Lähestymiskiellon sisältö

Laajennettu lähestymiskielto tarkoittaa myös kieltoa oleskella tietyllä alueella, suojattavan henkilön vakituisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä.

Vakavimmissa tapauksissa, kuten hengen tai terveyden vaarassa ollessa, laajennettuun lähestymiskieltoon voidaan liittää sähköisesti valvottu lähestymiskielto. Esityksen teknisen valvonnan käyttämisestä voi tehdä joko poliisi tai syyttäjä. Tuomioistuin päättää lähestymiskiellon sähköisestä valvonnasta ja sen teknisestä valvonnasta vastaa Rikosseuraamuslaitos.

Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava yhteisestä asunnosta eikä hän saa palata sinne. Hän ei myöskään saa tavata eikä muutoinkaan ottaa yhteyttä henkilöön, jota kiellolla suojataan. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkailu. Myös perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan oleskelua tietyssä muussa paikassa, esimerkiksi yhteisen asunnon läheisyydessä.

Lähestymiskielto määrätään vain siinä laajuudessa kuin se kussakin tapauksessa on välttämätöntä. Kiellolla ei estetä asiallisista syistä tapahtuvaa yhteydenottoa. Yhteydenotto on kiellosta huolimatta sallittu esimerkiksi yhteisen lapsen äkillisesti sairastuessa.

Ennakoitavissa olevat tilanteet pitää ottaa huomioon jo lähestymiskieltoa koskevassa päätöksessä. Esimerkiksi lapsen tapaamiseen liittyvät kohtaamiset tai omaisuuden osituksen vaatimat yhteydenotot voidaan määrätä järjestettäviksi sosiaaliviranomaisen välityksellä tai sivullisen läsnä ollessa.

Perheen sisäisellä lähestymiskiellolla ei puututa osapuolten taloudellisiin velvollisuuksiin (esim. vuokran maksuun), asunnon omistus- tai vuokrasuhteisiin eikä koti-irtaimiston jakoon. Kiellon määräämisellä ei myöskään ole oikeudellisia vaikutuksia yhteisten lasten huoltoon, tapaamisoikeuteen eikä elatukseen. Lasten tapaamisten järjestämisestä tulee sopia erikseen.