Avioero

Avioerohakemus tehdään kirjallisesti jommankumman puolison kotikunnan käräjäoikeudelle. Hakemuslomakkeen ja tarkemmat ohjeet löydät täältä .

Hakemuksen voivat tehdä puolisot yhdessä tai erikseen. Hakemuksen voi jättää käräjäoikeuden kansliaan tai lähettää käräjäoikeuteen postitse tai sähköpostina. Jos vain toinen puoliso on hakijana, käräjäoikeus antaa hakemuksen tiedoksi toiselle puolisolle ja varaa tälle tilaisuuden lausua kirjallisesti oman näkemyksensä hakemuksesta.

Myös rekisteröity parisuhde voidaan purkaa käräjäoikeuden päätöksellä. Rekisteröidyn parisuhteen purkamiseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin avioeroon.

Avioero kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen

Jos hakemus on puolisoiden yhteinen, harkinta-aika alkaa kulua siitä, kun hakemus jätetään tai saapuu käräjäoikeudelle. Jos hakemuksen on tehnyt toinen puoliso yksin, harkinta-aika alkaa siitä, kun hakemus annetaan toiselle puolisolle tiedoksi. Käräjäoikeus ilmoittaa osapuolille harkinta-ajan alkamisesta ja siitä, miten osapuolten on toimittava, mikäli he haluavat lopullisen avioeron.

Kun harkinta-aika on kulunut, puolisot voivat yhdessä tai erikseen tehdä hakemuksen avioeroon tuomitsemisesta. Avioeroasia raukeaa, jos vaatimusta avioeroon tuomitsemisesta ei ole tehty vuoden kuluessa harkinta-ajan alkamisesta. Vaatimus avioeroon tuomitsemisesta on tehtävä samalla tavoin kuin avioero laitettiin vireille.

Avioero ilman harkinta-aikaa

Puolisot voidaan tuomita avioeroon ilman harkinta-aikaa, jos he ovat keskeytyksettä asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta.

Erillään asuminen ilmenee yleensä väestötietojärjestelmästä, josta käräjäoikeus voi asian tarkistaa. Jos käräjäoikeus sitä erikseen pyytää, voi olla tarpeen toimittaa väestörekisteriote, joka tilataan Digi- ja väestövirastolta (DVV).

Jos tieto erillään asumisesta ei ilmene väestötietojärjestelmästä, tulee puolisoiden toimittaa selvitys erillään asumisesta. Tilanteesta riippuen selvitys voi olla asuinpaikkatodistus ulkomailta, vuokrasopimus tai ote talonkirjasta.

Muut avioeron yhteydessä käsiteltävät kysymykset

Puolisot voivat aina sopia avioeroon liitännäisistä asioista keskenään. Avioerohakemuksen yhteydessä voidaan käräjäoikeudelle kuitenkin esittää vaatimus myös:

• yhteiselämän lopettamisesta ja siitä, kumpi puolisoista saa toistaiseksi jäädä asumaan perheen kotiin
• lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta
• elatusavun suorittamisesta lapselle tai puolisolle
• pesänjakajan määräämisestä osituksen toimittamiseksi

‍Edellä mainitut asiat voidaan saattaa käräjäoikeuden ratkaistavaksi myös erillisessä oikeudenkäynnissä.

Lue lisää sivulta huoltajuus ja tapaaminen .

Tietoa avioeroon liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä antavat valtion oikeusaputoimistot, yksityiset asianajajat ja muut lakimiehet.

Puolisoiden elatusvelvollisuus avioeron jälkeen

Avioeroon tuomittaessa tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison maksamaan toiselle elatusapua, jos tämä harkitaan kohtuulliseksi. Elatusapu voidaan vahvistaa suoritettavaksi joko määräajoin taikka kertakaikkisena summana.

Puolison elatusavun määrä ja suorittamistapa voidaan vahvistaa myös sopimuksella. Sopimus on esitettävä kunnan sosiaalilautakunnan vahvistettavaksi. Sosiaaliviranomaisen vahvistama sopimus on samanveroinen kuin tuomioistuimen päätös. Tarkempaa tietoa tästä sopimusmenettelystä saa oman kunnan sosiaalitoimistosta.

Puolisoiden omaisuuden jako avioerossa

Omaisuuden jakaminen eli ositus voidaan toimittaa avioeron vireille tulon jälkeen. Kumpikin puoliso voi vaatia omaisuuden jakoa, eli ositusta, toimitettavaksi. Puolisoiden ei tarvitse jäädä odottamaan kuuden kuukauden harkinta-ajan umpeen kulumista tai lopullista avioerotuomiota, vaan ositus voidaan toimittaa heti, kun asia on tullut vireille.

Lisätietoja omaisuuden jaon periaatteista löydät täältä.

Miten omaisuuden ositus toimitetaan?

Puolisot voivat sopia omaisuutensa jaosta keskenään (sopimusositus). Kun ositus toimitetaan sopimusosituksena, osituksesta on laadittava asiakirja, joka on päivättävä ja allekirjoitettava sekä kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi.

Jos puolisot eivät pääse osituksesta sopimukseen, käräjäoikeus määrää hakemuksesta pesänjakajan suorittamaan omaisuuden osituksen (toimitusositus). Pesänjakaja on tavallisesti asianajaja. Kun pesänjakaja toimittaa osituksen, laaditaan toimituksesta asiakirja, jonka pesänjakaja allekirjoittaa. Pesänjakajalla on oikeus saada palkkio ja korvaus kuluistaan puolisoilta.

Puolisoiden omaisuussuhteita selvitettäessä ja omaisuuden ositusta suunniteltaessa on aina syytä kääntyä asianajajan, valtion oikeusaputoimiston tai muun asiantuntevan lakimiehen puoleen. Tällöin on myös aiheellista tiedustella mahdollisuutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluista oikeusturvavakuutuksen (kotivakuutus) perusteella tai valtion varoin kustannettua oikeusapua.

Kansainväliset avioliitot

Jos parisuhteella on kansainvälinen tausta, joihinkin siinä esiintyviin oikeuskysymyksiin saatetaan soveltaa vieraan valtion lakia. Näillä sivuilla kerrotut tiedot eivät silloin välttämättä pidä paikkaansa.

Osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseksi voi näissä tapauksissa olla tarpeen ottaa yhteyttä kansainvälisiä perheoikeuskysymyksiä tuntevaan lakimieheen.