Vastuullisuus – vastuullista toimintaa vai ihan uudenlainen toimintatapa?

Valtion vastuullisuusraportoinnin kehikon muodostavat YK:n kestävän kehityksen eli ns. Agenda 2030 tavoitteet. Tavoitteet ovat globaaleja eli samat kaikille maailman valtioille. Ensisijainen vastuu Agendan toimeenpanosta kuuluukin valtioille.

YK:n kestävän kehityksen tavoite numero 16. on edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin - rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla. Se on keskeinen paitsi tuomioistuinlaitoksen näkökulmasta myös muiden kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta: muita kestävän kehityksen tavoitteita kuten tavoitetta koskien ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (Tavoite 8: Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja) tai yhdenvertaisuutta (Tavoite 10: Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä) ja tasa-arvoa (Tavoite 5: Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia) voidaan edistää, kun yhteiskunnassa on vakaat olot ja toimiva oikeuslaitos. Kun voidaan luottaa siihen, että oikeudet toteutuvat, mahdollistetaan samalla yhteiskunnan kehittyminen.

Oikeusvaltio nojaa toimivaan ja luottamusta nauttivaan oikeuslaitokseen. Tuomioistuinten toiminta on edellytys oikeusturvan toteutumiselle ja oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan vakaan yhteiskunnan, niin talouselämän kuin yksilöiden keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on ollut perinteisesti maailman vahvimpia oikeusvaltioita (World Justice Projectin oikeusvaltiota mittaava indeksi: WJP Rule of Law Index | Global Insights (worldjusticeproject.org)Avautuu uuteen välilehteenja EU:n oikeusalan tulostaulu: EU:n oikeusalan tulostaulu - Euroopan komissio (europa.eu)Avautuu uuteen välilehteen). Lähtökohtaisesti tuomioistuinlaitoksen toiminta näyttäytyy hyvin vastuullisena – miksi siis erikseen raportoida siitä?

Raportoimalla kestävän kehityksen tavoitteista ja niiden edistämiseksi tehdyistä toimista tuodaan näkyväksi ja samalla kiinnitetään huomiota ydintoimintaakin tukeviin kehityskohteisiin. Olennaista onkin kehitys, se, että toimintaa pyritään kehittämään entistä kestävämpään suuntaan. Keskeistä on tunnistaa ja nostaa esiin tavoitteita, jotka saavat kysymään miten toimintaa voidaan kehittää kestävämpään suuntaan. Raportointi vaatii sen, että toimintaa tarkastellaan kriittisesti ja tuodaan esille kehittämiskohteita.

Kestävä kehitys tuomioistuinlaitoksen kontekstissa

Kestävän kehityksen määritelmä pohjautuu vuodelta 1987 Gro Harlem Brundtlandin raportin tunnettuun kirjaukseen: "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa”. Käsite on usein jaettu nelikenttään käsittäen ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. Systeemisessä ajattelussa nämä osa-alueet nivoutuvat yhteen. Toiminnan vaikutuksia hahmotettaessa jaottelusta voi kuitenkin olla apua. Päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon sekä talous, ympäristö että ihminen ja vieläpä kestävällä tavalla.

Tuomioistuinlaitos työllistää yli 3 000 henkilöä eri paikkakunnilla ympäri Suomen. Työnteon puitteiden järjestäminen edellyttää tiloja, kalusteita, laitteita ja toimivia verkkoyhteyksiä. Tekemällä työpaikan arjessa kestävämpiä valintoja esimerkiksi hankintoja tehtäessä voidaan pienentää toiminnasta aiheutuvaa jalanjälkeä. Kiinnittämällä huomiota vastuullisuuden kysymyksiin voimme vaikuttaa resurssien tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön eli taloudelliseen kestävyyteen.

Seinien ja laitteiden hankintaan on omat prosessinsa, joissa valtion konsernitoimijoilla on merkittävä roolinsa. Entä ihmiset? Tuomioistuimessa asioivat ja toisaalta tuomioistuimissa työtään tekevät henkilöt? Entä kestävä työelämä ja työurat?

Tavoitteiden systeemisyys ja yhteenkietoutuneisuus voivat tarkoittaa myös sitä, että niiden välillä on olemassa ristiriitaa. Oikeudenhoidon selonteossa on todettu, että toimintaedellytysten turvaaminen ja oikeudenhoidon tavoitteisiin pääseminen edellyttää pysyvää lisärahoitusta. Vuodelle 2024 tuomioistuinten rahoitusta on lisätty merkittävästi. Määrärahan lisäyksen myötä tuomioistuimiin on ollut mahdollisuus palkata lisää henkilöstöä purkamaan ruuhkia ja lyhentämään käsittelyaikoja. Tällä taas on negatiivinen vaikutus organisaation hiilijalanjälkeen nimenomaan laitteiden ja tilojen lisätarpeen kautta. Tuomioistuinlaitoksen keskeisin tavoite on oikeusturvan tuottaminen ja sitä kautta YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 16. edistäminen: riippumattoman tuomioistuinlaitoksen tulee turvata, että jokainen voi yhteiskunnassa luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.

Tuomioistuinlaitoksessa tehtävän työn kontekstissa vastuullisuuden on ajateltu tarkoittavan ymmärrystä kestävyyden eri ulottuvuuksista, kykyä ennakoida tulevaa ja viisasta toimintaa.

Kestävä työelämä

Valtion uuden henkilöstöstrategian (VN/24878/2023) mukaan kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat läpileikkaavia teemoja kaikessa toiminnassa. Näiden teemojen tulisi siis olla sisäänrakennettuja ja sisäistettyjä. Tämä edellyttää tietoisuuden lisäämistä edellä mainituista teemoista, lisää keskustelua ja koulutusta aiheesta.

Kiinnittämällä huomiota erityisesti sosiaalisen kestävyyden tavoitteisiin huomioimme paremmin mm. henkilöstön hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyviä teemoja ja rakennamme inhimillisempää työelämää. Itse raportointi ei tätä kuitenkaan tee, se ainoastaan tuo näkyväksi aiheita. Toimintaa suunniteltaessa ja kehitettäessä tulisi ottaa oletusarvona huomioon myös vastuullisuuden ja kestävyyden teemat.

Tuomioistuinlaitoksen toiminta nojaa osaavaan ja hyvinvoivaan henkilöstöön. Hyvinvoinnin näkökulmasta kestävyyden tulee ulottua työn lopputulosten lisäksi myös työn käytäntöihin, prosesseihin ja kulttuureihin, jotka ovat tasa-arvoisia ja reiluja.

Yksi oikeuslaitoksen keskeisistä haasteista on jo pitkään ollut oikeusprosessien pitkä kesto. Tuomioistuinten ruuhkautuneen työtilanteen taustalla on ollut puutteellinen perusrahoitus. Oikeudenhoidon selonteon myötä tuomioistuinlaitoksen resurssitarpeeseen on vastattu ja kuluvalle vuodelle henkilöstömäärää on pystytty lisäämään pääkaupunkiseudun kaikkein ruuhkaisimpiin yksiköihin. Työnantajan vastuulla on huolehtia työntekijöiden työhyvinvoinnista ja siitä, ettei työn kuormitus ole liiallista.

Viestimällä välitetään tietoa ja ratkaisuja

Tuomioistuimet ovat itsenäisiä virastoja ja niiden toimipaikat, koot ja toimintaympäristöt vaihtelevat, toimipaikkoja on Lapista Ahvenanmaalle. Näin monen viraston toiminnasta syntyy jo painojälki. Tuomioistuinviraston tehtävä tuomioistuimia varten laadukkaan lainkäytön varmistamiseksi edellyttää, että tuomme esille kehittämistarpeita ja tuemme tuomioistuimia niiden työssä, myös kestävän kehityksen toimissa. Hyviä ja kestäviä toimintatapoja esiin nostamalla voidaan niitä mallintaa myös toisissa virastoissa. Vastuullisuusraportti tarjoaa tähän foorumin.

Onnistumisista ei ole kulttuurissamme totuttu pitämään paljon melua. Muutosta arvioitaessa on välttämätöntä tunnistaa hyvät käytänteet ja viestiä niistä. Vastaavasti tulee tunnistaa ja välttää viherpesu ja kiinnittää huomiota myös toimintatapoihin, joissa on kehitettävää ja joista aiheutuu talouden tai ympäristön kannalta negatiivisia vaikutuksia. Toiminnan negatiivisista vaikutuksista käytetään kestävyysraportoinnissa termiä jalanjälki. Valtionhallinnossa vastuullisuusraportointi keskittyy toiminnan positiivisiin vaikutuksiin eli ns. kädenjälkeen.

Sitoutuminen tavoitteiden edistämiseen on ensimmäinen askel. Tarvitsemme tietoa tehdäksemme vaikuttavia valintoja. Tunnistamalla ja tekemällä tunnetuksi kestävän kehityksen tavoitteita pystymme samalla työssämme tunnistamaan tekoja, joilla niitä voidaan edistää. Raportointia olennaisempaa on keskittyä tulevaan toimintaan ja tavoitteellisesti jättää iso kädenjälki.

Tuomioistuinlaitoksen vuotta 2023 koskevan vastuullisuusraportin löydät Tuomioistuinviraston nettisivuilta: Vastuullisuus - TuomioistuinvirastoAvautuu uuteen välilehteen. Raportti perustuu YK:n Agenda 2030-toimintaohjelman viitekehykseen ja noudattaa siten Valtiokonttorin ohjeistusta vastuullisuusraportoinnista valtionhallinnossa.