Vaasan HaO 12.2.2026 1625/2024

Aluehallintovirasto oli hyväksynyt hallintopakkohakemuksen vaatimuksen vesilain mukaisen luvan hakemiseen velvoittamisesta jo tehdyn yli 20 hehtaarin metsäojituksen osalta ja tehosteeksi asetettavasta uhkasakosta.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Vesilain mukainen hallintopakkopäätös uhkasakkoineen ei ollut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön valossa rikosoikeudelliseen rangaistukseen rinnastettava seuraamus, eikä päätös ollut ne bis in idem -periaatteen vastainen.

Ottaen huomioon muun muassa tehdyn ojituksen laajuus, yli 20 hehtaaria, ojien syvyys sekä käytetyt, kyseisissä olosuhteissa osin puutteelliset vesiensuojelurakenteet, hallinto-oikeus katsoi, että toteutetusta ojituksesta on voinut aiheutua vesilain 5 luvun 3 §:ssä kiellettyä pilaantumista vesialueella. Ojituksen päästöt ovat voineet nostaa ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia vastaanottavassa vesistössä sekä aiheuttaa riskiä vesimuodostuman hyvän tilan säilymiselle joidenkin luokittelutekijöiden osalta. Luvan tarpeen arviointi perustuu lähtökohtaisesti ennakolliseen riskiarvioon eikä edellytä konkreettisen pilaantumisen osoittamista. Riittävää on, että ojituksesta voi aiheutua pilaantumisen vaaraa.

Vesilaki 5 luku 3 §, 14 luku 4 § 1 mom.