Turun HAO 1.7.2025 1246/2025

A ja B olivat valittaneet keskusvaalilautakunnan kuntavaalien tuloksen vahvistamista koskeneesta päätöksestä siltä osin kuin kyseisen kaupungin yhtenäiskoulun rehtori ja perusopetuksen tulosalueen päällikkö C:n oli vahvistettu tulleen valituksi kaupunginvaltuutetuksi. Valituksen mukaan C ei ollut vaalikelpoinen.

Hallinto-oikeuden oli tehdyn vaalivalituksen johdosta ratkaistava, toimiko C kyseisessä kaupungissa kuntalain 72 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä, ja oliko hän siten tällä perusteella vaalikelvoton kyseisen kaupungin kaupunginvaltuustoon. Hallinto-oikeus totesi, että kaupungin organisoimistapaa koskevilla kaupunginvaltuuston päätöksillä, erityisesti hallintosäännöllä, oli keskeinen merkitys asiassa. C:n virkanimikkeellä ei ollut ratkaisevaa merkitystä vaalikelpoisuuden arvioinnin kannalta. Lähtökohtana lisäksi oli, että vaalikelpoisuutta rajoittavia säännöksiä tulee tulkita suppeasti.

Hallinto-oikeus katsoi, että C ei ollut asemaltaan edellä mainitussa säännöksessä tarkoitettu lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä toimiva henkilö. Tähän tulkintaan vaikutti muun ohella se, että C hoiti rehtorin ja tulosaluepäällikön tehtävää sivistysosaston osastopäällikkönä toimivan sivistysjohtajan alaisuudessa eikä suoraan sivistyslautakunnan alaisuudessa, eikä C:n tehtäviin rehtorina ja perusopetuksen tulosalueen päällikkönä sisältynyt esittelytehtäviä lautakunnalle. Sivistysjohtajan tehtäviin kuului vastata sivistysosaston talousarviovalmistelusta. C:n tehtävä sivistysjohtajan tilapäisenä sijaisena ei sellaisenaan merkinnyt sitä, että C olisi vaalikelvoton.

C:n vaalikelpoisuutta vastaan puhui kuitenkin se, että suurin osa kyseisen kaupungin perusopetuksesta oli koottu yhtenäiskouluun, jonka rehtorina C toimi. C ei ollut ainoastaan yksittäisen koulun rehtori, vaan perusopetuksen tulosalueen päällikkönä hänen tehtäviinsä kuului hallintosäännön mukaan lisäksi johtaa ja kehittää koko perusopetuksen tulosalueen toimintaa ja muun muassa huolehtia tulosalueen talousarvion valmistelusta. C:n johtaman perusopetuksen tulosalueen menot olivat noin puolet koko sivistyslautakunnan tehtäväalueen menoista. Kysymyksessä oli siten merkittävä lautakunnan tehtäväalueen taloudellinen valmistelutehtävä. C oli kaupungin ainoa perusopetuksen virkarehtori ja hänen suorien ja epäsuorien alaistensa määrä oli lähes 30 prosenttia kaupungin koko henkilöstöstä. C:n johtaman perusopetuksen tulosalueen taloudellinen sekä henkilöstön määrän perusteella arvioitava merkitys koko kaupungissa oli siten varsin suuri ja sivistyslautakunnan alaisessa hallinnossa erittäin suuri. Tästä seurasi, että C oli kokonaisarvioinnissa katsottava asemaltaan ja tehtäviltään hänen vaalikelpoisuutensa puolesta puhuvista seikoista huolimatta sellaiseksi viranhaltijaksi, joka toimii sivistyslautakunnan tehtäväalueen johtavaan tehtävään rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä. Hän oli näin ollen vailla vaalikelpoisuutta kaupunginvaltuustoon. Hallinto-oikeus kumosi keskusvaalilautakunnan päätöksen siltä osin kuin sillä oli vahvistettu C:n tulleen valituksi kaupunginvaltuutetuksi ja palautti asian tältä osin keskusvaalilautakunnalle kuntavaalien tuloksen oikaisemista varten.

Sovelletut säännökset
Kuntalaki 72 § 1 mom 2 kohta
Vaalilaki 3 §, 31 § 1 mom 4 kohta, 35 § 1 mom, 100 § 1 mom, 102 § 2 mom ja 105 § 1 mom