Hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia hallinto-oikeuteen

ylituomari Petri Saukko

Uudet hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa tämän vuoden alussa. Uusi hallinnon taso synnyttää uusia tehtäviä ja päätöksentekoa, josta muutoksenhaku ohjautuu hallinto-oikeuksiin. Hallinto-oikeuden näkökulmasta kysymys ei ole pelkästään kunnille aikaisemmin kuuluneiden tehtävien siirtämisestä hyvinvointialueille, vaan kokonaan uuden hallinnon tason perustamisesta valtion ja kuntien rinnalle. Tällöin myös hyvinvointialueiden uudet sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat linjaukset ja mahdollisia aikaisempia paikallisesti vakiintuneita käytäntöjä muuttavat alueellisesti laajemmat harmonisoinnit voivat synnyttää haluja testata niiden lainmukaisuutta hallinto-oikeuksissa.

"Vaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että osa vaikutuksista voi olla välillisiä eli hallinto-oikeuteen voi tulla käsiteltäväksi valituksia joidenkin muiden viranomaisten kuin hyvinvointialueiden päätöksistä, mutta joiden taustalla on ollut sote-uudistus."

Sote-uudistuksen vaikutuksia tuomioistuimiin ohjautuvina valituksina tai muina riitoina on vielä tässä vaiheessa vaikea yksilöidä tarkemmin. Kun uudistuksessa on kuitenkin kysymys Suomessa mittakaavaltaan jopa historiallisen suuresta julkishallinnon muutoksesta, vaikutukset tuomioistuimissa näkyvät ensisijaisesti viranomaispäätösten lainmukaisuuksia käsittelevissä hallinto-oikeuksissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Vaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että osa vaikutuksista voi olla välillisiä eli hallinto-oikeuteen voi tulla käsiteltäväksi valituksia joidenkin muiden viranomaisten kuin hyvinvointialueiden päätöksistä, mutta joiden taustalla on ollut sote-uudistus. Etukäteen ei myöskään voida tietää, millaisiin hyvinvointialueiden päätöksiin ja linjauksiin ollaan tyytymättömiä tai muutoin halutaan niiden lainmukaisuuksia arvioitaviksi hallinto-oikeuksiin.

"Valitukset ja erilaiset hallintoriidat voivat uudistuksen johdosta lisääntyä merkittävästikin, ja siihen hallinto-oikeuksien täytyy ainakin varautua."

Valitusmäärinä sote-uudistus on näyttäytynyt Itä-Suomen hallinto-oikeudessa toistaiseksi varsin maltillisesti. Valitukset ovat koskeneet esimerkiksi virkanimityksiin, voimaanpanolain soveltamiseen, hyvinvointialueiden työntekijöiden vaalikelpoisuuteen sekä kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden välisiin velvoitteisiin ja varallisuudenjakoon liittyviä siirtymävaiheen asioita. Tästä ei kuitenkaan voida vielä vetää johtopäätöksiä sen suhteen, miten oikeuskysymykset ja valitusmäärät sote-uudistuksen johdosta muotoutuvat ja kehittyvät jatkossa. Valitukset ja erilaiset hallintoriidat voivat uudistuksen johdosta lisääntyä merkittävästikin, ja siihen hallinto-oikeuksien täytyy ainakin varautua. Oikeusvaltiossa yksityisten oikeusturva edellyttää laadukkaiden päätösten ohella asioiden joutuisaa käsittelyä. Kun useat sosiaali- ja terveysasiat ovat niiden luonteensa vuoksi säädetty käsiteltäviksi hallinto-oikeuksissa kiireellisinä, hallinto-oikeuksilla täytyy luonnollisesti olla henkilöresurssit kunnossa. Mittakaavaltaan suuren valtiotason uudistuksen toteutumisen ja valtiontaloudenkin kannalta lienee tärkeää sekin, että uudistusten ja linjausten lainmukaisuuden arvioinnit eivät jää venymään pitkäksi aikaa odottamaan käsittelyä hallinto-oikeuksissa.

Itä-Suomen hallinto-oikeus käsittelee vuosittain noin 3 000 asiaa, joista sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia asioita on noin puolet. Hallinto-oikeuksien diaareissa sosiaali- ja terveyspalveluja koskevia asioita on luokiteltu asiaryhmittäin siten, että sosiaaliasioita ovat muun muassa toimeentulotukea, lastensuojelua, sosiaalihuollon asiakasmaksuja, sosiaalihuollon kustannusten korvaamista, omaishoidon tukea ja vammaispalvelua koskevat asiat. Terveydenhuoltoasioita ovat puolestaan muun ohella mielenterveyslain mukaista tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat asiat sekä asiat, jotka koskevat terveydenhuollon ja sairaanhoitotoimen harjoittamista, terveydenhuollon asiakasmaksuja ja kustannusten korvaamista sekä tartuntatauteja. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskevat erilaiset muutokset voivat tulla hallinto-oikeuden arvioitavaksi joko hyvinvointialueen päätöksistä tehtyinä valituksina tai yksittäisen henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevina valitusasioina. Hallinto-oikeuden näkökulmasta sote-uudistus voi näkyä myös hyvinvointialueiden toimielinten toimintansa järjestämistä tai virka-asioita koskevista päätöksistä tehtyinä valituksina. Hallintoriitoina voi tulla käsiteltäväksi myös hyvinvointialueiden keskinäisiä erimielisyyksiä palvelujen järjestämisvelvollisuuksien suhteen. ◾