Mitä asioita käräjäoikeus käsittelee?

Riita-asioiden käsittely

Riita-asioissa on kysymys yksityisten ihmisten tai yritysten erimielisyyksien ratkaisemisesta puolueettomasti tuomioistuimessa. Kysymys voi olla esimerkiksi vahingonkorvauksesta, perintöriidasta, kaupan purkamisesta, tai huoneiston vuokrasta. Käräjäoikeudet antavat ulosottokelpoisia tuomioita myös riidattomissa velkomis- ja häätöasioissa.

Riita-asiat -sivulta löydät lisätietoa riita-asioiden käsittelystä.

Rikosasian käsittely

Rikosasiassa käräjäoikeuteen kutsutaan se, jota syytetään vaikkapa varkaudesta, rattijuopumuksesta, pahoinpitelystä tai muusta rangaistavasta teosta. Rikosasian käsittelyyn liittyy usein uhrin eli asianomistajan vahingonkorvausvaatimus.

Rikosjutut käsitellään joko käräjäoikeuden istunnossa tai kirjallisesti aineiston perusteella, ilman että asian osapuolia kutsutaan tuomioistuimeen.

Rikosasiat -sivulta löydät lisätietoa rikosasioiden käsittelystä.

Hakemusasiat

Hakemusasioita ovat esimerkiksi avioero ja lapsen huollosta päättäminen tai velkajärjestelyasia.

Hakemusasiat -sivulta löydät lisätietoa hakemusasioiden käsittelystä.

Istuntojen kokoonpanot

Tuomioistuimen on toimittava joustavasti ja tehokkaasti. Siksi käräjäoikeus voi lain mukaan käsitellä juttuja useassa eri kokoonpanossa, riippuen käsiteltävän jutun laadusta ja vaativuudesta. Käräjäoikeuden istunnossa asiat on käsiteltävä keskitetysti ja yhtäjaksoisesti. Samat tuomarit ja lautamiehet käsittelevät jutun alusta loppuun. Käräjäoikeuden lautamieskokoonpano voi joissakin poikkeustapauksissa antaa ratkaisunsa, jos läsnä on lakimiespuheenjohtaja ja yksi lautamies.

Yleisimpiä ratkaisukokoonpanoja ovat:

• yhden tuomarin istunto,
• lautamieskokoonpano sekä
• kolmen tuomarin kokoonpano.

Yhden tuomarin istunto on toimivaltainen esimerkiksi kirjallisessa menettelyssä käsiteltävissä asioissa, rikosjutuissa, joissa laissa sallittu enimmäisrangaistus on neljä vuotta sekä riita-asioiden valmistelevassa käsittelyssä ja välittömästi sen yhteydessä pidettävässä oikeudenkäynnissä.

Lautamieskokoonpanoa ratkaistaan vain rikosjuttuja. Lautamieskokoonpanossa on yksi lainoppinut puheenjohtaja (eli käräjäoikeuden tuomari) ja kaksi lautamiestä. Lautamieskokoonpanoa voidaan poikkeustapauksissa täydentää yhdellä lakimiehellä ja/tai yhdellä lautamiehellä.

Kolmen tuomarin eli lakimieskokoonpano ratkaisee riitajutut ja sellaiset rikosasiat, joissa asian laatu tai muu erityisen syy sitä puoltaa. Ajatuksena on, että lainopillisesti kaikkein visaisimmat riidat ja rikokset menisivät pääsääntöisesti kolmen lakimiestuomarin ratkaistavaksi.

Lautamiehet

Lautamiehet eivät ole lainoppineita. Ennen tehtävään ryhtymistään heidän, kuten muidenkin käräjäoikeuden jäsenten on annettava tuomarinvakuutus. Heidän on oltava ehdottoman puolueettomia. He jakavat oikeutta - tulkitsevat lakia.

Kullakin lautamiehellä on itsenäinen päätösvalta ja tarvittaessa ratkaisu tehdään äänestämällä.

Lautamiehellä on myös oikeus saada työstään korvaus. Hänelle maksetaan valtion varoista istuntopalkkio sekä korvausta ansionmenetyksestä ja matkakuluista.

Lautamiestä pidetään sekä rikos- että vahingonkorvausoikeudellisesti virkamiehenä, kuten muitakin julkiseen tehtävään valittuja luottamushenkilöitä.

Lue lisää lautamiehet -sivulta.

Päätösneuvottelu ja äänestäminen

Kun juttu on käräjäoikeudessa käsitelty perusteellisesti, asianosaisten ja yleisön on poistuttava käräjäsalista. Alkaa päätösneuvottelu.

Kun käräjäoikeus miettii päätöstä, lakimiespuheenjohtaja selostaa lautamiehille aluksi asiassa esiin tulevat kysymykset ja niihin soveltuvat säännökset eli kertoo mitä laki sanoo tapauksesta. Sitten hän lausuu oman kantansa.

Jos joku oikeuden jäsenistä on puheenjohtajan kanssa eri mieltä, joudutaan äänestämään. Puheenjohtajan jälkeen kukin jäsen lausuu mielipiteensä virkaikäjärjestyksessä, nuorimmasta vanhimpaan. Tällöin enemmistön kanta ratkaisee. Äänten mennessä tasan rikosasioissa ratkaisuksi tulee syytetyn kannalta lievempi lopputulos, muissa asioissa puheenjohtajan kannattama mielipide.

Se, kuinka käräjäoikeus on päätynyt ratkaisuunsa, ilmenee tuomion perusteluista. Mahdollisessa äänestyksessä häviölle jääneen mielipide kirjataan tuomion liitteeksi.

‍