvastuullisesti valtiolle menetettäväksi tuomittu rikoshyödyn enimmäismäärä alennetaan I:n osalta 200.500 euroksi.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

[…]

J

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luetut rikokset 13. Törkeä rahanpesu 12.02.2023 - 26.07.2023 (syyksilukemista on muutettu)

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset J:n valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä menetettäväksi tuomittu määrä alennetaan 6.000 euroon.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

[…]

K

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luetut rikokset 14. Törkeä rahanpesu 21.02.2023 - 01.08.2023 (syyksilukemista on muutettu)

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

[…]

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeudenneuvos Kristina Isaksson
Hovioikeudenneuvos Outi Mikkola
Asessori Jesse Numminen

Valmistelija:

Hovioikeuden esittelijä Mikael Kotka

Äänestys.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Hovioikeudenneuvos Kristina Isaksson: Olen eri mieltä enemmistön kanssa joidenkin vastaajien rikosten tekoajoista, huumausainerikosten tekemisestä osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa, rangaistuksista sekä menettämisseuraamuksista.

Tekoajoista

Olen enemmistön kanssa eri mieltä D:n ja E:n rikosten tekoaikojen pituudesta. D on saapunut Suomeen 3.1.2023 ja poistunut Suomesta 28.1.2023. Hänen ei ole näytetty liittyneen tekoihin enää Suomesta poistumisensa jälkeen. Sen vuoksi katson hänen rikostensa tekoajaksi kohdassa 3.2) 3.1.2023-28.1.2023, kohdassa 4.3) 15.1.2023-28.1.2023 ja kohdassa 40 (kohta 1) 3.1.2023-28.1.2023. E on ollut Suomessa ja osallistunut tekoihin ainoastaan 25.12.2022-30.3.2023 välisenä aikana. Koska hänen ei ole näytetty liittyneen tekoihin enää Suomesta poistumisensa jälkeen, niin katson hänen osaltaan rikoksen tekoajaksi kohdassa 4.3) 15.1.2023-30.3.2023, kohdassa 6) 2.3.2023-30.3.2023 ja kohdassa 7) 24.3.2023-30.3.2023.

Muilta osin olen tekoajoista samaa mieltä kuin enemmistö.

Törkeän huumausainerikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa (kohdat 1 ja 3–11)

[…]

Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka 11 luvun 10 §:ssä tai 15 luvun 9 §:ssä tarkoitettuja rikoksia.

Käräjäoikeus on lukenut A:n, B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n, H:n ja I:n syyksi sen, että rikos on tehty osana rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun, huumausainerikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa (rikoslain 50 luvun 2 §). Käräjäoikeus on lisäksi soveltanut asiassa rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua koventamisperustetta.

Korkein oikeus on todennut ratkaisussaan KKO 2018:89, että edellä mainitussa rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 momentin määritelmäsäännöksessä asetetaan viisi edellytystä, joiden kaikkien on täytyttävä, jotta kysymys voisi olla järjestäytyneestä rikollisryhmästä. Ensinnäkin ryhmässä on oltava vähintään kolme jäsentä, toiseksi ryhmän tulee pysyä koossa riittävän pitkän ajan, kolmanneksi ryhmän tulee olla rakenteeltaan jäsentynyt yhteenliittymä, neljänneksi edellytetään jäsenten yhteistuumaisuutta ja viidenneksi ryhmän tulee toimia tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, tai laissa erikseen mainittuja rikoksia. (Kohta 16).

Määritelmäsäännöksestä ei ilmene, kuinka pitkään ryhmän edellytetään pysyvän koossa, jotta kysymys olisi järjestäytyneestä rikollisryhmästä. Hallituksen esityksessä (HE 263/2014 vp s. 31) todetaan, että rikollisryhmä muodostetaan pitkällä tai epämääräisellä aikavälillä tehtäviä useampia rikoksia varten. Ainakaan kaikkia rikoksia ei ole suunniteltu jo etukäteen. Rikollisryhmän tällaisesta perusluonteesta seuraa, että se on usein tarkoitettu toimimaan pidemmän aikaa ja toistaiseksi. Erityistä minimiaikaa ei voida asettaa. Rikollisryhmälle asetettavat sisällölliset kriteerit ovat sellaisia, että käytännössä niistä varmistuminen edellyttää yleensä ryhmän toimineen jo ainakin jonkin aikaa. Viikoissa mitattava toiminnan kesto ei ole yleensä riittävä, kun taas vähintään vuoden kestänyt toiminta puolestaan selvästi on, ja niiden väliin asettuvan toiminnan keston merkitys tulee harkita tapaus tapaukselta.

Yksittäisen tekijän toimia on arvioitava myös erikseen. Ryhmän jäsenen on tullut toteuttaa rikoksen tunnusmerkistön täyttävä menettelynsä järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenenä nimenomaan tässä ominaisuudessa. Ryhmän jäsenen tekemä rikos voi jäädä relevanssikriteerin ulkopuolelle esimerkiksi siitä syystä, että kyseinen jäsen ei vähäisestä jäsenyysajastaan johtuen vielä tunne ryhmän rikollista toimintaa eikä siten ymmärrä omaa rikostaan osana tällaista toimintaa. (HE 263/2014 vp, s. 30.)  

F:n osalta ensimmäisen syytekohdan tekoaika on alkanut 15.11.2022 ja viimeiset teot ovat päättyneet 20.4.2023. Muutamien vastaajien osalta tekoaika on alkanut 25.12.2022 ja viimeinen teko on päättynyt 20.4.2023 eli toiminta oli heidän osaltaan jatkunut noin neljän kuukauden ajan. Joidenkin henkilöiden osalta tekoaika on ollut huomattavasti lyhyempi ja joidenkin osalta vain pari viikkoa. Ottaen huomioon toiminnan lyhyt kesto, huumausainerikokset eivät ole katsottava tehdyiksi osana rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun, huumausainerikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa (rikoslain 50 luvun 2 §). Näin ollen katson, että syyksilukemista on näiltä osin muutettava. Lisäksi katson, että tekoihin ei voida soveltaa rikoslain 6 luvun 5 §:n koventamisperustetta, koska rikoksia ei ole katsottava tehdyiksi osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Tämän vuoksi rangaistuksia on näiltä osin alennettava.

Rikosten yksiköinnistä ja sen vaikutuksesta rangaistukseen

Sillä, katsotaanko eri teot yhdeksi vai useammaksi huumausainerikokseksi, ei aina ole erityisen suurta merkitystä. Silloin, kun eri teot katsotaan eri rikoksiksi, niiden mahdollinen keskinäinen yhteys on otettava huomioon rangaistusseuraamusta määrättäessä. Jos rikokset muodostavat ajallisen ja toiminnallisen jatkumon, jossa toiminnan motivaatioperusta on pysynyt samana, vaikka jokainen rikos on edellyttänyt erillistä päätöksentekoa, aina uudesta rikoksesta johtuva kokonaisrangaistusta lisäävä vaikutus on vähäisempi kuin tilanteessa, jossa rikoksilla ei ollut mitään keskinäistä yhteyttä (KKO:2020:59 kohta 24 ja siinä mainitut ratkaisut). Korkein oikeus on muun muassa ratkaisussaan KKO 2018:44 (kohta 17) todennut, että tämänkaltaisessa tilanteessa rikoksia voi olla perusteltua arvioida kokonaisuutena yhteistä rangaistusta mitattaessa (KKO:2020:87 kohta 41).

Olen rikosten yksiköinnin osalta samaa mieltä kuin enemmistö. Nyt kyseessä olevat huumausainerikokset muodostavat kuitenkin laatuunsa, tekotapaansa ja ajalliseen yhteyteensä nähden jatkumon ja vastaajien toiminnan motivaatioperusta on pysynyt samana, vaikka jokainen maahantuontierä on edellyttänyt uutta rikoksentekopäätöstä. Yhteinen motivaatioperusta vaikuttaa yhteistä rangaistusta lieventävästi. Aina uudesta rikoksesta johtuva kokonaisrangaistusta lisäävä vaikutus on vähäisempi verrattuna tilanteeseen, jossa rikoksilla ei ole mitään keskinäistä yhteyttä. Törkeitä huumausainerikoksia on tässä tapauksessa perusteltua arvioida kokonaisuutena yhteistä rangaistusta mitattaessa. Tähän nähden ja tekokokonaisuus huomioon ottaen katson, että käräjäoikeuden tuomitsemia rangaistuksia ei ole rikosten yksiköinnin muuttumisen johdosta syytä korottaa.

Lieventämisperusteen soveltamisesta, rikoksen selvittämisestä sekä asian saamasta julkisuudesta

Olen lieventämisperusteen soveltamisen, asian saaman julkisuuden merkityksen ja rikoksen mahdollisen selvittämisen perustelujen ja johtopäätösten osalta samaa mieltä kuin enemmistö.

Koventamisperusteen soveltamisesta E:n osalta

Olen enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, että E:n aikaisempi rikollisuus ei osoita koventamisperusteen mukaista ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä eikä koventamisperustetta tule soveltaa.

Rangaistuksista

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa KKO 2020:45 on todettu, että törkeissä huumausainerikoksissa huumausaineen laadulla ja määrällä on keskeinen merkitys rangaistuksen mittaamisen lähtökohtana, koska ne ilmentävät rikoksen vahingollisuutta ja vaarallisuutta. Tuomitsemiskäytäntö, jossa suuren huumausainemäärän hallussapidosta lähes säännönmukaisesti tuomitaan enimmäisrangaistus tai sitä lähellä oleva rangaistus, on kuitenkin rangaistuksen mittaamisessa noudatettavan suhteellisuusperiaatteen kannalta ongelmallinen. Enimmäisrangaistuksen tuomitseminen ei tällöin kohdistu lainsäätäjän tavoitteen mukaisesti vain kaikkein törkeimpiin huumausainerikoksiin. Rangaistukset eivät kohdennu myöskään rangaistusasteikon sisällä oikeasuhteisesti, jos vahingollisuuden, vaarallisuuden ja tekijän syyllisyyden kannalta toisistaan huomattavasti poikkeavat rikokset johtavat keskenään samaan rangaistukseen. Huumausainerikollisuuden yleisestä vakavoitumisesta huolimatta asteikon ylimmän osan soveltaminen tulisi jättää vain kaikkein vakavimmille teoille (kohta 20).

Jotta erilaiset rangaistuksen mittaamisperusteet voitaisiin ottaa seuraamusharkinnassa täysimääräisesti huomioon rikosoikeudellisen suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, korkein oikeus katsoo perustelluksi, että huumausaineen laadun ja määrän itsenäinen merkitys rangaistuksen mittaamisessa on nykyistä vähäisempi, kun määrät ovat hyvin suuria. Enimmäisrangaistuksen tai sitä lähellä olevan rangaistuksen tuomitsemisen perusteena tulee siten huumausaineen laadun ja suuren määrän lisäksi olla muitakin teon erityistä moitittavuutta tai tekijän suurta syyllisyyttä osoittavia seikkoja. Merkitystä voidaan antaa esimerkiksi seikoille, jotka liittyvät rikoksen erityiseen suunnitelmallisuuteen, organisoitumisen asteeseen, mahdollisuuteen määrätä huumausaineesta, tekijän osuuteen toiminnassa, toiminnan kestoon sekä levitystoiminnan laatuun ja laajuuteen (kohta 21).

Kun huumausaineen laatu ja määrä eivät lähtökohtaisesti yksin johda rangaistusasteikon ylärajalla olevan rangaistuksen tuomitsemiseen, tuomioistuimella on mahdollisuus yksilöidysti arvioida kunkin rikoksentekijän syyllisyyttä ja rikoksen vahingollisuutta sekä vaarallisuutta niin rangaistusta lieventävinä kuin korottavinakin tekijöinä (kohta 22).

Ylemmän tahon toimijat ovat tässä asiassa jääneet tuntemattomiksi. Kukaan nyt kyseessä olevista vastaajista ei ole toiminut organisaation johtotasolla eikä heillä ole näytetty olleen määräysvaltaa huumausaineisiin. Tämä tulee huomioida rangaistusten mittaamisessa.

B

B:n rooli on ollut merkittävästi vähäisempi kuin muiden päävastaajien. Olen edellä katsonut, ettei tekoihin tule soveltaa koventamisperustetta. Katson sen vuoksi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi B:lle syyksi luetuista teoista viiden vuoden vankeusrangaistuksen.

H

H on ajamallaan taksilla ollut vastaanottamassa ja hakemassa maahantuontieriä Suomeen tulleista rekka-autoista syytekohdissa 3, 4, 6, 7, 8, 9, 10 ja 11 eli kahdeksan eri kertaa. H:n nimimerkki (Gwag) on esiintynyt huumausainekirjanpidossa ja viestiryhmissä. H:n rooli on käräjäoikeuden toteamin tavoin ollut merkittävä vaikkakin epäitsenäisempi kuin useimpien muiden vastaajien ja rajoittunut pääasiassa maahantuontierien vastaanottamiseen ja kuljettamiseen (tuomion s. 173). H:n syyksi luetuista rikoksista ankarimmin rangaistava on kohdan 6 teko ottaen huomioon kokaiinin ja amfetamiinin erittäin suuri määrä. Asiassa on lisäksi huomioitava, että hän on osallistunut toimintaan aktiivisesti lähes 4 kuukauden ajan, jona aikana hän on ollut mukana ottamassa vastaan kahdeksan eri maahantuontierää. Hänen rangaistuksessaan on kuitenkin näyttävä selkeästi hänen epäitsenäisempi ja vähäisempi rooli verrattuna muihin päätekijöihin. Tekoon ei mielestäni ole sovellettava koventamisperustetta. H on teot tehdessään ollut 20-vuotias. Katson oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi H:n syyksi luetuista teoista 7 vuoden vankeusrangaistuksen.

D

[…] D on ollut Suomessa vain noin kuukauden ja hänen roolinsa ei ole ollut erityisen merkittävä. Hän ei myöskään ole osallistunut kohdissa 1 ja 3 tarkoitettujen huumausaineiden maahantuontiin, koska hän oli saapunut Suomeen vasta tämän jälkeen. D:n syyksi luetuista rikoksista ankarimmin rangaistava on kohdan 4 teko ottaen huomioon ekstaasin erittäin suuri määrä. Yhteisen rangaistuksen kannalta on otettava huomioon, että hän on osallistunut toimintaan aktiivisesti vain hieman alle kuukauden ajan, jona aikana maahan on tuotu vain yksi maahantuontierä. Hänen rangaistuksensa on sen vuoksi oltava lyhyempi kuin päätekijöiden.

D on Ruotsissa 9.10.2023 annetulla tuomiolla tuomittu 2 vuoden 6 kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen. Nyt käsiteltävät rikokset olisi voitu käsitellä samaan aikaan Ruotsissa käsiteltävinä olleiden rikosten kanssa. Mainittu aiempi tuomio on rikoslain 7 luvun 6 ja 9 §:n nojalla otettava huomioon rangaistusta alentavana seikkana.

Olen edellä katsonut, että vastaajien rangaistuksiin ei tulisi soveltaa koventamisperustetta. D on nyt kyseessä olevat rikokset tehdessään ollut 20-vuotias. Hänellä ei ole näytetty olevan määräysvaltaa huumausaineisiin. Kun lisäksi otetaan huomioon D:n aikaisempi tuomio, katson oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi D:n syyksi luetuista teoista kuuden vuoden ja kuuden kuukauden pituisen vankeusrangaistuksen.

E

[…]

E:n rooli on käräjäoikeuden toteamin tavoin ollut merkittävä (tuomion s. 172–173). E ei ole kuitenkaan osallistunut kohdan 1 maahantuontiin, koska hän on saapunut vasta yli kuukausi maahantuonnin jälkeen. E:n syyksi luetuista rikoksista ankarimmin rangaistavia ovat teot kohdissa 4 ja 6 ottaen huomioon ekstaasin sekä kokaiinin ja amfetamiinin erittäin suuret määrät. E on osallistunut toimintaan aktiivisesti yli 3 kuukauden ajan, jona aikana maahan on tuotu viisi eri maahantuontierää. E on teot tehdessään ollut 21-vuotias.

E:n tekoihin ei tule soveltaa koventamisperustetta miltään osin. Edellä esitetyn vuoksi katson oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi E:n syyksi luetuista teoista 8 vuoden vankeusrangaistuksen.

C

[…]

C on pitänyt kirjaa huumausaineista ja ollut myös itse vastaanottamassa useita huumausaine-eriä. C on kohdissa 3–11 syyllistynyt yhdeksään törkeään huumausainerikokseen. D:n rooli on käräjäoikeuden toteamin tavoin ollut merkittävä (s. 174). Hän on osallistunut toimintaan aktiivisesti noin 2,5 kuukauden ajan, jona aikana maahan oli tuotu seitsemän eri maahantuontierää. Asiaan ei mielestäni tule soveltaa koventamiseperustetta. Katson sen vuoksi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi C:n syyksi luetuista rikoksista kahdeksan vuoden vankeusrangaistuksen.

A

[…] A (”Nku”) kirjanpidosta ilmenevät merkinnät osoittavat hänen kuuluneen ydinryhmään asiassa ja siten olleen tietoinen maahantuonti- ja levitystoiminnan laajuudesta. Hänen on kohdissa 4 sekä 6–10 syyllistynyt kuuteen törkeään huumausainerikokseen.

A:n rooli on käräjäoikeuden toteamin tavoin ollut merkittävä (tuomion s. 174). A:n syyksi luetuista rikoksista ankarimmin rangaistavia ovat teot kohdissa 4 ja 6 ottaen huomioon ekstaasin sekä kokaiinin ja amfetamiinin erittäin suuret määrät. A oli osallistunut toimintaan aktiivisesti yli 1,5 kuukauden ajan, jona aikana maahan on tuotu neljä eri maahantuontierää. Olen edellä katsonut, ettei tekoihin ole sovellettava koventamisperustetta. A:n rangaistusta on sen vuoksi mielestäni alennettava kahdeksaksi vuodeksi vankeutta.

F

[…]

F:llä on ollut kirjanpidossa ja viestinnässä useita eri nimimerkkejä käytössään (F ja LV). Useat F.stä tehdyt merkinnät osoittivat hänen asemansa ydinryhmässä. F on ollut vastaanottamassa huumausaine-eriä syytekohdissa 1, 5 ja 6. Hän on järjestänyt huoneiston huumausaineiden säilytys- ja levityspaikaksi. F on lisäksi myynyt tai muuten levittänyt huumausaineita.

F on syyllistynyt yhdeksään törkeään huumausainerikokseen. F:n rooli on käräjäoikeuden toteamin tavoin ollut merkittävä (tuomion s. 173). F:n nimimerkille merkityt levitysmäärät ovat olleet kaikista vastaajista suurimpia. F:n syyksi luetuista rikoksista ankarimmin rangaistavia ovat teot kohdissa 4 ja 6 ottaen huomioon ekstaasin sekä kokaiinin ja amfetamiinin erittäin suuret määrät. F on osallistunut toimintaan aktiivisesti yli 5 kuukauden ajan, jona aikana maahan on tuotu yhdeksän eri maahantuontierää. Olen edellä katsonut, että tekoihin ei ole sovellettava koventamisperustetta. Tämän vuoksi katson, että F:n rangaistusta tulisi alentaa 8 vuoteen vankeutta.

G

[…]

G.stä on käytetty useita nimimerkkejä kirjanpidossa (MG ja Joker). Hänestä olevat useat merkinnät kertovat toiminnan suunnitelmallisuuden lisäksi toiminnan pitkäjänteisyydestä, jatkuvuudesta ja G:n asemasta ydinryhmässä. G on myynyt ja levittänyt huumausaineita ja järjestänyt huumausainekauppoja Ruotsista käsin. Hän on lisäksi vienyt käteisvaroja Ruotsiin, mikä osoitti hänen korkeaa asemaansa ryhmässä. Hän on myös järjestänyt huumausaineiden myynnistä saatuja käteisvaroja syytekohdassa 7 eteenpäin toimitettavaksi. G on lisäksi pitänyt kirjaa huumausaineiden levityksestä syntyneistä veloista. G on ollut tietoinen useista eri maahantuonneista, mikä ilmeni hänen viestinnästään, jossa esiintyi tiedusteluja tietyn huumausainelajin jäljellä olevasta määrästä ja tietoja uusien erien saapumisesta Suomeen. G on syyllistynyt kahdeksaan törkeään huumausainerikokseen.

G:n rooli on käräjäoikeuden toteamin tavoin ollut merkittävä (tuomion s. 173). G:n rooli on poikennut useimpien muiden roolista siinä, että hän on ollut melkein koko tekoajan Ruotsissa. Hän on kuitenkin ollut viestiketjuista ilmenevin tavoin aktiivisesti mukana huumausainekauppojen järjestämisessä ja hänen nimimerkeilleen merkityt levitysmäärät ovat suuria. G:n syyksi luetuista rikoksista ankarimmin rangaistava on kohdan 4 teko ottaen huomioon ekstaasin erittäin suuri kokonaismäärä sekä G:n itse sopimien ekstaasikauppojen suuruus. G on osallistunut toimintaan aktiivisesti 4 kuukauden ajan, jona aikana maahan on tuotu seitsemän eri maahantuontierää. Olen edellä katsonut, ettei tekoihin ole sovellettava koventamisperustetta. Katson sen vuoksi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi G:n syyksi luetuista teoista kahdeksan vuoden vankeusrangaistuksen.

I

I on ollut Suomessa 28.3-12.4.2023, eikä hänen ole näytetty tätä ennen tai tämän jälkeen osallistuneen tekoihin. I:n on katsottu syyllistyneen yhteen törkeään huumausainerikokseen ajalla 28.3.2023-12.4.2023. Tänä aikana Suomeen on saapunut kaksi maahantuontierää 31.3.2023 ja 9.4.2023, joita I on ollut vastaanottamassa ja noutamassa. Maahantuodut huumausaine-erät ovat olleet suuria. I on lisäksi pitänyt kirjaa huumausainekaupoista ja rahanluovutuksista sekä osallistunut itsekin huumausaineen levittämiseen vähäisessä määrin. I on osallistunut kysymyksessä olevaan tekoon lyhyen ajan ja huomattavasti lyhyemmän ajan kuin useimmat muut vastaajat tässä asiassa. I on toiminut ohjeistettuna eikä hänen rooliaan voida pitää erityisen merkittävänä. I on tekoaikaan ollut vasta 18-vuotias. Tekoon ei mielestäni ole sovellettava koventamisperustetta. Edellä esitetyn perusteella katson, että I:lle on oikeudenmukaista mitata lievempi rangaistus kuin muille päätekijöille. Katson oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi I:n syyksi luetusta teosta kuuden vuoden vankeusrangaistuksen.

K

Hyväksyn enemmistön perustelut ja johtopäätökset K:lle tuomittavan rangaistuksen osalta.

J

J:n rooli on ollut käräjäoikeuden toteamin tavoin merkittävä. […] J on siten vastaanottanut huumausainekaupoista peräisin olevia rahoja yhteensä noin 1.264.255 euroa ja syyte on 186.250 euron osalta hylätty. Katson sen vuoksi oikeudenmukaiseksi alentaa J:n rangaistusta neljään vuoteen ja kuuteen kuukauteen vankeutta.

[…]

Menettämisseuraamuksista

[…]

Muilta osin olen samaa mieltä kuin enemmistö.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 23.2.2026.