Mitä on väkivalta ja mitä laki sanoo alaikäisten seksisuhteista?

Jokaisella ihmisellä iästä riippumatta on oikeus itse päättää ja määrätä omasta kehostaan. Kukaan ei saa puuttua nuoren kehoon ja rikkoa hänen itsemääräämisoikeuttaan oli sitten kyse seurustelukumppanista, vanhemmasta, laitoksen työntekijästä, kaverista tai täysin tuntemattomasta ihmisestä. Suomen perustuslaissa asia on todettu seuraavasti: ”Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.” ja vielä: ”Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta.”

Rikoslain säännökset ja rangaistukset perustuvat tähän määräykseen tilanteissa, joissa ihmisen koskemattomuutta rikotaan.

Mitä väkivalta on?

Väkivalta satuttaa ja sillä loukataan ihmisen koskemattomuutta. Suomessa väkivalta ei ole koskaan hyväksyttävää. Ainoastaan aidossa itsepuolustustilanteessa voi joutua turvautumaan väkivaltaan. Myös esimerkiksi poliisi tai vartija saa turvautua voimankäyttöön, jos se on välttämätöntä työtehtävän suorittamiseksi.

Tärkeää on kuitenkin tietää, että lasta tai nuorta ei saa kurittaa satuttamalla, ei kotona, koulussa, kaupungilla, hoitopaikassa eikä harrastuksissa. Satuttamisessa ei aina ole kysymys lyömisestä, potkimisesta tai muusta ruumiillisesta väkivallasta, vaan se voi olla myös henkistä väkivaltaa, kunniaan liittyvää väkivaltaa tai seksuaalista väkivaltaa.

Henkisellä väkivallalla viitataan toisen ihmisen loukkaamiseen tai pelotteluun esimerkiksi sanallisesti. Henkiseen väkivaltaan kuuluu myös esimerkiksi uhkaava ruumiinkieli (äkkinäiset liikkeet, äänen korotus, epämiellyttävä lähestyminen), jonka uhri voi kokea erittäin pelottavana, vaikka varsinaista fyysistä kontaktia ei tapahtuisikaan.

Myös teknologiaa voidaan käyttää toisen ihmisen kontrollointiin, eristämiseen, kiristämiseen, häpäisemiseen, mustamaalaamiseen, pelotteluun tai rankaisemiseen. Silloin puhutaan digitaalisesta väkivallasta.

Mitä laki sanoo nuorten seksisuhteista?

Seksin pitää aina perustua vapaaehtoisuuteen ja suostumukseen.

Osallistuminen seksuaaliseen tekoon ei ole vapaaehtoista, jos nuori:

1. ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavalla ilmaissut osallistuvansa siihen vapaaehtoisesti;
2. on pakotettu seksuaaliseen tekoon käyttämällä väkivaltaa tai uhkauksella; tai
3. ei ole voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan tiedottomuutensa, sairautensa, vammaisuutensa, pelkotilansa, voimakkaan päihtymistilansa, heikentyneen tajunnantilansa, tilanteen äkillisyyden, erityisen valta-aseman vakavan väärinkäytön tai muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi.

Lain mukaan alle 16-vuotiaalle ei saa tehdä seksuaalisia tekoja. Tämä on ikäraja, jonka tarkoituksena on suojata lapsia ja nuoria ja antaa heidän kehittyä rauhassa siihen asti, että he voivat itse päättää omasta seksuaalisuudestaan.

• 16 vuoden ikäraja ei kuitenkaan koske tilanteita, joissa on kysymys kahden nuoren seurustelusuhteesta, jossa he molemmat haluavat seksiä ja johon ei liity minkäänlaista painostusta tai uhkailua.
• Korkeampaa 18 vuoden suojaikärajaa sovelletaan tilanteissa, joissa aikuinen, joka on erityisen tärkeässä asemassa nuoren elämässä, tekee seksuaalisia tekoja alaikäiselle. Jos nuoren valmentaja, opettaja, vanhempi, työnantaja, terapeutti tai muu läheinen aikuinen pyrkii olemaan seksisuhteessa alle 18-vuotiaan nuoren kanssa, hän syyllistyy rikokseen.

Seksuaalinen teko ei tarkoita vain sukupuoliyhdyntää vaan myös useita erilaisia seksuaalissävytteisiä tekoja, joita alaikäinen joutuu katsomaan, kokemaan tai tekemään. Seksiin tai alastomuuteen liittyvät viestit, sopimaton koskettelu, alastonkuvien vaatiminen tai pornon näyttäminen alle 16-vuotiaalle ovat esimerkkejä kielletyistä seksuaalisista teoista.

Seksuaalinen väkivalta voi olla fyysistä pakottamista mutta myös muuta. Se voi olla houkuttelua, suostuttelua tai kehumista. Näillä keinoilla nuori voidaan saada tekemään asioita, joihin hän ei itse ole valmis. Se voi olla myös sitä, että aikuinen ostaa tai tarjoaa nuorelle päihteitä, rahaa tai merkkitavaroita vastineeksi seksistä.

Rikoslain 20 luvussa on tarkemmin säädetty erilaisista seksuaalirikoksista.

Jos koet häirintää, seksuaalista väkivaltaa tai epäilet, että olet joutunut rikoksen uhriksi, saat apua:

Seurustelun ei kuulu satuttaa (Ensi- ja turvakotien liitto)

Tietoa siitä, milloin rikoksen määritelmä täyttyy, miten poliisille ilmoitetaan, jos epäilee rikosta ja mistä löytyy apua eri tilanteisiin (nuoretjarikollisuus.fi)

Tietoa mitä voi tehdä, jos kaverisi joutuu häirinnän, houkuttelun tai seksuaaliväkivallan kohteeksi

Seksuaalirikoslainsäädäntö (oikeusministerio.fi)

Hätänumero 112 (Hätäkeskuslaitos)

Miten saan apua, kun asiat eivät ole hyvin?

Jos sinua kohdellaan huonosti tai epäoikeudenmukaisesti tai jokin uhkaava asia pelottaa, sinun täytyy löytää itsellesi apua. Aikuiset osaavat auttaa ja heillä on siihen velvollisuus. Koulussa, terveydenhuollossa ja lastensuojelussa työskentelevät aikuiset ovat saaneet koulutusta siitä, miten lapsia tulee kohdata ja kohdella. He osaavat myös ilmoittaa muille aikuisille avun tai suojan tarpeesta. Tärkeintä on, että et jää yksin. Onneksi jutteluseuraa, mutta ennen kaikkea apua ja neuvoja hankalaan tilanteeseen löytyy erilaisista tukipalveluista.

Se, että kerrot kaverille auttaa vähän. Se, että luotat aikuiseen voi oikeasti muuttaa tilannetta parempaan.

Avun saamiseksi on tärkeää osata vastata siihen, minkälainen pelko tai huoli sinulla on, mitä sinulle on tapahtunut ja kuka on toiminut väärin sinua kohtaan.

Muista myös nämä:

• Jos tilanne on uhkaava ja koet olevasi vaarassa, soita 112. Kerro kuka olet, missä olet ja minkälainen vaaratilanne on kyseessä. Hätänumeroon soitetaan kiireellisissä hätätilanteissa, jolloin paikalle tarvitaan auttavia viranomaisia (poliisi, ensihoito, pelastus, sosiaalitoimi).
• Aina ei itsekään heti ymmärrä, että itseä on kohdeltu väärin ja että kysymyksessä voi olla rikos. Voi olla, että vasta myöhemmin tajuat, että sinua kohtaan on tehty väärin. Asioita voidaan selvittää myöhemminkin.
• Älä jää yksin. Kerro tilanteestasi jollekin. Jos puhuminen tuntuu vaikealta, kirjoita viesti tai lähetä puheviesti.
• Puhu luotettavalle ystävälle, kriisipuhelimeen, chat-palveluun tai ota yhteys koulun henkilökuntaan, terveydenhoitajaan, opettajaan, vanhempiisi tai muuhun luotettavaan aikuiseen. Jokaisella aikuisella, joka on tekemisissä lasten ja nuorten kanssa, on velvollisuus toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi ja lapsen auttamiseksi.
• Useat avuksi tarkoitetut netti- ja chat-palvelut ovat anonyymeja ja voit avautua tai kysyä neuvoja ilman, että sinun tarvitsee kertoa, kuka olet. Etsi netistä yhteystietoja esimerkiksi hakusanoilla ”minua pelottaa”, ”olen rikoksen uhri”, ”nuortennetti”, ”auttavat tahot”.
• Huolehdi turvallisuudestasi. Älä liiku yksin ja vältä paikkoja, tilanteita ja ihmisiä, joissa piilee vaara hyvinvoinnillesi.
• Ota itse tai aikuisen kanssa yhteys poliisiin, juristiin tai Rikosuhripäivystykseen (RIKU) saadaksesi neuvoja tilanteeseesi. Netistä löydät helposti yhteystietoja.
• Jos olet sijoitettuna kodin ulkopuolelle, voit tehdä kantelun sinua hoitavien aikuisten toimista tai laiminlyönneistä.
• Jos kotiolosi ovat turvattomat tai perustarpeistasi (koskemattomuus, uni, ruoka, vaatteet, palautuminen ja rauha) ei huolehdita, voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi sosiaalipäivystykseen tai lastensuojeluun. Voit myös kerta huolesi aikuisille koulussa.
• Koulunkäynnin tulisi olla jokaiselle turvallista ja tasapuolista. Viime kädessä rehtori vastaa siitä, että kaikilla on asianmukaiset olosuhteet oppimiseen ja jokaista henkilöä kunnioitetaan sellaisena kuin hän on.