Helsingin HAO 17.4.2014 14/0626/3

X Oy ei ollut antanut kehotuksesta huolimatta verovuodelta 2008 veroilmoitusta asetetussa määräajassa. Yhtiölle ei ollut toimitetussa verotuksessa arvioitu verotettavaa tuloa, mutta sille oli määrätty 300 euron veronkorotus. Yhtiö oli antanut verotuksen päättymisen jälkeen veroilmoituksen, jossa se oli ilmoittanut muihin tuottoihin kohdistuvina kuluina 605 355,34 euron osakkeiden arvonalentumisen. Verotuksen oikaisulautakunta oli annetun veroilmoituksen johdosta kumonnut yhtiön verotuksen ja palauttanut asian Verohallinnolle verotuksen uudelleen toimittamista varten. Uudelleen toimitetussa verotuksessa osakkeiden arvonalentumista ei ollut hyväksytty X Oy:n vähennyskelpoiseksi menoksi, minkä lisäksi yhtiön suoritettavaksi oli määrätty verotusmenettelystä annetun lain 32 §:n 3 momentin nojalla 30 000 euron suuruinen veronkorotus.

X Oy haki uudelleen toimitettuun verotukseen muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta veronkorotuksen osalta. Verotuksen oikaisulautakunta katsoi, että yhtiö ei ollut selvittänyt arvonalennuksen vähennyskelpoisuutta, mutta yhtiön tekemän oikaisuvaatimuksen johdosta uudelleen toimitetussa verotuksessa ei ollut kuitenkaan voitu määrätä veronkorotusta enempää kuin mitä verovuodelta toimitetussa verotuksessa oli määrätty. Verotuksen oikaisulautakunta alensi tämän vuoksi veronkorotuksen 300 euroon.

Hallinto-oikeus katsoi, että X Oy oli rasittanut verotettavaa tuloaan selvästi vähennyskelvottomalla menolla ja yhtiön oli siten katsottava antaneen olennaisesti väärän veroilmoituksen tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta. Uudelleen toimitetun verotuksen yhteydessä määrätty veronkorotus oli perustunut X Oy:n veroilmoituksella tekemään perusteettomaan vähennysvaatimukseen, jota ei ollut esitetty eikä tutkittu säännönmukaista verotusta toimitettaessa. Verotus oli toimitettu uudelleen verotusmenettelystä annetun lain 56 §:n 4 momentissa säädetyssä verovelvollisen vahingoksi tehtävälle verotuksen oikaisulle asetetussa määräajassa. Hallinto-oikeus katsoi, että yhtiölle oli voitu määrätä veronkorotus verotusmenettelystä annetun lain 32 §:n 3 momentin nojalla uudelleen toimitetun verotuksen yhteydessä. Tässä tilanteessa määrättävän veronkorotuksen perustetta tai määrää eivät tulleet rajoittamaan reformatio in peius -kiellosta johtuvat muutoksenhakijaa suojaamaan tarkoitetut tutkimisvallan rajoja koskevat oikeusperiaatteet. Kun verotuksen oikaisulautakunnalla oli ollut asiasta eri käsitys, oli veronkorotusta koskeva asia palautettava sille uudelleen käsiteltäväksi. Verovuosi 2008.

Laki verotusmenettelystä 32 § 3 mom sekä 56 § 1 ja 4 mom

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Outi Niemi, Markku Lambert ja Vesa Heikkilä (t).

Asian esittelijä Jouko Tuomi.

Lainvoimainen.