Keliberin ympäristölupa osittain uudelleen käsiteltäväksi

Vaasan hallinto-oikeus on tänään 23.2.2024 antamallaan ratkaisulla osin hyväksynyt, mutta pääosin hylännyt asiassa esitetyt vaatimukset.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 28.12.2022 antamasta päätöksestä hallinto-oikeuteen valittivat luvan saanut yhtiö, kaksi valtakunnallista ympäristöyhdistystä sekä yksityishenkilö. Yhtiö vaati muutoksia muutamiin lupamääräyksiin. Yhdistykset vaativat lupapäätöksen kumoamista.

Asiassa oli kysymys Kaustisen ja Kruunupyyn kuntiin sijoittuvasta litiummalmin rikastamosta ja välittömään läheisyyteen Kaustisen ja Kokkolan alueelle sijoittuvasta avolouhoksesta ja maanalaisesta kaivoksesta.

Päivänevan rikastamoa koskevilta osin ympäristölupa on pysytetty voimassa, mutta rikastusjätteitä aiheuttavaa toimintaa ei kuitenkaan saa aloittaa ennen kuin rikastusprosessissa syntyvälle magneettiselle jätejakeelle on haettu ja saatu aluehallintoviraston myöntämä täytäntöönpanokelpoinen lupa. Rikastustoiminnan määrältään suurin jäte on niin sanottu rikastushiekka. Rikastushiekka-altaan käytöstä poistamista ja jälkihoitoa koskevia määräyksiä ei ollut annettu lupapäätöksessä, minkä johdosta tarvittavat toimenpiteet ja ennen jätteiden sijoittamisen aloittamista edellytettävän vakuuden määrä on käsiteltävä aluehallintovirastossa uudelleen.

Rapasaaren kaivosta koskeva ympäristölupa on kumottu louhinnassa muodostuvien sivukivien jätehuoltoratkaisujen osalta. Hakemuksen mukaan muu kuin yli 0,5 % rikkiä sisältävä sivukivi sijoitettaisiin kaivoksen läheisyyteen lähinnä turvepohjaiselle alueelle. Tällaisen sivukiven määrä olisi noin 6 miljoonaa tonnia ja sivukivialueen ylin korkeus olisi noin 80 metriä maan pintaa korkeammalla. Yli 0,5 % rikkiä sisältävä sivukivi, jonka määrä on hakemuksen mukaan noin 1 % sivukivien kokonaismäärästä, sijoitettaisiin alueelle, jonka pohja rakennetaan tiiviiksi, jotta alueen vedet saadaan kerättyä tehokkaasti talteen ja käsittelyyn. Hallinto-oikeus katsoi, että toiminnassa muodostuvien sivukivien neutralointiominaisuudet ovat vähäiset, minkä johdosta myös alle 0,5 % rikkiä sisältävät sivukivet omaavat haponmuodostuskykyä. Sivukivistä vapautuu happoa pitkän ajan kuluessa hapen vaikutuksesta ja sen seurauksena sivukivistä liukenee niissä olevia haitallisia aineita, Rapasaaren kaivoksen osalta erityisesti arseenia. Näin ollen toiminnassa muodostuu enemmän kuin 1 % sellaista sivukiveä, jonka sijoittamisessa on otettava huomioon jätealueen pohjan tiiveys ja vesien tehokas keräily käsittelyä varten. Hallinto-oikeus palautti sivukivien jätehuoltoratkaisut aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Kaivos- ja rikastamotoiminnan vesipäästöt johdetaan kaksivaiheisen käsittelyn jälkeen Köyhäjokeen. Hallinto-oikeus katsoi, että jätevesien johtamistapa ja aluehallintoviraston määräämät päästöraja-arvot ovat riittävät estämään vesistön pilaantumista Köyhäjoen lisäksi myös Perhonjoen keskiosan järviryhmässä. Yhtiön valituksen johdosta sulfaatin päästöraja-arvoja lievennettiin.

Yhteystiedot:
Hallinto-oikeustuomari Riitta Riihimäki, puh. 029 56 42645
Hallinto-oikeustuomari Sauli Viitasaari, puh. 029 56 42706

Päätös on kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä. Tietosuojasyistä verkossa julkaistavista päätöksistä on poistettu henkilötiedot.