Lapsi tai nuori todistajana oikeudessa
Olet voinut olla mukana tilanteessa, jossa on tapahtunut jotakin poikkeuksellista ja lakiakin on mahdollisesti rikottu. Silloin on tärkeää, että kaikki, jotka asiasta jotakin tietävät kertovat tietonsa poliisille. Jos asiaa selvitetään myöhemmin oikeudenkäynnissä, sinut voidaan kutsua myös oikeuden istuntoon todistajana kertomaan, mitä tiedät tapahtuneesta.

Oikeudenkäynnissä sinua pyydetään ensin kertomaan muistikuvasi omin sanoin, minkä jälkeen oikeudenkäynnin osapuolet voivat esittää sinulle kysymyksiä. Aluksi puheenjohtajana toimiva tuomari kertaa vielä sen, mitä sinulta odotetaan tai miten toimit, jos et osaa vastata johonkin kysymykseen.
Oikeudessa pitää puhua totta. Todistajana olet tärkeä tietolähde, eikä sinun kuulu olla kenenkään puolella tai ketään vastaan, vaan kertoa asiat sellaisina kuin muistat niiden tapahtuneen. Jos et muista mitään, sinun täytyy sanoa, ettet muista tai ole varma asiasta.
Katso video todistajana oikeudenkäynnissä YouTubessa
Animoitu video todistamisesta englanniksi YouTubessa
Lisätietoja todistamisesta
Kyllä on. Oikeuden istuntoon on tultava, vaikka se tuntuisi kurjalta ja arvelisit, ettet osaa kertoa mitään merkityksellistä. Tapahtumista on yleensä kulunut aikaa ja muistaminen voi olla vaikeaa, mutta kutsun noudattaminen on silti välttämätöntä.
Jos jätät tulematta, oikeudenkäynti saatetaan joutua peruuttamaan ja tästä aiheutuu monenlaista vaivaa sekä turhia kustannuksia. Tarpeettomasta poisjäännistä aiheutuu ikäviä seuraamuksia myös sinulle. Saatat esimerkiksi saada rahallisen sakon.
Oikeuden istuntoon kutsutaan yleensä vain 15 vuotta täyttänyt todistaja, mutta asiaa voidaan käydä muulla tavalla läpi tätä nuoremman lapsen kanssa.
Jos joku kehottaa sinua olemaan todistamatta tai käyttäytyy sinua kohtaan uhkaavasti tai painostavasti, kerro asiasta läheiselle aikuiselle tai poliisille. Kukaan muu ei myöskään saa vaikuttaa siihen, mitä todistajana kerrot. Todistajaa ei saa uhkailla, painostaa tai manipuloida kertomaan asioista väärin. Kysymys on vakavasta asiasta ja sen kanssa ei pidä jäädä yksin.
Jos ajatus todistamisesta tuntuu ahdistavalta tai pelottavalta, oloasi voi helpottaa esimerkiksi tukihenkilön mukaan ottaminen. Sellaisen voit saada ilmaiseksi esimerkiksi Rikosuhripäivistys RIKUsta . Tukihenkilön kanssa voi keskustella luottamuksellisesti tulevasta oikeudenkäynnistä ja siihen liittyvistä kysymyksistä. Voit ottaa tukihenkilöksi mukaan myös perheenjäsenen tai muun läheisen ihmisen.
Saavu istuntopäivänä ajoissa oikeustalolle. Etenkin aamuisin turvatarkastuksessa saattaa olla ruuhkaa. Muutoinkin on hyvä varautua mahdollisiin viivästyksiin istuntopäivänä. Todistaja on istuntosalissa vain sen ajan, kun häntä kuullaan. Yleensä tämä tapahtuu vasta oikeudenkäynnin loppupuolella, mikä voi tarkoittaa odottelua.
Kun on sinun vuorosi, tuomari kuuluttaa sinut tulemaan sisään istuntosaliin.
Oikeuden istuntoa johtaa puheenjohtajana toimiva tuomari. Hänen roolinsa on kuunnella mitä asian osapuolilla on sanottavanaan. Tuomarin apuna hänen vieressään on usein sihteeri, joka kirjaa ylös oikeudenkäynnin keskeisiä asioita. Sihteerin voi ottaa yhteyttä, jos haluaa kysyä jotain istunnon järjestelyihin liittyvää.
Kun oikeudenkäynnissä käsitellään rikosasiaa, on istunnossa paikalla myös syyttäjä. Syyttäjän tehtävä on kertoa tuomarille ja muille paikalla oleville, mistä rikoksesta asiassa on kysymys ja miten rikos on hänen käsityksensä mukaan tapahtunut. Syyttäjä esittää myös vaatimuksen rangaistuksesta.
Jos tapahtumille on silminnäkijöitä tai muita asiasta tietäviä, heitä voidaan kuulla todistajina asiassa. Todistajat saapuvat oikeuden istuntoon aina omalla vuorollaan ja ovat paikalla istunnossa vain oman puheenvuoronsa ajan. Puheenjohtaja kutsuu todistajan saliin, kun hänen vuoronsa tulee.
Paikalla istunnossa on usein myös vaihteleva määrä juristeja eli lakialan koulutuksen saaneita henkilöitä. Heidän tehtävänsä on avustaa omaa päämiestään oikeudenkäynnin ajan. Oma avustaja voi olla esimerkiksi rikoksesta epäillyllä ja rikoksen uhrilla, kummallakin omansa. Alaikäisellä henkilöllä voi olla mukanaan myös edunvalvoja, jos hänen omat vanhempansa eivät voi sitä olla.
Joskus oikeudenkäynnissä on paikalla myös tulkki, jos joku asianosaisista ei puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään ja hänellä on vaikeuksia ymmärtää oikeudenkäynnissä käsiteltäviä asioita. Tällöin tulkin tehtävä on kääntää hänelle oikeudenkäynnin kaikki puheenvuorot siten, että hänen on mahdollista ymmärtää, mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu. Tuomioistuin huolehtii mahdollisen tulkin kutsumisesta paikalle.
Koska oikeudenkäynnit ovat Suomessa julkisia, voi paikalla olla myös toimittajia tai muuta yleisöä.
Rikosasian käsittelyn aluksi syyttäjä esittää vaatimukset, minkä jälkeen vastaajalta eli syytetyltä kysytään, myöntääkö vai kiistääkö hän ne. Tämän jälkeen syytetty ja uhri saavat vuorollaan perustella tarkemmin kantaansa ja kommentoida muiden sanomisia.
Oikeudenkäynnissä käydään yhdessä läpi asiakirjatodisteet ja katsotaan esimerkiksi valvontatallenne, jos sellainen on. Muita todisteita voivat olla esimerkiksi valokuvat, viestit, lääkärintodistukset ja maksukuitit.
Lisäksi kuullaan tapahtumahetkellä paikalla olleita tai siihen jotenkin liittyneitä henkilöitä eli todistajia.
Todistaminen voidaan toteuttaa niin, että syytetty ei ole lainkaan salissa, tai niin, että todistajan ja syytetyn välissä on näkösuoja.
Joskus kuuleminen voidaan toteuttaa videoyhteyden avulla, jos se tuntuu turvallisemmalta tai välimatka on pitkä.
Jos sinulla on kysyttävää todistamisesta siten, ettet joutuisi kohtaamaan syytettyä, kannattaa sinun olla hyvissä ajoin yhteydessä asiaa käsittelevään tuomariin tai sihteeriin.
Todistamisen jälkeen sinulla on oikeus korvaukseen. Sinulle korvataan ainakin matkakustannukset oikeuteen ja pieni kertakorvaus eli päiväraha.
Kun olet antanut todistajanlausuntosi, oikeudenkäyntiä johtava tuomari kertoo sinulle tarkemmin korvauksista. Korvaussumma ladataan prepaid-kortille, jonka saat mukaasi ja se on oikeudenkäynnin jälkeen heti käytettävissäsi.
Lue lisää oikeudenkäyntiin tulemiseen liittyvistä korvauksista
.

Julkaistu 1.4.2025