Itä-Suomen HAO 21.11.2025 2686/2025

Verohallinnon antamassa ennakkoratkaisussa oli katsottu, että Suomessa asuvaa henkilöä ei veroteta tuloverolain perusteella niistä tuloista, jotka muodostuvat peritystä omaisuudesta ennen perinnönjaon loppuunsaattamista. Ennakkoratkaisu on perustunut siihen, että verovelvollinen näistä tuotoista on hakijan vanhemman ulkomainen kuolinpesä, eivät sen osakkaat.

Asiassa oli Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta hallinto-oikeudessa ratkaistavana, oliko hakija verovelvollinen kyseisistä tuloista ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain perusteella.

Väliyhteisölaissa ei ole tarkemmin säännelty, mitä tarkoitetaan lain soveltamisen kohteena olevalla ulkomaisella yksiköllä. Myöskään lain muuttamisen taustalla olleen sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta annetussa neuvoston direktiivissä 2016/1164/EU ei ole määritelty, mitä tarkoitetaan ilmaisulla yksikkö. Direktiivin ja väliyhteisölain tarkoituksena on kuitenkin ehkäistä väliyhteisön avulla tapahtuvaa verotuksen välttämistä.

Hallinto-oikeus totesi, että ulkomaisia jäämistövarallisuudesta muodostuneita kokonaisuuksia ei ole sinänsä suljettu pois väliyhteisölain soveltamisalasta. Niiden väliyhteisöksi katsomista puoltaa väliyhteisölain esitöissä oleva viittaus tuloverolain 3 §:ssä tarkoitettuihin yhteisöihin, ja niistä muutenkin ilmenee, että väliyhteisöksi voidaan katsoa laajasti erilaisia yritysmuotoja sekä sopimusjärjestelyitä. Edelleen väliyhteisölaki soveltuu myös riippumatta siitä, onko väliyhteisön omistamisen tarkoituksena veronkierto. Lain esitöistä on kuitenkin pääteltävissä, että lakia on tarkoitettu sovellettavan tilanteisiin, joissa tuloa siirretään tai sitä varastoidaan matalan verorasituksen valtioon. Perintövarallisuuden jakamisessa pian perinnönjättäjän kuoleman jälkeen ei ole kysymys tällaisesta tilanteesta, eikä hallituksen esityksissä ole mainittu jäämistövarallisuuksia käsiteltäessä lain tarkoittamia väliyhteisöjä.

Ennakkoratkaisuhakemuksesta ilmeni, että hakijan vanhemman kuolinpesä on pääosin jaettu elokuussa 2024 päivätyllä perinnönjakokirjalla, ja myös jäljelle jäävät varat on tarkoitus jakaa perillisten kesken keväällä 2025. Saadun selvityksen perusteella perinnönjako tulisi siten suorituksi pääosin alle vuoden kuluttua perinnönjättäjän kuolemasta ja kokonaan noin puolentoista vuoden kuluessa siitä.

Hallinto-oikeus totesi, että hakijan asiassa oli kysymys perintövarallisuuden jakamisesta. Edellä lausutun perusteella hakijan vanhemman ulkomaisen kuolinpesän ei siten voida katsoa muodostavan ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua ulkomaista yksikköä. Verohallinto on näin ollen voinut katsoa antamassaan ennakkoratkaisussa, että hakija ei ole myöskään väliyhteisölain perusteella verovelvollinen vanhempansa kuolinpesän saamasta tulosta.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Toni Sarivirta, Tuula Viiliäinen ja Miika Laine. Asian esittelevä jäsen Miika Laine.

Päätös ei ole lainvoimainen.