Turun HAO 10.9.2025 1681/2025

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto oli sähköturvallisuuslain 60 §:n 2 momentin nojalla velvoittanut A Oy:n nimeämään omistamallaan kiinteistöllä sijaitsevalle A Oy:n omistamalle akkuvarastolle laitteiston haltijana laissa vaaditun sähkölaitteiston käytön johtajan. Asiassa oli A Oy:n valituksen johdosta kysymys siitä, oliko yhtiötä vai sähkölaitteiston rakentajaa B Oy:tä pidettävä akkuvaraston sähköturvallisuuslaissa tarkoitettuna sähkölaitteiston haltijana.

Hallinto-oikeus totesi, että sähköturvallisuuslaissa tai sen esitöissä ei ole määritelty sitä, mitä laissa tarkoitetaan sähkölaitteiston haltijalla. Lain säännösten ja esitöiden perusteella on selvää, ettei sähkölaitteiston omistaja välttämättä ole sen laissa tarkoitettu haltija. Yleisenä lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää sitä, että käyttöönotetun sähkölaitteiston omistaja, jolla on omistusoikeuteen liittyvän omistajan hallintaoikeuden perusteella oikeus määrätä sähkölaitteistosta sekä laitteiston hallintaoikeudesta, on myös sähkölaitteiston haltija. Vain siinä tilanteessa, että omistajan määräysvalta laitteistoon on luovutettu kokonaan toiselle, sähkölaitteistolla on katsottava olevan omistajasta erillinen haltija sähköturvallisuuslaissa säädettyine velvollisuuksineen. Mikäli tällaista omistajasta erillistä haltijaa ei voida luotettavasti osoittaa, omistajan on viime kädessä omistajanhallinnan perusteella katsottava olevan sähkölaitteiston sähköturvallisuuslaissa tarkoitettu haltija.

Sähkölaitteiston omistaja ja rakentaja olivat erimielisiä siitä, kummalla yhtiöllä sähkölaitteiston hallinta osapuolten välisen sopimuksen perusteella oli. Hallinto-oikeuden toimivallassa ei ollut osapuolten välisen sopimusriidan ratkaiseminen, eikä sopimus osapuolten siitä esittämine näkemyksineen ollut myöskään sillä tavoin yksiselitteinen, että hallinto-oikeus olisi voinut sen perusteella luotettavasti ja toimivaltaa ylittämättä arvioida sitä, kumman hallinnassa sähkölaitteisto sähköturvallisuuslain tarkoittamassa merkityksessä oli. Sopimukselle ei voitu siten antaa asiassa ratkaisevaa merkitystä. Yksityisoikeudellista sopimussuhdetta koskevassa selvittämättömässä tilanteessa myöskään yksinomaan laitteiston tosiasialliselle hallinnalle ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä.

Kysymys oli A Oy:n omistamasta sähkölaitteistosta, joka oli rakennettu sen toimeksiannosta ja sen käytettäväksi. Asiassa ei ollut myöskään perusteita olettaa, että rakentajataho pyrkisi estämään A Oy:tä käyttämästä määräysvaltaa laitteistoon. Epäselvässä hallintatilanteessa oli ollut perusteltua katsoa, että A Oy:llä on laitteiston omistajana viime kädessä omistajan hallintaan perustuva määräysvalta kysymyksessä olevaan sähkölaitteistoon. Sähkölaitteiston voitiin katsoa olevan sähköturvallisuuslain tarkoituksessa A Oy:n hallinnassa. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päätöstä ei ollut syytä muuttaa.

Sähköturvallisuuslaki 60 § 2 mom