Itä-Suomen HAO 6.5.2025 982/2025

Asiassa oli kyse siitä, edellyttivätkö rakennushankkeet maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:ssä tarkoitettua rakennusluvan erityisten edellytysten lupaharkintaa.

Hankkeessa oli kysymys kahden 39 kerrosalaneliömetrin suuruisen vapaa-ajan asunnon rakentamisesta kahdelle eri kiinteistölle. Rakennuspaikkojen alueella ei ollut asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Aluetta ei kunnan rakennusjärjestyksessä ollut osoitettu suunnittelutarvealueeksi.

Viranomainen oli hylännyt rakennuslupahakemukset sillä perusteella, että hankkeet edellyttivät suunnittelutarveratkaisua perustellen näkemystään muun ohessa sillä, että rakennuspaikat sijoittuivat alueelle, jonka läheisyydessä oli laadittavana tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava. Vaikka hankkeet eivät sijoittuneet yleiskaavahankkeen perusteella määrätylle rakentamiskieltoalueelle, ne sijoittuivat kaavoitettavan alueen välittömään läheisyyteen ja varsin lähelle suunniteltuja tuulivoimaloita alueelle, johon voi tuulivoimarakentamisen myötä kohdistua erityisiä ympäristövaikutuksia kuten melua ja välkettä sekä maisemavaikutuksia.

Hallinto-oikeus totesi, ettei alueella ollut rakennuspainetta eikä pelkästään alueen läheisyydessä laadittavana olevan tuulivoimaosayleiskaavan takia ollut alueen käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin. Rakennushankkeella, joka koski kahden vapaa-ajan asunnon rakentamista, ei hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen myöskään ollut maankäyttö- ja rakennuslain, 1.1.2005 alkaen alueidenkäyttölain, 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuja merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Koska viranomaisella oli ollut eri käsitys suunnittelutarveratkaisun tarpeesta, valituksenalaiset päätökset kumottiin ja asiat palautettiin viranomaiselle rakennuslupahakemusten käsittelemiseksi.


Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Riikka Tiainen, Jaana Nyman ja Paula Vesterinen. Asian esittelijä Paula Vesterinen.


Päätös ei ole lainvoimainen.