HelHO:2025:10

Hovioikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että merioikeuden puheenjohtaja oli menetellyt harkintavaltansa rajoissa päättäessään, että merioikeus käsittelee rikosasian ilman meriasiantuntijoiden läsnäoloa.

HELSINGIN MERIOIKEUDEN TUOMIO 7.11.2023 NRO 144356

Asia R 22/8997

Selostus asiasta

Helsingin käräjäoikeus merioikeutena on käsitellyt rikosasian ilman merioikeuden asiantuntijoiden läsnäoloa. Pääkäsittelyn pöytäkirjan 4.10.2023 mukaan merioikeuden puheenjohtaja oli todennut päätöksenään, että merioikeuden asiantuntijoiden läsnäolo ei ollut tarpeellista asian laadun vuoksi.

Merioikeus tuomitsi A:n kohdassa 1 törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kohdassa 2 törkeästä kuolemantuottamuksesta ja kohdassa 3 vesiliikennejuopumuksesta rangaistukseen.

Pääasian ovat merioikeudessa ratkaisseet merioikeuden puheenjohtaja käräjätuomari Mirko Pennanen sekä merioikeuden jäsenet käräjätuomarit Riitta Kiiski ja Riikka Rask.

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 4.12.2025 NRO 108317

Asian käsittely hovioikeudessa

Pääkäsittely on toimitettu 29.10.2025.

Vastaaja A on valituksessaan muun ohella vaatinut, että asia palautetaan merioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Merioikeuden kokoonpanoon olisi tullut kuulua kaksi meriasiantuntijaa. Asia ei ollut yksinkertainen ja vähäinen, mikä olisi oikeuttanut poikkeamaan meriasiantuntijoiden läsnäolosta. Syyte koski tähystyksen pitoa, jota koskevassa kysymyksessä meriasiantuntijat olisivat avustaneet merioikeutta.

Syyttäjä on vastauksessaan muun ohella vaatinut, että A:n vaatimus asian palauttamisesta merioikeuteen jätetään tutkimatta tai hylätään.

A tai kukaan muukaan ei ollut esittänyt oikeudenkäyntiväitettä väärästä kokoonpanosta merioikeuden pääkäsittelyssä, joten väite tuli hovioikeudessa jättää tutkimatta tai hylätä. Merioikeuden puheenjohtaja oli ilmoittanut, että meriasiantuntijoiden läsnäolo ei ollut tarpeellista asian laadun vuoksi. Syyttäjän merioikeudessa esittämä seuraamuskannanotto kolmen vuoden vankeusrangaistuksesta ei tehnyt asiasta laadultaan siten vaikeaa, että merioikeudessa olisi tullut olla meriasiantuntijoita.

Asianomistaja B:n oikeudenomistajat ovat vaatineet, että A:n valitus hylätään.

Hovioikeuden ratkaisu

Meriasiantuntijoiden läsnäolo merioikeudessa

Oikeusohjeet ja kysymyksenasettelu

Merilain 21 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan merioikeudessa tuomioistuinta avustaa kaksi meriasioita tuntevaa ja niihin perehtynyttä asiantuntijaa, jotka ovat läsnä asian käsittelyssä. Asiantuntijoiden läsnäolo ei kuitenkaan ole tarpeellista, jos merioikeuden puheenjohtaja asian vähäisen merkityksen tai sen laadun vuoksi näin päättää.

Aiemmissa lain valmisteluasiakirjoissa (HE 10/1984 vp s. 27) on todettu, että ne asiat, joissa poikkeussäännös voi tulla kysymykseen, ovat sellaisia, joissa ei esiinny suuria rahallisia intressejä eikä myöskään merkityksellisiä vastuukysymyksiä.

Merioikeuden pääkäsittelyn pöytäkirjasta ilmenee, että puheenjohtaja on todennut päätöksenään, ettei merioikeuden asiantuntijoiden läsnäolo ole ollut tarpeellista asian laadun vuoksi.

Hovioikeudessa A on väittänyt, että merioikeuden kokoonpano on ollut virheellinen. Hovioikeus toteaa, että lain esitöiden (HE 270/2016 vp s. 49; vrt. KKO 2010:79, kohta 6) mukaan merioikeuden asiantuntijoiden tehtävä on kuitenkin avustava. He eivät osallistu asian ratkaisemiseen eivätkä siten kuulu tuomioistuimen päätösvaltaiseen kokoonpanoon.

Koska merioikeuden asiantuntijat eivät kuulu tuomioistuimen päätösvaltaiseen kokoonpanoon, hovioikeus edelleen toteaa, että kysymys ei ole merioikeuden kokoonpanon laillisuudesta eli tuomionvoipaisuudesta. Sen sijaan kysymys on merioikeuden menettelyn oikeellisuudesta.

Asiassa on ensin ratkaistava, voidaanko A:n väitettä tutkia vasta hovioikeudessa esitettynä, ja mikäli voidaan, onko merioikeus menetellyt virheellisesti, kun se on ratkaissut asian ilman merioikeuden asiantuntijoiden läsnäoloa.

Merioikeuden menettelyn oikeellisuuden tutkittavaksi ottaminen

Hovioikeus voi etenkin rikosasioissa tutkia erilaisia alemman oikeusasteen menettelyyn liittyviä seikkoja myös omasta aloitteestaan. Näihin menettelyvirheisiin voidaan puuttua kanteluteitse vielä ratkaisun lainvoimaiseksi tulemisen jälkeenkin. Estettä sille, että hovioikeus lausuu myös siitä, onko pääkäsittely voitu toimittaa ilman merioikeuden asiantuntijoiden läsnäoloa, ei ole. Syyttäjän vaatimus A:n vaatimuksen tutkimatta jättämisestä siten hylätään.

Asian käsittely ilman merioikeuden asiantuntijoiden läsnäoloa

Hovioikeus toteaa, että merilain 21 luvun 2 §:n 1 momentin sanamuoto jättää merioikeuden puheenjohtajalle verraten paljon harkintavaltaa sen suhteen, milloin asia arvioidaan sillä tavoin vähämerkitykseksi tai sen laatuiseksi, ettei asiantuntijoiden läsnäolo ole asiassa tarpeen. Asiantuntijoiden rooli on edellä lain esitöissä todetulla tavalla avustava ja tämä asia on ollut merioikeuden toimivaltaan kuuluva merioikeuden toteamalla tavalla siksi, että asiassa oli merioikeudessa arvioitava alusten yhteentörmäyksen estämiseksi annettujen säännösten rikkomista paitsi kohdassa 1 myös siihen liittyvissä kohdissa 2 ja 3. Tältä osin merioikeus on hylännyt syytteen.

Tässä asiassa merioikeus on päätynyt käsittelemään asian ilman asiantuntijoiden läsnäoloa asian laadun vuoksi. Asialla ei ole ollut liityntää kauppamerenkulkuun, ja kysymys on ollut pienen huviveneen kuljettamisesta sisävesillä. Vaikka kysymys onkin vakavasta rikosasiasta, merilain nojalla merioikeudessa arvioitavaksi tullut kysymys yhteentörmäyksen estämiseksi annettujen säännösten rikkomisesta on ollut kokonaisuuteen nähden niin vähäisessä roolissa, että hovioikeus katsoo merioikeuden puheenjohtajan menetelleen harkintavaltansa rajoissa katsoessaan, että asia on ollut laadultaan sellainen, ettei meriasiantuntijoiden läsnäolo ole ollut tarpeen.

Asiaa merioikeudessa käsiteltäessä ei siten ole tapahtunut sellaista oikeudenkäyntivirhettä, jonka vuoksi asia olisi palautettava merioikeuteen. Näin ollen A:n vaatimus asian palauttamisesta merioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi hylätään.

- - -

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeudenneuvos Aleksi Rantanen
Hovioikeudenneuvos Salli Lindstedt
Asessori Juuso Ouli

Ratkaisu on edellä selostetuilta osin yksimielinen.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 2.2.2026.