Sotilasoikeudenkäynti

Sotilasoikeudenkäyntiasioita ovat sotilasrikoksia koskevat asiat. Muita sotilasoikeudenkäyntiasioina käsiteltäviä asioita ovat syytteet sotilasta vastaan tietyistä teoista, joista säädetään rangaistus rikoslaissa. Edellytyksenä on, että teko on kohdistunut puolustusvoimia tai toista sotilasta kohtaan. Lisäksi sotilasoikeudenkäyntiasioina käsitellään syytteitä teoista, joista säädetään rangaistus asevelvollisuuslaissa.

Keitä asian käsittelyyn osallistuu?

Asiaa käräjäoikeudessa käsittelevät puheenjohtajana toimiva laamanni tai käräjätuomari ja kaksi sotilasjäsentä. Hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa säännönmukaiseen kokoonpanoon kuuluvat niin ikään kaksi sotilasjäsentä tietyin ehdoin.

Syyttäjinä toimivat valtakunnansyyttäjän näihin tehtäviin määräämät aluesyyttäjät ja erikoissyyttäjät. Syyttäjän on nostettava syyte sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta, vaikka asianomistaja ei olisikaan syyttämispyyntöä esittänyt.

Voit lukea lisää sivulta rikosasian käsittely .

Missä asia käsitellään?

Sotilasoikeudenkäyntiasioita käsitellään kaikissa muissa käräjäoikeuksissa paitsi Ahvenanmaalla. Muutoksenhakutuomioistuimena toimii Helsingin hovioikeus, ja sen ratkaisusta korkein oikeus. Asian käsittelevä käräjäoikeus määräytyy tietyin laissa määrätyin edellytyksin.

Syyttäjän on suoritettava syyteharkinta ja muut toimenpiteet sotilasoikeudenkäyntiasioissa kiireellisinä. Myös tuomioistuimessa nämä asiat on käsiteltävä kiireellisinä.

Sotaoikeudet

Sotaoikeudessa käsitellään sotilasoikeudenkäyntiasioita. Sotatilaan julistetulle alueelle voidaan asettaa sotaoikeus käsittelemään rikosasiat yleisen alioikeuden sijasta. Näin toimitaan, jos se on oikeudenkäytön tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi välttämätöntä. Sotaoikeuteen kuuluvat puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä. Pääesikunta määrää sotaoikeuden syyttäjän ja hänen varamiehensä.

Voit lukea lisää sotilasoikeudenkäyntilaista .