Lähestymiskieltoasia käräjäoikeudessa

Kieltoa määrätessään käräjäoikeus arvioi rikoksen tai häirinnän vaaran aina tapauskohtaisesti. Perusteina ovat olosuhteet, henkilön oma uhkakokemus sekä mahdollisten todistajien kertomukset.

Painavana perusteena voidaan pitää tapahtunutta väkivallantekoa, mutta se ei ole edellytys kiellolle. Myös itsensä uhatuksi tuntevan henkilön häiritseminen esimerkiksi kotipiirissä, työpaikalla tai julkisilla paikoilla tapahtuvalla uhkailulla tai kiusantekotarkoituksessa tapahtuvalla aiheettomalla seurailulla voi olla riittävä peruste lähestymiskiellon määräämiselle. Myös puhelimitse, kirjeitse tai muulla tavalla toteutettu häirintä voi jatkuessaan aiheuttaa kiellon määräämisen.

Perheen sisäisellä lähestymiskiellolla tiukemmat edellytykset

Koska velvoitus poistua omasta kodista merkitsee voimakkaampaa puuttumista henkilön oikeuksiin kuin tavallinen lähestymiskielto, perheen sisäisen lähestymiskiellon määräämisen edellytykset ovat tiukemmat kuin tavallisen lähestymiskiellon. Kielto voidaan määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi, ei sen sijaan silloin, jos kyse on rauhaan kohdistuvasta rikoksesta tai häirinnästä. Lisäksi edellytetään korkeampaa todennäköisyyttä siitä, että kiellon määräämättä jättäminen johtaisi edellä tarkoitettuun rikokseen.

Uhan näyttäminen toteen voi joskus olla vaikeaa. Jos vastapuoli ei myönnä häirintää, sen toteennäyttämiseksi olisi hyvä, jos häirintä olisi myös sivullisen henkilön havaittavissa. Aiemmat yhteydenotot poliisiin tai sosiaalityöntekijöihin tukevat näyttöä. Selvityksenä uhasta voivat olla lääkärintodistukset, kirjalliset viestit tai tekniset tallenteet sekä todistajien, esim. naapureiden tai työtovereiden, kertomukset.

Oikeudellista apua oikeudenkäynnissä antavat julkiset oikeusavustajat, asianajajat ja muut lakimiehet, joilla on lupa toimia oikeudenkäyntiavustajana. Oikeusaputoimistosta saat selville, onko sinulla mahdollisuus saada oikeudenkäyntiavustaja valtion kustannuksella.

Käräjäoikeus voi ratkaista lähestymiskieltoasian, vaikka kieltoon vaadittu kieltäytyisi tulemasta oikeuteen. Lähestymiskielto tulee voimaan heti, kun se on määrätty.

Jos lähestymiskielto osoittautuu myöhemmin tarpeettomaksi, sen kumoamista pyydetään käräjäoikeudelta. Asianomaiset eivät voi keskenään sopia kiellon päättymisestä.