Helsingin HAO 9.6.2025 3821/2025

Sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisista voittoveroista annetulla lailla (voittoverolaki) on pantu kansallisesti täytäntöön korkeisiin energiahintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä annettu neuvoston asetus (EU) 2022/1854. Voittoverolaki sisältää säännökset sähköliiketoiminnan tuloksesta verovuonna 2023 ja tietyissä tapauksissa myös verovuonna 2024 kannettavasta 30 prosentin verosta, joka lasketaan sähköliiketoiminnan oikaistun oman pääoman määrän perusteella. Voittoverolain säätämiseen johtaneesta hallituksen esityksestä (HE 320/2022 vp) ilmenee, että lailla on tarkoitus täydentää ja täsmentää EU-asetusta ja että lain sähköalan voittoveroa koskevat säännökset perustuvat asetuksen 8 artiklassa jäsenvaltioille annettuun harkintavaltaan.

Sähköalan yhtiö oli hakenut Verohallinnolta ennakkoratkaisua muun ohella siitä, voidaanko voittoverolakia soveltaa yhtiön verotuksessa. Hallinto-oikeudessa oli yhtiön valituksesta erityisesti arvioitavana, tuleeko voittoverolain sähköalan voittoveron määrää ja laskentatapaa koskevat säännökset jättää yhtiön verotuksessa soveltamatta muun ohella sillä perusteella, että laki on mainitun EU-asetuksen vastainen.

Hallinto-oikeus totesi unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön viitaten, että Euroopan unionin asetukset ovat välittömästi sovellettavaa oikeutta ja että jäsenvaltiot voivat toteuttaa asetuksen täytäntöönpanotoimenpiteitä, jos ne eivät haittaa asetuksen välitöntä sovellettavuutta. Kansallisten säännösten yhteensopivuutta unionin asetusten kanssa on tarkasteltava sekä asetusten nimenomaisten säännösten että niiden tarkoituksen ja tavoitteiden perusteella.

EU-asetuksessa säädetään sähköalan markkinatulojen pakollisesta ylärajasta, jonka määrä on 180 euroa tuotetun sähkön megawattituntia kohti ja jonka ylittävä osa markkinatuloista jäsenvaltioiden on kerättävä asetuksen soveltamisalaan kuuluvilta sähköntuottajilta 1.12.2022–30.6.2023 välisenä aikana. Kun EU-asetuksen markkinatulon ylärajaa koskevia säännöksiä luettiin yhdessä asetuksen johdanto-osan perustelukappaleiden kanssa, hallinto oikeus piti selvänä, ettei markkinatulojen pakollista ylärajaa ollut säädetty jäsenvaltioille harkinnanvaraiseksi hätätoimenpiteeksi, joka voitaisiin korvata voittoveron kaltaisella vaihtoehtoisella kansallisella mekanismilla eli keräämällä sähköntuottajilta tuloja muilla keinoin. Myöskään asetuksen kansallisia kriisitoimenpiteitä koskevat säännökset eivät sanamuotonsa perusteella oikeuttaneet poikkeamaan markkinatulojen ylärajaa tarkoittavasta toimenpiteestä. Hallinto-oikeus katsoi, että voittoverolain sähköalan voittoveroa koskevat säännökset eivät ole yhteensopivia EU-asetuksen kanssa muun ohella veron määrää ja laskentatapaa sekä soveltamisaikaa koskevilta osin. Säännökset poikkeavat myös asetuksen tarkoituksesta ja tavoitteesta.

Arvioidessaan sitä, mikä oikeusvaikutus asiassa oli annettava sille, että voittoverolain sähköalan voittoveroa koskevia säännöksiä ei voida pitää yhteensopivina EU-asetuksen kanssa, hallinto-oikeus otti huomioon kansallista tuomioistuinta myös velvoittavan vilpittömän yhteistyön periaatteen sekä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenevät unionin oikeuden ensisijaisuuden ja kansallisen oikeuden yhdenmukaisen tulkinnan periaatteet. Kun sähköalan voittovero perustuu täysin erilaiseen sääntelyyn kuin markkinatulojen yläraja eikä siten sähköalan voittoveroa koskevia säännöksiä ole mahdollista tulkita yhdenmukaisesti EU-asetuksen kanssa, hallinto-oikeus katsoi, että yhtiöltä ei voida kantaa voittoverolain mukaisesti laskettua veroa ainakaan EU-asetuksen voimassa olon ajalta. Koska voittoverolain veron määrää ja laskentatapaa koskevia säännöksiä ei ole edes mahdollista soveltaa vain osaan verovuotta, asiassa ei ollut tarpeen lausua siitä, estäisikö unionin oikeus voittoveron kantamisen myös EU-asetuksen voimassa olon jälkeiseltä ajalta.

Hallinto-oikeus kumosi Verohallinnon päätöksen valituksenalaisilta osin ja lausui uutena ennakkoratkaisuna, että yhtiön verotuksessa ei sovelleta voittoverolain sähköalan voittoveron määrää ja laskentatapaa koskevia säännöksiä.

Sopimus Euroopan unionista 4 artikla kolmas kohta
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 288 artikla toinen kohta
Korkeisiin energiahintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä 6.10.2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2022/1854 johdanto-osa 5, 6, 9, 25–27, 30, 40–42, 45 ja 66 kappale sekä 2 artikla 5 alakohta, 6–8 artikla ja 22 artikla 2 kohta c alakohta
Laki sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisista voittoveroista 1 §, 3 §, 5 §, 12 § ja 25 §
Unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-34/73, Fratelli Variola Spa v. Amministrazione delle finanze dello Stato (EU:C:1973:101), C-50/76, Amsterdam Bulb BV v. Produktschap voor siergewassen (EU:C:1977:13), C 106/77, Amministrazione delle finanze dello Stato v. Simmenthal (EU:C:1978:49), C 113/02, komissio v. Alankomaat (EU:C:2004:616) ja C 573/17, Popławski (EU:C:2019:530)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Tero Särkikangas, Paula Makkonen ja Stina-Maria Lund, joka on myös esitellyt asian.

Ei lainvoimainen