Mitä asioita hovioikeus käsittelee?

Sen lisäksi hovioikeudet käsittelevät ensimmäisenä asteena virkasyyteasioita.

Hovioikeus osallistuu myös tuomareiden valintaprosessiin antamalla tuomarinvalintalautakunnalle lausunnon tuomarin nimittämisestä hovioikeuteen ja hovioikeuspiiriinsä kuuluvaan käräjäoikeuteen.

Vuosittain hovioikeus antaa myös useita lausuntoja lainsäädäntöhankkeista.

Hovioikeuksien tehtäviin kuuluu myös valvoa yleisellä tasolla tuomiopiirinsä käräjäoikeuksien toimintaa.

Helsingin hovioikeudelle kuuluu erityistehtäviä, joita muilla hovioikeuksilla ei ole. Näitä ovat:

• sotilasoikeudenkäyntiasiat,
• eräät kansainväliset perheoikeusasiat ja lapsikaappausasiat,
• elinkautiseen vankeuteen tuomitun ja koko rangaistuksen rangaistuslaitoksessa suorittamaan määrätyn, ehdonalaista vapauttamista koskevat asia,
• eräät virkasyyteasiat
• valitukset valtio- ja maanpetosasioista sekä
• valitukset Suomen Asianajajaliiton ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien kurinpitoasioista.

Tuomioistuinsovittelu on käytössä myös hovioikeudessa käsiteltävissä riita-asioissa. Sovittelusta löydät lisätietoa täältä .

Näin asiat ratkaistaan

Jos asianosainen on tyytymätön käräjäoikeuden ratkaisuun, hän voi yleensä hakea siihen muutosta hovioikeudelta valittamalla. Jos asianosainen haluaa muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, on hänen ilmoitettava tyytymättömyytensä käräjäoikeuden ratkaisuun seitsemän päivän kuluessa ratkaisun antamisesta lukien.

Asian käsittely hovioikeudessa edellyttää useimmissa tapauksissa hovioikeuden myöntämää jatkokäsittelylupaa. Tarvittaessa hovioikeus pyytää valittajan vastapuolelta vastauksen valituksen johdosta. Mikäli hovioikeus ottaa valituksen käsiteltäväkseen, koskee oikeudenkäynti hovioikeudessa käräjäoikeuden ratkaisun kohteena ollutta asiaa siltä osin, kuin siihen on valituksessa ja vastauksessa vedottu. Hovioikeus tutkii, onko käräjäoikeuden ratkaisua muutettava ja miten.

Hovioikeus ratkaisee asiat joko kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella kirjallisessa menettelyssä tai hovioikeuden pääkäsittelyssä, jossa voidaan myös kuulla asianosaisia sekä todistajia. Hovioikeus ratkaisee asiat istunnoissa, joihin yleensä osallistuu kolme tuomaria ja esittelijä.

Hovioikeuden muutoksenhakutuomioistuimena antamista tuomioista ja päätöksistä voi vuorostaan hakea muutosta pyytämällä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Tällöin korkeimmalle oikeudelle osoitettu muutoksenhakukirjelmä, johon sisältyy lupahakemus ja valitus, on toimitettava määräajassa hovioikeuden kirjaamoon eikä suoraan korkeimpaan oikeuteen.

Hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena antamista ratkaisuista voi valittaa korkeimpaan oikeuteen valituslupaa pyytämättä.

Hovioikeuden kokoonpanot

Hovioikeudessa asioiden ratkaisuun osallistuu pääsääntöisesti kolme tuomaria. Yksi heistä voi olla tuomarikoulutettava asessori. Periaatteellisesti tärkeissä tapauksissa hovioikeus voi ratkaista asian seitsemänjäsenisenä eli vahvennetussa kokoonpanossa tai kaikkien tuomareidensa kesken eli täysistunnossa.

Hovioikeudessa ei ole lautamiehiä.

Sotilasoikeudenkäyntiasioissa on kuitenkin tuomareiden lisäksi asiaa ratkaisemassa kaksi sotilasjäsentä.

Yksi tuomari voi ratkaista valmistelua koskevia kysymyksiä sekä tehdä joitakin laissa erikseen lueteltuja ratkaisuja. Näitä ovat esimerkiksi oikeusavun myöntämistä ja oikeudenkäyntiavustajan määräämistä koskeva asia samoin kuin eräät kiireelliset ja väliaikaiset ratkaisut.